Yöbussin lippu: yksi euro
Liikkumisen vapaus on tavattoman tärkeä asia ihmisille. Suomessa - maassa jossa etäisyydet ovat pitkiä ja puolet vuodesta olosuhteet surkeita - koko asia on hoidettu erityisen huonosti. Esimerkiksi suuressa osassa Suomea ajokortti on suurelle kansanosalle ehdoton välttämättömyys. Silti valtio on varmistanut, että kortin hankkiminen on suhteettoman kallista.
Täysin suhteettoman kallista Suomessa on myös julkisen liikenteen käyttäminen. Asun muutaman kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Alaovellani on ratikkapysäkki. Nopea, saasteeton ja halpa raideliikenne... Pah.
Käytän ratikkaa harvakseen, joten maksan pilettini tekstiviestillä. Piletti maksaa 2,20 euroa ja on voimassa tunnin. Kun menen alaovelle, joudun usein odottaman keskustaan menevää kolmosen ratikkaa kymmenen minuuttia tai enemmän.
Kolmosen reittiä Töölöntorilta Helsingin keskustaan muutettiin pari vuotta sitten. Uusi reitti on huono, järjetön ja hidas. Kunhan ratikka tulee, matkaan saa varata 10-15 minuuttia. Itse asiassa reitti on niin huono, että sen täytyy olla insinöörin suunnittelema.
Jos tapaamiseni on esimerkiksi Helsingin Aleksanterinkadulla tai itse asiassa melkein missä muussa paikassa Helsingin keskustassa, jossa ihmiset tapaavat, saan varata vielä viisi minuuttia kävelemiseen Rautatieaseman kulmalta.
Puoli tuntia ei riitä kotoa lähtemisestä tapaamispaikalle, ei vaikka "nopea ja saasteeton" raideliikenne sijaitsee alaovellani ja matkaa tapaamispaikalle on kolmisen kilometriä. Kun jalkani vielä kestivät kävelemistä, huomasin että reippaasti astuen kävely pieksee kaikin puolin ratikan.
Taksireissu samaan paikkaan maksaa myös alaovellani olevalta taksipaalulta 10 euroa ja kestää 10 minuuttia. Jos tuntipalkan mukaan ja teoriassa laskisi kuin insinööri, taksi on ratikkaa halvempi täällä päin. Mitä järkeä? Ei mitään. Tai ehkä tämä oli insinöörin tavoite.
Kun olen viimeisen parin vuoden aikana viettänyt aikaani Ranskassa Nizzan kaupungissa, olen saanut tutustua tyystin toisenlaiseen julkisen liikenteen hinnoitteluun. Kylillä ollut ystäväni oli melkoisen hämmästynyt, kun otti viimeisen yöbussin Monacon kasinokaupungista Nizzaan, ehkä 30 kilometrin matkan. Piletti maksoi tasarahaa: yhden euron.
Koko ranskalaisen Rivieran alueella Cannesista Mentoniin (n.70 km) sekä kaunista rantaa ympäröivillä kukkuloilla julkisesti hallitulla bussi- ja ratikkaliikenteellä on ympäri vuorokauden tämä sama taksa. Kertalippu maksaa euron, päivälippu neljä ja niin poispäin.
Lisäksi junat ovat edullisia ja nopeita ja niillä suorastaan sujahtaa kaupungista kaupunkiin (kukkuloille nousevat bussit ovat hitaita, koska ne palvelevat pienimpiäkin kyliä).
Nizzalainen järjestelmä, tai Meri-Alppien järjestelmä on loistava. Tulotasosta riippumatta ihmisille taataan liikkumisen vapaus; euron lippuun on jokaisella varaa. Lisäksi on fiksua pitää pientä hintaa, euro on enemmän kuin ilmainen matka ja saa asiakkaan kunnioittamaan välinettä. Ja aika harva kehtaa matkustaa pummilla, kun lippu maksaa euron.
Nizzan ja ympäristön julkinen liikenne on selkeää ja helppokäyttöistä ja jo siksi turistien suosiossa. Ja turistien suosiota lisää se, että alueella huristelevat myös Euroopan kalleimmat taksit.
Nyt kun kunnallisvaalit painavat niskaan, haluaisin kuulla ehdokkaasta, joka lupaisi työskennellä järkevän hintaisen ja toimivan joukkoliikenteen puolesta. Vaikka tuskin se Suomessa on mahdollista.
Ja vinkki turkulaisille ja tamperelaisille. Jos aiotte toteuttaa ratikkasuunnitelmanne, älkää kysykö neuvoja helsinkiläisiltä insnööreilta.
Vähän faktaa Rivieralla liikkumisesta tuossa:
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Olen paljon käyttänyt julkista liikennettä Teneriffalla. Hyvin toimii sielläkin.
Asunnoltani on noin 3,5 km keskustaan. Bussilippu on noin euron. Taksilla se maksaa noin 3-4 euroa. Kahdelta hengeltä taksikyyti on vain noin 1,50-2,00 euroa per nenä. Siis tosi halpaa sekin. Takseja on siitä syystä paljon. Tosin taksin ovat usein ikivanhoja mersuja, mutta eihän tuo haittaa. Nätisti nakuttavat ja tulevat varmasti perille.
Pääkaupunkiseudulla asun Tikkurilan aseman lähellä. Sieltä matkanteko kävellen asemalle, junalla Hesaan ja kävellen Eduskuntaan sujuu nopeimpia junia käyttäen noin puolessa tunnissa. Matkaa on noin 20 km.
Herlin käyttää Helsingissä matkaan Töölöntorilta Aleksille samaiset puoli tuntia julkisilla kulkuvälineillä, vaikka matkaa on parisen kilometriä.
Työmatkaliikenteen sujuminen kannattaa siis huomioida asuinpaikka valittaessa.
Byrokraattihan se nämä kaikki suunnittelee. Ei suomalaista insinööriä voi haukkua muussa kuin kehittämänsä tuotteen designissa.
Suomessa lähestulkoon kaikki julkinen toiminta suunnitellaan ensisijaisesti hankalimman kautta, siten, että loppuasiakas kärsii siitä. Suomalainen byrokratia on kaikessa pahantahtoinen tavallista ihmistä kohtaan, kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa.
Syitä siihen en löydä muualta kuin neuvostoliitosta peritystä mentaliteetista.
Täällähän tarvitaan sitäpaitsi nykyään ammattipätevyys, ja oliko nyt kahden vai kolmen vuoden koulu, ennenkuin voi ajaa rekkaa. Kuorma-autoa oppii ajamaan viikossa, jos oppii. Jos ei niin ei, niin yksinkertaista se on. En edes tiedä, kuinka paljon nykyään maksetaan tällaisesta koulutuksesta, joka ei palvele kenenkään muun, kuin oppilaitosten etuja. Ihmetellään vaan miksi kaikki maksaa.
Niin, se on kovin merkillistä että miten Suomessa autokoulu voi maksaa 1300 euroa ja siihen vielä koemaksut päälle, eli jotain 1500 euroa (vasta maksoin pojan), ja muualla EU:n alueella se on paljon halvempi. Ruotsissa jotain puolta halvempi ja Virossa kuulemma vaivaiset 300 euroa. Ja kumminkaan emme saa mennä Haaparannalle autokouluun. Se siitä vapaudesta. Joku vetää välistä ja pahoin.
Ajokortti tosiaan on varsin pakollinen ainakin pohoisessa, jos aikoo joskus töitäkin hakea.
Suomessa maksaa kaikki nykyisin niin ällistyttävästi, että ei ole enää kohta varaa elää. Mietimme vain koko kansa, että miten saamme laskut maksettua. Ei siinä luovuus elä.
Se on ihme, ja jotenkin kait kansanluonteessa, ettei pultti näytä kiristyvän enempää näistä tukipakettiuutisista. Suomalaiset maksaa veronsa, maksunsa ja tuplahinnat autoista ja kohta ruuastakin verrattuna näihin etelän eläviin, ja silti nämä eivät pärjää. Suomalaisia naisia moititaan sitten huonosta pukeutumisesta ja vähästä meikkaamisesta. Iltalehdestä saamme lukea tätäkin tiedotustoimintaa. Itse jättävät veronsa maksamatta ja ostavat raasuja. No, tämä nyt meni vähän lapselliseksi, mutta eikö ole näin.
Ettekö tosiaan saa mennä Ruotsin puolelle autokouluun? Eihän siinä ole mitään järkeä. Ruotsalaiset autokoulut opettavat ymmärtääkseni ihan kelvollisesti, koska sikäläinen ajokortti ja kuljettaja hyväksytään ajamaan Suomen teille ilman mitään lisäopiskelua.
Voi hemmetti tuota autokoulujen monopolia Suomessa! Suomalaisten pitäisi nostaa siitä suuri meteli.
Itse aikoinaan opetin kaksi poikaani ajamaan opetusluvalla. He pystyivät harjoittelemaan ajamista moninkertaisesti enemmän kuin autokoulussa pystyy, koska siellä joka ikinen harjoitustunti maksaa maltaita, mutta opetusluvalla voi käyttää kaikki perheen reissut ajoharjoitteluun. Ajokortin hankinta tuli siten paljon halvemmaksi kuin autokoulussa ja tuotti kokeneita ajajia.
Itsekin sain tuota kautta kerrattua liikennesäännöt ja ajokäyttäytymisen.
Se oli tarpeen, koska tuntui, että aikoinaan autokoulun opetuksesta ei ollut jäänyt mieleen yhtään mitään! En edes muistanut liikennemerkkejä.
Kelpasin ajo-opettajaksi kahdelle pojalleni, mutta en kolmannelle, joka oli ehtinyt muuttaa pois kotoa. Hän on nyt kiukkuinen, koska hänen pitäisi maksaa kalliit autokoulumaksut. Siihen hänen pieni palkkansa ei riitä.
Helsingin seudulla bussikuskit ovat suureksi osaksi maahanmuuttajia.
Virolaiset ovat hankkineet ajokortin kotimaassaan ja kelpaavat silti ajamaan Suomessa.
Olen miettinyt, ovatko muut maahanmuuttajataustaiset saaneet Kelalta tai jostain tukea ajokortin hankintaan, jotta voivat toimia bussikuskeina.
Voiko suomalainen nuori tai vanhempi työtön saada tukea ajokortin hankintaan, jotta voisi työllistyä kuljetustehtäviin?
Haaparannalla ei edes torniolainen voi käydä autokoulua, tai voihan sen tietysti käydä, mutta se ei kelpaa Suomessa. Minulla on joitain sukulaisia, jotka asuvat Haaparannalla, ja heille on sitten se autokoulu ollut edullinen. Eli ei tarvitse olla Ruotsin kansalainen, kunhan on asunut Ruotsissa, niin kait se menee. Siinä on varmaan jokin vuosimäärä ehtona. Tietysti itse opetus on yhtä pätevää Ruotsissa kuin Suomessakin, jos ei sitten pätevämpääkin.
Se itseopettaminen olisi varmaan kannattanut, mutta ajattelin että ei taida opetettavalla hermot kestää, jos ei mullakaan. En edes ajattele, että painanko kaasua tai kytkintä...ja milloin mitäkin painan ajaessani. Olisi se ollut aika kamalaa opetusta.
HKL on suunniteltu kuukausi- ja vuosilippulaisille. Siksi kertalippu on aina ollut kallis, mutta kk-lippu ja vuosilippu halpa. Kustannusten ja lipputulojen erotus maksetaan veroissa ja uskon saman tapahtuvan Nizzassakin. Tuskin ranskalainen kuljettaja vähemmän maksaa kuin helsinkiläinen.
Joo, tiedän kyllä. Mutta on se kornia, jos helsinkiläiselle satunnaiskäyttäjälle taksi on edullisempi kuin ratikka. Ja kuukausi- ja vuosilippulaisillakin on oikeus julkiseen liikenteeseen, joka ei ole helvetin hidasta.
Korni ei siis ole raitiovaunulipun hinta, vaan kustannus joka syntyy sen hitaudesta. Lippu voisi olla vaikka miinushintainen, ei sitä kallispalkkaiset käytä, koska jo heidän aikansa maksaa merkittävästi enemmän.
Joukkoliikenteen kehittely tuntuu lähtevän byrokraatin - ei insinöörin - sielusta, missä ihmisten odottamisella ei ole minkäänlaista hintaa.
Odottaminen on kuitenkin kallista. Sen huomaa jokainen, joka on maksanut palkkaa remonttimiehen valmiudessa seisoskelusta.
"Yllättäen" Blosiuksen kaakeloijat tai edes hanslankarit eivät liiku raitiovaunulla.
Näin on, kyllä taksia joutuu käyttämään, siis kun olen Hkissä. Jätkäsaareen ostoksille pääsee 15A dösällä nopeammin kuin taksilla ja metrohan on länteen rakenteilla LaRuun, että ne dösät harventuu. Mutta, jos vertaa Pietariin tai Amsterdamiin... Pietarissa on dösällä halpaa ja metrolla. Siellä ei ole yhteensopivia zydeemejä es vaihtolippuja dösille ja kk-korttia, mutta euron paikkeilla hinta, alle 50 paikkakunnan paperia. Toisaalta, kun jonkin verran on verkottunut, on se taksikin lopulta halpa.
Amsterdam issa autoilijat aina antavat jalankulkijoille ja pyöräilijöille tilaa. Ja mun piti aiheesta kirjoittaa, kun otin ratikkaradan korjaustöistä paljon kuvia.
Syy siihen on se, että ne eivät aiheuta ihan hirveetä MELUSAASTETTA, kuten nämä Hkin ratikat. Amsterdamin taksit ovat ehkä hiukan halvempia tai samaa hintatasoa, käsittääkseni niissä on jonkilainen luokitus.
Kokonaisuutta ajatellen on väylää fillaroida, mopoilla, mopoautoilla (ovat kapeampia, kuin Suomessa) ja autokaistoilla dösät hlö-autot.
Kakkosen ratikan paluu olisi ihan jees ja siitä taisi olla jossain jokin nimienkeräys-kampanja.
Suomessa ongelmana ei suinkaan ole kertalippujen kalleus, vaan se ettei kausiliput ole kilpailukykyisiä hinnoiltaan verrattuna yksityisautoiluun. Varsinkin pääkaupunkiseudun seutuliikenne on aivan järkyttävän kallista - etenkin kun tarkastelee asiaa siltä kantilta että mitä ko. hinnalla saa?
Joku voi perustella omaa seutulipulla matkustamistaan vihreän puhtaalla omallatunnolla, mutta itse en suostu maksamaan moista ylihintaa palvelusta joka on suunniteltu niin huonosti ettei sen arvo vastaa millään tavoin pyydettyä hintaa. Ja siksi toisekseen, niin pitkään kun oma 15 kilometrin työmatkani tulee käytännössä halvemmaksi ajaa yksin omalla ei-edes-niin-vähäpäästöisellä autolla, en edes harkitse siirtyväni julkisen liikenteen käyttäjäksi.
Julkisen liikenteen valttikorttien kuuluisi olla toimivuus, helppous ja edullisuus. Tällä hetkellä Suomalainen julkinen liikenne ei yllä näistä yhteenkään.
Jos haluaa ajaa AB-kortin jatkeeksi C:n eli kuorma-autokortin, se maksaa yksityisenä korttina n. 1.000 euroa ja ammattikäyttöön eli työajoihin tarkoitettuna n. 6.000 euroa kuulemani mukaan.
Eestissä ehkä tuon saman 300 euroa eli ketä varten nämä idoottimaisuudet täällä suunnitellaan?
Ja kuka ajaa työkäytössä kuorma-autoja täällä jatkossa?
Tuo julkisen liikenteen esimerkki on hyvä, kiitos Niklas.
Ellei se toimi kunnolla edes tuolla valon ytimessä, miten sen nimissä voidaan huutaa koko maahan yksityiskäyttöä hankaloittavaa verotusta ja sen avulla ohjausta "kestävään kehitykseen"?
Näistä vihreistä teoriaherroista ei ole kuin haittaa ja jätän tässä nyt tarkoituksella mainitsematta sen toisen vihreän sukupuolen eli naiset.
Eikö aikoinaan pystynyt ajokortin ajamaan esim. juuri vaikkapa Virossa, Suomessa tarvitsi kyllä sitten läpäistä inssiajo jos meinasi saada kortin voimaan täälläkin?
Olisihan tuossa melkoinen säästö nykypäivänäkin.
Voi kyllä olla että muistelen aivan omiani, tai sitten lainsäätäjä on kiireellä tukkinut tuon porsaanreiän.
Huh tuota kurma-autokortin hintaa. Tämä on vielä pahempaa kuin luulin.
Kuorma-auton (ammatti) ja bussikortin hinta on sitä luokkaa ettei suomalaisella,etenkään nuorella, ole varaa ammattikortn hankintaan.
Lisäksi joudut muutaman vuoden välein lisäkurssille omalla ajallasi ja omalla rahallasi.Maksaa satoja euroja + viikko ilmaista työtä
Sen sijaan Virossa,Latviassa, Venäjällä etc maissa kortin saa luovuttamalla inssille 100-200 euron edestä rahaa.Lisäkurssin voi ostaa muutamalla kympillä kotimaasta
Esim Latviassa sihteerini oli menossa inssiajoon ja kun ihmettelin hänen harvoja ajokertojaan ,Hän näytti minulle 100 latia. Sillä kuulemma kortti irtoaa ja näin kävi.
Tämän vuoksi Suomessa ei ole enää suomalaisia kuskeja.Etenkin kun työhön on sidottu 12-16 tuntia päivässä,mutta palkkaa saa max 8 tunnista
Ja työpaikka menee alta joka kolmas vuosi ja kun täytät 50 niin sinut syrjäytetään Ihalaisen orjaksi
Ja Suomessa tuota ajokortin huimaa hintaa perustellaan turvallisuussyillä.
Lopputulos on se, että ystävällismielisten naapurimaiden postikorteilla (tosin maksettu) ajellaan täällä muiden seassa, koska kellään ei täällä ole varaa suorittaa näillä hinnoilla enää kuorma-autokorttia.
Loppuun saakka taas mietitty.
Kuulin äskettäin eräältä nuorelta mieheltä, joka oli hankkinut AB-kortin, että hänellä se mitätöityy, koska on kulunut 5 vuotta aikaa hankkimisesta. Viiden vuoden välein kortin voimassaolemiseen vaaditaan nimittäin lisää oppitunteja ja niistä seuraava 1000 euron lasku taas. Laki on kuulemma nykyisin muuttunut sellaiseksi. Hyvähän se tietysti on, että ammattiautoilijoiden ajotaitoa tarkkaillaan, mutta aika hurjalta kumminkin kuulosti. Opiskelijalle on iso raha maksaa tuhat euroa tuosta vaan.
Sori, se oli siis tuo C_KORTTI, eli kuorma-autokortti. Meni vähän nuo kirjainjutut sekasin.
siirsin tekstin alaspäin, jotta olisi helpompi löytää?
Tämä nuorimies keroi, että on käynyt kuorma-autokortin, ja se pitäisi "uusia", mutta ei uusi koska on arvattavasti pienet tulot opiskelijana. Monihan käy kuorma-autokortin vaikka ei sitä työssä tarvitsisikaan. Ja että on tullut jokin uusi laki tai käytäntö, että siihen pitää ottaa oppitunteja lisää, ja se maksaa. En tiedä sitten onko samat säännöt, jos ajaa työkseen kuorma-autoa. Tämä henkil oli luotettava, ei mikään höpöttäjä, joten uskon että näin on.
Jos haluaa ajaa työkseen kuorma-autoa (tai erään autokoulun mainoksen mukaan edes kuljettaa naapurin lapsia kuorma-autoksi/linja-autoksi rekisteröidyllä kulkuneuvolla), niin pitää olla ammattipätevyys voimassa. Se uusitaan viiden vuoden aikana 35h koulutuksella. Ja hinnat ovat tällä hetkellä aivan mahdottomia. Tulevaisuudessa C-kortin joutuu myös kokonaan uusimaan oliko se nyt sen viiden vuoden välein. Silloin vissiin riittää että toimittaa passikuvan ja lääkärintodistuksen, mikäli sitäkin vaaditaan. Mutta maksaahan se sekin.
Siksi meillä onkin kuskeina maahanmuuttajia joiden ajokortin maksaa sossu.
Turvallisuudesta viis.
Liikkuminen aiheuttaa ilmastonmuutosta ja on siksi pahasta.
Oikeasti valtion tulisi investoida rutkasti liikkumisen infraan. Luotijunilla Suomi verkotettua ja pääkaupunkiseudun asumistiheys laskuun.
Mahdollisuus käydä töissä kauempaakin.
Tuo ei vain ole taloudellisesti kannattavaa, jos nykyajan mantraa hoetaan. Ei ole sitä laskennallisesti riittävää väestöntiheyttä.
Mikä muuten on perussuomalaisten suhtautuminen julkiseen liikenteeseen ja sen saamaan yhteiskunnan tukeen?
Tuo lipunhinta on ikuisen väännön paikka. Vihreät ja kai vasemmistoliittokin ovat koittaneet saada lipunhintoja alas. Välillä menestys on riittänyt hinnankorotusten estämiseen ja välillä ei aivan siihenkään. Painehan tuossa on se vanha tuttu, eli kustannusten ja tulojen olisi oltava tasapainossa.
Jos lipunhintoja aidosti halutaan alentaa, pitäisi hyväksyä se, että julkista liikennettä tuetaan enemmän. Vihreillä on kyllä tähän haluja, mikä tuskin tulee kenellekään yllätyksenä, mutta vihreiden linja ei kyllä yksin riitä. Niin kauan kun kokoomus on se suurin puolue ja niin kauan kuin demarit ja pari pienempää tahoa komppaa tässä kokoomusta tulee olemaan riittävän haastavaa edes pitää lipunhinta suurin piirtein nykyisellään. Tosin saas nähdä mitä tuo kaarimalli vaikuttaa kun se otetaan käyttöön. Nythän siitä tiedetään paljon kaikkea mutta ei sen tosiasiallisia vaikutuksia lippujen hintoihin.
Vihreiden Oskalahan vastustaa ilmaista joukkoliikennettä sen vuoksi että se lisää kysyntää ja näin liikkumista.
Kummallisia mielipiteitä asiasta kuin asiasta löytyy kaikista puolueista. Valitettavasti. Tosin tuosta Oskalan mielipiteestä olen täysin sinun väiteesi varassa, eli en hämmästyisi jos osoittautuisi, että joku on jossain käisttänyt väärin.
"2. Ilmainen julkinen liikenne lisäisi liikkumista
Ilmainen liikkuminen kaupunkialueella ei mielestäni ole kovin vihreä poliittinen tavoite – emme kai me halua lisätä liikkumista ja subventoida pidempien välimatkojen päässä asumista?
Pitkällä tähtäimellä ilmainen joukkoliikenne lisää yhdyskuntarakenteen hajautumista eikä edistä ilmastotehokkaan kaupungin syntyä."
http://hannuoskala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101610...
Elä Marko ole niin epäileväinen, koskas minä mitään väärin olisin muistanut.
Niin, hän siis vastustaa ILMAISTA joukkoliikennettä niin kuin kirjoititkin. Ei jokkoliikenteen lipunhinnan kohtuulisia alennuksia.
Myönsit jo että outo oli mielipide, älä vänkää, menee vaan huonommaksi :)
Julkista liikennettähän ei maaseudulla ole ollut sitten 60-luvun, jolloin ihmiset alkoivat ostamaan autoja. Kaikkien käytössä ei siis julkista liikennettä ole, joten tasa-arvonkin nimissä ei olisi kovin reilua tukea vain julkista liikennettä ja kupata sen sijaan yksityisautoilua.
Kun tätä kirjoitusta verrataan kilometrikustannnus halooseen, voidaan rivien välistä löytää järeästi enemmän argumentteja kilometrikustannuksien puolesta kuin niiden alentamiseksi.Kun otetaan vielä huomioon, että elämästä ja bisneksestä suurin osa on muualla, kuin ratikka Helsingissä ja, että kaikki eivät asu Helsingissä voidaan argumentit laittaa aika isoon potenssiin. Unohtamatta, että myös Helsingistä täytyy joidenkin liikkua muualle.
Brasilian Curitiba on kuulu vimpan päälle suunnitellusta bussijärjestelmästään, jossa etukäteen maksetulla naurettavan pienellä maksulla pääsee dösällä reissuun, jossa on mietitty kaikkea liikennevaloista ja ihmisten täyttö- ja ulkoistusasemista huolella. Toimiva systeemi takaa sen, että melkein kaikki liikkuvat busseilla ja autoilu kaupungissa on kiitettävän vähissä.
http://www.pps.org/great_public_spaces/one?public_...
Tämän lisäksi olen muistelevinani, että curitibalaiset ovat järkänneet asiat niin, että favela-jengi saa jätteiden siivoamista ja kierrätystä vastaan bussilippuja, joilla elämä ja ehkäpä ihan oikea työelämäkin aukeaa. Joka tapauksessa kaupunkilaisten liikuttaminen sujuvasti on iso ja tärkeä asia.
Onpa tietty.
Miten teillä siellä maalla liikutaan Petra?
Tosi heikosti busseilla, enimmäkseen autoin, mopoin, pyörin ja lähimmäisenrakkaudesta. Jos oikein elegantisti liikutaan, mennään veneellä.
Edit: Ai niin, Matti. Unohdin kokonaan teinien klassisen hittivehikkelin, traktorin.
Lähimmäisenrakkaudesta kuulostaa oivalta tavalta liikkua. Alkaa olla vain mennyttä aikaa ja verorahoin kustannettu täyteen tuupattu putki on ainoa oikea tapa nykyään liikkua.
Muuten aina Suomenlinnassa käydessäni unohdan ostaa sen lipun sinne Hyrrään.
Terveisiä vaan tarkastajille ja kuvan saa kopioitua tuosta profiilista.
En muista varmasti, oliko se Ecuadorissa, mutta maailmankin mittakaavassa Etelä-Amerikan eräs kaupunki on pyöräilyn näkökulmasta mallikaupunki.
Monessa muussakin suhteessa eteläamerikkalaisten kokemuksista olisi täällä päin opittavaa.
Lisääntyisikö vauhti ja alenisiko hinta, jos Ferrari ostaisi Stadin Sporan?
http://m.hs.fi/inf/infomo?site=hs&view=favouritech...
Jatkoksi vielä: tuolla Facebookin puolella yksi tuttu muistutti, että Rivieran joukkoliikenne on paitsi halpaa, lisäksi laadukasta: bussit ratikat ja junat ovat siistejä ja hyväkuntoisia.
Suokaa anteeksi, kustantaja ja muut kriitikot
Raitiovaunuliikenne toimiii hyvin Helsingissä.
Tuokaa esiin jokin innoitus, sanojenne tueksi.
Osin kyllä. Esimerkiksi nelosta (Munkkiniemi-Töölö) käytän joskus, ja se on oikein hyvä. Mutta osa (esim. Töölö-Keskusta) on tosi huonoa.
Ei ole, ei todellakaan ole.
Sammonkatu -keskusta toimii oivallisesti.
Mikä ihme teillä on?
Liikun kyllä autoillen eniten kilsoja, on pakkokin, mutta myös kaukoliikenteen bussikortti on käytössä, mutta en ole tänä vuonnä (HKL) HSL-korttia ladannut, kuin ehkä kerran tai kaksi sen 30 vrk, tekstareilla tai kollikoilla automaatista lähes aina. Kympin ratikkaa tulee käytettyä, varsinkin jos jään oopperatalon kohdalla kaukoliikenteen bussista ja siitä sitten pohjoiseen. Kasia eniten. Kymppi ja nelonen saakin aika suoraa raidetta mennä, mitä enempi ylöpäin kartalla mennään. Toisin on keskustan mutkissa. Olen muuten livenä nähnyt sinut eka kerran nelosen ratikassa pari vuosikymmentä sitten ja nyt kesällä Hki-Vantaan kentän turvatarkastuksen jälkeen ja kyllä huomasin kävelystä, että on ongelmaa, ilmeisesti kipua ja/tai, että jalat ei taivu oikein ja kuten ennen. Ikävä vamma, ei vissiin fysioterapiakaan auta...
Saskia, mielestäni Töölö-Keskusta, joka tekee mutkikkaan, oudon ja mäkisen reitin Kampin kautta on huono. Ei vaivaa tässä asiassa mikään muu. Jos haluan seikkailuja, menen Linnanmäen vuoristoradalle. Jos haluan keskustaan, en voi mennä ratikalla.
Ei se surkea ole, mutta voisi parantaa ja lisätä takaisin sen kakkosratikan, mistä mainitsin. Voisi ottaa oppia tomivammista ratikka-kaupungeista.
Toinen vaihtoehto olisi halpabussiyhtiön paikallisliikenteeseen. http://www.onnibus.fi/
Tuo onnipussi taisi tulla tänne Kemin ja Tornion välillekin, kuulin paikallisradiosta. En muista oliko se vain Kemin ja Haaparannan välille tulossa, vai oliko sitten Oulu ja Luulaja.
Hyvä juttu kumminkin. Tulin kerran kesällä Torniosta Kemiin ja ällistyin hintaa. En muista valehdellakaan kuinka paljon se oli, olisiko ollut jotain 7 euroa. Sen se tekee kun harvoin bussittelee. Järkyttyy ja pitää 10 vuotta väliä, ennenkuin lähtee seuraavan kerran liikentheesheen.
Metro ainakin toimii.
Jep. Kun oli seisenvuotias, paras kaverini muutti Kirkkonummelta Soukkaan (läntinen Espoo). Hän oli kovin tohkeissaan siitä, että heille tulee kohta metro, niin kuin järkevää olisi ollutkin. Tämä tapahtui vuonna 1970.
Saisivat sen länsimetron rakennettua. Olisi varmaan nopeampi kuin taksi Pasilasta Otaniemeen (vaikka pitäisi matkustaa päärautatieasemalle asti). Ja tietysti halvempi.
Yksi esimerkki toimivasta joukkoliikenteestä on junaliikenne Tanskasta Etelä-Ruotsiin, Juutinrauman sillan kautta. Aluksi en meinannut uskoa, että sain lentoliput Köpiksen kentälle kun piti mennä Malmööseen.
Kysyn vaan , kannattaako Kilpisjärveltä lähteä lomamatkalle Nizzaan käyttäen kalliita julkisia kotimaisia kulkuvälineitä , jatkaen ulkomaisilla kohtuuhntaisilla julkisilla kulkuvälineillä kohti Ranskaa käyttääkseen siellä perillä Nizzassa sitten huippuedullisia julkisia kulkuvälineitä ?
Suosittelen, ainakin.
Kauanko Nizzassa pitää oleskella että tuntee olevansa voittaja ?
Päiväkin riittää huomatakseen, että Suomessa asiat ovat paljon huonommin hoidettu.
Uhkakuva on kuitenkin joutua Helsingissä 3T-ratikkaan :)
P.S. Rivien välistä voi lukea rakkautesi Nizzan kaupunkiin , jossa myös amerikkalainen F.Scott Fitzgerald viihtyi 1920-luvulla ja kirjoitti klassikkonsa The Great Gatsby ( Kultahattu ) .
Kyllä se ihan riveilläkin, ei välissä, lukee. Mielestäni Nizza on hieno kaupunki.
"Liikkumisen vapaus on tavattoman tärkeä asia ihmisille. Suomessa - maassa jossa etäisyydet ovat pitkiä ja puolet vuodesta olosuhteet surkeita - koko asia on hoidettu erityisen huonosti. Esimerkiksi suuressa osassa Suomea ajokortti on suurelle kansanosalle ehdoton välttämättömyys. Silti valtio on varmistanut, että kortin hankkiminen on suhteettoman kallista."
Ajokortin sikamaisen kalliista hinnasta en syyllistäisi valtiota. Se on vapaan markkinatalouden, tosin luvanvaraista toimintaa, ja, siis yksityistä liiketoimintaa.
Ala pitäisi kansallistaa, koska kohta ihmisillä ei olee varaa tuohon hintatasoon, joka ei juurikaan heittele yritysten välillä.
Selkeää kartel.....anteeksi yritysten välistä kommunikointia.
"Käytän ratikkaa harvakseen, joten maksan pilettini tekstiviestillä. Piletti maksaa 2,20 euroa ja on voimassa tunnin. Kun menen alaovelle, joudun usein odottaman keskustaan menevää kolmosen ratikkaa kymmenen minuuttia tai enemmän."
Näin ne onnenlahjat eivät jakaudu tasan.
Haja-asutus-alueella, ja ihan oikeassa Suomen maassa mökin mummo joutuu odottamaan pakollista apteekkikäyntiään melkein vuorokauden. Hintakin Niklakseen verrattuna moninkertainen..... Tosin, tietysti matkakin, koska Helsinki on pikkukaupunki.
"Taksireissu samaan paikkaan maksaa myös alaovellani olevalta taksipaalulta 10 euroa ja kestää 10 minuuttia. Jos tuntipalkan mukaan ja teoriassa laskisi kuin insinööri, taksi on ratikkaa halvempi täällä päin. Mitä järkeä? Ei mitään. Tai ehkä tämä oli insinöörin tavoite."
Mökin mummon apteekkimatka taksilla voi kustantaa lähes koko mummon eläkkeen/kk..........Iso maa nääs, ja yksityisomisteiset apteekit harvassa.
Kansallistettava ehdottomasti. Alkon myymälätaajuus huomattavasti parempi.
"Kun olen viimeisen parin vuoden aikana viettänyt aikaani Ranskassa Nizzan kaupungissa, olen saanut tutustua tyystin toisenlaiseen julkisen liikenteen hinnoitteluun. Kylillä ollut ystäväni oli melkoisen hämmästynyt, kun otti viimeisen yöbussin Monacon kasinokaupungista Nizzaan, ehkä 30 kilometrin matkan. Piletti maksoi tasarahaa: yhden euron."
Minä puolestani olen viettänyt paljon aikaani Jämsän kaupungissa, ja sykkivään ydinkeskustaan on yli 20 km. matkaa.
Julkista liikennettä ei ole, vaikka tarve olisi.
"Nyt kun kunnallisvaalit painavat niskaan, haluaisin kuulla ehdokkaasta, joka lupaisi työskennellä järkevän hintaisen ja toimivan joukkoliikenteen puolesta. Vaikka tuskin se Suomessa on mahdollista."
Ryhdy itse toimeen. Ota vaaliteemaksesi: Mummon matka apteekkiin minimissään 100/km.
Joku roti mummojenkin kusetuksessa.
Puolueen saat valita vapaasti.
"Ja vinkki turkulaisille ja tamperelaisille. Jos aiotte toteuttaa ratikkasuunnitelmanne, älkää kysykö neuvoja helsinkiläisiltä insnööreilta."
Hyvä neuvo.
"Ajokortin sikamaisen kalliista hinnasta en syyllistäisi valtiota. Se on vapaan markkinatalouden, tosin luvanvaraista toimintaa"
Pettämätöntä logiikkaa Tyryltä...
Ihmettelin toimivaa julkista liikennettä tänä kesänä Israelissa. Kaupungeissa on bussit, minibussit (sherut) ja taksit. Joissakin kaupungeissa on lisäksi vielä metro tai ratikka. Kaikki pelaa. Kyydit tuntuu lähes ilmaisilta ja kulkuneuvoja liikkuu tiuhalla rytmillä. Tel Avivista pääsee Jerusalemiin n kuudella Eurolla ja busseja menee käytännössä kymmenen minuutin välein. Kaupunkien sisällä bussi- ja minibussikyydit on noin Euron luokkaa ja vuorovälit huomattavan tiheät. Miten se siellä onnistuu mutta ei täällä?
Sivistynyt maa, luulenpa.
Siinä täytyy olla kyllä kyse juutalaisten salaliitosta tai vähintään Rotschildien juonesta uuden maailmanjärstestyksen luomiseksi;-)
Sori, kun mie vieläkin kommentoin. Aina tulee vain jotakin mieleen. Niin, että on se minustakin tärkeää, siis liikkuminen, muutenkin kuin työn ja elinkeinoelämän pyörimisen kannalta. Tietysti ruoka on tärkein, mutta mielenterveyden kannalta on aika noloa nöpöttää samoilla kaduilla kokoaikaisesti. Liikkuminen on tärkeää sitäkin kautta.
Netti on oikeastaan ainoa "köyhän" pelastus. Kun puhelinta ei raski käyttää, ainakaan turhiin soitteluihin, pensaa ei oikein raski kulutella turhiin menoihin, niin mitä meille jää. Netti ja facebook, ja messengerikin pitäisi saada asennettua, saisipa sitten pölttääkin ihmisten kanssa. :)
En mie valita, mutta on se taivahan tosi, että tulee tunne, että mitään ei enää raski. Elää kumminkin pitäisi ihmisen, eikä vain olla ja odotella että pääsee ruumisauton kyyythiin ookamhaan.
"En mie valita, mutta on se taivahan tosi, että tulee tunne, että mitään ei enää raski. Elää kumminkin pitäisi ihmisen, eikä vain olla ja odotella että pääsee ruumisauton kyyythiin ookamhaan."
Kyllä sie meijän eteläsuommlaisten mielesthä valithat.
Mee sie vaan sillä paikallisella, kerran vuorokaudessa kulkhevalla bussinrämällä paikalliseen S-Markettiin makselemaan kulutus-tasa-veroja, että Helsingissä saadaan spora-yhteyksiä nopeutettua.
"Spora" on Helsinginruottalaisten murresana raitiovaunulle.
Kuules, mukavasuri, meän kapitalistihan tykkää ko mie "oikeistohihhuli" (by Markku Tyry) ropakantoin täälä tätä porvarisaatettani. Ja jos ei tykkää, niin sama se mulle. Pankhoot jäähyle. Mutta sulta mie en kysy mitä mie saan sanoa.
Käyt kuitenkin S-marketissa ostoksilla, ja verohan menee lyhentämättömänä Helsinkhiin.
En juuri käy S-marketissa. Käyn yksityisessä, ketjuista vapaassa kaupassa. Periaatteesta vanhan vapaan K-kauppiaan tyttärenä (joskus ennen 70-lukua he olivat vapaita yrittäjiä), ja siksi että sieltä voi ostaa ruuan 50%:n punaisilla lapuilla. Yksinhuoltajalla on tarkka markka oltava.
Toivottavasti en saa nyt bannia. Ilmeisesti yrität sitä, kun johdatat puhumaan asian vierestä.
Sinä saisit varmaan omakustannehinnalla sellaisen lentokentillä olevan kävelyhihnankin asennettuna Tölöstä Stockkalle.
Kävelyhihnayhtiösi voisi sitten myydä palveluita HSL:lle. Suurimmat kustannuserät olisivat lumityöt, sähkö ja skeittaajien hätistely.
Kustantaja hyräilee
Olen blogistin kanssa täysin samaa mieltä. Käyn usein Pitäjänmäellä. Kalliosta kestää Pitäjänmäelle noin tunnin, vaikkei matka ole linnuntietä kummoinenkaan. Menopaluu noin 2-2,5 tuntia.
Tulisiko siinä 20 kilometriä yhteensä, menopaluussa, linnuntietä ehkä 15.
Noin 8-10 kilometriä tunnissa. Kevyttä hölkkää, juuri yli kävelyvauhdin.
Ne vähintään 1500 miljoonaa, jotka uppoavat tunnelin tekemiseen Ruoholahdesta Kivenlahteen olisi voinut sijoittaa mieluummin siihen, että joukkoliikenne päihittää kävelyn vauhdissa kaikilla väleillä.
Helsinkiläisen kannattaa hankkia HSLn matkakortti ja ladata siihen aikaa; esim kuukaudeksi se maksaa 44 € ja sillä voi matkustaa bussilla ja ratikalla ja metrolla ja paikallisjunilla Hesan sisällä niin paljon kuin sielu sietää.
Minusta se on todella kätevä ja edullinen. Omalla autolla liikkuminen on järjetöntä Helsingissä, koska auton pysäköiminen on hankalaa ja todella kallista.
Olen ihan samaa mieltä. Mutta jos matkustaa HSL:llä esimerkiksi kuusi kertaa kuukaudessa (mä en täältä Töölön torin kulmilta usein poistu) 44 euroa on aika paljon. Enkä koskaan mene omalla autolla keskustaan. Taksilla tai joskus ratikalla ja nyt kesällä prätkällä, mutta senkin reissun teen enemmän prätkällä ajamisen nautinnosta.
Herlin. Sulla kun tuota hilloa on, niin pistä tää taksimonopoli katolleen ja perusta sellainen halppis taksifirma jossa vanhalla toyotalla kuskataan kolmella eurolla muutama kilsa. Ei lähtömaksuja, vaan kuski pyytää ja asiakas tinkii. ihan niinku muuallakin maailmalla.
Ei menis ku muutama kuukausi ja puku-ukkelit ja pleiseri leidit ajelis töihin halppis taksilla. Samalla jäis omat autot kotipihaan ja kaupungilla ois väljempää. Mummot nappais koti-ovelta kumijalan allensa ja rollaattori pysyi tuulikaapissa.
Joo muuten ihan kiva mutta suomalaiset ovat tottuneet luotettavaan taksipalveluun.
Pimeissä takseissa, jollaiseksi ala esittämäsi mukaan toimien muodostuisi, saisi pelätä ainakin henkensä puolesta. Rahat oletusarvoisesti olisi jo viety.
Thaimaassakaan ei tartte pelätä, joten miksi Suomessa? Miksi se muuttuisi pimeäksi?
Joo en todellakaan tiedä miksei muualla pimeissä takseissa tarvitsisi pelätä, minä ainakin pelkäisin Suomessa pimeässä taksissa.
Tuollaisen perustaminen ei kovin kallista olisi. Perusta itse.
Ongelma on nimenomaan siinä, että taksielinkeino on luvanvaraista. Jos niin ei olisi asian laita, niin moisia halpistakseja sukeentuisi kuin sieniä sateella.
Tietysti sukeutuisi, ja kuljettajat olisivat maahanmuuttajia, yritteliäitä yksilöitä, hakemassa kotimaataan parempaa elämää muualta.
Autot olisivat siistejä ja hyvänhajuisia, mutta vanhoja tietysti. Kuljettajissa olisi paljon moraaliltaan hienoja ihmisiä, mutta myös moraalittomia välttämättä olisi joukossa. Kuten on tilanne nykyisinkin.
Varsinkin tolkuttomassa tilassa olevat asiakkaat olisivat vaarallisessa tilanteessa, jos minkäänlaista valvontaa liikennöinnissä ei olisi.
Nyt taksikeskukset seuraavat ajotapahtumia realiaikaisesti, ja kaikki tapahtunut on jäljitettavissä taaksepäin. Ja niillä moraalittomilla kuljettajilla ei ole mahdollisuuksia peittää jälkiään mitenkään.
Harvoista taksimatkoistani voin hyvinkin maksaa nykyhinnan, enkä jaksaisi jatkuvaa kusetuksenpelkäämistä tinkimisineen, kuten vaikkapa Turkinmaalla matkaillessa joutuu tekemään.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä 3T:n "uuden" reitin huonoudesta. Matka on pidempi ja kiitos Kampin pysähdyksen myös väki levottomampaa. Nyt kun Oopperan osuus oli hetken remontissa ja 4, 4T, 7A ja 10 menivät "vanhan kolmosen" reittiä niin töölöläisenä pystyi iloitsemaan.
En itse keksinyt ainuttakaan perustelua sille, miksi tuo 3T:n linja piti muuttaa. Vanhakin pysähtyi lasipalatsille joka on melko lähellä Kampin keskusta.
Puhutaan nyt Nizzasta. Se on kuulemma kallis kaupunki? Kävelet Mono Prixin ( oliko oikein kirjoitettu ) tavarataloon ja etsit lihatiskin ja löydät. Haet jauhelihaa -ei näy. No, ystävällinen myyjä ottaa kimpaleen käteesä ja kysyy, että tästäkö ? Niin se käy, saat jauhelihasi juuri siitä lihan osasta kuin haluat, vaikka sisäfileestä ( tyhmä ).
Kulman takana on Lidl- loistava ruokatarjonta Suomeen verratuna hinnoiltaan melkein miinus 30-50 %. Viinit, oluet, väkevät ovat niin edullisia, että kuittin mustetta ei kannattaisi tuhlata. Julkinen liikenne ilmaiseksi ruuhka Suomessa, alkaa kauppa käymään kaikissa kaupunginosissa; kilpaileva mainonta maksaa kulut.
Kiitos. Mä en kehtaa enää kehua Nizzan kuvioita enempää. Epäisänmaallisuudesta syyttäisivät.
Niin tekisimme. Minäkin olen nurkkapatriootti pahimmasta päästä.Suomalainen heti sanallinen puukko kädessä.
Sain itkupotkuraivarin, kun kehuit Nizzaa niin niin mahdottomasti.
Koin, että se ei ole sen arvoinen. Mutta Sinä liikut tietysti ympyröissä, joihin meikäläisellä ei ole pääsyä. Nizza on kylläkin tuttu turistimatkoilta. Joten pahoittelen sanojani.
Sitä paitsi: olet oikeassa kolmosen reitistä. Ainakin minulle, kuten Sinullekin, kävely tekee tenää ( mm. polvinivelen proteesi etc), joten matkustaisin mielelläni Stokkan eteen suoraan.
Mutta kai meidän "vaivaisten" (!) pitää tajuta, että Kampin ostoskeskus tarvitsee asiakkaansa.
Toivottavasti paranet, minulla ei liene toivoa.
Jos Nizzasta haluaa ostaa huoneiston tai talon merinäköalalla, niin kyllä on kallista.
Siellä käy kuitenkin niin paljon tavallisia turisteja, että saman hintaista siellä on kuin Helsingissä, ellei halvempaakin, mitä julkisen liikenteen esimerkkikin kertoo. Nizzan Lafayette-tavaratalo ainakin on ihan ö-luokkaa verrattuna Pariisin vastaavaan.
Kallista, jaa, vertaa Suomeen. Suomi on huippukallis, monopolistinen maa useilla eri aloilla, kauppa, autokoulut kuten esitetty, ruokatuotanto, rakentaminen, matkustus, energia, hallinnon (kunnat, valtiokoneisto) omavaltaisuus. Listaa voi jatkaa,se on pitkä.
Koko järjestelmä lähtee vanhanaikaisesta virkamiesmäisestä omien ryhmien etujen takaperoisesta turvaamisajattelusta.
Kilpailu puuttuu Suomesta, se torpataan hanakasti hallinnollisin menetelmin "sofistkoidusti" vetoamalla tähän/tuohon seikkaan, määräykseen (omaan).
Rakenteellista uudistumista, kilpailua kaivataan maahamme kipeästi. Vaikeutena on syrjäinen, erstäytynyt sijainti, markkinan pienuus, jotka eivät järin kiinnosta ulkoisia operoijia.
Torppaus lause '...tulee vastaan yhtä usein, kuin kolmosen ratikka'
Itsekin olen monta kertaa miettinyt, mitä järkeä oli kolmosen ratikkareitin muutoksessa. Uusi kaksisuuntainen systeemi on selvästi entistä hitaampi - ja varsinkin turisteille älyttömän sekava. Päällisin puolin koko projektissa ei tuntunut aikoinaan olevan mitään järkeä, paitsi ehkä se että jossain oli vuosibudjetissa liikaa rahaa jäljellä ja/tai joku virkamies oli työn/pätemisen puutteessa.
Nyttemmin olen keksinyt sellaisen "järkisyyn", että muutoksella saatiin kaksi pysäkkiä ihan Kampin keskuksen viereen. Eli ns. "liiketoiminnalliset perusteet". En tiedä johtuiko tuosta, mutta en ole varma olisiko tuokaan riittävä syy sekoittaa toimiva reitti.
Hyvänen aika,
tietysti kyse oli vain siitä.
Kuinkahan moni kuvaannollinen seteli onkaan vaihtanut omistajaa?
Me töölöläiset paheksuimme, kuten Herlin kertoo.
Muille se lienee yhdentekevcää.
Tuli mieleeni Karin piirros Hesarissa joskus 70-luvulla, kun HKL korotti lippujen hintoja.
Eteisessä seisoi pariskunta sonnustautuneena ykkösiinsä ja pöydällä oli päivän lehti, jonka päällimmäisellä sivulla oli "huvitukset" palsta.
Juhlapukuinen mies kysyi vaimoltaan: "Mennäänkö taksilla vai törsätäänkö ja otetaanko ratikka?"
Ikävä kuulla ettei Helsingin julkinen liikenne tyydytä.
Turussa käydessäni taannoin (Ruissalo) olin todella hämmästynyt liikennöinnin tasosta, kaupunkiin ja sieltä takaisin pääsi bussilla puolen tunnin välein päivällä, olisiko yöaikaan ollut harvemmat välit, en muista kun en kulkenyt yöllä.
Kuntatasolla on käsittääkseni mahdollisuus hankkia väestötiheyskarttoja, joissa on vieläpä eriteltynä eri ikäryhmien osuus.
Olisipa oivallista, jos valtakunnallisesti joku taho määrittelisi vähimmäisliikennöintimahdollisuuden per asukastiheys.
Siis umpikorpeen ei mitään, mutta kylästä kaupunkiin ja takaisin bussi per päivä.
Jos kunta kaavoittaa asuinalueen, mutta ei järjestä sinne minkäänlaista julkista liikennöintiä, on tilanne järkyttävä.
Useihan pääkaupungissa asumista puolustellaan esim teattereiden ja muiden interessien läheisyydellä, mutta jos liikennöinti on lähes mahdotonta aikaviipeiden ja huonojen ratikkareittivalintojen johdosta niin kannattaisikohan muuttaa vallan pois?
Ei kannata, ainakaan minun. Tää kulma on OK ja poistun täältä harvoin. Ajattelin enemmän koko yhteiskunnan kannalta.
siirsin tänne,
Mitämitä, kuorma-autokorttiko mitätöityy jos ei kurssita itseään, miksi minulle ei olla mitään kerrottu?
Ajan kuorma-autollani jokaisena päivänä, tarvitsen sitä. Koska ne tulee hakemaan korttini pois?
Mitä mitä mitä? Siis onko tästä faktaa? Miten toi kuvio menee? Tiedän kyllä, että esim. poikani ikäiset hakivat autokompanjaan inttiin, koska sieltä sai kortin "ilmaiseksi". Ja pojaltani kuulin, että prätkäkorttiin tulee "nokituksia", eli lisää tunteja ja hintaa yms. Tämä on ihan oman bloginsa aihe, kirjoittakoon joku, joka tuntee asian tai pankaa viestiä (niko at uusisuomi.fi).
EU:sta on voinut olla hyötyäkin mutta etu kuluu lisääntyneeseen byrokratiaan eli ammttikuljettajan pitää todellakin suorittaa viiden vuoden jaksoissa 35 tunnin jatkokoulutuksen
http://www.trafi.fi/tieliikenne/ammattiliikenne/ku...
"Ammattipätevyyden jatkokoulutus
Ammattipätevyyden ylläpitäminen vaatii kuljettajalta viiden vuoden aikana 35 tuntia jatkokoulutusta, joka voidaan suorittaa jaksoina. Ainoa pakollinen aihe jatkokoulutuksessa on ennakoivan ja ympäristöystävällisen ajon koulutus (7 tuntia).
Koska jatkokoulutus on tarkoitettu ammatissa jo toimiville kuljettajille, sen erityistavoitteena on lisätä liikenteen ja kuljetuksien turvallisuutta. Tarkoituksena on myös tukea kuljettajan ammattia, lisäämällä hänen ammatillisia valmiuksiaan, terveyttä ja jaksamista ammatissaan. Mikäli henkilöllä on ammattipätevyys sekä linja-auto että kuorma-autoluokkiin hän voi ylläpitää ammattipätevyyden molempiin luokkiin suorittamalla kerran 35 tunnin jatkokoulutuksen viiden vuoden aikana."
Tossa aiheesta jotain:
http://www.digipaper.fi/akt/33704/index.php?pgnumb=20
Lisäksi raskaan ajoneuvon kuljettajalta vaaditaan jatkossa ajortin uusiminen viiden vuoden välein (käytännössä lääkärintodistus ajokyvystä).
No ne löytyvät tuolta ylempää. Tämä epeli siirsi kysymyksensä jostain syystä alemmas, minun juttuni alta. Siinä yläpuolella on sitten uusi oliko se Hellstenin kirjoitus, asiantunteva.
On se tosiaan ihan oman bloginsakin aihe. Tämä nuori mieskin mainitsi asiasta, yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut kun oli, että venäläiset autoilijat valtaavat "markkinat" siksikin, että tämä uusi käytäntö on näin suolainen Suomessa. Keskustelu alkoi siitä, kun päivittelin, että on ollut niin kamalasti menoja, pojan autokoulu ym. Ja sitten sain tietää näin kummallisia juttuja.
Suomi on outo valtakunta. Meillä ei ole kohta enää varaa tehdä työtäkään, vaikka joku kait vielä sitäkin tahtoisi tehdä.
Nyt kyllä vähän tuntuu siltä, että autokoulut ovat lobanneet aika hyvin. Tämä koko paketti on mulle aika vierasta kamaa, olen pahoillani. Tiesin vain, että ajokortti on Suomessa on sikahintainen, se oli jo alkuperäisessä blogitekstissä.
Toivottavasti saadaan tästä vähän keskustelua käyntiin. Joku voisi kirjoittaa. Onko aktiivinen blogisti Pekka Siikala kuulolla? Alan miehenä voisi avata tätä paremmin kuin minä.
Sorry sanoi epeli,
kun tämä blogialusta on niin kökkö tai sitten en osaa käyttää,
tuntuu etten ikinä löydä ylempänä olevia kommenttivastauksia, ja kun itse on saanut ajatustaan mitenkään jonoon niin alapuolella keskustellaan jo ihan muusta ja koskaan ei ketään kiinnosta palata jonnekin ylös. Siksi kokeilin tuommoista siirtämistäkin jotta tulisin kuulluksi.
Olen muusta syystä kuin kuorma-auton ajokortin, käynyt jatkokoulutuksessa muussa roolissa liikenteessä toimimista varten. Mahtaako se pätevöidä minut myös kuorma-auton rattiin?
Itse kurssihan oli päivän puserrus, paitsi ensiapukoulutusta täyttä soopaa. Ajatus kurssin poliisiosuuden vetäjälläkin takuulla oli hyvä, mutta luento transaktioanalyysistä ei vastannut minun käsitystäni tarpeellisesta liikennekoulutuspäivästä.
Kysymys ei ole suomalaisten autokoulujen lobbauksesta, ajokortit perustuvat EU-direktiiviin.
Eli taustalla pitää olla suurten maitten autokoulut tai vain pelkkä EU:n pöhötauti.
EU parlamentti/komissio kun tykkää näperrellä pikkuasioita
Aivan kaikki Suomen laista löytyvät muutokset liittyen direktiiviin eivät kuitenkaan ole direktiivissä. D/D1 -kortilla, eli bussikortilla, voi ilman ammattiajolupaa kuljettaa vain perheenjäseniä ja perheenjäsenen omistamalla D/D1 -luokan linja-autolla. Direktiivistä en ole löytänyt tällaista kohtaa, mutta Suomen laissa se kylläkin kielletään tästä huolimatta.
Pelkällä C/C1-kortilla voi kuitenkin kuljettaa muitakin kyydissä (max 8 matkustajaa + kuljettaja) ja jopa perheen ulkopuolisen henkilön muuttokamoja. Ei kuitenkaan pidä ottaa vaivanpalkkioksi mitään, tarjottu lounas kannattaa siis jättää väliin. Harvemmalla on omana käyttöautonaan D/D1-luokan ajoneuvo, mutta monella on C1-luokan ajoneuvo - iso maastoajoneuvo on monesti rekisteröity kuorma-autoksi (lisäetuna saa ajaa useimmilla bussikaistoilla Helsingissä).
Digipiirturilla varustetun C/C1 -luokan ajoneuvon saa luovuttaa vain sellaiselle, jolla on kuljettajakortti, eli toisinsanoen ammattipätevyys ja kortti, jota käytetään ajotietojen rekisterömiseen. Tämä kortti maksaa nykyisellään yli 130 euroa ja on voimassa 5 vuotta. Tietysti tämän lisäksi täytyy aina viiden vuoden välein olla suoritettuna nämä aiemmin mainitut jatkokoulutuskurssit - 5 kurssia ja jokainen kestää päivän.
Jatkokoulutuksessa on aina pakollisena kurssina taloudellinen ajo. En oikein ymmärrä, miksi se täytyy suorittaa aina 5 vuoden välein. Se tulee kuitenkin direktiivistä, eikä suomalaisen lainsäätäjän päähänpinttymästä. Muut hyväksiluettavat kurssit voivat sitten olla vaikka vaarallisten aineiden lupia, ensiapukurssia (ei riitä EA1, yhden kurssin täytyy kestää yli 7h), tieturvakurssia ja muuta sellaista.
Ammattipätevyys ja ajo-oikeus on mahdollista saada myös ilmaiseksi. Työkkäri järjestää kursseja C- ja D-korteille ammattipätevyyksineen, mutta sisäänottomäärät on hyvin pieniä. Vaatii kuitenkin säännöstään B-kortin pohjalle. Nuori taas voi saada lupansa intistä. Bussiliikenteessä, johon direktiivi implementoitiin ennen kuorma-autoliikennettä, on ollut normaali käytäntö suorittaa kortti oppisopimuksena, silloin tietysti ajetaan noin vuoden ajan kyseisen firman piikkiin valmistumisen jälkeen.
Jatkokoulutukset pääsääntöisesti hoitaa kuskin työllistävä firma, mutta hankalaksi se menee, jos on määräaikainen tai työttömänä, kun ammattipätevyys katkeaa. Kurssit voi kuitenkin suorittaa missä tahansa vaiheessa 5 vuoden aikana, eikä niitä tarvitse suorittaa yhteen menoon. Todennäköisesti vuoden 2014 aikana firmojen on otettava jatkokoulutettavaksi ammattipätevyytensä menettäviä kuskeja, koska muuten kuskit loppuvat kesken, eikä kukaan maksele vähintään parin tonnin laskua kurssituksista omasta pussista (paitsi yhden miehen kuljetusfirmat).
eikä siellä ajeta pysäkin ohi tai kiusata matkustajia kuten Helsingissä...
Kuorma-auton (ammatti) ja bussikortin hinta on sitä luokkaa ettei suomalaisella,etenkään nuorella, ole varaa ammattikortn hankintaan.
Lisäksi joudut muutaman vuoden välein lisäkurssille omalla ajallasi ja omalla rahallasi.Maksaa satoja euroja + viikko ilmaista työtä
Sen sijaan Virossa,Latviassa, Venäjällä etc maissa kortin saa luovuttamalla inssille 100-200 euron edestä rahaa.Lisäkurssin voi ostaa muutamalla kympillä kotimaasta
Esim Latviassa sihteerini oli menossa inssiajoon ja kun ihmettelin hänen harvoja ajokertojaan ,Hän näytti minulle 100 latia. Sillä kuulemma kortti irtoaa ja näin kävi.
Tämän vuoksi Suomessa ei ole enää suomalaisia kuskeja.Etenkin kun työhön on sidottu 12-16 tuntia päivässä,mutta palkkaa saa max 8 tunnista
Ja työpaikka menee alta joka kolmas vuosi ja kun täytät 50 niin sinut syrjäytetään Ihalaisen orjaks
Kolmosen ratikan vuoroväli on lähes koko päivän 10 minuuttia. Kun niitä lähtee reitille kymmenen minuutin välein, keskimäärin, eivät ne tietenkään ilmaan katoa. Töölössäkin niitä pitää ilmaantua näkyviin keskimäärin tuolla vuorovälillä.
Kun keskimääräinen vuoroväli on 10 minuuttia, keskimääräinen odotusaika lienee noin 5 minuuttia, tuskin sinä sinne pysäkille aina juuri edelllisen spåran perävaloja katsellen menet.
Jos julkinen liikenne palvelee aikatauluja katsomatta keskimäärin 5 minuutin odotusajalla ja 44 euron kuukausihintaan, on palvelu loistavaa ja halpaa. Vuosikymmeniä Helsingissä asuneena muutin 14 vuotta sitten Mikkeliin ja se, mitä eniten Helsingistä kaipaan on loistava julkinen liikenne.
Minä en halua myöshästyä ja olla ajoissa tapaamisissa "keskimäärin".
Insinööri?
Kokemukseni mukaan vaunuja menee kerran n. 20 minuutissa kaksi kappaletta peräkkäin. Murphyn lain mukaan odotusaika on noin 19 minuuttia.
Olen samaa mieltä Mikkelistä, mutta tämä totuus on vain suhteellinen paremmuus.
Hintavertailu julkisilla kulkuneuvoilla kannattaisi aloittaa kapitalistisesta Venäjästa. Moskovassa metro ja bukyyti ei maksa juuri mitään.
Niklakselle sanoisin, että palveluksessasi on varmasti myös insinöörejä.
Oman ammatikuntani puolustamiseksi en voi Niklakselle sanoa muuta kuin:
opiskele insinööriksi, niin silloin kaikki tarpeellinen tietämys olisi pakattu samaan pakettiin.
Otappa vielä huomioon: kun lappalainen haluaisi kaupasta hakea saunakaljat, niin tuo matka saattaa kestää jopa viisi tuntia, ja vielä omilla kyydeillä. No, julkisen liikenteen alasajo on joka tapauksessa kansantaloudellinen katastrofi. Helsingissähän tällaista ongelmaa ei ole, päinvastoin.
Nyt on Antti oikealla asialla. Nuo Suomen järjettömän kalliit autokoulumaksut johtuvat siitä, että Suomessa autokoulun opetusajoneuvo
on vähintäänkin kalleimman luokan Mersu tai jopa Rols Royce. Ruotsissa ei sellainen vetele, koska opetusajoneuvo ei saa siellä olla mikään avaruusalus vaan keskiluokan auto, jolla todennäköisesti oppilas tulee käytännössä ajamaan.
Antin idea olisi saatava ehdottomasti voimaan eduskunnan lakimuutoksella mahdollisimman nopeasti.
Itse asun noin 7-8km matkan päässä keskustasta, minulla maksaa bussilippu kotiin 3,50e ja yölisän kanssa tulee roimat 7e maksettavaksi. Taksilla menee 20e. Onneksi sentään saan kuukausikortin alle 60e, kun matkustan joka päivä vähintään kahteen suuntaan bussilla niin tulee hinnaksi noin 1e per matka - joka on mitätön raha. Mutta jos ei omista korttia tulee kyllä tuo kovin kalliiksi toi matkustaminen.
Ratikoita voitaisiin nopeuttaa selvästi sillä, että ne saisivat kunnon etuudet liikennevaloihin. Aiheesta oli juuri tarkempi ja pidempi kirjoitus Ihmisten kaupunki -blogissa: http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/08/03/nopeutta...
Omia kokemuksiani Espanjan Aurinkorannikolta noin 20 km päässä Malagasta. Nopealla ja erinomaisen siistillä paikallisjunalla menen sinne 1.35€ hinnalla noin puolessa tunnissa, bussilla melkein alaoveltani ja paikallisella bussikortilla alle 1 €:n. Taksimatka maksanee noin 20€ mutta on yleensä turha hyvin toimivan joukkoliikenteen johdosta.
Rekkamiehetkin varmaan lukevat näitä blogeja, vaan saattavat ajatella, etteivät ole kynämiehiä. Meitä monen sortin tyhjäntoimittajaa on kyllä liikentheessä senki eestä. Normaaleista arjen vaikeuksista byrokratian rattaissa olisi kumminkin hyvä saada tietoa. Vaan eivätkö nuo uskalla kirjoittaa. Työpaikka voi mennä alta, jos on liian värikäs. Tai eivät vain jaksa.
Miten ranskalaisilla voi olla varaa niin halpaan, hienoon ja toimivaan julkiseen liikenteeseen?
Lähtisin hakemaan vastausta EU-rahoituksen sokkeloista..
Täältä Åminneforsista ei pääse halvalla yhtään mihinkään. Eikä pääse ilman yksityisautoa lainkaan. Onneksi minulla on kuljettaja.
Yritin selvittää paljonko suomessa on autokouluja. En onnistunut.
Arvion niitä olevan yli tuhat, ja siitä ylöspäin.
Suomi on pieni maa, ja autokoulun oppilaita hyvin vähän.
Korkea hintataso johtunee alan kartellista, jolla pyritään saamaan muutamista oppilaista yritykselle kate.
Minun käsitys on kyllä se että autokoulu on vapaata toimintaa missä vaaditan toki ammattipätevyys mutta sitten saa kyllä pystyttää autokoulun minne vaan.Olisiko tämäkin sellainen autokatsastus effekti kun vapautettiin niin hinta yllätys, yllätys nouseekin.Taksikyydit Ruotsissa jopa pahimillaan 4000 euroa ja lyhyt matka.Ajatelkaa että New Yorkissa vapaan talouden mekkassa taksiliikkenne säänestelty ja liikkennelupavaraista niin eiköhän kerro että joillakin aloilla pitää olla tiukka valvonta.
Neuvostoliitossa oli julkinen liikenne ilmaista.
Ps. En halua tukea rahoillani enempää helsinkiläisten bussi- ja ratikkamatkustamista.
Raitiovaunuliikenne on tapa olla Helsingissä, ei niinkään tehokas tai varsinkaan nopea tapa siirtyä paikasta toiseen. Muistaakseni vaunujen keskinopeus, pysähdykset huomioiden, on noin 14 km/h. Jos raitiovaunuilta vaatii nopeutta, se on vähän kuin olisi harmissaan siitä että kahvin nauttiminen kahvilassa kestää kauan, kun se on niin kuumaa.
Olen itse julkisen liikenteen suurkuluttaja ja suuri ystävä. Olen myös niitä jotka ilmaisevat harmistumisensa kovaäänisesti, jos joku homma takkuilee. Raitiovaunuverkoston suhteen olen joutunut tyytymään siihen ajatukseen, että se on turisteille ja kantakaupunkilaisille tarkoitettu possujuna, jolla saattaa päästä jonkun taipaleen nopeammin kuin kävellen, mutta on ensisijaisesti vaihtoehto kävelemiselle, jos haluaa leputtaa jalkojaan - ei siis varsinainen liikkumista helpottava tai nopeuttava julkinen liikenneyhteys.
Raitiovaunut ovat kyllä mukavia vempeleitä. Vaunun kyytiin on helppo nousta ja kaupunkia kiva katsella sen ikkunoista, kun se lipuu rauhallisesti ja kiirehtimättä eteenpäin.
Kaikki tietävät, että Helsingissä ratikat ovat hitaita. Ratikoiden hitaus ei ole luonnonvakio, vaan poliittinen valinta. Kun Helsingissä ratikoiden keskinopeus on 14,3km/h, Pariisin T3:n keskinopeus on 19km/h ja raidejokerin suunniteltu keskinopeus on 25km/h. Helsingin kaupungin virallisena (ja vaatimattomana) tavoitteena on ollut nopeuttaa ratikoita 4% eikä tässäkään ole onnistuttu.
Ratikoiden nopeuttaminen ei ole mitenkään erityisen monimutkaista. Koko ratikkaverkon nopeutta voidaan nostaa 30% suhteellisen yksinkertaisilla toimilla - tämän jälkeen kirjoittajakin on varmasti tyytyväisempi lopputulokseen. Isoimmat muutokset ovat toimivat 0-etuudet, joissa ratikan ei tarvitse koskaan pysähtyä liikennevaloissa ja kulkunopeuden luotettavuutta parantavat toimet (mm. tiellä olevien parkkipaikkojen poistaminen ja riittävän leveät ratikkaväylät). Nopeuttaminen tuo myös isoja säästöjä (30% nopeuttaminen säästäisi kaupungin rahaa runsaat 10M€ vuodessa).
Kaikista edullisin ja kuluttajaystävällisn ratkaisu olisi jättää turha kiire pois. Lähde liikkeelle puoli tuntia tai tunti aikaisemmin. Jos meno yleensä on niin tärkeä että sinne kannattaa mennä.
Niin, Siellä liikenteesä jos ajat alinopeutta säästösyistä, niin sinun rauhallisella ajotyylillä saavuttamasi säästö poltetaankulutuksessa mitätöityy takaa tulevien autojen raivohullujen ohituskiihdytysten mukana.
Jos asiaa ajatellaan kokonaisuutena, niin liikenteen kokonaispäästöt periaattellasi vain kasvavat. Tuo Helsingin seudun ajajien
liikennekäyttäytyminen täällä syrjäseuduillahan on suorastaan raivohullua.
No sairasta porukkaahan he siinä suhteessa ovat.
Minulla ON joskus kiire. Olen pahoillani.
Kannattaisi kuitenkin välttää, kun siitä erityisesti tieliikenteessä voi tulla viimeinen kiire. Aikoinaan auskultointiaikanani eräällä joensuulaisadvokaatilla oli hoppu perinnönjakokokoukseen Kajaanissa, kun Juuassa tuli auto kolmion takaa eteen neljä henkilöä kyydissä. Siitä tulikin sitten viisi perimystapahtumaa lisää ja rikosoikeudellisesti asia olisi käsitelty auskultointipaikkani tuomioistuimessa, jos eloonjääneitä olisi ollut.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Suomalaisille on aina ollut tuo kasvojen säilyttäminen tärkeintä. On häpeä olla myöhässä ja kuolema kyllä riittää syyksi siihen. Sen sijaan vähemmän hyväksyttävä syy on se, että ajoi liian hitaasti tai ei varannut tarpeeksi aikaa. Asia pitää nähdä myös tältä kannalta.
Sanovat että kiire on vain huonosti organisoitua ajankäyttöä. :)
Kunnallisvaalit painavat niskaan, lupaan työskennellä järkevän hintaisen ja toimivan joukkoliikenteen puolesta.
Niklas stikkaa fyffee kampanjaani - https://holvi.com/shop/juuhoo/
Kirjoita kommentti
Kommentoi 142 kommenttia