Niklas Herlin

Rajalla

”The other side is milk and honey, the other just Mexican ground”. ”Toinen puoli on maitoa ja hunajaa, toinen vain meksikolaista maata”, laulaa kantrimuusikko Tom Russell. Rio Grandesta, USA:n ja Meksikon välisestä rajajoesta on monta tarinaa. Vuosia jokea pidettiin maailman syvimpänä elintasokuiluna. Tilanne muuttui, kun Neuvostoliitto romahti ja suurin kuilu aukesi Venäjän Karjalan ja Suomen väliin. Nykytilannetta en tiedä, mutta rajalla olen, Rio Grande Valleyssä. Jokilaakso on ihan eri USA. Parin päivän kokemuksella voi sanoa, että valtaväestön muodostavat chicanot, amerikkalaiset hispaanit ovat kovia yrittämään ja hyvin ystävällisiä. Mutta amerikkalaista juttelua on vähemmän, jokainen vastaantulija ei tervehdi ystävällisesti. Tämä saattaa johtua sitä, että näytän gringolta, anglo-amerikkalaiselta. Tiedä häntä. Autoilu USA:ssa on suomalaiselle helppoa. Myös Rio Grande Valleyssä. Mutta jotenkin tuntuu siltä, että täällä ajetaan vähän krouvimmin ja röyhkeämmin kuin USA:ssa yleensä. Se sopisi latinokulttuuriin. Täällä on tapahtunut hurjia. Meksikolainen sissipäällikkö hyökkäili pohjoisessa Meksikossa hallituksen joukkoja vastaan. Kansallissankariksi noussen Zapatan strategia oli yksinkertainen. Hevosten selässä täysillä päin vihollista helvetillisellä metelillä nopeasti tulittaen. Se onnistui – kunnes konekivääri keksittiin. Ajoin tänään Zapata-nimisen kaupungin läpi. Joku saattaa muistaa Zapatan Elia Kazanin elokuvasta Viva Zapata! (1952), pääosassa Marlon Brando. Jokea ylittivät myös apassipäälliköt, kuuluisimpana Geronimo. 1800-luvun jälkipuoliskolla USA:n ja Meksikon välit olivat huonot. Apassit ylittivät joen, ryöstivät amerikkalaisia ja palasivat Rio Granden eteläpuolelle. Meksikolaiset eivät päästäneet USA:n ratsuväkeä mailleen. Intiaanipäälliköt käyttivät tilannetta hyväkseen – kunnes Meksiko salli amerikkalaiselle ratsuväelle joen ylittämisen intiaanijahdissa. Jokea ylitetään joka päivä, laillisesti ja laittomasti. Väitetään, että USA:n väkirikkaimman osavaltion Kalifornian talous romahtaisi, jos pimeää työtä tekevät laittomat maahanmuuttajat palautettaisi Meksikoon. On perheitä, joissa vanhemmat ovat olleet laittomasti maassa vuosia, mutta lapset ovat syntyperäisiä USA:n kansalaisia. Myös täyttä armahdusta eli kansalaisuutta kaikille maassa oleville on ehdotettu. Muistan opiskeluajoiltani (rasistisen?) vitsin. Miksi Meksiko ei lähettänyt joukkuetta Los Angelesin olympialaisiin (1984)? Jokainen joka osaa juosta, hypätä tai uida on jo Kaliforniassa. Lisää elokuva-asiaa. John Richardson ohjasi elokuvan The Border – Raja (1981). Jack Nicholson on pääosassa maahanmuuttajia kyttäävänä poliisina, sivuosassa on loistava Harvey Keitel. Ankeassa elokuvassa on upea Ry Cooderin musiikki. Tuossa esimerkki, aika romanttinen ja hyvä versio elokuvassa kuultavasta Across the Borderline –biisistä: . Texasin rotu- ja kielivariaatioilla ja –ongelmilla on pitkä historia. 1830-luvulla itsenäisen Texasin puolesta taistelivat espanjan- ja englanninkieliset teksasilaiset meksikolaisia vastaan rinta rinnan. Mutta kun itsenäiseen Texasiin muutti lisää eurooppalaistaustaisia englanninkielisiä, espanjankielisiä ahdistettiin. Jopa itsenäisyyden ratkaisseessa San Jacinton taistelussa huhtikuussa 1836 kunnostautunut, itsenäisen Texasin merkittävä poliitikko Juan Seguin pakotettiin joen eteläpuolelle epäiltynä vehkeilystä meksikolaisten kanssa. Seguin yritti loppuelämänsä palata joen yli, mutta ei päässyt ikinä perille. Hän kuoli etelärannalla Nuevo Laredossa. Myöhemmin hänen jäännöksensä haudattiin joen pohjoispuolelle – hänen mukaansa nimettyyn kaupunkiin, Seguiniin. Itsenäinen Texas ja myöhempi osavaltio Texas oli orjavaltio, koska Texasiin muutti paljon orjanomistajia USA:n etelästä. Tästä ei naapuriosavaltio New Mexicossa pidetty. Osavaltio Texasin outo muoto pohjoisen ”panhandlen”, kattilankahvan kanssa juontaa osin juurensa orjarajoista; rajaa piirrettiin sen mukaan, miten etelässä orjavaltion pitää olla. Texasissa ja Meksikossa on sodittu apassien, komansien ja muiden intiaaniheimojen kanssa. Meksikolaiset ovat aina olleet hanakoita vallankumousten tekemiseen ja keskinäisiin sotiin. Intiaanit ovat sotineet keskenään. Yhdysvaltojen sisällissodassa Texas kuului etelään, mutta oli erittäin kahtiajakautunut. Oliko pohjoisen Meksikon suuret maatilat, haciendat, köyhille jakanut Pancho Villa sankari vai ei? Joen ylittänyt Carlos Saratoga piti Villaa varkaana. Tämänkin tarinan kertoo Tom Russell (jo siksi, että tämä matkakirje on pahasti ylimitassa, kerron että Russelin tähän linkitetty Gallo del Cielo on yli seitsemän minuutin mittainen, mutta erittäin hyvä): . Sana texas eri johdannaisineen juontaa juurensa caddo-intiaanien kielestä. Heihin espanjalaiset lähetyssaarnaajat ensimmäisenä Texasissa tutustuivat. Kaikesta huolimatta caddonkielinen sana techas tarkoittaa ystävää. Vaya con Dios,

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

xinfinari (nimimerkki)
Lonely Rider! Enemman sa intiaanilta naytat kuin gringolta! Vahan niinkuin Don Juan Carlos Castanedan kirjassa Matka Ixtlaniin ;-) ja se vetaa ne hiljaiseksi!
Juhani Putkinen (nimimerkki)
Kiitos historian kertauksesta Niko. Historiaa on mukava lukea varsinkin kun kirjoitetaan vetävästi.
SIMO PERTTULA (nimimerkki)
Olet siellä, josta minulla on eniten nuoruus ajan muistoja USA:sta! Ne kaikki tosin iskelmistä, ja elokuvista tuttuja! Henkilökohtaiset kokemukseni ovat itärannikolta. On todella hienoa lukea elävää historiaa nuoruus kuvista, elävästi esitettynä, sieltä mailta Texasin! Lisää, ja hyvää loman jatkoa!
tapioneva (nimimerkki)
"Kansallissankariksi noussen Zapatan strategia oli yksinkertainen. Hevosten selässä täysillä päin vihollista helvetillisellä metelillä nopeasti tulittaen. Se onnistui – kunnes konekivääri keksittiin." Hyvin sanottu. Maailma muuttui paljon, kun ensiksi keksittiin piikkilanka ja sitten konekivääri. Piikkillangalla britit saivat aikaan ensimmäiset keskitysleirit, joihin internoitiin buureja. Konekivääri puolestaan teki ratsuväestä tarpeettoman. Rautatie teki nopeat keskitykset läpimurtokohtiin mahdollisiksi, kun taas kehittynyt kenttätykistö pystyi tuhoamaan painopisteen. Seuraava kierros käyntiin panssarivaunuilla, sitä seuraava syöksypommittajilla, sitä seuraava strategisilla pommikoneilla ja viimeinen kierros ohjuksilla.
hanski rani (nimimerkki)
Tapioi Nevalle Piikkilangalla mainitsemasi lisäksi voitettiin intiaanisodat ja valloitettiin villilänsi.
tapioneva (nimimerkki)
Kiitos! Lisäksi tuli mieleen karjankasvattajien eli ekstensiivisen maatalouden ja maanviljelijöiden eli intensiivisen maatalouden kannattajein välinen valtasiirtymä, mutta ajattelin, että en yritä tyhjentää koko pajatsoa tällä kertaa. Piikkilanka todella halpana aitaamisena puuaitaan tai kiviaitaan verrattuna muutti maailmaa. Se ikään kuin tehosti rajoja ja sai aikaan maan intensiivisemmän käytön. Piikkilangalla aitaamalla on kyllä sittemmin suoritettu myös joukkotuhontaa sekä kansanmurhia. Seuraava vaihe oli sähköaita.
hanski rani (nimimerkki)
Tapio Nevalle: Mainitsemasi lisäksi piikkilanka oli merkittävässä roo- lissa ns, villin lännen valloittamisessa ja rauhoittamisesssa.
eevavasenius (nimimerkki)
Kyllä vuotaa pahasti vaikkapa Mexicon Nogalesin lähistölläkin, USA:n rajalla. Asiasta ei varmaan kovin paljoa puhuta, mutta sieltä rajan ylittäneitä mexicolaisia kuolee Arizonan erämaihin jatkuvasti. Mukana pieniä vauvoja. Tänäkin päivänä. Eipä ole edes vain jokea, jonka ylittäisi, vain monta sataa kilometriä todella rankkaa ja kuivaa erämaata. Ei nyt ikävä kyllä löydy tähän aiheeseen mitään sopivaa iloista historiikkia.
mattimayranpaa (nimimerkki)
Matkakertomukset ovat avartavaa luettavaa ja olet lomasi taatusti ansainnut ja tarvitset myös, mutta: Kotona on tietoviisaille jutunjuurta! Toivon, että US avaa keskustelufoorumin esim. aiheesta "Metsätaseet kaikki uusiksi!" Tietysti aiheita on vaikka kuinka paljon ja lisää syntyy. Nyt, kun muut lehdet vielä ovat netissä vain paperiversioitaan tukemassa.
niklasherlin (nimimerkki)
Viimeinen tieto Texasista Ei ollut laittomia siirtolaisia minun autossani. Hengalin pari päivää South Padre Islandilla USA:n oikeassa alanurkassa, jos kartasta katsotaan. Aurinkoa, tuulta, lämmintä, maileittain hiekkarantaa... Sieltä sitten lähdin pohjoiseen, kotia kohti. Maantie oli suora, pitkä, tylsä ja tyhjä. Ainoan mielenkiinon pysäyttäjä oli "road-block". Jokainen auto joutui pysähtymään border patrolin sululla. Ensiksi kysyttiin olenko USA:n kansalainen. Koska en ollut, passi katsottiin. Tiedusteltiin matkan tarkoitusta ja auton alkuperää. Ihan minuutin rutiini. Takaluukku tarkastettiin vielä. Eikä siletäkään löytynyt meksikolaisia, ja matka sai jatkua. Kyllä ne tosissaan olevat tässä asiassa. Tästä matka jatkuu Houstuniin, josta lennän New Yorkiin pariksi päiväksi, sitten kotiin. Eli Texasin matkakirjeet ovat päättymässä (todennäköisesti) tähän. Jos Amerikan-materiaalia vielä laadin, se tullee New Yorkista. Tsemppiä jatkoon, Niko H. (Victoria, Tx) ps. sama
Juhani Putkinen (nimimerkki)
"Jos Amerikan-materiaalia vielä laadin, se tullee New Yorkista." Oikeastaan voisit joskus käydä Bostonissa (lähellä NYa) ja tehdä raportin MIT:stä. Suomen korkeakoululaitokseen pitäisi saada jotenkin sikäläistä tekemisen meininkiä. Se myös heijastuu suoraan sikäläisiin yrityksiin. Mm. Analog Devices hyötyy tutkimuksesta. Pieniä teknologiayrityksiä perustetaan ja ne sen kuin kasvavat.
niklasherlin (nimimerkki)
Boston on vanha kotikaupunkini. Säälittävät opintoni ovat Bentley Collegesta (www.bentley.edu). Sielläkin vielä joskus käyn ja tietysti myös raportoin. Palaillaan, Niko H. (New York, New York)
jjmikola1 (nimimerkki)
Vertasit tuossa taannoin Texasia Pohjanmaahan, mutta mikä olisi Alabama vai onko tuo osavaltio niin omalaatuinen, ettei vastaavaa löydy. Ei alabamalaisilla ainakaan mitään huumorintajua löydy... tämän osoitti Top Gear -ohjelma, jossa kaverit ajoivat autoilla, joissa oli ihan vitsinä Irakin sotaa krtisoivia, homoja puolustavia jne ei rebuplikaanisia ajatuksia. Nuo juntit ottivat ne todesta. Ohjelman lopuksi, kun jätkät tulivat Lousianaan, niin he kunnostivat ja puhdistivat autot ja lahjoittivat autot osavaltion Katrinan tuhoista kärsiville.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset