30 vuotta alalla

Syyskuun 21. 2017 olen ollut alan mies 30 vuotta. Samalla päivämäärällä 30 vuotta aiemmin tein ensimmäisen päiväni Kauppalehden toimittajana. Ja siitä se on jatkunut erilaisissa toimittajan tehtävissä tai kustantajana, omistajana ja hallituksen jäsenenä tähän päivään.

En kirjoita tähän kuin pari ykstyiskohtaa, kaikki ei pieneen tilaan mahdu.

1. Välineet ovat muuttuneet ja kehittyneet, vaikka olenkin ensimmäistä toimittajasukupolvea, joka ei työnsä takia kirjoituskonetta käyttänyt.

2. Ihmiset ovat samanlaisia ja kiinnostuneet samoista asioista kuin ennenkin.

3. Toimituksissa kiinnostutaan vieläkin niistä asioista, jotka kiinnostavat toimittajia ja heidän lähipiiriään. Tässä asiassa on menty Suomessa oikeaan suuntaan. Asiakastakin mietitään.

4. Toimittajat ovat kusipäisiä, juoppoja ja neurootikkoja. Varsinkin tässä asiassa on menty paljon parempaan suuntaan 30 vuodessa. Tänään nuori toimittaja joutuu paiskimaan tosissaan töitä saadakseen niitä edes kokeilla ja pysymään selvin päin koko päivän. 30 vuotta sitten olin erikoinen friikki, koska olin ahkera.

5. Jokaisena vuonna Suomessa on vallinnut suurempi sananvapaus kuin edellisenä. Siitä pitää kiittää monia tahoja, mutta enimmin niitä, jotka kukistivat kommunismin. Ja demokratiaa muutenkin; etujärjestöjen mediavaltaa on saatu suitsittua.

6. Suomessa oli hieno ja vertailun kestävä journalismi. Täytyy olla kiitollinen siitä, että sen kanssa on saanut painia hyvät ja pahat ottelut 30 vuotta, muutenkin kuin katsomossa.

Tässä pitäisi kiittää kaikkia, joten olkoon. Kiitän kolmea, vaikka kahdet kiitokset menevät haudan taakse: edesmenneet Hannu Olkinuora ja Hannu Savola sekä elossa oleva Tapani Ruokanen pestasivat minut toimittajaksi, kaikesta huolimatta. Ja erityiskiitos kaikille, jotka pitävät päiväkirjaa tai vastaavaa. Tämän "merkkipäivän" lähestymisen huomasin, mutta tarkka päivä löytyi silloisen vaimoni muistikirjoista (olimme nuorena parina alle vuoden ikäisen tyttäremme kanssa viikon Etelä-Ranskassa, viime viikon vietin siellä kolmekymppisen tyttäreni kanssa, tytärkin on entisellään, vaikka tavallaan muuttunut).

niklasherlin

Niklas Herlin (1963–2017) oli Uutta Suomea kustantavan Alma Median hallituksen jäsen ja Alma Media Oyj:n toiseksi suurin omistaja. Herlin oli myös vuonna 2003 perustetun Kustannusosakeyhtiö Teoksen suurin omistaja ja hallituksen puheenjohtaja ja yksi pörssiyhtiö Cargotec Oyj:n pääomistajista ja omisti myös kolme prosenttia hissiyhtiö Kone Oyj:stä.
Herlin omisti enemmistön Uudesta Suomesta 2007-2016.
Herlin suoritti Bachelor of Science -tutkinnon Yhdysvalloissa. Nuoruudessaan hän oli pankkimies, mutta päätti sitten siirtyä tiedonvälityksen pariin. Hän työskenteli toimittajana ja uutispäällikkönä Kauppalehdessä, Suomen Kuvalehdessä ja Ilta-Sanomissa 1987-2001. Sen jälkeen hän oli vapaa toimittaja ja kolumnisti ja julkaisi kolme tietokirjaa ja urheilupakinakokoelman.
Herlin oli eronnut ja hänellä oli kaksi lasta. Herlin palkittiin helsinkiläisen Kehitysvammatuki 57:n mitalilla numero 37 27.1.2001.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu