Politiikkaa ei johdeta kuin yritystä

Vuosien varrella on moni saanut kuulla tai lukea sanat ”jos politiikka johdettaisiin niin kuin yritystä, niin…”

Tuon virkkeen lausujilla on syvempi ongelma. He eivät tiedä, että politiikkaa ja yritystä johdetaan eri tavoilla. Valtio ei ole yritys, ei ole olemassa Oy Suomi Ab:tä.

Kaupallisesti toimivaa yritystä ei toisaalta voi johtaa niin kuin politiikkaa johdetaan.

Kärjistämättä voi sanoa, että yritystä johdetaan niin kuin maksaja määrää. Politiikkaa johdetaan niin kuin äänestäjä määrää. Menettelytavat ovat erilaisia.

Suomalaiset ovat valinneet presidentikseen pankkimiehiä, ja viisaita valitsivatkin: Mauno Koivisto ja J.K. Paasikivi tajusivat hyvissä ajoin, että politiikka, isänmaan etu ja markkinatalous tarvitsevat toisiaan. He kuitenkin poliitikkoina ja yritysjohtajina tajusivat, että toinen tarvitsee toista. Vapaa maa tarvitsee sekä markkinataloutta että demokraattista päätöksentekoa.

Oma lukunsa on tietysti ammattiyhdistysliike, joka on tuonut uraputkiloita sekä yritysjohtoon että ammattipolitiikkaan. Moni näistä edunvalvojataustaisista on tuonut vahinkoa ay-liikkeelle, kapitalismille ja demokratialle. Samaan aikaan.

Politiikassa on aina hyvä ottaa neuvo markkinatalouden parhaista puolista: jokaista päätöstä ei tarvitse kupata maailman tappiin. Ja markkinataloudessa toimivan kapitalistin kannattaa muistaa politiikan ja demokratian perusideoista jotakin: asioita kannattaa tehdä yhdessä, ei yksiselitteisillä markka ja ääni –periaatteilla.

Keskustapuolueen Juha Sipilä ja Anne Berner ovat vasta oppimassa, ettei politiikka ole yritysjohtoa. Tämä on yllättävää, koska nämä kaksi kokonaisuutta, politiikka ja yritysjohto, ovat menneet Suomessa ristiin monta kertaa pitkin poliittista karttaa ja menevät tänäänkin. Lukemalla tuonkin olisi oppinut.

Hieno alku olisi ammattitaidon kunnioitus. Poliitikot voisivat oikeasti kunnioittaa ammattitaitoisia yritysjohtajia. Yritysjohtajat voisivat kunnioittaa politiikkaa alansa ammattilaisten toimintakenttänä. Ja keskusjärjestöt, ay-liike ja muut, ovat kunnioituksen arvoisia ja keskusjärjestöiltä voi edellyttää kunnioitusta muita kohtaan.

 

niklasherlin

Niklas Herlin (1963–2017) oli Uutta Suomea kustantavan Alma Median hallituksen jäsen ja Alma Media Oyj:n toiseksi suurin omistaja. Herlin oli myös vuonna 2003 perustetun Kustannusosakeyhtiö Teoksen suurin omistaja ja hallituksen puheenjohtaja ja yksi pörssiyhtiö Cargotec Oyj:n pääomistajista ja omisti myös kolme prosenttia hissiyhtiö Kone Oyj:stä.
Herlin omisti enemmistön Uudesta Suomesta 2007-2016.
Herlin suoritti Bachelor of Science -tutkinnon Yhdysvalloissa. Nuoruudessaan hän oli pankkimies, mutta päätti sitten siirtyä tiedonvälityksen pariin. Hän työskenteli toimittajana ja uutispäällikkönä Kauppalehdessä, Suomen Kuvalehdessä ja Ilta-Sanomissa 1987-2001. Sen jälkeen hän oli vapaa toimittaja ja kolumnisti ja julkaisi kolme tietokirjaa ja urheilupakinakokoelman.
Herlin oli eronnut ja hänellä oli kaksi lasta. Herlin palkittiin helsinkiläisen Kehitysvammatuki 57:n mitalilla numero 37 27.1.2001.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu