*

Niklas Herlin

Politiikkaa ei johdeta kuin yritystä

Vuosien varrella on moni saanut kuulla tai lukea sanat ”jos politiikka johdettaisiin niin kuin yritystä, niin…”

Tuon virkkeen lausujilla on syvempi ongelma. He eivät tiedä, että politiikkaa ja yritystä johdetaan eri tavoilla. Valtio ei ole yritys, ei ole olemassa Oy Suomi Ab:tä.

Kaupallisesti toimivaa yritystä ei toisaalta voi johtaa niin kuin politiikkaa johdetaan.

Kärjistämättä voi sanoa, että yritystä johdetaan niin kuin maksaja määrää. Politiikkaa johdetaan niin kuin äänestäjä määrää. Menettelytavat ovat erilaisia.

Suomalaiset ovat valinneet presidentikseen pankkimiehiä, ja viisaita valitsivatkin: Mauno Koivisto ja J.K. Paasikivi tajusivat hyvissä ajoin, että politiikka, isänmaan etu ja markkinatalous tarvitsevat toisiaan. He kuitenkin poliitikkoina ja yritysjohtajina tajusivat, että toinen tarvitsee toista. Vapaa maa tarvitsee sekä markkinataloutta että demokraattista päätöksentekoa.

Oma lukunsa on tietysti ammattiyhdistysliike, joka on tuonut uraputkiloita sekä yritysjohtoon että ammattipolitiikkaan. Moni näistä edunvalvojataustaisista on tuonut vahinkoa ay-liikkeelle, kapitalismille ja demokratialle. Samaan aikaan.

Politiikassa on aina hyvä ottaa neuvo markkinatalouden parhaista puolista: jokaista päätöstä ei tarvitse kupata maailman tappiin. Ja markkinataloudessa toimivan kapitalistin kannattaa muistaa politiikan ja demokratian perusideoista jotakin: asioita kannattaa tehdä yhdessä, ei yksiselitteisillä markka ja ääni –periaatteilla.

Keskustapuolueen Juha Sipilä ja Anne Berner ovat vasta oppimassa, ettei politiikka ole yritysjohtoa. Tämä on yllättävää, koska nämä kaksi kokonaisuutta, politiikka ja yritysjohto, ovat menneet Suomessa ristiin monta kertaa pitkin poliittista karttaa ja menevät tänäänkin. Lukemalla tuonkin olisi oppinut.

Hieno alku olisi ammattitaidon kunnioitus. Poliitikot voisivat oikeasti kunnioittaa ammattitaitoisia yritysjohtajia. Yritysjohtajat voisivat kunnioittaa politiikkaa alansa ammattilaisten toimintakenttänä. Ja keskusjärjestöt, ay-liike ja muut, ovat kunnioituksen arvoisia ja keskusjärjestöiltä voi edellyttää kunnioitusta muita kohtaan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

37Suosittele

37 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (132 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund
Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Loistava linkki tähän keskusteluun.Kiitos siitä.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

No kappas! Hieno linkki. Stubb on vanha tutkija Oxfordista ja yrittäjäperheestä, tuli oikein hyvä olo. En ole tuota aiemmin nähnyt, mutta olen eri porukoissa asiasta monta kertaa puhunut.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Yleensä olen Niklaksen kanssa eri linjoilla, mutta tällä kertaa pidin. Etenkin viimeisen kappaleen kaltaista rakentavaa asennetta Suomi tarvitsee.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Olipas sovitteleva puheenvuoro.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Ei ollut. Lähinnä vähänpätöinen pyyntö toisen ammattitaitoa ja osaamista kohtaan.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Erinomainen kirjoitus. Itse olen pohtinut samoja asioita Sipilän ja Bernerin toimia tarkkaillessani.

Bisneksessä todellakin määrää raha, politiikassa äänestäjä. Ne ovat kuin tuli ja vesi, joita ei voi yhdistää. Muuten tulee monenmoista tuhoa. Esimerkiksi Sipilä ei voi valvoa ja ohjailla valtionyhtiöiden toimintaa, jos hänen lähipiirinsä varat liikkuvat siellä. Kun se ei näytä hyvältä, se ei ole hyvä. Niin on politiikassa.

Tässä on meikämiehen tuumailuja Sipilän ja Bernerin puuhasteluista:
http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230025...

Sipilä ottikin Bernerin suhteen lusikan kauniisti käteen. Mutta hänen omia sitoumuksiaan ei ole vielä kunnolla läpivalaistu.

Käyttäjän Ulla-MaijaParkkonen kuva
Ulla-Maija Parkkonen

Mainio kirjoitus.
Erityisesti selkeys ja asioitten tärkeys tälle päivälle, miksei myös muille päiville, on tämä loppukooste kunnioittamisesta ja sen merkityksestä.

Juuso Hämäläinen

Maailman suurin yritys sattuu kuitenkin olemaan myös valtio. Se on Saksa, jossa politiikka ja talous yhdistyvät saumattomasti. Ilman vahvaa taloutta politiikka on suunpieksämistä, koska tyhjästä on vaikea jakaa muuta kuin tyhjää.

Saksasta tuli yritys maan hävittyä kaksi maailmansotaa. Kolmas sota alkoi 50-luvulla maan johdon päätettyä tästä uudentyyppisestä tavasta sotia. Se on globaali taloussota, jonka voittajiin on pitkään kuulunut juuri Saksa.

Jokainen Saksassa asunut ja suurissa maan vientiyrityksissä managerina toiminut oppii miten yritykset ja valtio toimivat vahvasti yhdessä niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Suuretkin yritykset ovat kuin Saksa-nimisen konsernin osia. Valtio pitää huolen yhtiöiden edellytyksistä saada resursseja ja toisaalta valtio pitää huolen osaavien työntekijöiden elämästä vaikeina aikoina.

Yhteistoiminta kaikkien osapuolten kesken on paljon tiiviimpää kuin Suomessa. Osaavien ihmisten kierrätys toimii hyvin yhtiöistä toisiin. Palkkakehitys on nuorilla alkuunsa hyvin maltillista, mutta tuottava ja osaava perusinsinööri voi vähitellen helposti tienata 2-3 kertaa suomalaisen kolleegan palkan. 10.000-15.000€ kk-palkat asiantuntijoillakin eivät ole mitenkään harvinaisia.

Iäkkäitä ei potkita pihalle noin vain. Riskejä otetaan työllisyyden nimissä paljon. Rivityöntekijöitä on mukana yhtiöiden johdossa. Yritykset maksavat merkittäviä lisäeläkkeitä ja antavat työsuhteen jälkeen muitakin etuja jopa työsuhdeauton eläkeläisille.

Senioreille kehitetään ennen eläkevuosia yksilöllisiä tehtäviä, joissa heidän kokemustaan hyödynnetään yli organisaation rajojen.

Työvoimatoimistot toimivat läheisesti yhtiöiden kanssa mm. irtisanomistilanteissa. Vanha työnantaja voi maksaa 80% palkasta 2-4 vuoden ajan, jotta voi uuden työn löytää, perustaa yrityksen tai opiskella. Työn hakuvaiheessa voi istua vanhan työnantajan tiloissa ja käyttää tämän toimistotekniikkaa.

Irtisanomiskorvaukset voivat olla satojakin tuhansia. Ne voidaan maksaa verottomina, koska ne ovat vahingonkorvauksia. Työntekijäliitot voivat lisäksi hankkia kymppitonneja korvauksia edellisten päälle.

Työntekijät ovat vastapalveluksena yleensä erittäin lojaaleja yrityksille ja joustavat tarvittaessa paljonkin. Vastaan ei tule duunareita, joita ei kiinnostaisi yhtiön ja maan menestys.

Meillä Suomessa ei ole mitään käsitystä siitä kuinka hyvin yritykset, valtio ja työntekijät voivat toimia yhdessä yhteiseksi eduksi. Niin että valtio muistuttaa vastuullista yritystä. Se on Saksan vahvuus. Amerikkalainen malli on saksalaisen täydellinen vastakohta. Suuret yhtiöt, sijoittajat ja työntekijät enemmänkin vihaavat valtiota ja kyräilevät sekä vedättävät toisiaan. Jokainen on oman onnensa seppä. Yksin ongelmineen ja miljoonineen. Suomi on sellainen pikku Amerikka, joka ei kehitä mitään luottamuksellisia suhteita yhteiskuntaan. Valitettavasti.

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen

Samaa voi sanoa Japanista. Sen pääministerit, esimerkiksi, ovat jo kolmannessa sukupolvessa suuryritysten omistajien jälkeläisiä. Muutama vuosi sitten vasemmanlaidan pääministeri Hatoyama, on Bridgestonen omistajan poika. Hänen poikansa opiskelee Moskovassa, jossa naapurimaatamme johdetaan kuin yhtiötä, jossa pääjohtaja sanoo, mitä tehdään.

"Bernerin malli" on ollut käytössä Japanissa jo kohta 50 vuotta. Tule katsomaan, missä kunnossa tiestö on. Ero Japanin ja Bernerin mallin välillä on se, että Japanissa vain moottoritiet ovat maksullisia. Maksu on 20 yeniä kilometri. Kertyneillä rahoilla valtionyhtiö hoitaa tiet ja rakentaa jatkuvasti uusia moottoriteitä. Muutamat tiet puhkaisevat Japanin alpit. Pisimmät tunnelit ovat 25 km pitkiä. Kantatiet hoidetaan vuotuisella auton käyttömaksulla, joka on 20-40.000 yeniä (noin 160-330 euroa moottorista riippuen).

Jokainen voi valita millä kulkuneuvolla haluaa matkustaa. Hinnat ovat toisiaan vastaavia. Autolla moottoritietä pitkin Tokiosta Kobeen (600 km) maksaa 12.000 yeniä ynnä polttoaine (litrahinta 120 yeniä) noin 7000 yeniä (jos kulutus 10 l 100km, uusilla autoilla korkeintaan 5 l), yhteensä 19.000 yeniä (150 euroa). Jos on kaksi matkustajaa, matka kannattaa tehdä omalla autollakin. Mutta matka kestää vähintään 6 tuntia. Kantatietä pitkin pääsee polttoaineen hinnalla, mutta matka kestää 12 tuntia. Luotijunalla pääsee alle 3 tunnissa 15.000 yenillä. Lentokoneella tunnissa samalla hinnalla. Aika on Japanissa rahaa.

Muuten missä yhtiössä otetaan ulkomaista lainaa palkanmaksuihin? Ei ainakaan Kone OY. Jos ottaisi, se olisi ennen pitkää konkurssissa. Mutta valtio ottaa ja konkurssi lähestyy kovaa vauhtia. SIIS: valtion taloutta pitää hoitaa samalla tavalla kuin osakeyhtiötä.

Politiikka on kuulemma yhteisten asioitten hoitamista. Ei ole, vaan yhteisten varojen jakamista omille äänestäjille, niin kauan kuin syötävää riittää.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Politiikka on kuulemma yhteisten asioitten hoitamista. Ei ole, vaan yhteisten varojen jakamista omille äänestäjille, niin kauan kuin syötävää riittää."

Näinhän meitä tosiaan hallitaan, mutta ei se kyllä viisasta ole.

Minusta ainakin valtiota pitäisi johtaa niinkuin yritystä,
pidettäisiin meno ja tulopuolet tasapainossa
ja huolehdittaisiin siitä että kaikki tapahtuu mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Jos se ei sillälailla onnistu niin mettään mennään ja piru meidät peri.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Moottoritiet ovat maksullisia hyvin monissa Aasian maissa. Samalla tavalla Kiinassa on tietulleilla rahoitettu valtava valtakunnan laajuinen mottoritiestöprojekti, jonka suuruudelle ei liene vertaa maailman historiassa.

Kuten sanoit, tuo koskee moottoriteitä ja siinä mielessä Suomi on aivan erilainen alue harvalukuisine asukkaineen. Koska valtakunnassa on oltava tietty moderni perusinfra siitä riippumatta, että sen käyttö tihämmin asuttuihin maihin verrattuna on varsin tehotonta, niin infrastruktuuri-investoinnit tulevat käyttäjiä kohden suhteettoman kalliiksi.

"Muuten missä yhtiössä otetaan ulkomaista lainaa palkanmaksuihin? Ei ainakaan Kone OY. Jos ottaisi, se olisi ennen pitkää konkurssissa. Mutta valtio ottaa ja konkurssi lähestyy kovaa vauhtia."

Tuota en aivan ymmärrä. Kone Oy kuten kaikki muutkin konsernit ottavat niin ulkomaista kuin kotimaistakin lainaa kun tarvitsevat tai omavaraisuusastestrategiansa kannalta katsovat tarkoituksenmukaiseksi. Terveen pörssiyhtiön taseen omavaraisuusasteena voidaan pitää vaikkapa 50%:a. Eikä niitä lainarahoja aina merkata hiirenkorvalla, kuten ei valtiokaan tee. Molemmissa tapauksissa rahaa käytetään sekä palkanmaksuun, että investointeihin j.n.e.

"SIIS: valtion taloutta pitää hoitaa samalla tavalla kuin osakeyhtiötä."

Talouden hoidossa vallitsevat aina tietyt yhtäläiset lainalaisuudet vaikka olisi kyse pikkupojan viikkorahojen käytöstä. Mutta valtiontalouden hoitaminen edellyttää silti hyvin erilaisen mission ja tavoitteen ymmärtämistä kuin yrityksen kohdalla on asian laita. Yritys maksimoi voittojaan, valtio ei lähtökohtaisesti ole liiketoimintaa harjoittava yksikkö, vaan pyrkii huolehtimaan tietyistä kansalaistensa tarpeista siltä osin kuin sellaista huolehtimista tarvitaan.

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen Vastaus kommenttiin #52

Julkinen talous virkamiehineen (palkkaus) vie suuren (suurimman) osan ulkomaisesta lainasta, jota valtio vuosittain joutuu ottamaan yhä paisuvan koneiston pyörittämiseen. Ja takaisin maksusta ei ole tietoa. Yhtiöt sen sijaan maksavat lainansa ajallaan. Jos eivät maksa, lainaa ei saa. Suomi saa toistaiseksi ulkomaista lainaa, mutta kuinka kauan. Muuten miksei Suomessa oteta kotimaista lainaa valtion oblikaatioilla? Niissä olisi parempi korko kuin säästötileillä. Nyt rahaa makaa ainakin 100 miljardia pankkitileillä. Japanilla on pääosin kotimaista lainaa 3 kertaa BKT. Se lienee velkaisin maa, mutta omille kansalaisilleen. Osakeanneilla yhtiöt keräävät pääomaa. Valtion oblikaatiot vastaavat osakeantia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #54

Todennäköisesti valtion virkakunnan osuus on Japanissa korkeampi kuin Suomessa kaikista työssäkäyvistä, samoin erilainen byrokratia. Suomessa valtion viranhaltijoiden määrä ei ole paisunut, vaan suurin piirtein puolittunut parissakymmenessä vuodessa. Heitä on kaiken kaikkiaan noin 70.000 ja suunta on edelleen alaspäin.

Suurin osa rahoista ei siis mene palkanmaksuun, vaan sosiaaliavustuksiin ja terveydenhoitokustannuksiin koko väestölle.

"Ja takaisin maksusta ei ole tietoa. Yhtiöt sen sijaan maksavat lainansa ajallaan. Jos eivät maksa, lainaa ei saa. Suomi saa toistaiseksi ulkomaista lainaa, mutta kuinka kauan."

Suomi on aina maksanut kaikki lainansa pilkulleen siten kuin lainasopumksiin on kirjoitettu, niin korot kuin kuolletuksetkin eräpäivinään. Mitä tarkoitat sanomalla, että "takaisin maksusta ei ole tietoa"? Jos niin olisi asian laita, Suomelle ei tosiaankaan juuri myönnettäisi uutta lainaa, mutta Suomi on hyvän lainanmaksajan maineessa eikä siihen ole tullut minkäänlaisia säröjä, vaikka luottoluokittajat joutuivat yleisen riskiarvionsa johdosta hiukan alentamaan Suomen parasta eliittiluokkaa kolmen A:n valtiona.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #54

Suomen virkamiesten määrä on EU:n pienien, yllätys, yllätys. 40 % virkamiehistä toimii turvallisuusalalla siis vastaa tämän maan säilymisestä turvallisena. http://yle.fi/uutiset/3-7920697

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #52

Kerätäänkö näissä valtioissa meidäntapaan monikertainen määrä erilaisina veroina ja maksuina, kuin mitä tiestön rakentamiseen ja kunnossapitoon laitetaan ?

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Japani on Japani ja Suomi on Suomi. Erilaiset kulttuurit ja erilaiset toimintatavat. Ja minunkin mielestäni Suomen valtion velkaantumisvauhti on kauhea. Mutta valtion velkaantuminenkin on eri asia kuin yrityksen velkaantuminen.

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen Vastaus kommenttiin #83

Mitä tulee liikenteeseen, se on samanlaista kaikkialla maapallolla: autot, rautatiet, lentokoneet jne. On aina ollut siitä lähtien kun ihminen alkoi liikkua ja varsinkin, kun pyörä keksittiin. Tässä keississä on kysymys, miten ja millä liikutaan taloudellisemmin.

Ainoa "liikennekulttuuriero" Suomen ja Japanin välillä on se, että suomalaiset tykkäävät maksaa veroja, jotka otetaan kaikilta, mutta japanilaiset, jotka käyttävät palveluja, haluavat maksaa sen itse, eikä maksattaa niillä, jotka esim. eivät autoa omista.

Yrityksen ja valtion velkaantuminen on samanlainen asia: velkaraha, vain eri näkökulmasta katsoen. Yhtiö vain on yleensä pienempi toimija kuin valtio. Vatikaanin valtio on pienin asukasmäärältään eli työntekijöiltään, vain 844 henkeä, mutta se on yksi vaikutusvaltaisimmista valtioista "pääomalla" mitaten. Se ei tuota bulkkitavaraa vientiin, vaan aineetonta ja aineellista palvelua miljardeille ihmisille. Se on siis palveluyritys. Ja tuottaa voittoa: korkoa koron pälle. Ja se on korviaan myöten "velassa": velkana vain rakkautta yhä enenevää. (Kaitpa sillä on velkaa muutama eurokin.)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #122

Japanilainen rahoitustapa ei olisi Suomessa oikeudenmukainen, sillä tiestö hyödyttää koko yhteiskuntaa eikä vain ajajia, joita Suomessa on vähän. Suomi on kuitenkin laaja maa, yhtä laaja kuin Japani ja maa tarvitsee infrastruktuurinsa.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Fifty sixty pitää paikkansa. Oli se huvittavaa kun se VW päästöskandaali tuli. Joo, se on nyt Volkkarin loppu ja sinne menee koko konserni. Mä vaan sanoin että saas nähdä tapahtuuko mitään. Myynti nousi.
Kansa tietää. Jaa niin , ja se Skodahan on koottu VW ja Audin sekunda osista. Helposti niitäkin piisaa kun pirssejä tehdään melkein miljoona.
Saksan isot firmat on valtavia. Se missä mulla aina tökkäs siellä oli nimenomaan toi oppisopimusjuttu. Se on Saksan voiman oleellisimpa tekijöitä. Ex hommani takia olen koko ikäni Suomen ay kanssa neuvotellut mutta ton nuoren uran alkupään viitekehyksen ne kyllä ovat sössineet kaamealla tavalla. Siihen muuhun itkuvirteen mitä tällä palstalla näkee en yhdy.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Myynti nousi? Emdenissä ainkin Passatin tuotanto laski viime vuonna 26.000 kappaleella.Parhaillaan neuvotellaan lyhennetystä työviikosta ja pääsyn täyteen tuotantoon arvellaan vievän 2 vuotta.
Taisi siinä rytäkässä mennä tuotantopalkkiotkin.Ne on maksettu kaikille työehtosopimuksen piirissä oleville.Volkkarilla on oma konsernin kattava TES.Koskee 120000 työntekijää.Summa on jonkun vuoden ajan pyörinyt 6000e kieppeillä.Kanttiiniapulaiselle ja insinöörille sama summa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Nokia joutui Bochumin tehtaan sulkiessaan maksamaan valtavat korvaukset Saksaan. Olisiko tässäkin jotain oppia tänne. Tätä ei helposti unohda: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000012964...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Hieno kirjoitus. Kerrankin järjen ääntä.

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Muutama yhtenäisyyskin yritys- ja politiikkamaailmoissa voisi löytyä ainakin jos molemmissa haluttaisiin laadukasta toimintaa:
1) Priorisointi eli oikeisiin asioihin keskittyminen, vanha malli taisi olla että panostamalla johtamisessa ajasta 20 % oikeisiin asioihin voi saavuttaa 80 % tuloksesta.
2) Asiakaslähtöisyys/markkinatuntemus tietty visionäärisyys siitä missä ja missä kontekstissa mennään nyt ja tulevaisuudessa. Tässä voi auttaa arvostamalla myös "kaiken maailman dosentteja", ihmisiä jotka tutkailevat viimeisen tiedon varassa toimintaympäristöä; nämä voivat auttaa myös oikeiden asioiden hahmottamisessa.
3) Ylösalainen pyramidi oli organisaation toimintatapana suurta huutoa jenkeissä jo jokunen vuosikymmen sitten. Mallissa johtajan tehtävänä läpi organisaation oli "palvella", fasilitoida, alaistaan jolloin tärkein tekijä oli pyramidin laaja pohja joka oli suoraan yhteydessä asiakaspintaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Niklaksen ajatus on varmasti hyvä, eikä minulla ole siihen mitään sanomista.

Minua vain ihmetyttää tässäkin asiassa, kuten monessa muussa vastaavassa asiassa, se, että kun otetaan esille joku asia, kuten nyt tämä tieliikenteen rahoituksen uudistus, niin siitä asiasta ei puhuta, vaan puhutaan vaikkapa esityksen tekijästä, arvioidaan ministeriä, tai puhutaan siitä voiko valtiota hoitaa kuten yritystä.

En nyt halua sanoa ettei näistäkin asioista voisi puhua, mutta miksi puhutaan vain niistä, eikä siitä miten tieliikenteen ja teiden ylläpidon kustannukset pitäisi oikein rahoittaa, pitäisikö kustannukset ottaa suoraan valtion budjetista, kuten nyt, vai pitäisikö kustannuksia kohdistaa tien käyttäjille siinä suhteessa kuin miten kukin tietä käyttää ja tarvitsee.

Tästä minun mielestäni siis pitäisi keskustella, eikä siitä pitäisi keskusteltu siten kun on keskusteltu, eli kilpailemalla siitä kuka jyrkimmin pystyy tuomitsemaan kaikki uudistusyritykset, vaan siten että jokainen yrittäisi tuoda esiin omia näkemyksiään siitä miten pitäisi kunkin mielestä asiassa mentellä.

-------------

Jotta en itse pujuisi toisin kuin sanon, haluan nyt itse tässä yhteydessä antaa oman vaatimattoman mielipiteeni asiasta, vaikka en ole Bernerin hyllytettyyn esitykseen tutustunut sen paremmin kuin mitä uutisissa asiasta on kerrottu.

---------------------------

Minun mielestäni, jos autokantaa halutaan uudistaa, autovero tulisi poistaa, kuten Berner kai esittää, ainakin tavallisten autojen osalta. Hienoja ylellisyysautoja voisi minun puolestani vähän verottaakkin.

Autoilijat voisivat maksaa tienpitomaksuja joko bensaverolla, kilpmetriverona, tai sitten tienkäyttökustannuksina jotka märitellään jonkin autoon asennettavan seurantahärvelin perusteella.

Minusta seurantalaitesysteemi tuntuisi tarkimmalta menetelmältä seurata teiden käyttöä ja sitä ketkä tietä oikein käyttävät ja kuluttavat.

Ihmisille jotka pelkäävät sitä että heidän likkeensä paljastuvat muille kuin verottajalle ja jotka haluavat pitää salassa sen missä autoillaan liikkuvat, voitaisiin kehittää joku seurannalle vaihtoehtoinen systeemi, joko ajettuihin kilometreihin tai käytettyyn polttoaineeseen perustuva.

On selvää että muu kuin seurantalaitteen antamiin tietoihin perustuva systeemi on epätarkempi, eikä se anna tien ylläpitäjälle tietoa siitä mitkä tieosuudet ovat ahkerammin käytössä. Tämä johtaa automaattisesti siihen että niiden jotka haluavat kulkunsa salata, tienkäyttökustannukset ovat epätarkemmat kuin niiden joiden ei tarvitse kulkemisiaan salassa pitää.

Kaikki ei voi koskaan olla ihan täydellistä, ei myöskään tämän liikenneseurannan ja tienkäyttökustannusten jakamisen osalta, mutta olisi syytä pyrkiä sellaiseen mahdollisimman suureen tarkkuuteen joka voidaan kohtuukustanniksin aikaansaada.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Täydellistä ei saa politiikan keinoilla, eikä muutenkaan. Minunkin mielestäni paljon ajavia saa verottaa, Helsingissä on asumisen hinta niin korkea kuin se voi olla, ja tätä hintaa voi ja pitää kompensoida isolla panostuksella joukkoliikenteeseen. Suuri moka oli kertoa, että autovero ehkä laskee joskus. Hinnoitteluun liittyvä epävarma tulevaisuuden kuvaus on niin kovaa, että yrittäjä-ministerin olisi ollut syytä jättää se tekemättä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Hinnoitteluun liittyvä epävarma tulevaisuuden kuvaus on niin kovaa, että yrittäjä-ministerin olisi ollut syytä jättää se tekemättä."

Tässä asiassa ministeri ja hänen neuvonantajansa varmasti tekivät virheen. Se vain tuntuu niin kummalliselta että vain tästä virheestä puhutaan, kun itse asiasta olisi varmasti paljon enemmän puhumista ja niistä asioista puhuminen olisi tärkeää.

Jouni Suonsivu

NH: "Minunkin mielestäni paljon ajavia saa verottaa..."

Tähän polttoaineverotus sopii erinomaisesti. Täyssähkö- ja hybridiajoneuvoille asian ajankohtaistuessa omat verokantansa.

NH: "Suuri moka oli kertoa, että autovero ehkä laskee joskus."

Viisas malli on toimia samoin kuin asuntolainojen korkovähennyksissä. Aloittaa sopii heti ja laskea mielekkäälle tasolle autoverokanta. Sen mielekkään sitten poliitikot löytäkööt.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kuhmossakin lähikauppaan voi olla 50 km. eikä julkista liiekennettä ole, niin kansalaiset ovat asuinpaikasta riippuen eriarvoisessa asemassa.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin Vastaus kommenttiin #92

Ja toisaalta Kuhmossa saa kodin murto-osalla pääkaupunkiseutuun verrattuna.

Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #93

Kuhmossa on myös murto-osa Helsingin (seudun), Tampereen, Turun tai Oulun työpaikka-, koulutus-, terveydenhuolto-, kulttuuri- ja muusta tarjonnasta.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #93

Kuitenkaan pääkaupunkiseudulta ei muuteta suuressamäärin Kuhmoon.

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen Vastaus kommenttiin #93

Ja Tokiossa voi vuokrata 50 neliön (tai suuremman tai pienemmän) asunnon puolta halvemmalla kuin Helsingissä, kuukausivuokra 550 euroa. Sähkö-, kaasu- ja vesilasku keskimäärin 120 euroa kuussa. Auton parkkipaikka 65 euroa. Yhteensä asumiseen menee siis 735 euroa. Vuokrat eivät ole nousseet 25 vuoteen jeniäkään. Deflaatio ja vuokralaisten markkinat. Vuokralaisista pidetään kiinni, koska seuraava vuokralainen voi vaatia vuokran alennusta.

Keskimäärin 300.000 eurolla saat Tokiosta (esikaupungeista) uuden omakotitalon (100-120 neliötä) katolla sähköpanelit ja M8 maanjäristyksen kestäviä jousituksineen. Asunto rakennetaan alle kuukaudessa. Tuohon viereen entiselle pellolle rakennettiin parissa kuukaudessa 135 omakotitaloa 10 vuotta sitten, hinnaltaan keskimäärin 250.000 euroa. Niissä ei ole sähköpaneleja. Hinnassa tontin osuus noin 50 km Tokion keskustasta on noin 60 % ja itse asunto noin 40 %. Mitä lähempänä Tokion keskustaa, sitä kalliimpi tontti.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö Vastaus kommenttiin #92

Kuhmossa voi tutustua myös Sulo Karjalaiseen, jolla on karhu kaverina. Että noin katsoo eläin ihmistä, ihminen eläintä, silmästä silmään. Ymmärtävät jotain, paljonkin, toinen toisistaan? Ihmisyyttä vai eläimyyttä, luontokappaleita kumpikin. Entä ihminen ihmisestä, silmästä silmään. Se auttaa näkemään, vaikka toisen avuntarpeen. Auttaa ymmärtämään, että toisellakin on tavoitteita tai vaatimuksia. Taikka opettaa tunnistamaan vaaran ja hallitsemaan pelon. (Lainaus Jyrki Virolaisen blogista)

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin Vastaus kommenttiin #98

Niin, nämä ovat valintakysymyksiä. Jos Kuhmosta löytää työpaikan ja arvostaa luontoa tai harrastaa metsästystä ja murtomaahiihtoa, Kuhmosta saa aika komeat asuinpuitteet Helsinkiin verrattuna. Ja tarvitsee myös auton.

Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #101

NH: "Ja tarvitsee myös auton."

Perheistä puhuttaessa yleensä kaksi autoa. Toisaalta, tämä pätee Kuhmon tapaan myös Nurmijärvellä, Lempäälässä, Raisiossa ja Kempeleessä.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Se tosiasia ei muutu mihinkään, että autoilu on Suomessa kallista. Autojen keski-ikä on yli 11 vuotta. Meillä on Euroopan vanhin autokanta. Tälle olisi tehtävä jo jotain.

Liikenteeltä peritään 7,8 mrd. euroa vuosittain veroina. Tästä summasta käytetään 1,7 mrd. tieverkon ylläpitoon. Loppu rahasta menee valtion muille momenteille.

Autoliikenne on ollut valtion lypsylehmä. Nyt Berner meinasi laittaa kaiken lihoiksi. Ei onnistunut ja hyvä niin.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Pari muuta muotoilua.

Mediaa johdetaan kuin yritystä, mutta silti (muka) ...

Jos mediaa ei johdettaisi kuin yritystä, niin (muka) ...

Yritystä johdetaan niin kuin markkinat määrää. Politiikkaa johdetaan niin kuin markkinoiden väitetään määräävän.

Suomi oy ab:n yt:kin toki alkavat markkinoiden pakottaessa, mutta poikkeavat kovasti Yritys oy ab:n vastaavista.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Mediaa johdetaan ainakin kuin yritystä. Yle-lain vastainen Yle-vero on näistä pahin. Ylen paukkuja pitäisi suunnata pieniin tuotantofirmoihin. Jälki olisi parempaa ja kiinnostaisi katsojia enemmän.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Periaatteessa YLE-vero on kuitenkin pieni verrattuna siihen mitä moni maksaa Netflixistä tai Elisasta tai muista kanavista, joita mieluiten katselee. Radio on hyvä, kiinnostavia ohjelmia. Jotain vastinetta rahalle saamme YLEltä. Joitakin hyviä sarjojakin, joita myydään ulkomaillekin.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin Vastaus kommenttiin #72

Vähän asian sivussa ollaan nyt, mutta Netflixistä ja Elisasta maksaminen ovet kuluttajan omia päätöksiä. Vero ei ole, se pitää maksaa vaikkei käyttäisi tai vaikkei huvittaisi.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Maata hallitsevan kokeiluhallituksen teillä jyrää superrekkoja viranomaisten myöntämillä erikoisluvilla kuljettaen puutavaraa tehtaille, joita vanhat perheyrittäjät omistavat.

Jos Ukrainan kriisiä olisi saatu kunnolla lietsottua, Venäjällä olisi uusi komento joka olisi mahdollistanut suomalaistenkin metsäyhtiöiden olevan siellä panemassa laiskan rahan töihin.

Liikenneministeriötä johtaa kansliapäällikkönä Harri Pursiainen, jonka tunnetumman poliitikkoveljen Terho Pursiaisen poika Heikki johtaa ajatustankki Liberaa, jonka Gustav von Herzen perusti.

Harrin ja Terhon isä Pursiainen toimi pohjoissavolaisen Kaavin kirkkoherrana.

Näin lapsenuskoisten Suomea pyöritetään. Heitä on helppo puristella koska vasemmistotaustaisina pelkäävät että luurangot kaapeissansa paljastuvat.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn
Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Hyvä teksti tuokin, olen missannut. Ehkä ne vielä uskoo.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Suomessa on nyt edellisellä ja tällä vaalikaudella kouriintuntuvasti nähty, miten sama puolue voi käyttäytyä samoissa asioissa eri tavalla oppositiossa ja hallituksessa. Vertaansa vailla ovat u-käännökset olleet monilla pulueilla: kepu ja persut tai SDP ja vihreät hallituksessa ja oppostiossa ollessaan.

Suomi ei taida päästä ongelmistaan ellei ole oudolta tuntuvaa kaikkien puolueiden hallitusta ratkomassa monia keskeisiä tämän hetken haasteita.

Suomessa on monia eteenpäinkatsovia politiikkoja pistetty jäähylle, esim. Stubb ja Urpilainen sekä Kiviniemi jne.

Tämä eilinen u-käännös pääministeri Sipilältä ei taida jäädä viimeiseksi ja tummenevat pilvet jo häämöttävät horisontissa sote- ja maakuntauudstuksen osalta. Paradoksi, että maaliskuussa 2014 oli kaikilla puolueilla yhteinen näkemys sote- uudistuksesta, mutta nyt ollaan eri rintamissa hallituksessa ja oppositiossa.
http://yle.fi/uutiset/3-7151335

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Hätäily ja viime hetken suunnanmuutokset taitavat olla tyypillisiä politiikassa. Hätiköiviä yritysjohtajaa näemme harvemmin. Heille annetaan kuuluisa kuponki : "Tällä kupongilla ilmaiset kengät Anttilasta".

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Moni tuntuu olevan sitä mieltä, että pääasia että edes jotain tapahtuu ja asioita tehdään. Sillä ei kuitenkaan ole paljoa merkitystä, elleivät hankkeet pääse maaliin asti. Käsissämme on joukko puolivalmisteita, jotka eivät vielä auta. Raapaisin tähän liittyen blogin:

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23...

En tiedä yritysmaailmassa koskaan toimittavan s.e. yksi johtoryhmän jäsen esittelisi yhden suurimmista hankkeista julkisesti ja muu johtoryhmä olisi yhtä kujalla kuin hallitus liikenneyhtiössä. Siellä vuoden valmistelun aikana säännöllisesti briefattaisiin edistymisestä ja valituista ratkaisuista. Lisäksi esitys käytäisiin yhdessä läpi ENNEN julkistamista. Samalla varmistetaan, että esim talousjohtaja sitoutuu esitykseen. Orpo oli tässä valtionvarainministerinä talousjohtajaa vastaava.

En tiedä mitä oppeja yritysmaailmasta Sipilä on tuonut, mutta ei siellä ainakaan näin toimita. Hän kehuu tätä uudeksi ja avoimeksi toimintatavaksi, minä kutsun sitä huonoksi johtamistavaksi.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Peter Fazerin ideoima Perheyrittäjät oli alunperin työnimeltään Suomalaisen Omistamisen Neuvottelukunta SONK.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoman olikin helppo tukea suuria perintöverohelpotuksia, olihan hänellä verissä sos.dem. opiskelijanuorisoliiton SONK hajuja.

Bernerin tavoin Sitran plöröilla käyvä Matti Vanhanen piti taukoa politiikasta Perheyrittäjien toimitusjohtajana Ostrobotnian korttelissa, huutoetäisyydellä eduskunnasta.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Perheyritysten liitto on edunvalvontaorganisaatio ja luonnollisesti sijaitsee lähdellä poliittista päätöksentekoa (en muuten millään tavalla kuulu ko. liittoon). Vanhanen on raitis mies eikä varmasti ole käynyt plöröillä missään.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Tarkistin tuon plörön wikipediasta koska arvelinkin ilmaisuni ymmärrettävän kaksimielisesti, mutta sen väitetäänkin tarkoittavan yksinomaan kahvinplöröjä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoman olikin helppo tukea suuria perintöverohelpotuksia

-Olikohan se ihan noinkaan? Hallituksen esitys ,varallisuusveronpoisto: Kepu,Rkp-sdp.
Hallituspuolueet oli enemmistö,jolla se meni läpi.
Lakialoitteet siitä oli tehnyt:
J.Leppä (kesk)
Zyzze (kok)
Perheyritykset
ei sdp Heinäluoma.
Hyötyi eniten perheyritykset.Kepun veroprof.Niskakankaan mukaan.

http://www.vihrealanka.fi/node/1306

Ala-Nissilä kertoi -08 julkaisemassaan kirjassa ,miten Kepu junaili varallisuusveron poiston demarien piikkiin.

Politiikkaa on rumaa peliä vallasta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Valtiota ei pidä todellakaan johtaa kuin yritystä semminkin, koska valtion johtamiseen liitty monia muita tärkeitä asiakokonaisuuksia taloudenpidon lisäksi. Nykymaailmassa talous on korostunut enemmän kuin menneinä aikoina ja siksi tällainen näköharha on osittain vallannut alaa. Vaikkakin kansantalouden lainalaisuudet ovat tyystin erilaisia kuin yritystalouden.

Sen sijaan ei ole poissuljettua, että hyvästä yritysjohtajasta voi nousta hyvä valtiomieskin. Johtamiseen liittyy aina kaksi persoonallisuuteen liittyvää osatekijää: "leadership" ja "management".

Oikeat päätökset ja toimintatavat poikkeavat valtion johtamisessa yritysmaailmaan verrattuna, mutta henkilökohtaiset johtajaominaisuudet voivat silti antaa työkalun menestymiselle kummallakin saralla. Jämäkkä on aina jämäkkä ja lälläri on aina lälläri. Jämäkkyyden ei suinkaan tarvitse tarkoittaa nyrkillä pöytään lyömistä tai raivoamista, vaan omien oikeiksi mieltämiensä päätösten toteuttamis- ja läpivientikykyä.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Kiitos Niklas, tässoli syäntä ja tyyliä!

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ajankohtainen kirjoitus - niin meillä kuin Amerikoissakin. Kaikkein huonoin tausta politiikkaan ajautuvalle amatöörille on yrityksen omistaja-johtaja. Siinä on oppinut määräämään, ja kaikki tottelevat.

Ellei tällaisen taustan omaava poliitikko sisäistä nopeasti, että politiikka on demokratiassa yhteispeliä ja ristiriitaisten näkökantojen yhteensovittelua,siitä ei hyvää seuraa. Tämän on saanut kokea Juha Sipilä, ja sama tulee eteen Donald Trumpillekin.

Jälkimmäisellä on vielä rasituksenaan valehtelutaipumus. Bill Clintonin aikoina presidentin valehtelu oli kuolemansynti, mutta eipä ole enää.

Politiikka on ala siinä kuin mikä muuu tahansa: se vaatii ainakin minimimäärän ammattitaitoa. Lisää tästä:

http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229574-poli...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Niinpä. Politiikka on EI-yhteisten asioiden hoitoa. Ei käskyryssä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Näin on. - Arvostukseni ammattipoliitikkoja kohtaan nousi jossakin määrin, seurattuani Sipilän touhuja (ja nyt Bernerin).

Käyttäjän HarrietLonka kuva
Harriet Lonka

Ammattitaidon kunnioittamisesta sen verran, että olisi mukavaa, jos myös esimerkiksi ministeriöiden virkakunnan ammattitaitoa muistettaisiin kunnioittaa. Meillä kuitenkin virkakunta säilyy vaalien yli samana, joten kyllä asioita pitkällä tähtäimellä valmistellaan ja selvitetään. On huono typistää hallinnon ja järjestelmien kehittämisen ajatus vain politiikan ja median pintakuohunnan asiaksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Juu, kokeneet ministeriöiden virkamiehet ovat pelastaneet monta kokematonta ministeriä. Talouden saralla nimenomaan valtiovarainministeriön virkamiehet ovat siitä viisaimmasta päästä. Mutta heidänkin näkemyksensä toteuttamisen rajoituksena on poliittinen realismi, jonka huomiotta jättäminen aiheuttaa yhteiskunnassa suurempia ongelmia kuin äärimmäisen oikeaoppisten päätösten väkisin läpirunnomisen välttäminen. Tämä on hiukan sukua sille Kekkosen toteamukselle, että "niin on, jos siltä näyttää."

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ministeriöissä on monenlaista väkeä. Iltalehden toimittaja katsoo, että liikenneministeriön kansliapäällikkö pitäisi vaihtaa:

IL: "Näkökulma: Kansliapäällikkö Harri Pursiainen pitäisi vaihtaa
Tiistai 24.1.2017.
Virkamiesjohto juoksutti taas ministerin ansaan, analysoi Iltalehden Olli Ainola."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701242200058681...

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Ollessani kauppa-ja teollisuusministeriön virassa -70 luvun lopulla, legendaarinen kansliapäällikkö Bror Wahlroos opetti nuoremmille, että ministereitä tulee ja menee, mutta virkamiehet pysyvät. Viisaus kuulema piilee ruotsinkielisissä mutta heitä on niin vähän ja pärjäävät muualla ettei riitä virkoihin.

PS. USA: ssa vaihtuu presidentin mukana tuhansia virkamiehiä, kuten myös Ruotsissa laumoittain hallituksen vaihtuessa.

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

Ei ne ministeriöidenkään kaverit aina sitä fiksuinta sakkia ole. Jotkut pitkän linjan ihmiset voivat olla niin ihanassa harmoniassa joidenkin alojen kanssa, että päätökset tehdään vailla mitään järkeä ja ajetaan tietyn eturyhmän asioita vaikka tutkijat kuinka asian tyrmäisi ja mailmalla olisi esimerkkejä pinoksi asti.

Näitä oppeja valitettavasti taidetaan koittaa syöttää myös seuraajille ja nuoremmille.

Esimerkkinä eräs MMM:n jo eläkkeelle jäänyt päällikkö.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Harriet Lonka,
ministeriöissä on todellakin paljon asiantuntevia virkamiehiä, joiden työtä pitää kunnioittaa.

Kuitenkin ministerien esteellisyyden lisäksi tulisi keskustella johtavien virkamiesten intresseistä ja sidoksista.
Mikä olisikaan Iltalehden jutussa mainitusta kansliapäällikkö Pursiaisesta tullut uudessa yhtiössä, toimitusjohtaja? En tiedä.

Ovatko Liikenne- ja Viestintäministeriön johtavat virkamiehet esteellisiä ajaessaan suunnitelmia väyläyhtiön perustamiseksi? Syntyvään yhtiöön olisi tullut lukuisia määrä hyväpalkkaisia töitä ilman ikäviä virkamiesten velvotteita ja merkittävä osa nykyisistä vrkamiehistä siirtyy osaksi uutta yhtiötä. Onko tällöin odotettavissa merkittävä määrä henkilökohtaista etua?

Teknologiatoimittajien osalta totesin:
Suomessa toimii laaja Älykkään liikenteen verkosto - ITS Finland ry. , johon varsinaisina jäseninä kuuluu merkittäviä teknologiatoimittajia: CGI Suomi Oy, Tieto Finland Oy, TeliaSonera Finland Oy, MaaS Finland Oy, Semel Oy sekä HSL. ITS Finland on yhteistyöfoorumi kooten yhteen hallinnon, tutkimuksen ja yritysten osapuolet toteuttamaan tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvia palveluja ja ratkaisuja liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Avainkumppanina on myös Liikenne- ja Viestintäministeriö.

Mikä tämän verkoston sekä teknologiayritysten lobbauksen vaikutus on siihen, että haluttiin niin vahvasti ajaa tuota musta laatikko -ratkaisua Suomeen? Kuinka pitkään ministeriö on yhteistyössä teknologiatoimittajien kanssa valmistellut tätä. Olivatko Berner ja Sipilä vihdoin se otollinen maaperä, jolloin suunnitelmat voitaisiin viedä käytäntöön? Kaikesta huolimatta heillä on vastuu tästä.

Itse kirjoittelin näistä intresseistä taannoin kaksikin blogia, joista nuo ovat poimintoja:

Johtavien virkamiesten polte päästä väyläyhtiöön
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22...

Bernerin hankkeiden kytkökset teknologiatoimittajiin
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22...

Uskallan väittää, että niissä esitetyt perustelut ja arvailut ovat tulleet valitettavasti todeksi. Paljon on likapyykkiä pestävänä ja oppia otettavissa tästä farssista.

Käyttäjän HarrietLonka kuva
Harriet Lonka

Suomi on tietysti pieni maa ja osaajien piirit ovat pienet. Toivoisin, että näitä esittämiäsi epäilyksiä voitaisiin edelleen säännöksillä hälventää (esim. suoja-aika siirryttäessä julkisista yksityisiin johtotehtäviin). Haluaisin silti edelleen uskoa virkamiehen neutraaliin kompetenssiin. Tämä on aivan keskeinen hallinnon arvo. Ja yhtiöittäminen on oikein käytettynä aivan hyvä hallinnon kehittämisen keino sekin. (Jota ei pidä sekoittaa yksityistämiseen.)

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri Vastaus kommenttiin #78

Aika horjuva on usko, ettei virka-asemaa käytettäisiin väärin juurikin noiden pienten piirien takia. Suoja-aika pitäisi nostaa rajusti tapetille mutta myös jollain tapaa estää teot etupiirien etujen jakamiseen.

Jonkin asteinen moraalikoulutus kai olisi myös paikallaan koko eduskunnalle ja virkamieskoneistolle aina tietyn väliajoin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #78

Harriet Lonka,
itse en kyllä jaa näkemystäsi virkamiehen neutraalista kompetenssistä perustuen myös ihan omiin kokemuksiin. Ei virkamiestehtävä ole juurikaan sen kummmemppi kuin muukaan työ, ei ole olemassa vaikkapa lääkärille vaadittavaa eettistä koodistoa virkamiehen osalta eikä kyseessä ole mikään kutsumustehtävä. Tässä yhtiöityksessä olisi tapahtunut siirtymisiä virkamiesasemasta yhtiön johtotehtäviin, onko siinä tapauksessa virkamies puolueeton valmistellessaan ehdotusta - en usko. Heitä koskevat aivan samat esteellisyyssäännökset kuin ministereitä, mutta ei näytä haittaavan. Pelkkä yhtiöitys valtionyhtiöksi riittää muuttamaan virkamiesaaseman, poistamaan asiakirjojen ja päätösten julkisuuden ja palkan toiseksi vaikkei synnykään yksityistä yritystä.

Luotat virkamiesten neutraliteettiin, säilyykö se jos avautuu parempipalkkainen homma valtionyhtiössä? Muuttuuko ihminen toiseksi poistuessaan virkamiesasemasta? Samanlaisia ihmisiä ne on virkamiehetkin, on hyviä ja huonoja sekä kaikkea siltä väliltä. Joku tavoittelee omaa etua ja joku yhteistä - se ei ole vain uskon asia.

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen Vastaus kommenttiin #78

Tuliko tämä Voutilaisesta mieleen ? Hki ssä hankki 72-73.000€gen kalusteet työhuoneeseensa ja lähti Hki n asiakasyhtiöönsä johtajaksi.

Käyttäjän jennitamminen kuva
Jenni Tamminen

Orpo puhui tänään Ykkösaamussa ehkä vähän samasta asiasta: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/212947-petteri-or...

"Berner on hyvin määrätietoinen toimija. Hän valitsi sen tien, että halusi pitää valmistelun omissa käsissään. Tässä oli suuria kysymyksiä ja muutoksia, niihin ei oltu päästy kovin laajasti keskustelemaan."

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Vaikuttaa siltä, entinen toimitusjohtaja toimi tavoilleen uskollisena ja piti langat käsissään. Hänen olisi kuitenkin pitänyt ymmärtää olevansa tällä hetkellä vain yksi "johtoryhmän" jäsenistä ollessaan hallituksen ministeri. Jos tavoite liittyy kiinteästi valtiontalouteen, ei voida tehdä valmistelua ilman, että valtionvarainministeriö on koko ajan mukana hyväksymässä tavoitteet ja finanssipuolen asiat. Tuo 100 miljoonan tukiajatus oli viimeinen niitti, jälleen varmistelematta asiaa VM:stä kaivettiin omaa kuoppaa vielä syvemmälle. Ammattitaidotonta touhua.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Jos liikenneministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiaista alettaisiin tosissaan erottaa kuten Olli Ainola tänään Iltalehdessä esittää, "vuoret järkkyisivät ja kalliot halkeilisivat".

Päätoimittajat kavahtavat viestejä vuorineuvostasolta, vaikka termi "vuorineuvos/bergråd" on puhtaasti suomalaisille sorvattu keksintö 1700- luvulta jota ei esiinny muissa kielissä.

Vanhoja läntisen ajattellun myyttejä jotka ovat muualla romahtaneet yhteisen Jumalamme petettyä juutalaisten, valituista valituimpien, suojelun.

Siiri Lehto

"Politiikassa on aina hyvä ottaa neuvo markkinatalouden parhaista puolista: jokaista päätöstä ei tarvitse kupata maailman tappiin. Ja markkinataloudessa toimivan kapitalistin kannattaa muistaa politiikan ja demokratian perusideoista jotakin: asioita kannattaa tehdä yhdessä, ei yksiselitteisillä markka ja ääni –periaatteilla."

Voisitko hieman avata tätä kappaletta - nyt ei vanharouva pysynyt reessä.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Tarkoitin sitä, että politiikassa voitaisiin ottaa mallia yrityselämän hyvistä puolista: tehdään hyvinvalmisteltu päätös eikä "vatuloida" turhaan asioiden kanssa. Yrityselämässä on vieläkin "näin tehdään koska pomo tahtoo" -henkeä. Moni yritysjohtaja voisi ottaa mallia politiikan demokraattisesta prosessista; näin saadaan usein terveemmällä pohjalla olevampia ratkaisuja kuin vain määräilemällä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Valtiota pitää tietenkin johtaa niinkuin valtiota kuuluu johtaa, mutta kyllä oppia kannattaisi ottaa eri puolilta, myös yrityselämästä.

Sen verran ainakin kannattaisi ottaa opikisi että menot pitäisi säätää tulojen mukaan. Näin juuri menetellään yritysmaailmassa.

Lisäksi kannattaisi ottaa oppia muista maista siitä miten käy jos menoja ei saada vähennettyä tulojen mukaan tai tuloja ei saada kasvatettua menoja vastaavaksi.

---------------

Hallituksella on keinot kasvattaa valtion tuloja ja pienentää valtion menoja.
Miksi asioita ei hoideta niinkuin pitäisi?
Tämä on aivan käsittämätöntä touhua.
Ei valtiota näin pitäisi johtaa.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Oikeastaan homman pitää mennä näin. Kansalaiset määrittävät, että mitä halutaan. Kun tuosta halusta on yhteisymmärrys, niin sitten katsotaan, että paljonko noilta kansalaislta pitää kerätä veroja, jotta homma toimii. Sitten koneiston tehtävänä on tuottaa nuo halutut palvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti, mutta perustarkoitus mielessä. Näin lopputuloksen pitää olla juuri se haluttu.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Suomessa jokaisella valtiolle kuuluvalla yksiköllä on Y-tunnus, jopa eduskunnalta sellainen löytyy. Voisi kysyä, että miksi?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Aina on hyvä varautua Yhtiöittämiseen? ;-)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Juha Sipilän ja Anne Bernerin on sanottu tulevan "politiikan ulkopuolelta". Mutta että he tulevat niin "ulkoa" että eivät ole lainkaan perillä poliittisen päätöksenteon perusteista ja realiteeteista, on yllättävää. Nähdäkseni jokainen valistunut aikuinen on jotenkin "jyvällä" noista seikoista, jotka nyt näyttävät olevan "hebreaa" näille menestyneille johtajille.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Katsoessani torstaina sitä Bernerin luentoa intuitio kyllä sanoi ettei tuo onnistu. Yllätys oli silti se röyhkeyden määrä millä esimerkiksi ihan puskista tullut bundlaus maakuntahallintoon tuotiin esille . Koko hommassa on ollut tunnelma ettei tässä ole kaikki.
Hyvä että meni nurin.

Hannu Rautomäki

Loikkaan aiheen sivuun suurempaan mittakaavaan, mutta maailman johtavaa supervaltaa aletaan näillä näkymin johtamaan kuin yritystä.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Lokalahden sikatilallisen poika Ilkka Kanerva vaatii hallitusta ottamaan uuden kurssin asioiden valmistelussa.

Itsekin sikatilallisen poikana kannatan ajatusta, vaikka läntisen ajattelun suurissa teksteissä sanotaan, että alhaisista alhaisimpia ovat sikopaimenet.

Tosin näillä nykymaalaislittolaisilla ei sikalan hajut ole kenkiin päässyt tarttumaan, ei Sipilällä, ei Vanhasella, ei Kaikkosella jne...eikä Rehulalla nimestä huolimatta.

Maata johdetaan kartanon herrojen asenteilla, soveltaen ns. positiivista syrjintää.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Viimeaikaiset uutiset Kärsämän sikalassa tapahtuneesta seksivierailusta sana sika saa jo minussa kylmänväreitä.

Käyttäjän JaakkoRytsl kuva
Jaakko Rytsölä

Kunnioituksen penääminen on hieno asia. Millä tavalla uutisoinnissa näkyy median kunnioitus poliitikkoja ja "johtajia" kohtaan?

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Minäkään, kuten joku muukin en allekirjoita kokonaan Niklaksen näkökantaa, en myöskään Gröhnin.

Se on oikein, että yrityksen tehtävä on pitää tuolot ja kulut kurissa ja tuottaa voittoa omistajilleen.
Mutta, missä on se voiton tuottamisen lähde-> he ovat asiakkaita, äänestäjiä, jotka ovat samoja niin valtiolla kuin yrityksellä.
Yrityksestä huonoa palvelua saavat äänestävät jaloillaan, valtio huonoa hoitoa vain äänetyskopissa.

Eli, niin valtion kuin yrityksienkin asiakkaat ovat samoja, joissa yhteinen kieli on talous, palvelut ja niiden osaava hoito.

Kyllä valtiota voi hoitaa suhteessa asiakkasisiin pääosin samoin periaattein kuin yritystä. Valtion johdossa ovat poliittiset pyrkyrit. Yrityksissä korkeatasoiset talouden ja asakasymmärtämisen ammattilaiset. Miten sovitat tämän yhteen ?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Höpsistä. Kansalaisia ei voi kohdella asiakkaina.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Mikä ero siinä on ? Perustele.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #61

Asiakkuus ja äänestäminen joka neljäs vuosi ovat täysin eri asioita.

Eikä valtiolla ole kilpailijoita samassa mielessä kuin yrityksillä, jaloilla ei voi äänestää.
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210828-valti...
Jne.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Kuten kirjoitin, yritysmaailman oppeja voi valituilta osin soveltaa politiikkaan ja toisin pöin. Valtiota johtaa moni ihminen ja joukossa on epäilemättä pyrkyreitä, mutta kyllä pyrkyreitä yrityselämästäkin löytyy!

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Meillä puhutaan pää-asiassa rahoituksen hankinnasta ja rahojen keräämisestä nykyiseen Ahon/Lipposen ajamaan Arktiseen Suomi on Saari Logistiseen malliin.

EM . Linja valinnan jälkeen käytännössä Lipposen valittua Vuosaaren / sisävesien kehittämisen sijaan vuosituhannen alussa ,

Voidaan todeta että suurin osa (ja jo Kymijoki tutkimus mukaan luettuna)Liikenteelle tehdyt tutkimukset ovat käytännössä lähes poikkeuksetta olleet LVM:n / KTM:n ja ELY:lle asetettujen virkamiesten määräämien tavoitteiden mukaisesti tehtyjä poliittisia tutkimuksia ei puolueettomia tietoon tai koko kansan etuja ajavaan politiikkaan tai vaikkapa EU sopimuksiin perustuvaa tietojen keruuta ja esittelyä päättäjille.

http://harrietlonka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22997...

Ruotsi on jo herännyt ja sillä on ns Nearest port is best port malli käytössä ja noin 14 kertaa enemmän EU -TEN_T tukia mitä Suomella.

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

".. politiikka ja yritysjohto, ovat menneet Suomessa ristiin monta kertaa pitkin poliittista karttaa ja menevät tänäänkin."

Ensin hallitus, sitten kunnat tykkäävät, jotta tämähän on ok.
Meiltä viimeisin esimerkki:
http://www.sss.fi/2017/01/microsoftin-kiinteistoka...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tänään Hesarissa Martin Saarikangas siteeraa mielestäni hyvin ystävänsä Carnival Cruise -varustamon perustajaa Ted Arisonia,
"Johtaja kokoaa ympärilleen tiimin, jossa ei ole yhtään ruskeakielistä yes-miestä. Henkilöstöön myös luodaan yrittämisen henki, jolla ei ole rajoja".

Saarikangas ei itse tehnyt ongelmaa yritysmaailman suoraviivaisen päätöksenteon ja kompromisseille alttiin politiikan eroista. "Mietin, että se on toinen laji ja siinä tehdään niin".

Lienee hyvä ohje, mutta ei se sulje kokonaan pois sitä, että molemmista puolista voidaan poimia päältä ne parhaat palat. Politiikka on sen verran herkempi laji, että siinä pitää ottaa huomioon huomattavasti enemmän muiden puolueiden ja kansan mielipiteitä. Se on kai sitä ns. diplomatiaa, joka ei kaikille edes sovellu, mutta jota voi myöskin oppia tekemisen ajan- ja myötä.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Olen Kaijan kanssa samaa mieltä, että parhaat puolet molemmista pitäisi hyödyntää, mutta...

Politiikassa "muut puolueet" ovat kilpailijoita, yritysmaailmassa muut yritykset.

Politiikassa voi puhua pehmeitä ja antaa hölliä vaalilupauksia ja äänimäärä vain kasvaa ( jytkyt, brexitit, trumpit jne.. ).

Teehän tämä tuotteillesi yrityksessä, niin paha perii ja nopeasti.

Eiköhän yritykset ole asiakashallinnan, siis jaloilla äänestävien, osaavia ammattilaisia, jota osaamista pitää hyödyntää myös politiikassa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Käsitteelisesti väärä taso kun puhuaan valtion johtamisesta:

"Politiikassa "muut puolueet" ovat kilpailijoita, yritysmaailmassa muut yritykset."

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kaija kirjoitat "Politiikka on sen verran herkempi laji, että siinä pitää ottaa huomioon huomattavasti enemmän muiden puolueiden ja kansan mielipiteitä."Voi kun olisikin kyse vain puolueiden ja kansan mielipiteistä, kun vielä pitää huomioida ay-järjestöjen kannat hallituksen esityksissä ja eduskunnan päätöksissä. Ay:llä on aivan liian suuri valta maan talousasioiden päätöksiin. Kansalaisten enemmistön mieipiteet tullee huomioiduksi jo enemmistöhallituksen esityksissä. Liikennekaaren viimeisimmästä selvityksestä ei vielä ollut hallituksen esitystä. Ministeri Bernerin tehtävänä oli hallitusohjelman mukaisesti vain selvitystyön tekeminen virkamiestyönä. Tältä näkökannalta katsottuna hieman itse ihmettelen suurta hulapaloota, joka on syntynyt. Suurin vika taitaa olla liiallisessa avoimmuudessa, johon ei olla vielä totuttu. Toki ministeri :n olisi tullut ensin selvittää ja keskustella tuon selvityksen saatuaan ministerien kanssa ja jättää vähemmälle julkistamispuheet.

Valtion johtamisessa on monia piirteitä joita voidaan verrata yrityksen johtamiseen. Vaikeus tulee vain siinä valtion johtamisessa kun huomioon otettavia linkkejä on liikaa ja kun niissä jokaisessa on omat johtajansa, joiden ensisijaisena tehtävänä on yksinomaan oman sektorin pärjääminen mahdollisimman hyvin. Nämä johtajat eivät halua puhaltaa kansallisessa mielessä samaan hiileen kuin pitäisi. Yrityksessä eri linjojen johtajat kuitenkin huseeraavat "saman katon alla" ja yhteisen hyvän eteen.

EU asettaa myös omalta osalta suuria vaikeuksia poliittisiin päätöksiin, niin myös liikenteen kehittämisessä jäsenmaissa.
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ay:llä on aivan liian suuri valta maan talousasioiden päätöksiin."

En ymmärrä tätä Ay- liikkeen halveksuntaa.
Ay on kansamme tärkeimmän osan, sen työtä tekevän väestön äänitorvi.

Aika vähän on oikeastaan niitä jotka eivät ole, tai eivät voisi periaatteessa olla Ay- liikkeen jäseniä. Siihen kuuluvat paitsi rasvanahka- ja punaniskatyöläiset, myös ns. herrat, eli opettajat, lääkärit, jääkiekkoilijat jne.

Kyse ei ole sen vähäisemmästä asiasta kuin kansan äänestä.

Ei Ay- liikkeellä liikaa valtaa ole,
Ay- liikkeen pitäisi vain tajuta että sillekin yhteinen hyvä olisi paras etu, eikä kannattaisi riidellä niin kovasti palkoista työnantajan ja muiden palkansaajien kanssa.

Kyseessä on sama ilmiö kuin kansainvälisessä yhteistyössäkin, yhteistyön merkitystä ei tajuta ja voimavarat keskitetään riitelyyn ja omien etujen ajamiseen.

Nyt kun kansainväkinen kehitys näyttää johtavan tähän keskinäiseen riitelyyn ja vihanpitoon, Ay- väen olisi aika ryhdistäytyä ja ryhtyä puhaltamaan yhteiseen hiileen.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin Vastaus kommenttiin #74

Ay-liikkeellä on paljon valtaa, ehkä liikaakin. Ongelma valta on silloin, kun sitä käytetään väärin. Oli väärinkäyttäjänä ay-liike tai joku muu taho.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #88

Näin on.

Mutta ei vallan karsiminen Ay- liikkeeltä mitään auta, sillä ei Ay- liike ole mikään yhteiskunnasta irrallaan oleva taho, vaan ne samat ihmiset jotka käyttää valtaa Ay- liikkeessä äänestämällä ja muuten, ovat osa yhteiskuntaa ja ne käyttävät valtaa yhteiskunnassa muutenkin, monella tavalla, mm. äänestämällä valtakunnallisissa vaaleissa ja kunnallisvaaleissa ja se mielipide joka heillä on tulee esiin erilaisina vallankäytön muotoina.

Jos valtaa käytetään väärin, yksi keino korjata tilanne olisi valistaa näitä vallankäyttäjiä, jotta nämä käyttäisivät valtaa oikein, niin Ay- liikkeessä kuin muutenkin yhteiskunnassa.

Käyttäjän PauliKiveks kuva
Pauli Kivekäs

"Aivan alussa" oli vain pimeys.
Paljon myöhemmin keksittiin, että voidaan luoda systeemejä, joilla kanssaihmisisten yhteisistä asioista voidaan huolehtia kollektiivisesti, =yhdessä. Niistä, joihin "patruunan" lompakko tai koulutus fokus ei enää venynyt. Monilla tavoin yhteiset tarpeet muuttuivat yhteisiksi tarpeiksi. Suomen infrastruktuuri on muodikas ja hyvä esimerkki. Suomen kirjasto laitos ja kansakouluja unohtamatta. Miten ne voisivat tuottaa rahallista voittoa? Niiden luonne on olla meidän yhteinen kustannus. Juuri siksihän ne on "non-yksitettyjä" toimintoja.
Ei yhteiskuntaa voi yhtiöittää. Jos se ois bisneksen paikka, niin eipä se kuulu yhteiskunnan ikeeseen. Suomen eduskunta valitaan hallinnoimaan sitä osaa ekonomiasta, jonka ei koskaan pitäisi tuottaa voittoa. Siksi juuri eduskunnan arvomaailma on veitsenterä; siihen kaikki kansalaiset voivat sivaltaa sapelillaan tai voidella veitsellään.
Järjellä johtaminen on aina kovaa valuuttaa, olipa se sitten yritys, roskakori tai jokin muu tärkeä kohde.
Yhteiskunta näivettyy, kun ihmisellä teetetty työ laskee arvossaan. Jokaisen työtätekevän ihmisen palkka on helmi hänen lähi-ihmisten hyvinvointiin. Nillä käsillä tuotettu lisä arvo yhteiskunnalle on mittaamaton: sillä pyörii meidän talous kotosalla. Hänen ansionsa kävelytetään oman kyln kauppaan.
Hyvää työntekijää ei kiinnosta, minne lopputulos lähtee. Hänen ajatuksensa ovat omassa kodissa ja sen resursseissa. -Ja omassa hyvin tehdyssä työssä.
Vielä pysyi otsikossa. Melkein. ;)

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

No työttömyys alenee kovaa vauhtia kuitenkin, olis sitten Berneriä tai ei :)

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/478414-tyottomy...

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Mukavaa havaita, että Herlin ja Hankamäki ovat asiaa koskien samoilla linjoilla.

Jo tuossa kirjoituksessani (http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217466-v...) lausuin seuraavasti:

"Valtiolla on aina myös sosiaalipoliittinen intressi, turvallisuusintressi ja peruspalveluintressi, joten valtiota ei voi eikä pidä johtaa kuin Vallila Interioria."

Ehkä kokoomus ja kepu pyrkivät tekemään valtiostamme liikeyrityksen juuri siksi, että sitä jatkossa voitaisiin johtaa kuin liikeyritystä!

Käyttäjän MiikaKautto kuva
Miika Kautto

Laitetaan tämä kommentti tännekkin. Olen keskustellut useiden hallitusta lähellä olevien kokeneiden poliitikkojen kanssa. Kukaan ei ole ymmärtänyt Sipilän halua supistaa hallitusta tai hänen haluaan pitää omistajaohjaus salkkua itsellään. Hallituksella on normaalia vähemmän avustajia, ministerit saattavat johtaa kahta ministeriötä sekä isolla osalla ei ole ministeri kokemusta. En ole yllättynyt ettei toiminta täytä sille asetettuja odotuksia. Jos Sipilän luoma malli toimisi, se olisi pitänyt näkyä jo. Nyt kuitenkin saamme nähdä poikkoilevaa politiikkaa. Juuri mikään hallituksen hanke ole edennyt kuin odotettiin. Viime hallitus ei ollut rakkausavioliitto, eikä tämä näytä sen paremmalta.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Tuo sama mitä blogisti alusti näkyy pienemmässäkin mittakaavassa. Parikymmentä vuotta yrittäjänä toimineena toisinaan huvittaa, kun joku kaupunki tai kunta laittaa pystyyn jonkin koulutusosakeyhtiön tai liikelaitoksen. Saman tien siellä onkin johdossa samoja virkamiehiä ja poliitikkoja kuin ennenkin, mutta heistä tulikin yhdessä yössä yritysjohtajia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tunnettuja yirtysjohtajia ovat olleet mm. Matti Ahde Veikkauksessa ja Ilkka Suominen Alkossa. Molemmat menestyivät loistavasti tuloksentekokyvyillään!;)

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Juha

Mopoliyrityksissä- mitä johtajuutta se on vrt. vapaan kilpaiulun yritykset.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #79

Ai niin joo ... piti oikein lyödä kämmenellä otsaan.

Käyttäjän ArtoHeinonen kuva
Arto Heinonen Vastaus kommenttiin #80
Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Oliko se heidän henkilökohtaista vai monopolin tuomaa ansiota ?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #96
Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Matti Ahdetta on haukuttu paljon - ja varmaan monin osin syystäkin. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että monopoli itse asiassa hävisi niinä vuosina, joina Ahde Veikkausta johti. Iso osa pelivolyymistä lähti netin mukana kansainvälisille kilpailijoille, mutta Veikkaus sai pidettyä käyttäjämäärät suomalaisina.

Heikki Houttu

Olen täysin eri mieltä Mauno Koivisto sekoitti koko Suomen valtion kun vapautti 90 luvulla pankkien luotonannon eikä Suomi ole vieläkään toipunut siitä. Järkyttävän ajattelematon teko mukamas niin "järkevältä pankkimieheltä".

Kimmo Rantanen

Koominen otsikko Herliniltä.

Politiikka ja yritys ovat autonomioita, joita johdetaan samalla tavalla.

Ainoa ero noiden välillä on tavoitteelisuus, siis se mitä päätettiin niin se toteutetaan yrityksessä. Politiikassa, lue demokratiassa, kaikki muuttuu kompromisseiksi joita veivataan niin kauan kunnes se vesittyy, eli vastaa kaikkien puolueiden tavoitteita täysin tai ei olenkaan saman tekevää kunhan muut eivät hyödy.

Entinen esimieheni vastasi tivaukseeni, että pitäisi nyt jo osata päättä, vastaus oli "päätetään ettei päätetä mitään, Sekin on päätös".

Tuli Orpo mieleen jostain syystä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Höpöt. Yrityksellä on strategia, parhaimmillaan jopa todella strategia. Julkishallinnon strategiat ovat pseudostragioita, koska ei hallinnolla ole tuotteita, kilpailijoita jne. Sitten porukka pannaan teeskentelemään tuon retorisen höpön johdattelemana tulosjohtamista mikä on käytännössä aina panosjohtamista. Taustalla höpökonsultit kalliiseen hintaan.

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200964-suomi...

Kimmo Rantanen

En ymmärätnyt kommentiasi. Miten se liityi minun kommentiini?

Selvennykseksi, olen tehnyt 40 vuotta työtä monikansallisissa yrityksissä, missään niissä ei ollut mitää strategiaa jolla olisi pyritty myymään palveluita tai tuotteita,

Strategian tarkoitus on määritellä asemamme tulevaisuudessa ei sitä miten ja mitä tehdään.

Tuo mistä kirjoitat liittyy yleensä toiminnan tehostamiseen, lue YT:eiden motivaatioon ja tätähän tässä ei käsitelty.

Vielä kerran: yritys, yhdistys, tasavallan hallitus, eduskunta, kunnanvaltuusto, jätelautakunta, lintutieteellinenyhdistys etc- etc toimii samalla tavalla - ihmisten yhteisönä jossa hyvä tahto ja pyrkimys sovittuun päämäärään ja toimintaa ohjaa rehellisyys toisia kohtaan ja näitä pidetään hyveinä. Näin ainakin toivon hartaasti, koska haukkumalla toisia asiat eivät parane.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Höpöt. Yrityksen tulosta mitataan rahalla. Hallinnossa tulosta mitataan harhaisesti panoksilla.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Pitäisi kaivaa jostain Martin Saarikankaan viime vuonna Hesarille antama haastattelu, jossa hän loistavasti kiteytti nämä erot ja ohjeistikin yritysmaailmasta politiikkaan siirtyviä. (Saarikangas on tänäänkin Hesarissa - onnittelut 80-vuotiaalle!)

Politiikkaa tehdään - yritystä johdetaan.

Politiikassa pätee naama per ääni - yrityksessä euro per ääni.

Ja valtapolitiikassa tärkeintä on varmistaa 'kumppanien' 1000-prosenttinen tuki - mieluummin etukäteen ...

Kimmo Rantanen

Erikoista sillä kirjoitin itsestäni ja tekemisistäni, mutta olen näköjään ollut väärässä jo 67 vuotta ;)

Minulle ainakin kaikki yhteisöt joiden kanssa olen ollut tekemisissä ovat toimineet niin, että hakemalla mandaatti, toimimalla sen jälkeen mandaatin mukaisesti asiat ovat olleet OK.

Yritysjohtaja saa hallitukselta mandaatin ja toimii tai saa potkut. Miten tämä eroaa tasavallan hallituksesta. Ai niinkö, että jos joku ministeri toimii mandaattinsa mukaisesti ja toiset eivät muista mikä se mandaatti oli niin pääministeri saa potkut?

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Yrityksillä on tulosvastuu johdolle - valtiolla on tulosvastuu kansalaisille!

Se, miten tuo valtion tulosvastuu on todentunut/todentuu pm Sipilän hallituksen toimien aikana, jää nähtäväksi.

Pm Sipilä on vahvasti lähtenyt edistämään yritysten toimintaedellytyksiä ja antamaan eri hallinnonaloille selvityspyyntöjä valtion taseiden saamiseksi työhön.

Kiky;n toteutumisen myötä hallitus koki onnistuneensa työmarkkinoiden halpuuttamisessa. Tosin samaan aikaan piti alentaa työn verotusta, joka nyt näyttää talousviisaiden mukaan aiheuttavan uuden, 2,5 miljardin leikkaustarpeen.

Tässä voin todeta, että kansa on saanut näköisensä johtajat. Lähes kaksi vuotta toiminut hallitus on ollut raskas taakka kansalle.

On korkea aika tunnistaa, miten puoluesidonnainen toiminta on vaarallista monella tasolla.

Demokratia, joka määrittelee kansanedustuksen voimasuhteet, lienee nykypäivänä vesittynyttä. Vain he, joilla on rutkasti rahaa vaalityöhön, tulevat yleensä valituiksi. Tai he, jotka ovat tunnettuja joko median, misseyden, urheilun tms. välityksen kautta, saavat helpoiten paikan eduskunnassa. Myös tästä syystä puolueet kalastelevat äänimagneetteja.

Tai he, jotka ovat istuneet eduskunnassa koko työuransa ja vielä senkin jälkeen. Iki-äänestetyt ovat kannattajilleen todennäköinen turva. Miksipä muutoin he sinne tulisivat valituiksi.

Kansanedustajat ja heistä muodostetut ministeriöt, ovat aina oman puolueensa peilejä. Suomessa puoluetuet määrittyvät kannatuksen mukaisesti.

En kannata puoluetukia lainkaan. Puolueet ovat yhdistyksiä ja mielestäni heidän on hankittava toimeentulonsa muutoin, kuin verovaroista.

Pelko puolueen kannatuksen alenemasta aiheuttaa epäkiitollista spekulointia ja aiheuttaa niin Sipilän kuin Bernerinkin toimien takia hämmennystä ja huolta siitä, ketä kannattaa kuunnella, kuka puhuu totta ja kävelläänkö kaikesta huolimatta kansan tahdon yli.

Sipilä & Berner on muodostanut liiton, joka näyttää pitävän. Tämä aihe elänee vielä pitkään.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuo "tulosvastuu" on harhainen analogia. Kansalaisten mielipiteillä ei ole mitään tekemistä tuloksen kanssa.

"Yrityksillä on tulosvastuu johdolle - valtiolla on tulosvastuu kansalaisille!"

Ja muutenkin tuo on höpöä. Yrityksen johdolla on tulosvastuu yrityksen omistajille

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Lauri Gröhn, kiitos palautteestasi. 'Niin metsä vastaa kuin huudetaan' - sananlasku on aina ajankohtainen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Yrityksen normaaleissa päätöksissä ja hankkeissa ei yleensä ole juurikaan oppositiota ja se hiljenee viimeistään päätöksen jälkeen. Tiuan paikan tulle voimakkaalle opposition voi hoitaa yt:llä pihalle yrityksestä, kaupan päälle salassapitositoumukset ja julkisuuteenkin ei juputeta. Media ei myöskään vastaavalla tavalla tarkkaile yrityksen toimintaa ja puutu niihin. Dokumentit eivät ole julkisia eikä päätöksen tarkempia perusteluja tarvitse esittää julkisuuteen. Jos otettaaisiin vaikkapa Soneran Saksan ilmatilan ostoon johtaneet valmistelupapaerit, niin tuskin ne kestäisivät kriittistä tarkastelua, mutta ei niitä pääse näkemään.

Tässä on merkittävä ero, jonka kanssa Sipilällä tuntuu olevan vaikeaa. Mieluusti hän varmaan vaeintaisi opposition ja median, mutta se ei nyt vaan oikein onnistu. Nyt on rysssitty jo niin monta hanketta, että tulevatkin käydään läpi suurennuslasilla.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Sipilän puolelta, puheen vaientamisyrityksiä lienee jo ollut, ainakin Yle:n, eli kansan verovaroin tuotettavan median suhteen.

'Ryssiminen' on mielenkiintoinen metafora, mitä se sitten tarkoittaneekaan.

Joka tapauksessa, pikaisen lakimuutoksen aikaansaaminen, lienee pm Sipilän murheenkryyni. Perustuslaki kun on jotain aivan muuta kuin yritysten ohjesäännöt.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Tuossa kyllä vedät kaima aika monta mutkaa suoriksi. Yritysten normaaleissa päätöksissä nimen omaan on oppositiota. Hyvässä yrityksessä oppositio tietysti hiljenee päätöksen jälkeen, koska yhteinen maali on päätetty.

Ihan yksityiskohtana: Soneran UMTS-kaupat Saksassa olivat yhdistelmä poliittista ja yrityksen päätöksentekoa. Päätös oli väärä, kuten moni muukin päätös politiikassa ja yrityselämässä. Kalliimpi päätös kuin moni muu.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ainahan sitä mutkia oiotaan, mutta jos nyt ajattelee vaikkapa Sipilän viimeistä toimitusjohtajapestiä Elektrobitissä, joka muuten loppui yli kymmenen vuotta sitten 2005, niin en usko että toimitusjohtaja/omistajalle nyt kovin rankasti pantiin vastaan.

Myönnän että oli liikaa sanoa etteikö oppositiota olisi, mutta on siinä melkoinen ero. Ja keskustelut käydään julkisuudesta piilossa. Hyvät johtajat hyväksyvät erilaiset ihmiset ja mielipiteet eivätkä ympäröi itseään jees-miehillä ja -naisilla. Itse väitän että osa Suomen yritysten ongelmista ja uuden luomisen vähyydestä liittyy nimenomaan tähän, liikaa samanmielisiä tekee näennäisi uudistuksia ja leikkaa väkeä saamatta uusia liikeideoita.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

No joo, itse olin Soneralla tuohon aikaan, tosin aivan eri hommissa kuin tähän liittyvissä. Veikkaan, että Relander vei poliitikkoja mennen tullen mihin halusi. Riskit realisoitui ja tänä päivänä Soneralla on Suomessa yli puolet vähemmän väkeä kuin tuohon aikaan ja siitä on tullut Telia Companyn Suomen myyntikonttori ja verkon tuottaja. Merkittävä tuotekehitys jne on aikaa sitten siirtynyt Ruotsiin. Esim panostus tuotekehitykseen vuonna 2014 oli kokonaiset 0,23% liikevaihdosta.

Erkki Lappalainen

Siinäpä se. Jo otsikko kertoo koko ongelman: "Politiikkaa ei johdeta kuin yritystä".
Yritysjohtajat on YRITETTY valita edistämään yrityksen rahallisia voittoja ja jos yritys olisi yhteiskunnallisine velvotteineen meidän asiallamme tämä olisi jopa hyväksyttävää. Mutta kun poliittiset velvoitteet ajavat kaiken yli. ÄÄnestäjiä syytetään näköalattomuudesta mutta kun en jaksa nähdä ainuttakaan nykyistä puoluetta joka ei ajaisi omia itsekkäitä tarkoitusperiään. Tämä poliittinen järjestelmä missä kaikki päätösvalta on annettu asiantuntemattomille, poliittisesti "pätevöityneille" on johtanut meidät täydelliseen katastrofiin. Lopettakaa tuo osaamattomien äänestäminen joiden äänet kuitenkin valuvat suomen äänijärjestelmän mukaan puolueiden johtohahmoille!

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tutkin Bernerin selvitykseen tehtyjä taustaselvityksiä ja löysin sieltä mielenkiintoisen skenaarion.

Muistio sisältää selvityksessä esitetyn rahoitusmallin lisäksi skenaarion 2: "Tuloutus perustettaessa: perustettu LiVe-yhtiö ottaa omaan ulkopuoliseen taseeseensa velkaa heti ensimmäisenä vuonna 1000 meur, mikä mahdollistaa saman suuruisen kertatuloutuksen valtiolle. Yhtiön pääomarakenne vastaa järjestelyn jälkeen paremmin infrayhtiötä ja tekee taseesta tehokkaamman."

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23...

En mitenkään usko etteikö pääministeri Sipilä olisi ollut tästä tietoinen, kenties hankkeen aiempi tuki jopa perustui osin juuri tähän mahdollisuuteen. Oy Suomi Ab.ta johdetaan erikoisilla keinoilla tai ainakin yritetään johtaa..

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Hyvä, Niko!

Rajua peliä Suomen raitilla.

Kimmo Rantanen

Hyvä, että Herlin otti esiin Soneran UMTS miljardit. Siitä tuli mieleen se että mikä yhdistää seuraavia asioita:

1. Soneran UMTS Saksan kauppaa
2. Suomen EURO sopimuksen markan vaihtokurssia
3. Paavo Lipposen Irakin sodan tukemista, jopa suomalaisilla joukoilla
4. Jäänmurtajan ostamista valtiolle (virallinen syy 50 euroa käteen)
5. Bernerin hyvää selvitystä liikenne uudistusta.

Taitaa niitä olla vielä enemminkin.

Vastaus: Kaikissa noissa tapauksissa teilatut olivat naisia. Berneriä ei vielä, mutta selkään on jo puukotettu.

Onko niin, että, soneralaisen nimeä en muista, mutta oliko Arja Alho, Anneli Jäätteenmäki, Hautala syyllisiä niin törkeisiin tekoihin, että ura piti yrittää tuhota vai olivatko he vain syntyneet "väärään" sukupuoleen ja painostuksen alla osoittivat miesten mielestä heikkoutta ja rupesivat ehkä itkemään.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Fasistit karkottivat 30-luvulla Carlo Levin etelä-Italian köyhälle maaseudulle pois pääkaupunkilaisten silmistä. Siellä hän kirjoitti paikallisten ihmisten veisaavan hartaita hymnejään rintamaiden ihmisten pitäessä hauskaa. Fantastista, upeeta!

Olisiko läntisen ajattelun umpiperä Suomi nyt vastaavassa kehitysvaiheessa? Luettuani eilen yhdeltä istumalta kirjastosta muutaman kuukauden odottelun jälkeen saamani kansanihminen Elli Vornasen 100-sivuisen kansallisopiston kirjallisuuspiirissä hioman Kolmen kuvan tähden, voisin niin väittää.

Vornanen kertoo itäsuomalaisen syrjäseudun nälänhätää Venäjän tsaarinvallan viime vuosina pakoon lähteneen tytön muutosta Sonkajärven kirkonkylän tuntumaan talollisen piiaksi, ja siitä nykyaikaan ulottuvan sukutarinan käyden välillä 67-70 lukujen suuren maaltamuuton viemänä töissä Helsingissä ja Tukholmassa saakka.

Levin kirjan nimeä Cristo si e fermato a Eboli (Kristus pysähtyi Eboliin) soveltaen Kristus pysähtyi Sipooseen ja antoi miehelle sähköauton häkäpönttöauton tilalle.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

http://yle.fi/uutiset/3-9422150?origin=rss

Taka-askeleita tulee.

Sananvapaus taitaa olla todella vaarassa nyt.

Käyttäjän JouniHaara kuva
Jouni Haara

Ajatus kunnioituksesta polittiikka - yritysten omistajat - työntekijät, pelkän oman edun tavoittelun kannalta on kestävä "kaikki voittaa" -tulokulma. Kukaan ei voi kupata toista kuoliaaksi.

Haaste tai lähestulkoon ongelma valtiossa Suomi on, että lähestulkoon kaikki suurimmat toimijat ja niiden omistajat ovat ulkomaalaisia, jolloin Suomen sisällä tehtävien verotus-/ay-päätöksien toiset osapuolet eivät olekaan Suomessa asuvia suomalaisia. Ulkomaalaiselle omistajalle voi olla aivan sama kupataanko Suomi tyhjäksi ja siirrytään kuppaamaan seuraavaa "vielä tervettä" taloutta. Käsikassaroina tässä toimii suomalaiset yritysjohtajat, jotka ovat kuitenkin numerovastuussa ulkomaille ja täten toimivat kuten omistaja sanoo (esim. Caruna).

Koska hallitus ei voi kovinkaan hyvin voi käydä neuvotteluja yleisellä tasolla kaikkien ulkomaalaisten sijoitusrahastojen kanssa, on päätöksenteko näiden liiketoimintojen osalta vaillinaisen tiedon pohjalla ja ulkomaalaisten pääomien liikkeet näkee vasta kun päätös on tehty. Siksi olisikin tärkeää, että ne toiminnot, jotka ovat kokonaisuudessaan Suomen sisällä - vaikkapa liikenneverkko - olisi perustellusti mietittyjä ja edustaisi subjektiivisesti suomalaisen politiikan, yritysten ja työntekijän etua.

Se että valtio kuppaa kansalaisensa ja valtiossa paikallisesti toimivat yritykset tai kapitalisoi valtion perusinfran ulkomaalaisomistukseen ei johda pitkälle... Sen nykyinen hallitus lienee unohtanut.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Syrjintä muuttuu positiiviseksi, kun sitä kutsuu positiiviseksi. Tämän ymmärtämiseksi ei tarvitse olla ns. überihminen, mutta se auttaa.

Heidegger (?) kirjoitti tästä ilmiöstä, että kaikki mikä voidaan ilmaista, pitää ilmaista selvästi; kaikki mitä ei voida ilmaista, siitä pitää vaieta.

Kaikki kirjoitettu perustuu ihmiskäden kuljettaman kynän jättämään jälkeen. Ihmiset ovat siitä vastuussa

Miika Kaartinen

Syksyllä tai paremminkin alkutalvella tulee 10-vuotta täyteen. = ?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset