Niklas Herlin

Islantilaiset pelkäävät – pörssikursseja

Suomalaiset pelkäävät islantilaisia rahamiehiä – viimeksi Elisa Oyj:n yhtiökokouksessa. Voi olla syytäkin pelkoon. Islantilaiset ovat kovia pilkkomaan. Eipä siinäkään välttämättä mitään vikaa ole; joskus suuren yrityksen pilkkomisesta on kaikille hyötyä.

Elisan kohdalla tilanne on joka tapauksessa huono. Kun suomalaisten ja islantilasten pääomistajien näkemykset siitä, miten yhtiötä pitäisi kehittää, poikkeavat täydellisesti toisistaan, johdon on oltava kehittämättä yhtään mitään. Se on aina huono tilanne.

Olen lukenut, kuunnellut ja arvaillut islantilaisten maailmanvalloituksen taustoja. Jotkut kertovat, että syynä on Islannin valtion ankara velkaantuminen, joka on antanut potkua sijoittajille. Jotkut sanovat, että sijoittajien takana on venäläinen raha, hurjimmat puhuvat jopa venäläisestä huumerahasta. Siihen en usko, vaikka sen Yleisradiosta kuulinkin.

Jotakin apua tullee Islannin maaperästä; maa ei ole yhtä öljyriippuvainen kuin moni muu pohjoinen maa, koska lämmittäminen on käytännössä ilmaista.

Yksi tärkeä avain islantilaisten nousuun on ollut alhainen korkotaso ja pitkään nousseet pörssikurssit, vanha kunnon velkavipu. Pörssilasku on jo monissa maissa hyvässä vauhdissa ja korkojen pitäisi nousta, ainakin teorian mukaan. Nythän lähinnä arvuutellaan sitä, tuleeko pörssilaskusta maailmanlaajuinen vai ei.

Luulen, että islantilaiset sijoittajat ovat juuri nyt paljon, paljon huolestuneempia pörssien yleisindekseistä kuin yhdestä, sinänsä tärkeästä Elisasta. Jos tällainen tasaisen jyrkkä pörssilasku jatkuisi vaikkapa puoli vuotta, Islannin lyhyen kesän koittaessa saarelaiset saattavat vieläkin uhota, mutta aika paljon hiljaisemmalla äänensävyllä kuin nyt.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

EdisPearl (nimimerkki)
Toivottavasti oli rentouttava ja antoisa loma! Ainakin blogien mukaan vaikutti siltä. Tämä aloituskirjoituksesi loman jälkeen on todella hyvä. Minustakin tuntuu, että asia on ja tulee olemaan juuri noin kun arvelit. Jokin noissa islantilaisten kuvioissa epäillyttää ja olen omissa pohdinnoissani tullut jokseenkin samankaltaisiin mietteisiin kuin sinä. Tosin minun tietotasoni tällä alueella on omastasi vain murto-osa, mutta silti olen havainnoinnut jotain samantapaista. Minut on keitetty niin monissa liemissä, että uskon minka tahansa olevan mahdollista nykyään. Jopa tuon Yleisradiolta kuulemasi jutun, vaikka en kyllä haluaisi sen olevan totta. Hyvää, onnellista ja menestyksekästä alkaneen vuoden jatkoa sinulle ja läheisillesi Niklas. -EP-
totuuden torvi (nimimerkki)
valtataistelu sisältää traagisia ja huvittavia piirteitä. Hiukan vahingoniloisena voi hymähdellä Islantilasiten happamia ilmeitä nurkkauksen tavoitteen livetessä käsien ulottumattomiin, ainakin hetkellisesti. Suomalainen hyvä veli-järjestelmä on osoittanut elinvoimaisuutensa koko skaalan leveydeltä. Traagista tässä tarinassa on se, ettei Islantilaiset saaneet omistuksellaan mahdollisuutta vaikuttaa yhtiön strategiaan hallituksen kautta. Eihän yhdellä tai muutamalla edustajalla monihenkisessä hallituksessa mitään päätöksiä saada syntymään. Toisaalta Islantilaisten jättäminen "rannalle ruikuttamaan" ei kuulosta kestävältä ratkaisulta. Etenkin kun Suomessa on viime vuosina penätty omistajan ääntä pörssiyhtiöihin. Nyt tämä ihanne on lakaistu maton alle tällä ratkaisulla, koska patruuna on väärän maalainen. Kuulostaa myös merkilliseltä että osakesäästäjiä edustava Leppiniemi, perustelee Islantilaisten jättämistä hallituksen ulkopuolelle toimialaosaamisella. Mistä lähtien omistajuuteen on tullut tällainen lisävelvoite. Tunnelmat ovat kyllä kaksijakoiset ja samalla hiukan hävettää Suomalainen nurkkakuntaisuus.
tapio_o_neva (nimimerkki)
Jos nyt tosi sanotaan niin suomalaiselle telealan maailmanvalloitukselle kävi niin kuin Stora-Enson Pohjois-Amerikan reissulle ja UPM-Kymmenen April-seikkailulle: tultiin kotiin jurnuttamaan. Tuo islantilaisiin kohdistuva ylenkatsominen on silminpistävää. Ikään kuin pitäisi kysyä Helsingin Kokoomukselta, saako Elisaa yrittää muuttaa tuottoyhtiöstä kasvuyhtiöksi. Suomen kansallinen turvallisuus ei pelkästä Elisasta järky, vaikka se myytäisiin lopulta länsimieliselle vapaaehtoisessa maanpaossa Lontoossa olevalle venäjänjuutaiselle oligarkille. Monenko mielestä suomalaiset teleyhtiöt ovat jotain saaneet aikaan 2-3 vuodessa? Tuliko HSDPA-verkkoa kattavasti? Toteutuiko EDGE / 3G. Ruvettiinko sisältöä tuottamaan matkapuhelimiin? Jos Mauri Pekkarinen ja maatalous harjoittavat siltarumpupolitiikkaa, on jokainen kynnelle kykenevä iltapäivälehden kolumnisti ja pääkirjoittaja liikkeellä naturalistisessa hengessä. Jos siltarumpu- ja likaviemäripolitiikkaa harjoittaa Helsingin kaupunki tai Helsingin Tele-Kokoomus eli entinen Helsingn Puhelinyhdistys, on se jotain isänmaallisuuden pilkkaamista, kuin jättäisi omat haavoittuneet Naapurille Kannaksen taisteluhautoihin. Koskahan pääsemme keskustelemaan urheiluselostamisen sijasta siitä, minkä V A I H T O E H D O N islantilaiset olisivat halunneet? Leppiniemen puheenvuoro osoittaa, etteivät osakesäästäjät ole oikein kasvuyritystä haluavan osakesäästäjän puolella. Venäläistä rahaa on Kyproksella (lähes kaikki pienet ja keskisuuret maahantuojat; Barclays Bank), poliittinen raha ja oligarkkiraha sekä rikollinen suuri raha (muutakin kuin 7-8 vuoden vankeustuomion tuottavia valuuttarikoksia) on Sveitsin Union Bank of Switzerlandissa, Luxemburgissa ja Lontoossa sek ISRAELISSA. Venäjän valtionyhtiöiden rahaa on lisäksi Irlannin verovapaimmissa ratkaisuissa ja Yhdysvalloissa Delawaressa. Venäläistä rahaa on niin monta miljardia ulkomailla, että Yleisradion toveritoimittajien haaveet siitä, että islantilaiset saisi kiikkiin nimenomaan ja pääasiassa VAIN huumerahasta ovat kyllä skuuppeja metsästävän journalistin toiveunia.
pakista (nimimerkki)
Viimeisimpiä venäläisen suuren rahan sijoituskohteita ovat Wien ja sen kiinteistömarkkinat.
tapio_o_neva (nimimerkki)
Suomalaisen uutisoinnin mukaan venäläinen raha (keskisuuri ja pieni) on ostamassa Suomen.
ukkibaba (nimimerkki)
Entisellä Helsingin Puhelinyhtiöllä ei kauheesti liene tällä hetkellä markkinoita tuolla Suomen ulkopuolella, että sikäli ei ole ihme että ollaan nyt "asiakasomistajina" vähän sisäänpäinlämpeäviä. Sikälikin kun nimenomaan tuo Islannin Tuure ei, Hesarista juuri saamani tiedon mukaan, halua kertoa kehitysideoistaan ja strategioistaan, ennenkuin on saanut hallituksen muutaman nimeltä mainitun jäsenen vaihdettua (mut en jaksa kaivaa et ketä). Business is pisnes on liiketoiminta täällä suomessa, mitä joku ulkomaalainen juppi tulee tänne pätee et miten meidän pitäis omat asiamme hoitaa, eikä suostu ite ees pelaa avoimin kortein?
tapio_o_neva (nimimerkki)
Kyseessä on varmaan Helsingin Kokoomuksen - köyhien ritatien - taistelu Kollaalla venäläistä kapitalismia vastaan, jolla on islantilainen univormu. Koska kuitenkin ajatus siitä, että venäläinen huume-, KGB-, oligarkki-, Gazprom- raha ostaisi markkinatalouden ehdoin Elisan ja tekisi siitä kasvuyhtiön vuosien nukkumisen jälkeen, on niin järkyttävä, on koko uutisointi parasta pukea kateusretoriikkaan.
qlight (nimimerkki)
on ehtinyt kumoloitua jo paljon kauemmin ja Niko tietää kyllä sen.
tapio_o_neva (nimimerkki)
Tervetuloa takaisin Yhdysvalloista. Mitä tulee Islantiin niin Glitnir Suomessa ei ota vastaan Islannin kruunuissa olevia talletuksia, mutta jos haluaa kokeilla Islannin rahapolitiikan kestävyyttä niin Islannissa saa talletukselle 12,35% ISK pa. (REIBOR 14%).
puutarhamies (nimimerkki)
Näistä muistuu mieleen pankkikorot Suomessa 1990. Ei herätä luottamusta Islannin talouteen. Joku esittää myyvänsä netissä Islannin kruunuja hintaan 100 000 000 ISK/ 5,54 USD, virallisen kurssin ollessa 15 100 USD. Ostoskoriin saa valita muitakin summia. (Löytyy helposti hakusanalla isk). Nyt on vaikeaa päättää sijoittaisiko tähän vai vanhoihin jenkkiautoihin.
askoniskala (nimimerkki)
80 -luvun lopulla ihmeteltiin, kuinka eräät maaseutusäästöpankit tarjosivat talletuskorkoa muistaakseni 18,5 prosenttia. Se oli kaksi prosenttia korkeampi kuin pankkien yliyön korko. Tavallisen ihmisen järki ei heti riittänyt tätä talousihmettä käsittämään. Selvisihän sekin asia aikanaan: ne pankit eivät saaneet rahaa muutoin kuin maksamalla järjetöntä korkoa. Lopputarinahan tiedetään sitten 90-luvun alulla, kun koko säästöpankkisektori kaatui valtion syliin ja pilkottiin. Lähimenneisyydessä ei ollut kokemusta, jonka perusteella olisi voinut tarkasti ennustaa mitä oli tulossa. Poikkeuksellisen korkea korkotaso esim. kilpailijoihin verrattuna pitäisi aina hälyttää jostain taustalla piilevästä vakavasta uhasta. Kiitos vahvan markan puolustamisen, korkotaso Suomessa oli yleensäkin kovin korkea. Siksi otettiin valuuttamääräistä velkaa, että voitiin hyödyntää muualla vallitseva huomattavasti matalampi korko. Kun sokeasti uskottiin siihen, että markkaa ei devalvoida, katastrofin ainekset olivat valmiina. Viime metreilläkin ennen markan kellutusta valtiovarainministeri ilmoitti eroavansa, jos markan ulkoiseen arvoon kosketaan. Eipä eronnut. Pankin lounaspöydässä tosin naureskeltiin, että vahvasta markasta pidetään Suomen Pankissakin viimeiseen asti kiinni. Kullberg kun oli uhattu pistää kansainvälisissä kokouksissa istumaan takariviin mustien kanssa, jos Suomi devalvoi...
saunahaapanen (nimimerkki)
Se on selvää, että näiden venäläisten liikemieskoijareiden rahoja pestään 24/7. Tuosta suomalaisten toimialaosaamisesta voidaan olla montaa mieltä, ja tuntuu oudolta ettei pääomistajalle suoda oikeutta osallistua päätöksentekoon. Mutta varmasti tässäkin asiassa oikeus voittaa-taloudellista hyvää mhdollisimman paljon ja nopeasti.
TTC (nimimerkki)
Porssikurssien nopea lasku vaikuttaa taatusti myos islantilaisten pankkien vakavaraisuuteen. Saari on niin pieni ja pieni on myos se piiri joka siella pyorii, etta aivan taatusti pojilla on talla hetkella hikiset kammenet. Itse en sijoittaisi elakerahojani islantilaispankkien 5 % koron tileille, ainakaan yli suojaosuuden. Kun ensimmainen kompastuu, menevat nurin kuin dominot, ovat niin pienia palikoita.
Allekirjoittanut (nimimerkki)
Kysyä sopii myös, mitä Islannin lainsäädäntö tarkkaan ottaen sanoo omien pankkiensa ulkomaisten haarakonttoreiden talletuksista ja niiden talletussuojasta. Esim Kaupthingin 5,05 prosentin tarjous loppuu maaliskuun lopussa. Sen jälkeen korko pudonnee 4 prosentin tuntumaan. Allekirjoittanut suosittelee S-pankkia, josta saa saman koron paljon pienemmällä riskillä (näin otaksun). Terveisin, Allekirjoittanut
tapio_o_neva (nimimerkki)
Glitnir ei ole Suomessa islantilaisen pankin haarakonttori, vaan suomalainen suomalaisella toimiluvalla toimiva omataseinen pankki.
hannujuurmaa (nimimerkki)
Mustaaseni tuleva pääminteri Putinilla oli jotai yhteyksia Neuvostoliiten hajoamisen yhteydessä humiin rahojen katoamisee eli joskus rahan pitää tulla näyttämölle. Mutta missäpäin maailmaa en osaa sanoa?
tapio_o_neva (nimimerkki)
Kenellä Venäjällä, joilla rahaa on, ei olisi yhteyksiä. Muutama miljoona venäläistä yrittäjää, joista miljoonalla on tili Kyproksella, usein brittiläisessä Barclays -pankissa. Barclays on Kyproksella sivukonttori. Jos Turkki valtaa koko saaren, voi rahat periä Lontoosta.
tapio_o_neva (nimimerkki)
"Kysyä sopii myös, mitä Islannin lainsäädäntö tarkkaan ottaen sanoo omien pankkiensa ulkomaisten haarakonttoreiden talletuksista ja niiden talletussuojasta." Nyt pitäisi erottaa suomalaiset pankit ja ulkomaalaiset pankit, joilla on Suomessa sivukonttori. Ainakin Glitnir on suomalainen pankki, jolla on normaali suomalainen talletustakuu. Kaupthingista pitäisi ottaa selvää.
tapio_o_neva (nimimerkki)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset