Niklas Herlin

Pomon ei tarvitse tinkiä palkasta

Elinkeinoelämän keskusliitosta on lähetetty jonkinlainen kirje yritysjohtajille. Näitä pyydetään muun muassa solidaarisuudesta köyhempiä, tai pienempipalkkaisempia kohtaan tinkimään palkastaan viisi prosenttia tms. Onhan tuossa jotakin järkeä, mutta vaaraton idea ei ole.

Ensiksi, kaikki pomot eivät saa ”tuhottoman isoa” palkkaa, vaikka isoa saavatkin. Jos joku saa palkkaa 6 000 – 12 000 euroa kuukaudessa, hän osallistuu joka tapauksessa solidaarisiin verotalkoisiin korkealla veroprosentillaan.

Lisäksi kaikissa palkkaryhmissä ihmiset käyttävät mielellään rahaa omaan elämiseensä: asunnot vaihtuvat suurempiin, harrastukset muuttuvat, vapaa-ajan asuntoja hankintaan. Se on luonnollista ja tarkoittaa sitä, että isoliksaisista monet panevat ”ylimääräisen” rahan liikkeelle. Ei heille mitään ylimääräistä pottia välttämättä jää.

***

Tunnen joitakin isopalkkaisia eronneita kundeja. He ovat aina ihan PA.  Kämppä irtaimistoineen jää vaimolle ja lapset tietysti myös ja elatukset tulevat lisäkuluksi. Kuitenkin on pakko hankkia oma kämppä ja vielä niin iso, että lapsetkin mahtuvat yökylään. Ja on hankittava koko välttämätön irtaimisto uuteen asuntoon. Tingi siinä sitten viisi prosenttia palkasta muun päälle.

Muuten, niissä isoissa yrityksissä, joissa koko henkilöstö lomautetaan, johtoporras tekee myös lomautusajan töitä. Palkatta. Tämä on maan tapa. Pienissä, yrittäjävetoisissa yrityksissä on täysin normaalia, että yrittäjä/toimitusjohtaja lykkää oman palkkansa nostamista kassakriisin aikana. Nämä kaikki ovat mukana palkkatalkoisssa.

***

Tietysti johtaja voi osoittaa kunnollisuutensa lahjoittamalla viisi prosenttia palkastaan hyvään tarkoitukseen. Tällöin lahjoitus menee lähes varmasti valtion ja/tai kuntien taloussäästöihin. Jokaisella momentilla julkisella puolella sotajoukkoja lukuun ottamatta on säästötavoite. Kun jostakin tulee pottiin ulkopuolinen lahjoitus, kunta ja/tai valtio tinkii saman verran rahoituksestaan.

Näin lahjoittaja tukee nimenomaan veronmaksajia ja julkista taloutta. Ehkä se oli tarkoituskin. Ja tämä koskee myös varmasti korkeakoululaitosta, kun lahjoitukset korkeakouluille tullevat verovähennyskelpoisiksi tällä vaalikaudella.

***

Varoituksen sana sitten niille, jotka todella lahjoittavat palkastaan EK:n pyynnöstä viisi prosenttia hyvään tarkoitukseen. Olkaa kuin kusi sukassa lahjoitustenne kanssa, koska ne aiheuttavat katkeruutta ja vihaa. Kansalaisten mielestä lahjoitukset ovat yleensä hyödyttömiä ja liian pieniä.

Suomessa muuten lahjoitetaan hyviin tarkoituksiin paljon, paljon enemmän rahaa kuin yleisesti tiedetään. Tähän on yksinkertainen syy: lahjoittajat eivät halua kuulla valitusta ”väärin lahjoittamisesta” eivätkä saada sitä kerjuukirjeiden vyöryä, joka lahjoituksesta seuraa.

***

Näin ollen, yritysjohtajilta ei voi edellyttää vapaaehtoista solidaarisuutta enempää kuin muiltakaan. Ainoa keino olisi tehdä viiden prosentin ”sisäinen devalvaatio” esimerkiksi jokaisen EK:n jäsenyrityksen korkeimmalle johdolle. Joka ainoalle Ja se olisi väärin niitä pomoja kohtaan, joiden pankkitilillä ei ole ylimääräistä. Ja parhaiten tienaaville se olisi edullista maineenhankintaa. ”Solidaarinen” pomo, näetsen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (87 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Mielestäni ihmiset tarvitsevat enemmin ruokaa elääkseen kuin herrat vapaa-ajanasuntoja, ja tämä on takuuvarma fakta.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Totta. Faktasta huolimatta ihmiset käyttävät liksansa eri tavoilla. Tietänet, että 3200 kuukaudessa tienaava duunari käyttää rahaa (myös vapaa-aikaansa) eri tavalla kuin 2000 kuukaudessa tienaava duunari. Tämä menee läpi palkkaluokkien. Tämä on takuuvarma fakta.

Käyttäjän Jari-JukkaAnnala kuva
Jari-Jukka Annala

Totta ja olen periaatteessa samaa mieltä. Palkanalennus vie myös verotuloja ja koska meillä on progressiivinen verotus, verotulot pienenevät suhteessa enemmän. Vapaaehtoista lahjoittamista hyväntekeväisyyteen kannatan, ilman verovähennysoikeutta.

Toinen asia on heikommista huolehtiminen. Nyt näyttää siltä, että muiden tekemistä virheistä joutuvat vastaamaan aivan väärät henkilöt. Ei se niin voi mennä, että kun porvari tekee virheen, maksajana on köyhä tai eläkeläinen.

Ja rahankäytöstä vielä sen verran, että vapaa-aikaan käyttävät rahaa ne, joilla sitä on. Köyhällä on vapaa-aikaa, jolla ei tee mitään - ei ole rahaa - rikkaalla rahaa mutta pulaa vapaa-ajasta. Sopisiko tähän jokin vaihdantatalouden malli?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Riippuu vankasti siitä millaisista tuloluokista on kyse.Ihan hyvin johtaja joka myös tekee rajusti työtä ja on vastuussa firmasta ja on myös hankkinut koulutuksen ja kokemuksen hommaansa, voi puolestani tienata ilman omantunnontuskia viisi kertaa enemmän, ääritapauksessa jopa kymmenenkin, kuin vaikkapa hänen vessojaan kokopäiväisesti jynssäävä siivooja.

Mutta kun lähdetään kymppitonnien kuukausituloihin, jos joku silloin valittaa kurjaa taloustilannettaan, on kyse jotain aivan muusta – useimmiten siitä, että elämisen aakkoset ovat jääneet kertaamatta.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Noin se menee. Mun mielestä sekä punikki- että lahtariliitot tekevät väärin yleistäessään. Kahden ihmisen elämää ei voi verrata yksioikoisesti kuukausipalkan ja veroprosentin yhdistelmällä. Kun jokaisella on oma elämä. Jos minä tunnen (tai tunnenkin) yli- ja alipalkattuja ihmisiä ja liian kovaa ja liian vähän verotettuja, en voi yleistää asioita jokaiseen jolla sattuu olemaan sama koulutus, titteli tms.

Käyttäjän Jari-JukkaAnnala kuva
Jari-Jukka Annala

Sairaus kun iskee, sopii sinunkin miettiä, onko kuitenkaan kyse elämisen aakkosista. Tai vammaudut kolarissa, joudut rikoksen uhriksi tai jotain vastaavaa. Ihminen voi pudota yhteiskunnan turvaverkon läpi monella tavalla. Joku syntyy kultalusikka suussa ja toisen elämän eväät ovat yhdessä matkalaukussa.

Turha yleistäminen on kuvottavaa. Siihen tuntuu syyllistyvän aika moni, asiaa sen kummemmin ajattelematta. Jos ajautuu kovin kauas siitä todellisuudesta, missä huonoiten toimeen tulevat elävät, pääsee suusta monenlaisia sammakoita.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Nämä puheet yhteisistä talkoista yrjöttävät. Maikkarin toimittaja yritti puhua Viking Linen tyypin kanssa yhteisistä talkoista, kun puhe oli laivayhtiön Ruotsiin muutosta. Onhan niillä herran jestas talkoot Ruotsissakin!

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jokainen osallistukoon talkoisiin voimiensa ja tulojensa rajoissa, alle 18 sen pitäisi olla vapaaehtoista. Näin ainakin on taloyhtiöiden pihatalkoissa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Sipilän hallitusohjelma rakentuu vieläkin korporatiivisille idealle kolmakannan hyödyllisyydestä. Parempi malli olisi jättää työehtosopimuksista sopiminen työmarkkinajärjestöille. Enä ei ole olemassa kommunistien poliittisten lakkojen ja muun kiihotuksen uhkaa 1970-luvun tapaan.

Hallituksen tulisi unohtaa yhteiskuntasopimus ja johtajien palkanalennukset. Sen sijaan hallituksen tulisi keskittyä saamaan valtion talous tasapainoon leikkauksien ja veronkiristysten avulla. Työmarkkinajärjestöt tulevat kuitenkin ratkaisemaan tavalla taikka toisella nykyiset ongelmansa.

Johtajien palkanalennuksilla tuskin saadaan esim. metalliteollisuudessa työntekijöiden tuntikustannukset Puolan ja Viron tasolle. Sitä mitä Sandvik tekee nyt Turussa on esim Gargotec tehnyt Tampereella ja Ruotsissa (josta Hiabin nosturit taisivat mennä Puolaan) aijemmin. Tämä kaikki on luonnollista kehitysta nykyajan globaalissa maailmassa. Johtajien palkkojen alentaminen tai työntekijöitten työaikojen pidentäminen eivät voi tätä kehitystä kuin hieman hidastaa.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Voisiko se mennä kokonaan uuteen suuntaan? Meillä on nämä PISA-tutkimukset; peruskoulumme ovt maailman parhaita. Yliopistot yrittävät kangeta itseään ylöspäin omilla ranking-listoillaan. Mutta jos meillä olisikin maailman parhaat amikset? Siis Suomesta tulisi kansainvälisten tutkimusten mukaan parhaat puusepät, hitsarit, putkimiehet, perushoitajat, bussikuskit, pintakässittelijät... Voimavaroja ammattikoulutukseen? Siis siinä missä pelinkehittämiseen. Silloin Suomeen jäisi duunia ja kovamaineiset duunarit saisivat kunnun liksaa. No, ehkä ufoilen.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tuossa voisi piillä mahdollisuuksia. Kuitenkin Suomella on vahvat suurteolliset perinteet. Käsiteollisuusperinteitä löytyy kuitenkin Pohjanmaalta. Joten tätä ideaa voisi kehitellä sluksi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla?

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin Vastaus kommenttiin #8

Meneeköhän tämä off-topic? No sama toi, mun blogi. Mutta kyllä suomalainen duunari on ollut ihan tajuttoman hyvä. Yhden kirjaprojektin kautta perehdyin metallin ammattilaisten historiaan. Tosi kovaa väkeä. Ja puunkorjuu, lämpöeristäminen, ojan/putken käyttö on suomalaisella duunarilla ollut ihan tajuttoman hyvää, ja moni muukin asia, joista mulla ei ole hajuakaan. Saattaa kuitenkin olla, että perinne pääsi karkuun. Mutta rahaa amiksiiin, siihen projektiin voisin vaikka lähteä. Entä sinä?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

Taitaa mennä just toiseen suuntaan valitettavasti. Kaveri on amiksessa opettajana ja kirosi just sitä että uusien vaatimusten mukaan valmistuvan levyseppä-hitsaajan on osattava "hitsata ohjatusti" eikä enää itsenäisesti niinkuin ennen.

Samaa puhuvat meidän toimittajat. Haastatteluun saattaa tulla 40 hitsaajaa joista kaksi tai kolme hitsaa itsenäisesti edes auttavasti.

Hyviä käsityöläisiä tarvittaisiin ehdottomasti.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #13

Minkä arvoinen mahtaa olla ohjatusti hitsaava levyseppä Suomessa? Esim. Puolasta löytyy kyllä ihan ilman ohjausta hitsaavia levyseppiä!

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen Vastaus kommenttiin #18

Ohjatusti hitsaavaa kutsutaan robotiksi. Sille ei tarvi maksaa palkkaa, sotua, eikä se pidä lomia. Joskus se voi olla vähän aikaa rikki.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #13

Hyviä käsityöläisiä varmaankin tarvitaan,mutta ilman arvostamista niitä ei saada.. Miksi joku tahtoisi hikipäässä opetella kantapään kautta itsenäiseksi hitsaajaksi ja törmätä arvottomaan elämään? Nyt kuuluu arvostaa sijoittajia ja niitä jotka mahdollisimman helpolla tienaavat paljon,nopeasti,muusta viis.

Siitä vain muuttamaan kulttuuria,olen heti mukana sitten taas tässä toiminnassa.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #25

Vellu Heino

Hitsareita on miljoonia ja aina löytyy lisää, mutta esim sveitsiäisiä kelloseppiä ei löydy heti kortistosta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #28

Eli siis ei ole pulaa käsityöläisistä,kannoit kortesi kekoon arvostamisen suhteen. Sijoittajista on pulaa?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #9

Olen asialle myönteinen! Kyllä minultakin voisi jotain löytyä tähän juttuun.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #15

Entäs jotain vielä parempaa? Kehitetään yhteisiä alustoja amiksille, lukiolaisille ja korkeakouluissa opiskeleville?

Saisi testata omia ideoitaan, viritellä vaikka mopoa tai harjoitella hitsaamaan ja suunnittelemaan koneenosia. Ihmisen on pirun vaikea oppia kunnolla ilman omaa motivaatiota. Oppilaitosopiskelusta pitäisi päästä siihen suuntaan että tehdään itseä kiinnostavia projekteja ja opetellaan uusia asioita sitä mukaa kun tarvitaan.

Olisin satavarmasti mukana.

Käyttäjän Jari-JukkaAnnala kuva
Jari-Jukka Annala Vastaus kommenttiin #19

Ongelma on siinä, että kehitetään ammattitaidolla idea ja hyvä startup, joka rahastetaan heti sopivan hetken tullen myymällä se ulkomaille. Miksi? Olisiko meillä mahdollisuuksia korvata laadulla ja tekemisen taidolla suuria tuotantosarjoja? Osaamista löytyy vielä toistaiseksi mobiilialalta, ohjelmistosuunnittelusta ja elektroniikasta. Erikoistuminen ja uudenlainen ajattelu, innovoiminen, kunniaan. Nokia kaatui byrkratiaan, siihen, että uudet innovaatiot eivät päässeet enää välttämättä edes kehittäjän labrasta ulos, koska ovella oli vahti, jonka mielestä tuo ei toimi. Opittavaa on.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #56

Opi toisten virheistä ja tee sinä paremmin!

Käyttäjän Jari-JukkaAnnala kuva
Jari-Jukka Annala Vastaus kommenttiin #60

Ei kai siinä mitään pahaa ole, että oppii virheistä, omista tai toisten. Niinhän se yleensä menee. Toisten virheistä oppiminen ei tule ihan luonnostaan. Hyvä mentori voisi asiassa auttaa - joku joka katsoisi asioita objektiivisesti ja osaisi esittää ne hienovaraisesti. Joidenkin kohdalla pitää kyllä suoremmin sanoa, ennen kuin menee perille.

Terho Nikulainen Vastaus kommenttiin #9

Niklas, onko kyse Ruukin avain -teoksesta? En ole tavannut hienompaa teollisuushistoriallista katsausta Suomen ammatillisesta osaamisesta. Joka päivä luen uutisia ihan käsittämättömän hyvästä osaamistasosta teknologiateollisuudessa, metalliteollisuudessa ja verstaissa - niin pienyrityksissä kuin suuremmissa ja suurimmissa firmoissa. Kyllä täällä osataan! Se on hyvä muistaa! Mutta topic'iin: ei kannata leikata pienten firmojen pomoilta. He nostavat älyttömän pientä palkkaa ja tekevät työtään intohimolla.

Käyttäjän PetriFisuSalakka kuva
Petri Salakka

Heh, vietin tuos alkuvuodesta Imatran ammattikoululla pari kuukautta koneistajakurssilla ja ei taida sitä kautta oikein uusia ammattimiehiä syntyä kovinkaan montaa, sivusta huvittuneena seurasin kun 1 opettaja paimentaa viittätoista lökäpöksyä joista ehkä 1 tai 2 jaksaa keskittyä sorvin salattuun maailmaan ja loput lähmii sitä älykapulaa ja siemailee EeäSsää...
Oisko aika jo panostaa siihen oppisopimus-koulutukseen ihan oikeasti, itse menin -86 suoraan peruskoulusta ohutlevysepän oppiin ja opin vuodessa enemmän kuin pari työkaveria jotka olivat 2v ammattikoulussa ja tulivat sen jälkeen samaan firmaan töihin.
Ja mikä parasta sain siittä viel 5mk/h enemmän kuin metallin TES olisi oikeuttanut, wuhuu :D

Käyttäjän MikkoOlkkonen kuva
Mikko Olkkonen

Saksan Hartz reformeilla tehtiin juuri tuo temppu. Siellä oli 2000-luvun alussa merkittävä työttömyys. Sitten totesivat, että niin suuri maa ei voi perustaa talouttaan "superlisäarvoon" tyyliin Luxemburg. Saksalaiset valitsivat itselleen mielummin paljon ihan tavallista duunia. Reformit tehtiin ja tuloksena nykyinen täystyöllisyys. Nyt siellä käydään debattia että pitäisikö hiukan peruuttaa esim. minimipalkan avulla. Pääosin ollaan kuitenkin tyytyväisiä että työtä löytyy melkein kaikille. Kyllä meidänkin työläisille tekisi hyvää kokea pitkästä aikaa tilanne että kolme yritystä kilpailee kuka sinut saa töihin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #69

Tuo oli tilanne ennen finanssikriisin alkua. Olin vielä silloin raksahommissa eikä ollut viikon viikkoa ettei olisi vähintään yhtä puhelua tullut että nyt olisi taas jossain päin Suomea hyviä urakoita.

Se oli hienoa. Mitenköhän kävisi, jos palkat laskettaisiin 2007 tasolle niin rupeaisiko duunarinkin puhelin taas pirisemään?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #73

Vaikka nuo palkat, työttömyyspäivärahat ja toimeentulotuet puotettaisiin nollille se ei poistaisi elin-, asuin-, ja terveyskustannuksia. Ihminen ei millään muutu eikä koskaan ollut kone joka voidaan sammuttaa pois päältä ja viskata nurkkaan odottamaan seuraavaa käyttöä. Riittävä perustulo jolla tule toimeen ja elää on ratkaisu.

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni Vastaus kommenttiin #69

Saksassa ei ole täystyöllisyys. Työttömyysaste maaliskuussa 2015 oli 4,7 %.

https://www.google.fi/search?q=ty%C3%B6tt%C3%B6myy...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

On myös tutkittu fakta, että pienituloisten ja tulonsiirtojen varassa elävien tulot hyödyntävät enemmän kansantaloutta kuin suurituloisten. Johtuu yksinkertaisesti siitä, että kansantalouden koko syntyy rahan määrän ja sen kiertonopeuden yhdistelmästä. Ja pientuloisilla vain on pienemmät mahdollisuudet säästää yhtikäs mihinkään. Eli saatu raha menee aina nopeasti kiertoon joka ruokkii osaltaan kansantaloutta.

Johtajien palkoista itseäni kiinnostaa enemmän se, että miksi johtajia joiden johtamat yritykset supistuvat palkitaan bonuksilla? Ok, tuottavathan monet näistä riittävästi osinkoja, mutta mitään erityistä dynamisuutta ja kasvuhakuisuutta saa monasti etsiä. Nämä yritykset ovat pohjimmiltaan taantuvia ja osinkojen pito ylhäällä usein vain nopeuttaa tätä taantumista. Ja tämä taantuminen pätee valtaosaan suomalaisista pörssin yrityksistä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuollainen tulonsiirtoihin nojaava talous on näennäistaloutta jossa työntekijä luovuttaa tuotoksen veroina valtiolle joka antaa vastaavan määrän rahaa jollekin toiselle joka sitten käy hakemassa sen tuotteen maksutta eli vastikkeetta. Työntekijä ei hyötynyt lainkaan aherruksestaan ja olisi ollut yhdentekevää vain jättää työ tekemättä.

Tuollaisesta näennäistaloudesta ei ole iloa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kumma vain, että tulonsiirtojen avulla heikommista huolehtiminen on kaikkien kehittyneiden maiden perustoimintaa. Kaikkien. Ja ainakaan minua verotus ei ole koskaan kannustanut työnteon välttelyyn.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #63

Olet aivan oikeassa. Enkä vastusta tulonsiirtoja. Niiden pitäminen jotenkin taloudellisesti yleishyödyllisinä on kuitenkin kyseenalaista.

Tulonsiirrot olisivat vielä paljon hyväksyttävämpiä kun niiden kannusteet ja sanktiot olisi rakennettu tarkoituksenmukaisemmaksi. Jotain tyyliin perustulo ja päälle yleishyödyllisiä hommia niille jotka sellaisia haluavat tehdä.

Käyttäjän Jari-JukkaAnnala kuva
Jari-Jukka Annala Vastaus kommenttiin #64

Onhan se talouden kannalta hyödyllistä, kun raha menee kiertoon. Usein vielä hyödyttäen kotimaista teollisuutta. Ja nimenomaan 100 % tuloista ja tulonsiirroista. Asuminen muodostaa suurimman osan köyhän menoista. Ruoka seuraava, tosin joillakuilla on juoma tärkeämpää. Kirkasta suosien jää koko sijoitus Suomeen. Ja verotuotot kilahtavat valtion kassaan. Kaikesta.

Reino Jalas

EK:n konttorilta tullut kirje on tietenkin mukavaa kesäistä yhteydenpitioa kentän suuntaan. Mutta oman yrityksensä pääomistaja osaa tietenkin laittaa tällaisen Helssingistä tulleen opastuksen sopivaan, sille kuuluvaan arvoonsa.

Jos tosiaan omistajan tai palkka-TJ:n tienesti olisi 12.000 €/kk se tekisi vuositasolla lomarahoineen 150.000 euroa. Tuosta menisi Helsingissä veroa noin 61.135 euroa ja käteen jäisi 88.865 euroa, 7.109 €/kk nettona.

Mikäli noudattaisi EK:sta tullutta kirjettä prikulleen ja laittaisi bruttotuloistaan 5% eli 600 €/kk hyväntekeväisyyteen, ja vuoden bruttotuloiksi jäisi 142.500 euroa.

Lahjoituskohteeksi valitsisi jonkin “tieteen, taiteen tai suomalaisen kulttuuriperinteen hyväksi tehty lahjoitus” niin lahjoituksen määrän voisi vähentää suoraan verotuksessaan.

Nyt veroa menisi 57.415 euroa ja käteen jäisi 85.085 euroa. Vuositasolla menetys olisi 3.780 € ja kuukausitasolla nettona jää 302 euroa vähemmän, eli 6.806 €/kk nettona.

---
Koko maata kattava Yhteiskuntasopimus olisi tietenkin hieno, yksikkötyökustannuksia joitakin prosentteja alentava asia.

Tuollaisesta ehdotetusta hyväntekeväisyyden määrästä aika moni kohtalaisesti kykenisi selviämään. Mutta omistaja pohtii aina että onko milloin missäkin ehdotetussa hommassa omakohtaisesti ja sillä hetkellä mieltä. Jos ei omasta mielestä ole, niin ei ala.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Johtajien pakka-ale on huonosti harkittu esitys. Siinähän vähenevät sekä johtajien että valtion tulot, kun verokertymä alenee. Paljon parempi olisi, että johtajat ja muutkin hyvätuloiset, joilla vain siihen on mahdollisuus nostaisivat palkkojaan ainakin neljänneksen ylös päin. Mitä alempana tämä nostokynnys on, sitä enemmän siitä kertyy hynää yhteiskunnalle.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Musta kyse on symboliikasta ja motivoivasta johtamisesta. Johtamassa edestä ja esimerkillä lisätään sitä samassa veneessä olemisen fiilistä.

Hyvä fiilis korvaa mulla ainakin merkittävän osan palkkaa. Rahaa käytetään paljon elämänlaadun nostamiseen ja jos pystyn nostamaan elämänlaatuani työpäivän ajalta viihtymällä siellä, en tarvitse niin paljon muuta viihdykettä.

Hyvä pomo ymmärtää miltä mikäkin näyttää ja tuntuu duunarista. Jos haluaa leikata palkkaa, pitää myös osata antaa jotakin. Vaikka se hyvä fiilis.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ei siitä mitään haittaakaan ole, jos hyväpalkkainen johtaja osoittaa solidaarisuuttaan ja hyvää esimerkkiä kansalaisille. Juuri näin esimerkiksi presidentti Niinistö tekee.

Tällaisten eleiden psykologinen merkitys on hyvin suuri. Se on paljon merkittävämpi asia kuin tämän rahan valtiontaloudellinen merkitys.

Huonopalkkaisten ja entisille puolisoilleen maksavien ei tietenkään tarvitse osallistua tähän - kyseessähän on täyssin vapaaehtoinen toimenpide.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Pekka Pihlanto, siitä on juuri se iso haitta, että valtion verotulot vähenevät entisestään. Johtajien palkka-ale kannattaa yhteiskunnalle vain valtion ja kuntien palveluksessa olevien johtajien osalta. Siinä pienenevät sekä palkat, että verotulot, mutta samalla yhteiskunnan kulut kaikkineen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Asia ei ole pelkkää veromatematiikkaa. Sillä on suuri yhteiskunnallinen vaikutus, jollaista näissä etujen leikkaamisen olosuhteissa tarvitaan.

Yritysjohtajat ovat pilanneet maineensa pitkäksi aikaaa optio- ja bonusahneudellaan. Tämä olisi askel - vaikka pienikin - yhteiskuntaa eheyttävään suuntaan.

Käyttäjän Jari-JukkaAnnala kuva
Jari-Jukka Annala Vastaus kommenttiin #44

Perusteluja. Onko asiaa tutkittu vai mutusteletko vain? Vaikutus verotuloissa on progressiivisen verotuksen vuoksi haitallisempi kuin tuo viisi prosenttia.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #57

Ei kaikkea voida tutkia. Aika paljon voidaan päätellä sen perusteella, mitä ihmisten käyttäytymisestä tiedetään.

Ei kannata väheksyä mutu-periaatetta. Sen perusteella tekevät niin tavalliset kansalaiset kuin poliitikotkin merkittäviäkin päätöksiä epävarmuustilanteissa, joissa tietoa ei vain ole.

Käyttäjän Jari-JukkaAnnala kuva
Jari-Jukka Annala Vastaus kommenttiin #59

Mutun takia mennään metsään. Vai väitätkö naama peruslukemilla ellei peräti messingillä, että poliitikot ovat tehneet hyviä päätöksiä viime vuosina. Mutun ja valtiovarainministeriön mutun perusteella.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #62

En väitä mitään. Totta kai mennään välillä metsään, mutta pointtini on se, että kun ei ole aikaa, eikä muita resursseja tehdä tutkimuksia ja selvityksiä, joudutaan turvautumaan siihen puutteelliseen tietoon mitä on käytettävissä - sekä harkintaan.

Päätöksenteon ja muukin historia on täynnä suuria ja pieniä munauksia, mutta se kuuluu asian luonteeseen. Onko esimerkiksi EU ja euro suuria päätöksenteon riemuvoittoja?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Hyvän johtajan arvo on siinä, että hän parhaimmillaan synnyttää järjellään ja rohkeudellaan niitä tarvittavia rakenteellisia muutoksia yksityiselle sektorille. Parhaassa tapauksessa jopa julkiselle sektorille. Nämä hyvin johdetut ja huolella mietityt rakenteelliset muutokset nostavat tuotantojärjestelmämme tuottavuutta ja laatua, mikä synnyttää enemmän jaettavaa.

Toki yhteiskuntasopimuksen läpi viemiseksi voisi olla hyvä saada jotain "talkoohenkeä" mukaan, jotta ammattiliitot saataisiin viimeinkin mukaan Suomen pelastamiseksi.

Käyttäjän ppauto kuva
Janne Pirinen

No tunnetsä ketään pienipalkkasia eronneita kundeja vai jauhatko vain skeidaa?

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Totta kai tunnen. Enhän mä noita juttuja itse keksi.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Ei kai johtajia ole vaadittu 5 % alennuksiin/lahjoituksiin vaan pyydetty. Kukin toimii harkintansa mukaan, eikä kai muuta odotetakaan. Ne, jotka ovat jo tinkineet, voivat kertoa sen työntekijöilleen, jotta nämä tietävät pomonkin olevan mukana. Pointti onkin siinä: osoittaa, että kaikki osallistuvat, jos talkoita firmassa ylipäätään tarvitaan.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Ymmärrän. Mutta mihin tässä liittoa tarvitaan? Graalin maljan etsimiseen?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Palkollisten johtajien palkka-ale ei ole valtiontalouden kannalta suotuisaa, koska ne "säästöt" valuvat omistajien taskuun, jolloin verokertymä on pienmpi kuin palkkatulosta.

Sellaiset talkoot, joissa johtajat lahjoittavat kohteisiin, joita valtio osaltaan on rahoittamassa, sen sijaan puolustavat paikkaansa valtiontalouden tasapainottamistavoitteen saavuttamisessa. Mutta kyse on hyvin marginaalisesta kokonaissummasta.

Tuntuu kuitenkin vahvasti siltä, että useimpien mielestä varsinainen tavoite ei olisikaan valtiontalouden tasapainottaminen, vaan se, että jokainen joutuu "kärsimään". Tässä on hyvä muistaaa se wanha sanonta, että "kateus vie kalatkin järvestä", mikä pätee hyvin kirjaimellisesti tähän asetelmaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Tunnen joitakin isopalkkaisia eronneita kundeja. He ovat aina ihan PA. Kämppä irtaimistoineen jää vaimolle ja lapset tietysti myös ja elatukset tulevat lisäkuluksi. Kuitenkin on pakko hankkia oma kämppä ja vielä niin iso, että lapsetkin mahtuvat yökylään. Ja on hankittava koko välttämätön irtaimisto uuteen asuntoon. Tingi siinä sitten viisi prosenttia palkasta muun päälle."

Juu..ja käänteisesti sama tapahtuu useasti pienipalkkaisille..he vain eivät ole koskaan päässeet edes vielä nauttimaan mistään muusta kuin jatkuvasta PA:na olemisesta. Siitä on todella mainiota tehdä 5% ilmaiset työt jollekin toiselle.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

" Jos tahdot olla täydellinen, niin mene ja myy kaikki , mitä sinulla on ja anna rahat köyhille. Silloin sinulla on aarre taivaissa. Tule sitten ja seuraa minua."
(Matt.19:21)

Viidellä prosentilla yritysjohtaja ei saa aarretta taivaista eikä köyhä aarretta maan päältä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mitenkäs tuo mallaa siihen episodiin, jossa muuan opetuslapsista kritisoi Jeesusta siitä, että hän salli Maria Magdalenan tuhlata kallista voidetta hänen jalkoihinsa todeten, että voide olisi voitu myydä ja antaa rahat köyhille? Jeesus nimittäin totesi siihen, että "köyhät teillä ovat aina keskuudessanne, mutta ei minua".

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

"Jeesus huomasi heidän kieroutensa ja sanoi: Te teeskentelijät! Miksi te yritätte saada minut ansaan ? "
( Matt.22:18)

Tutkimattomia ovat Herran tiet.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #31

Niinpä niin, yritä välttää olemasta samanlainen teeskentelijä!

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #33

"Jokaiselle, jolla on, annetaan ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole , siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on. "
( Matt.25:29)

Turha on taisto taivaan valtoja vastaan.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin Vastaus kommenttiin #36

Ja nyt Raamattua on siteerattu riittävästi tässä blogissa. Kiitos ja aamen Pekka Toivonen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #37

Raamatussa viisauksia, polkuja ja oppeja mutta ei se laki ole Pekka ja Niklas.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #37

Ateistina minua on aina kiehtonut ja kiinnostanut yksittäisten ihmisten sensitiivisyys ja reaktioherkkyys Raamatusta löydettäviin sanomisiin.

Syynsä siihenkin.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin Vastaus kommenttiin #39

Jokaisella kommentilla on paikkansa . Raamattusitaatteja tarvitaan, mutta ei yhtään enempään tähän nyt.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #40

Eikös vanhaa testamenttia kannattaisi tutkia talouselämän näkökulmasta. Siellähän kerrotaan, että Mooseksen aikana juutalaiset alkoivat Siinain erämaassa "napista". Nyt heillä on miljardeja.

Ja onhan siellä juttua niistä seitsemästä lihavasta vuodesta ja seitsemästä laihasta vuodesta sekä miten ne pitäisi talouselämän pyörittämisessä ottaa huomioon. Sehän tuntuu asioita 45 vuotta seuranneena Suomessakin unohtuneen, vaikka lähes kaikille, ainakin ennen kansakoulussa, tankattiin Josefin ja muiden tarinoita.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #52

Siinain napina ratkaistiin kun Jumala lähetti taivaasta mannaa (jotain syömäkelpoista ja ravitsevaa) sekä kivenkolosta vettä.

Egyptin nälkävuodet hoidettiin taas keräämällä ylijäämästä varastot joista jaettiin myös naapurikansoille.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #53

Olisikohan se manna ollut 1990 -luvun alussa suomalaisille Nokia. Mistähän sitä mannaa tällä kertaa saataisiin ? Ehkä se liittyy kuitenkin siihen, että jotain saadaan taas vietyä ulkomaille. Tällä palkkojen kosmeettisillä supistuksilla ja verotuksen painopisteiden pyörittelyllä ei tätä maata nosteta jaloilleen. Kyllä se tuottavuus on kaivettava jostakin muusta kivenkolosta.

Olen muuten sitä mieltä, että pelkällä duunareiden palkkojen jäädyttämisellä ei vientiä saada vetämään. Miten muuten on mahdollista, että jotkut firmat ( esim. Kone tai saksalainen Meyer -telakka) vievät edelleen, vaikka joutuvat maksamaan duunareille TES:n mukaisia palkkoja ? Kyllä siinä viennin vauhdittamisessa tarvitaan muutakin. Esimerkiksi taitavaa johtamista sekä osaavaa markkinointia ja myyntiä sekä pääomia.

Käyttäjän Jari-JukkaAnnala kuva
Jari-Jukka Annala Vastaus kommenttiin #36

Menestysteologia nojaa juuri tähän. Ja juuri menestysteologiaan viittaa nykyinen hallitusohjelma. Helppoa, elävä esimerkki on keskuudessamme. Pääministeri.

Ja sorry, Niklas, mun oli ihan pakko.

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Itse esitin jo kolme vuotta sitten tällaista mahdollisuutta palkan alennukseen työtä jakamalla. Eikä silloin vielä puhuttu edes mistään talkoista, mutta nyt niitä herätellään, jotta saataisiin aikaiseksi yhteiskuntasopimus, jota mister Heinäluoma kutsuu työmarkkinasopimukseksi. Esittämäni esimerkki on monessa mielessä järkevämpi kuin palkan alennukset, jotka lahjoitetaan esimerkiksi sellaisiin kohteisiin, jotka ovat veroista vapaita. Ja pelkkä palkan alennus on todellakin vain sitä näennäistä solidaarisuutta, jossa ei voittajia ole, menettäjiä voi olla enemmän. Tottahan tiedämme, myös että vuosia ovat yritykset vähentäneet työvoimaansa, jotta yrityksen kustannukset saadaan pidettyä kohtuullisina, ja ehkä jopa johtajien palkkojakin voitu vielä sen jälkeen nostaa aivan normaalisti.
Ja itselläni on sellainen käsitys, että heilläkin, muiden jäljelle jääneiden työntekijöiden lisäksi ovat työmäärät kasvaneet. Eikö siitä pystyisi jakamaan palkkoja alentamalla?

Tässä ajatuksia kolmen vuoden takaa.

http://freethinking.puheenvuoro.uusisuomi.fi/11341...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Eikö siitä pystyisi jakamaan palkkoja alentamalla?"

Yleisesti ottaen johtajan työmäärää ei voi jakaa, sillä johtaja on 24/7 tulosvastuussa omasta tontistaan. Juuri eilen tuli tieto, että Twitterin pääjohtaja saa potkut, kun käyttäjämäärä ei ole kasvanut riittävästi. Olisiko hän voinut vedota siihen, että kyllähän moni muukin on asiasta vastuussa?

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Voidaanko Twitteriä pitää poikkeuksena tämän päivän yritysmaailmassa, jossa johtaja (Dick Costolo) itse eroaa. Ilmeisesti hän ei pystynyt suoriutumaan siitä tehtävästään, jossa hän halusi myös muuttaa CEO:n roolia tai työnkuvaa ja yritys tuotti odotuksiin nähden reippaanlaiset tappiot ja halusi näin ottaa vastuun. Joka tapauksessa hän jäi kuitenkin edelleen yrityksen hallitukseen. Eli on mukana edelleen yrityksessä.

http://www.theguardian.com/technology/2015/jun/11/...

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen

Yksityisen sektorilla reilu palkankorostus kautta linjan ja sen lisäksi voittoa tekevien yritysten koko henkilökunnalle bonukset (Japanissa maksetaan noin kahden kuukauden palkkaa vastaava summa, loma on vain kaksi viikkoa). Valtion verotulot kasvaisivat roimasti.

Julkisella puolella reilu palkan alennus. Verovaroja säästyisi samalla summalla. Henkilöstöä karsittava tuntuvasti alkaen eduskunnasta. Suomen asiat hoituisivat 100 kansanedustajalla tehokkaammin kuin nykyään. Hallinnoimisessa verovaroja tuntuvasti säästävistä rakenneuudistuksista sen tekijöille bonusta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Jos tuota yhteiskuntasopimusta perustellaan hintakilpailukyvyn puutteella, niin mallisi ei varsinaisesti auttaisi tuossa, pikemminkin päinvastoin.

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen

Kun euroa ei voi devalvoida, tehdään sisäinen devalvaatio: palkat, hinnat jne. puoliksi. Siis: suomalaisen euro on 50 senttiä. Sillä on kuitenkin yhtä paljon ostovoimaa kuin nykyäänkin, koska tavaroiden ja palveluitten hinnat ovat halvempia samassa suhteessa.Jopa syntyy kilpailukykyä.

Tai jos ollaan kilpailijamaita 15 % huonommassa tilassa, devalvoidaan suomalaista euroa 20 %.

Tällaista malliahan on markkinoitu Etelä-Euroopalle, jotta se voisi selviytyä kuiville. Samaa lääkettä pitäisi syöttää nyt myös Suomelle.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

>#46/AE: ”..tehdään sisäinen devalvaatio: palkat, hinnat jne. puoliksi..”

Espanjassa oli juuri kunnallisvaalit, jossa valta siirtyi rajusti vasempaan (Podemos ym.). Esimerkiksi kahdessa suurimmassa kaupungissa, Madridissa ja Barcelonassa, valta vaihtui ja samalla uusien pormestarien palkat puoliutuivat.
http://elpais.com/elpais/2015/06/12/media/14341442...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Miten selitätä sen että hinnat ja vuokrat ovat jatkaneet tasaista nousua vaikka indeksejä on jäähdytetty ja kotimainen ostovoima heikennyt? Tässä käy niin että kun itse saan euron sijaan sen 50 senttiä niin maidon hinta pysyy eurossa eikä puolitu. Aivan niinkuin vuokranantajilla on kaupoillakin oikeus valita asiakkaita eikä hinnan/vuokran alennus ole pakollista. Totuus on raakaa.

Käyttäjän PetriFisuSalakka kuva
Petri Salakka

Oliskos joku talousviisas koskaan laskenut sellaista ajatelmaa että maksettaisiinkin jokaiselle työläiselle 1€/h lisää palkkaa, mulle metallimiehelle se toisi 160€/kk lisää käyttörahaa joka taatusti menisi kulutukseen kokonaan eikä sukanvarteen...
Siittä voi sitten jokainen tykönänsä miettiä mitä se aiheuttaisi loppupeleissä kokonaistaloudelle suomen maassa ja varsinkin sille paljon puhutulle "työn tuottavuudelle" :)

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen

Eikö meillä suomessa kuitenkin asian pitäisi olla niin, että kaikki osallistuvat kykynsä mukaan? Jos isopomo saa 12000e/kk käteen ja maksaa siitä 6000 - 7000e veroa, niin siltikin isolle pomolle jää käyttöön vielä liki kolminkertainen määrä euroja tuhlattavaksi, verrattuna esimerkiksi 3200e/kk:ssa tienaavaan henkilööön nähden. Tämä siis suhteessa siihen miten veroja maksetaan. Pitäisikö Niklas Herlin - ajatella niin, että kenenkään ei tarvitse tinkiä palkastaan? Vai tarkoitatko nyt, että ne joiden pitää tinkiä ovat juuri nuo - duunarit? Olisiko oikea ja aina yhtä innostava kapitalistinen ratkaisu heittää työväki pellolle. Pois töistä. Irtisanoa koko sakki, kun kehtaavat jupista ja murista veroasioista. Halpatyövoimaa irtoaa ihan varmasti jostain muualta - perustakoot duunarit yrityksiä niin vapaan kapitalismin unelma saa pontta syntytarinalleen myös suomessa. Okei. Hyvä! Tämä voisi toimia. Ajatelleen niin. Ajatellaan, että kaikki duunarit ovatkin vaikka - indonesiasta, thaimaasta, virosta. Ja me - suomalaiset olemme kaikki yrittäjiä. Lähihoitaja suomalainen määrittelee palveluidensa hinnaksi - sanotaan vaikka 6000 - 8500e/kk. Sillä onhan ihmisen hyvinvointi tärkeää. Puhtaanapitotyöntekijä suomalainen, määrittelee oman työpanoksensa hinnaksi 10 000 - 13 0000e/kk. Sairaanhoitaja - suomalainen hänkin, myy työpanoksensa sairaalalle hintaan 18 000 - 22 000e/kk. No mutta... aika kallista. Mutta niin on kai terveys ylipäätänsä. Lääkäri; 45 000 - 80 000e/kk! Mihin me enää tämän jälkeen tarvitsemme verosuunnittelua. Sillä, halpatyövoima hoitaa likaiset paskaduunit, kun me voimme vain olla ja valitella, kuinka muijat vievät puolet palkastamme - ja kuinka 5% on kyllä ihan okei, mutta sitä ei kannata maksaa kun jobbariduunarit sitten murisee, ettemme vain viitsi maksaa enempää ja 5% on muutenkin ihan mitätön summa yhteisestä potista. Ei muuta kuin ulos vaan tuollaiset marisijat. Mutta tämähän olisi vain reilua yrittäjyyttä. Ne jotka todella tarjoavat tarvittavaa palvelua palkitaan - sairaalat, lääkäriasemat, poliisi ja paloasemat, ihan kaikki paikat lopettaisivat toimimisensa, kunnes löytyisi se halvin palveluntarjoaja! Ta daah! Halvin palveluntarjoaja! Voidaanko tämä kääntää niin, että halvin palveluntarjoaja ei olekaan duunari, vaan yrittäjä. Kyllä voidaan! Ja näin se menee. Miksi emme siis haluaisi halvimpia isotuloisia pomoja? Mikä ihmeen suoja pomolla on verrattuna duunariin? Kyllähän kai pomojakin on pilvin pimein, jotka tekevät halvemmalla? Itseasiassa - Nalle Wahlroos! Otan puolet - tai sovitaan, että otan yhden kolmanneksen sinun hinnoistasi! Sama koskee sinua Herlin. Tosin, otan vain puolet siitä mitä sinulla on. :)

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Sen sijaan, että yritetään rangaista suurituloisia yhä enemmän siitä, että ovat tavalla tai toisella onnistuneet hankkimaan itselleen sellaisen position, pitäsi pyrkiä varmistamaan, että suurituloisten tulot ja varallisuus jäävät hyödyntämään paikallista yhteiskuntaa, sen sijaan että ne menevät investointeina tai muita reittejä ulkomaille. Parhaiten tämä toteutetaan porkkanoilla.

Rikkaat patriootit ovat Suomen toivo, ei naapurikateudessa piehtaroivat käpykaartilaiset.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Suhde vaan on huvittava sillä väestöstä 10% edustaa näitä patriootteja ja 60% sotkee käpykaartilaisina. Loput sitten juoksentelee miinakentillä pomminpaljastajina.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Suomalaisen huipputason pörssikeisari Niklas Herlinin mielestä siis on oikein nipistää kaikista köyhimpien toimeentulosta ja palveluista, mutta tähän talkoohenkeen ei tarvitse ansiotulojen parhaan desiilin osallistua?

Sitten jos johdolta ei löydy talkoohenkeä, niin ei silloin pidä myöskään köyhimmiltä leikata elämän perusedellytyksiä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ilmeisesti et ole tajunnut mistä on kyse.

"Pomojen" talkoo-osallistumisella ei ole toivottua merkitystä valtiontaloudelle, josta ne köyhimpien tulonsiirrot pitää maksaa. Vääränlainen pomotalkoo päinvastoin pienentää valtion verokertymää.

Kukaan ei ole viemässä köyhimmiltä elämän perusedellytyksiä, vaan nyt puhutaan suuresta määrästä erilaisia toimenpiteitä, kuten indeksikorotusleikkauksia t.m.s., jotka yhdessä antavat toivotun tuloksen.

Ja jos leikkauksia ei tehdä, tapahtukoonpa tuo tekemättömyys sitten mistä syystä hyvänsä, niin tuleva tuho on sitä suurempi ja varmempi eivätkä ainakaan köyhimmät siitä hyötyisi.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Mielestäsi pomojen talkoo olisi siis moraalista teeskentelyä vähäosaisten turmioksi ?

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

"... mielestä siis on oikein...". Olet aika kova vetämään mutkaa suoraksi. Ei tähän maahan tai järjestelmään oikein enää sovi "kaikki talkoisiin" -kuvio. Ei iso- eikä pienituloisille. Ne ajat on menneet.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Sellaisen käsityksen olen saanut pääministeri Juha Sipilän puheista ja hallitusohjelmasta. On siinä erikoinen mies kun rahaa niin paljon rakastaa, mutta tämä on ohimenevä ilmiö. ;)

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin Vastaus kommenttiin #83

Ööh. En ole Sipilä enkä Sipilän hallituksen ohjelma.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #85

Tässähän on kyse siitä, että kun kunnon johtajat kuten veljesi Antti Herlin näyttävät esimerkkiä, niin se tekisi kipeille leikkauksille moraalisen hyväksynnän.

Nyt kuuluu ottaa lähinnä niiltää joilla on suurin maksuvara. Yhteiskunnallinen auttamiskulttuurikin pitäisi herättää taas henkiin. Ennen sanottiin "kaveria ei jätetä", mutta nykyisessä psykokulttuurissa kaveri tönätään päihdevammaisten toimesta katuojaan.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Meillekin tuli molempiin perheen yrityksiin noita kirjeitä. Tuollaista symbolista, hiukan mainostempulta tuntuvaa elettä emme aio tehdä. Sen sijaan voimme koittaa lisätä liikevaihtoa ja tulosta, siitä tulee paljon enemmän hyötyä kaikille kuin tuollaisesta melko turhasta eleestä. Laittelen silloin tällöin pienehkön summan pelastusarmeijalle, mutta en suurin surminkaan halua tehdä mitään julkista numeroa mistään avustuksista, se tuntuisi hiukan anekaupalta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Laita Ville Varjo liikevaihtoon öljyä rattaisiin ja verokassat kilisemään, toivotaan että monet muutkin kaltaisesi lähtee yhteiskunnan nostatukseen halvan anetempun sijaan.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Näin täytyy Daniel koittaa!

Terho Nikulainen

Yksi takuuvarma fakta lisää: kaupallisten pienyritysten myynnin kattaa 90 %:sesti niiden ostot, joiden ostovoimaa mahdolliset leikkaukset vievät liikaa. Heidän hyödykkeiden, ruoan ja palvelujen ostojensa euromäärä putoaa puoleen, mikä tekee suuren loven minkä tahansa liikkeen, palveluyrityksen tai liikeketjun liikevaihtoon.

Viiden prosentin palkan alentaminen, olipa se sitten lomarahasta TAI ylityö- ja sunnuntaikorvauksista, merkitsee siis 90 %:lle palkansaajista ostovoiman leikkaamista 50 - 70 %:lla, KUN LOPPUJEN 10 %:n TULOISSA JA OSTOVOIMASSA SE MERKITSEE VAIN 10 - 20 % LEIKKAUSTA HEIDÄN OSTOVOIMAANSA JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN NETTOMÄÄRÄÄN. Siis siihen nettomäärään rahaa, joka jää, kun asumismenot ja lomailukulut on vähennetty.

90 % kansasta ei pääse 5 % palkka-alen jälkeen lomalle eikä pysty hankkimaan hyödykkeitä ja ruokaa kuin 50 % aiempaan verraten eli siihen tilanteeseen, että 5 % leikkausta ei toteutettaisi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset