Niklas Herlin

Omistajan arvot

Sampo-nimistä vahinko- ja henkivakuutuskonsernia johtaa hallituksen puheenjohtajana ja konsernijohtajana (kiva titteli!) Björn ”Nalle” Wahlroos.

Wahlroos tykitti yritysten yhteiskuntavastuusta mainontapäivänä Helsingin Messukeskuksessa kuin kovapintaisin helluntailainen (http://www.uusisuomi.fi/raha/33972-nalle-moraalin-...). Wahlroosin viesti oli se, että yrityksillä ei ole mitään yhteiskunnallista tai moraalista vastuuta, koska yritysten ainoa tehtävä on tuottaa sijoitetun pääoman tuottoprosentteja omistajilleen. Wahlroos on paitsi konsernijohtaja, myös Sammon suurin omistaja.

Unohda siis ainakin tämä ote, joka löytyy Sammon nettisivuilta: ”Finanssipalveluja tuottamalla Sampo-konserni huolehtii osaltaan yhteiskunnallisesta hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Sampo tiedostaa yhteiskuntavastuunsa ja sitoutuu toimintaansa kehittäessään edistämään taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden periaatteita.” (http://www2.sampo.com/external/sbd/konserninew.nsf...).

Siis mitä ihmettä? Ryhtyykö Sampo-konserni huolehtimaan hyvinvoinnista ja turvallisuudesta? Käsittämätöntä! Pääomistaja ja konsernijohtaja puhuu yhtä kieltä yrityksen yhteiskunnallisesta vastuusta, yrityksen virallinen linja on toinen.

Ei se ihan noin mene. Suomen johtaviin intellektuelleihin kuuluva Wahlroos on tällä kertaa ainoastaan väärässä. Yrityksillä voi olla moraali ja arvot, kuten Sammolla on. Yrityksen arvot heijastavat omistajien arvoja. Yritys siis tuottaa omistajalleen muutakin kuin pääoman tuottoa. Tyypillisiä esimerkkejä ovat porno, väkivalta ja asekauppa. Monet sijoittajat eivät halua suoraan tai edes sijoitusrahaston kautta olla tekemisissä alan firmojen kanssa.

Koska omistajilla on arvot ja moraali, yrityksilläkin on arvot ja moraali. Sampo-konsernin konsernijohtajan arvo- ja moraalimaailmaan kuuluu se, että yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa lisää prosentteja pääomalle. Se on omistajan moraali, mutta vain Sammon tapauksessa. Yritystä ei ole ilman yrityksen omistajaa ja omistajan arvoja. Eikä Wahlroos voi määrätä muiden omistajien kuin itsensä arvoja. Wahlroos on väärässä. Hän ei ymmärrä yritystoimintaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (201 kommenttia)

Vieras (nimimerkki)
Voiko tämän enää selkeämmin sanoa!
Jukka Kemppinen (nimimerkki)
Yritin. (Sanoa selvästi, omassa blogissani) Osakeyhtiölain 1 : 5 § ("toiminnan tarkoituksen on tuottaa voittoa osakkaille") on luettava rinnan esim. asunto-osakeyhtiölain kanssa (tarkoitus omistaa ja hallita rakennusta) tai osuuskuntalain (edistää jäsenten taloudellista toimintaa). Siten osakeyhtiön tarkoitus ei voi olla esim. raittius- tai palokunta-aatteen edistäminen. Laki määrittelee keinot - pääoman keräämisen - ja tarjoaa välineen - ei henkilökohtaista vastuuta yli osakkeen arvon.
Ano Nyymi (nimimerkki)
Kemppinen siteeraa lakia niinkuin sitä usein siteerataan, ja jättää virkkeen lopun lukematta: "Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin." Siis muunkinlaisesta tarkoituksesta voidaan päättää...
pakista (nimimerkki)
Nalle-poju on kapitalisoitunut radikaali, jolle rahanmäärä on tärkein arvo. Tuskin kuitenkaan on lajinsa ainoa tänä kvarttaalitalouden aikana.
Vieras (nimimerkki)
"Koska omistajilla on arvot ja moraali, yrityksilläkin on arvot ja moraali." Koska metsurilla on arvot ja moraali, moottorisahallakin on arvot ja moraali ? Minusta tuntuu että herrat Herlin ja Wahlroos puhuvat eri asioista, Herlin niistä arvoista, arvostuksista ja merkityksistä joita yritys parhaimmillaan symboloi ja heijastaa ja jotka ovat läsnä yrityksen toiminnassa ja päätöksenteossa kaikilla tasoilla, Wahlroos taas työkalusta joka voidaan valjastaa juurikin siihen tarkoitukseen kuin omistajan moraali ja kotikasvatus antaa myöten. Väittäisin että meille rivikansalaisille jälkimmäinen näkökulma on helpompi ymmärtää koska se alleviivaa omistajan valtaa ja vastuuta, joka varmastikin yritystoimintaa ymmärtävälle on itsestäänselvyys.
Neuroply (nimimerkki)
Yritys on oikeudellinen henkilö, moottorisaha ei. Ja joku sen työkalunkin (esim. metsuri - moottorisaha, valtio - rynnäkkökivääri) omistaa.
Rienzi (nimimerkki)
Aivan oikein, ymmärsit asian. Vastuu eli moraalikin on sillä omistajalla, tätähän W juuri tarkoitti.
Ano Nyymi (nimimerkki)
Eli yritys voi tehdä mitä paskaa vaan, käyttää kaikkea hyväksi lain sallimissa rajoissa (lapsityövoima on jees, samoin ay-liikkeen toiminnan estäminen).
S Selkälä (nimimerkki)
"Koska metsurilla on arvot ja moraali, moottorisahallakin on arvot ja moraali ?" Moottorisaha on pysyvä fyysinen todellisuus, mutta yrityksen osastoja, tuotteita, tavoitteita, rakenteita luovat ihmiset eivätkä rakenteet tai järjestelmät. Metsurin arvot ja moraali tuskin siirtyvät moottorisahaan, metsuri päättää mitä moottorisahalla tehdään. Ihmisten arvot ja moraali ovat mukana yrityksen rakenteissa, koska yrityksen rakenteita ei ole ilman ihmisiä. Ihmisten moraali ja arvot vaikuttavat mitä yrityksellä tehdään. Eivätkö Wahlroos ja Herlin kuitenkin puhu samasta asiasta, erilaisin sanoin. Kyse on ihmisten arvoista ja moraalista, jotka vaikuttavat kaikkeen toimintaan, myös liike- sellaiseen.
Vieras (nimimerkki)
Hieman tällaiseen käsitykseen minäkin päädyin, tuon NH:n kirjoituksen perusteella, että toinen puhuu aidasta, toinen aidanseipäistä. Suoristaisin myös vieläkin enemmän tuota kommenttia W:n sanomisista muotoon... sanotaanko vaikka, että "Yrityksen on tarkoitus tuottaa mahdollisimman hyvää tulosta kaikin mahdollisin ja käytettävissä olevin keinoin."
Vieras (nimimerkki)
Patrialla ei ole moraalia, kun se lahjoo ulkomaisia poliitikoja ja virkamiehiä. Patrian omistajilla on moraali, kun se antaa mielestään moraalittomille johtajille kenkää.
moraalintutkija (nimimerkki)
Jos näin on että Patrialla ei ollut moraalia niin onko uudella Patrialla, uudella Patrian johtajalla, sellainen? Kun omistaja nyt on ilmoittanut että sellainen on syytä olla?
Vieras (nimimerkki)
Tuota... nyt minulta on päässyt lipsahtamaan ohi uutinen Patrian irtisanotuista. Olen tietoinen vain itse eronneesta johtajasta. Voisiko joku mahdollisesti päivittää tietojani?
IlmariKyosti (nimimerkki)
Nalle mielikuva: Pehmoinen ja suloinen lasten unilelu ! Tämmä Nalle edustaa varsinaista mustaa öykkäriä. Entinen taistolainen nykyinen "riistokapitalisti". Hyvin menee, mutta menköön !
camunen (nimimerkki)
Lopulta vastuu on aina poliitikoilla, kuten Fortumin optio-jupakasta olemme saaneet oppia. Yritysjohto konsultteineen vain esittelee vaihtoehtoja, valtaenemmistöä edustava demokratia päättää (ja kantaa julkisen vastuun).
Vieras (nimimerkki)
Ja taas joudun tyhmyyttäni pyytämään tarkennusta pariin asiaan. Sanapari "poliittinen vastuu", tarkoittaa mitä? Sanapari "julkinen vastuu", tarkoittaa mitä?
Vieras (nimimerkki)
Kaksi kovaa johtajaa ja arvot Olen seurannut näitä yritysarvoja. Erityisesti ihmisten, siis oppineitten, ja vähemmän oppinetten keskuudessa inhoa herättävät erityisestikaksi nimeä: Wahlroos ja Lilius Syynä varmaan häikäilemätön tuloksen teko oman kukkaron kasvattamiseksi asiakkaiden (myös teolllisuuden) ja maan hyvinvoinnista piittaamatta. Mitä tulee yritysten moraaliin, niin meillä on paljon mm. kristillisen moraalin omaavia yrittäjiä, jotka toimivat aatemaailmansa mukaisesti, jossa vaikka kanttavuus on tärkeä, niin raha ei ole jumala. nimimerkki: "Suomestako paha maa?"
tuulakiilamo (nimimerkki)
voin vain todeta, että Mikael Liliuksen toiminta herättää yksinomaan inhon tunteita. Hänen kaltaisensa rikkovat suomalaista yhteiskuntarauhaa. Mutta muistaa tulee, että jokin taho antoi tälle häikäilemättömälle ja moraalittomalle henkilölle mahdollisuudeen rahastukseen vailla vertaa. Jä mikä se taho olikaan? Poliittiset valinnat eivät ole mikään läpihuutojuttu.
Vieras (nimimerkki)
"Mitä tulee yritysten moraaliin, niin meillä on paljon mm. kristillisen moraalin omaavia yrittäjiä, jotka toimivat aatemaailmansa mukaisesti...". Tässä nyt aika omavaltaisesti, minun mielestäni, yhdistetään kaksi toisistaan täysin erillistä asiaa. Kristillinen moraali ja aatemaailma. Ne voivat liittyä saman ihmisen kohdalla toisiinsa, mutta, voivat olla myös täysin toisistaan eriäviä. Mutta sainpahan taas uuden sanaparin mietittäväkseni, kristillinen moraali. Voisiko joku asiaan enemmän perehtynyt yrittää avata minulle tuota asiaa? Tämä kysymys on esitetty tosissaan, eikä ole tarkoitettu minkäänlaiseksi rienaukseksi eli mitään käännytystä en kaipaa, vain selitystä. Eräänä esimerkkinä ja kysymystäni avaavana ottaisin erään Oulun seudulta (käsittääkseni, anteeksi, jos olen väärässä?) lähtöisin olevan market-ketjun, siellä kun on aivan omat tapansa toimia.
freakloader (nimimerkki)
Herlinin näkökulma sopii ainoastaan pienen piirin omistamiin yrityksiin. Tottakai perheyritys voi edustaa samoja arvoja kuin perhe. Mutta Wahlroos puhuikin isommista yrityksistä. Sellaisista vaikkapa pörssinoteeratuista, joilla voi olla miljoonia omistajia joiden arvomaailmassa ainoa yhteinen tekijä on sijoitetulle pääomalle tavoiteltu korko.
wahlroos saarnaa (nimimerkki)
Freakloader, väittäessäsi että "Herlin missasi Wahlroosin pointin" missaat itse Herlinin keskeisimmän pointin. Nimittäin sen, että Wahlroosin sanoma "yrityksellä ei ole moraalia" on jo itsessään ideologinen ja arvolatuksia sisältävä. Se ei ole "objektiivinen totuus" tai muu arkinen toteamus, vaan sidoksissa suurempaan maailmankuvalliseen näkemykseen. Siihen, jossa talouden lait mielletään nimenomaan luonnon lakiaen kaltaisiksi, ihmisten ulottumattomissa oleviksi voimiksi. Wahlroos kannattaa markkinaliberalismia ja siinä ei ole kyse asioiden luonnollisesta järjestyksestä, vaan se on yksi maailmankatsomukseen liittyvä tapa järjestää talouden toimintaa. Ideologia siis. Wahlroosin puheessa on kyse samasta vastuun käsitteellisestä ulkoistamisesta ja väistämisestä, mitä kaikissa ideologioissa harrastetaan. Tekniset, välineellistävät - senhän freakloader huomasikin, termit peittävät toimijansa ja kiva kiva, moraalista ja vastuusta ei tarvitse keskustella, sillä eihän yritys-työkalulla voi olla mitään ajatustoimintaa eikä siten moraaliakaan.
Luonnollinen selitys (nimimerkki)
Mielestäni Wahlroos on oikeassa: Yritys on sijoitetun pääoman kasvattamisen väline. Mikäli Wahlroos olisi väärässä, yritystoiminnan tavoitetilana pitäisi olla ajaa yritys konkurssiin mahdollisimman tehokkaasti ja huolehtia samalla, että sille asetettu muu kuin sijoitetun pääoman kasvattamisen tehtävä tulisi täytetyksi. Käsittääkseni sellaista sanotaan hyväntekeväisyydeksi. Tässä nyt sotketaan omistajan arvot ja omistajan yrityksen tehtävä keskenään. Omistajalla tai omistajilla toki on omat arvonsa, joiden mukaisesti he haalimiaan pääomia ohjailevat. Arvojen varaan rakentuu hyväntekeväisyys, jonka järjestäytynein muoto on vallitseva yhteiskunta. Hyväntekeväisyyden merkitys on toisin sanoen puolustaa arvomaailmaa. Herlin ja Wahlroos unohtavat yhtälöstään toisen puolen. Yritystoimintaa käsitellään jälleen kerran omistajavetoisena entiteettinä, ikään kuin omistajan tahto olisi pääoman kasvattamisen onnistumisen ainoa edellytys. Tosiasiallisesti yritystoiminta on kaksisuuntaista arvon tuottamista. Siinä asiakkaiden arvojen mukainen tarpeen tyydyttäminen vaihtuu sijoitettavan pääoman muotoon nimenomaan asiakasvetoisesti.
LTamminen (nimimerkki)
Olisikohan yrityksissä kutenkin otettava huomioon yhteiskunnan tarjoamat palvelut, jotka tekevät yrityksen perustamisen, toiminnan ja kasvun mahdolliseksi Suomessa: Päiväkodit, terveydenhoito, koulutus, erilaiset tuet yrityksille jne. Vastavuoroisesti yrityksetkin voisivat kantaa ainakin jossakin määrin yhteiskunnallista vastuuta. Se olisi mielestäni vähintäänkin kohtuullista.
Luonnollinen selitys (nimimerkki)
Tottakai yrityksissä on pakko ottaa huomioon kaikki yritystoimintaan vaikuttavat tekijät. Suomessa se ei aina ole enää edes kohtuullista verrattuna yritystoiminnan kannalta kannattavampiin yhteiskuntiin. Yhteiskuntahan ovat ihmiset. Ihmisten työpanoksesta syntyy yhteiskuntaan pääomaa, joka muun muassa veroina kerrytetään yhteiskunnan edelleen sijoitettavaksi. Yhteiskunnan kannalta nuo luettelemasi palvelut ovat sijoitus tuloksentekokykyyn, mutta ilman yrittämisen perusideaa - liikeideaa - yhteiskunnassa olisi kovin kovin hiljaista. Tässä kohdin kannattaa pysähtyä pohtimaan, mikä on kehitysmaiden perusongelma, mitä sieltä tosiasiallisesti puuttuu, mitä omassa rikkaassa yhteiskunnassamme vielä on. Voi olla autuasta antaa, mutta autuaampaa on jakaa.
Vieras (nimimerkki)
En ole aikaisemmin tiennytkään, miten sivistäviä nämä nettikeskustelut voivat olla. Tai siis oikeastaan, miten ne tuovat minusta esiin oman tyhmyyteni. Eli jälleen kerran sanapari johon kaipaisin valaistusta, yhteiskunnallinen vastuu. Voisiko joku ystävällinen yrittää auttaa minua ymmärtämään?
SIMO PERTTULA (nimimerkki)
Ammensi voimakkaan aatteellisen ajattelunsa! Kapitalisti vain riistää ja sortaa. Sitä Wahlroosin kohdalla voi jo sanoa viirusperäiseksi sairaudeksi, johon ei vastalääkettä ole, tai ei pure Nalleen!
anttijto (nimimerkki)
Eihän organisatiolla mitään omaaatuntoa ole. Se toimii niin kuin sitä pyöritetään. Herrat katselevat asiaa hieman eri kanteista, Yritystä pyörittävät palkatut teknograatit ja heidän tehtävänsä on tuottaa tulosta, että yritys pysyisi pytyssä ja työpaikat voitaisiin säilyttää ja sioitettu pääoma saisi korkonsa. Siitä yhteiskuntakin veronsa sitten saa teattereiden komilianttaritkin saavat leipäsä ja uupunut kansa saa hekottaa, kun eivät saa unta ja rasittuvat. Kylläpä nyt ollaan huolissaan moraalista....onkohan se ihan aitoa? Kristus neuvoi oppilailleen:etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan niin sitten saatte kaiken muun. Häneltä kysyttiin:missä on Jumalan valtakunta, Hän vastasi: se on sisäisesti teissä. Siinä sitä miettimistä moraalista. Perkeleen valtakuntkin kun siaitsee siellä samassa paikassa. Ajattele uskonnosta mitä haluat, mutta jos ajattelet tätä neuvoa se panee mietteliääksi.
Hannu_Mikael (nimimerkki)
Wahlroos apinoi jenkkiläistä Friedmania ja kumppaneita, jotka esittivät yritykset yhteiskuntavastuista vapaiksi jo aikoja sitten. Erityisen surkuhupaisaa lanseerata kaksijakoista ajatusta, että yrityksillä ei ole moraalia ja yhteiskuntavastuuta, mutta omistajilla on. Omistajien päätökset toteutuvat yrityksissä, joten mihin siinä matkalla moraali katoaa? Viime vuosina yritysten yhteiskuntavastuu onkin rapautunut, tai paremminkin sitä ei ole enää olemassakaan, mutta se ei johdu yrityksistä, kuin omaa elämäänsä elävistä fyysisistä olennoista, vaan omistajien päätöksistä ja linjauksista, joita yritykset toteuttavat. Joten Wahlroos olisi plagiaateissaan oikeammassa, jos toteasi, että yrityksillä JA niiden omistajilla ei ole yhteiskuntavastuuta.
AlienScum (nimimerkki)
Jos ei ennenkään arvot olleet Nallella kohdillaan miten ne voisivat olla nytkään. On vain menty äärimmäisyydestä toiseen.
Friedman (nimimerkki)
Luulen, että Wahlroos tarkoitti samaa ajatusta kuin Milton Friedman artikkelissaan 1970: "There is one and only one social responsibility of business - to use its resources and engage in activities designed to increase its profits so long as it stays within the rules of the game, which is to say, engages in open and free competition without deception or fraud." (koko artikkeli: http://www.colorado.edu/studentgroups/libertarians/issues/friedman-soc-r...) Luulen, että monet ihmiset tämän ymmärtävät väärin. Ajatus on se, että firmoille ei pidä asettaa yhteiskunnan puolesta muita tavoitteita kuin se mikä niillä on perinteisesti ollut: tuottojen maksimointi. Tämä tuottojen maksimointi sisältää yhteiskuntavastuullisen toiminnan siinä määrin kuin kuluttajat & omistajat ovat siitä valmiita maksamaan (reilun kaupan banaanit maksavat enemmän; se, että et sijoita eettisesti epäilyttäviin yrityksiin pienentään mahdollisuuksiasi sijoittaa ja mahdollisesti sijoitustuottojasi). Jos halutaan lainsäädännöllisesti asettaa jotain yhteiskuntavastuita yrityksille tämä on parhaiten siten, että yhteiskuntavastuun tavoittelu kytketään yrityksen voitontavoittelutavoitteeseen (esim. kohdistettu verotus). Siis keskeinen pointti on se, että _tehokkain_ järjestely on se, että yritykset keskittyvät aina voiton maksimointiin ja yhteiskunta päättää mitä se tarkoittaa. Tämä on vaan eräs laajemman kontekstin muoto "core-competency" -opista.
kultaraha (nimimerkki)
Vain ihmisellä on moraali, ei millään muulla. Yrityksellä ei ole omaa moraalia, kuten sitä ei ole muillakaan avaruusajan kokkareilla, jotka eivät kuulu ihmisten joukkoon. Vaikka yrityksellä ei ole omaa moraalia, niin se voi toteuttaa moraalia, omistajan moraalia. (Omistaja kuuluu ihmisten joukkoon.) Vain omistaja voi päättää sen, mitä moraalia yrityksen johto noudattaa. Toimiva johto ei voi määritellä yrityksessä noudatettavaa moraalia vastoin omistajan moraalia. Koska moraali on henkilökohtainen asia ja yrityksellä voi olla erittäin laaja omistajapohja, jopa miljoonia omistajia, joiden eettis-moraaliset näkemykset eroavat toisistaan, niin on parempi, etteivät omistajat lähde eettis-moraaliseen kädenvääntöön siitä, kenen moraalia yrityksen on noudatettava. Kristityt omistajat vastaan muslimiomistajat, lihansyöjäomistajat vastaan vegetaristit jne. Vaikka yritys ei noudata joitain tiettyä moraalikäsitystä, niin sen pitää silti noudattaa lakeja. On siis parempi, että yritys on vain yhden asian liike, jonka tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon voittoa omistajilleen. Omistajien vastuulla on käyttää tuo maksimoitu voitto oman eettis-moraalisen näkemyksensä mukaan mahdollisimman hyvin. On tietysti yrityksiä, jotka on perustettu saman moraalikäsityksen jakavien omistajien toimesta. Tällöin omistajien moraali voidaan ulottaa yrityksen toimintaan. Mutta siihen ei pidä olla yhteiskunnallista velvoitetta.
Vieras (nimimerkki)
Käytät kirjoituksessasi useampaan kertaan sanoja moraali ja etiikka. Kertoisitko oman mielipiteesi siitä, mitä nuo sanat tarkoittavat. En siis kaipaa sanakirjasta kopioitua selitystä, vaan mielipidettäsi.
kultaraha (nimimerkki)
Jotta kommunikointi ylipäätään onnistuisi, pitäisi ihmisillä olla suunnilleen sama näkemys sanojen merkityksistä. Sanakirja on tavallaan sopimus niistä, joten sanakirjan käyttö ei ole koskaan pahasta. Jos jokainen lähtee määrittelemään oman merkityksen ja mielipiteen sanoille, niin kommunikointi tulee mahdottomaksi. Sillon tällöin on hyvä ottaa sanakirja käteen ja tarkistaa oman mielipiteen oikeellisuus. Toki sanakirjankin selityksiin on syytä suhtautua varauksella, kuten tässä moraalikysymyksessäkin. Sanakirja puhuu yhteisön moraalista, kun taas kaikki vapausatteet puhuvat yksilön moraalista ja kieltävät yhteisön moraalin. Yhteisö koostuu yksilöistä, joilla jokaisella on oma moraali. Ei edes kaikkein totalitaarisin ja autoritaarisin diktatuuri ole pystynyt pakottamaan yhteisön, eli tässä tapauksessa yhteiskunnan eli valtaeliitin, moraalia yksilön moraaliksi. Ysilön moraali saattaa rangaistuksen pelosta mennä maan alle, mutta se on kuitenkin olemassa. Moraali on käsitys oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta, arvokkaasta ja arvottomasta. Moraalinen teko on oman moraalikäsityksen noudattamista, ei yhteiskunnan. Etiikka puolestaan on moraalisten peruskysymysten pohtimista. Oma moraalini eroaa yhteiskunnan moraalista. Yhteiskunta näkee pakkovallan ja väkivallan oikeana keinona omien päämääriensä ajamisessa. Minun henkilökohtaisen moraalikäsitykseni mukaan yhteiskunnat teot ovat vääriä ja pahoja. Ne ovat moraalini vastaisia. Katson, etteivät mitkään hyötyperustelut oikeuta aloittamaan pakkovaltaa ja väkivaltaa toista ihmistä kohtaan. Pakkovalta ja väkivalta on moraalisesti hyväksyttävää vain silloin, kun niitä käytetään puolustautumiseen.
Vieras (nimimerkki)
tai sitten hän on vain typerä ja tietämätön osittain itse omistamansa suuryrityksen arvoista kuten Herlin osoittaa. Tuskin maailmasta löytyy montaakaan suuryritystä, joilla ei olisi julkilausuttuja arvoja.
Rienzi (nimimerkki)
Olen paljon tekemisissä kotimaisen ja kansainvälisen liike-elämän ja sen juridiikan kanssa. Olin aikeissa kirjoittaa muuten fiksulle Niklas Herlinille kovin vastakarvaisen kommentin, mutta onneksi maltoin lukea jo jätetyt kommentit ensiksi. Olen tismalleen samaa mieltä Vieraan klo 9:01 kanssa, olin jopa aikeissa aloittaa kommenttini lähes samalla tavalla. Myös "Friedman" ja "kultaraha" kirjoittivat erittäin hyvin, itse en ehkä olisi jaksanut niin hyvin tälle palstalle kirjoittaakaan.
jaliraita (nimimerkki)
Tähän ja aikaan sopii John Donnen mietelmä, jota Hemingway käytti kirjaansa: "Kenelle kellot soivat". Jali Raita, diplomi-insinööri Somero YKSIKÄÄN IHMINEN EI OLE SAARI, täydellinen itsessään; jokainen on pala mannermaata, kokonaisuuden osa; jos meri huuhtaisee mukaansa maakimpaleen, niin Eurooppa pienenee vastaavasti, samoin kuin pienenee niemimaa ja myös maatila, joka kuuluu sinun ystävällesi tai sinulle itsellesi; jokaisen ihmisen kuolema vähentää minua, sillä minä sisällyn ihmiskuntaan; äläkä konsanaan lähetä kysymään kenelle kellot soivat; NE SOIVAT SINULLE. John Donne s. 1573.
Lahtinen (nimimerkki)
Eräs toinen finanssipomo puhui taannoin vähän toisella tavalla: http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=115... Käydäänköhän tässä nyt finassiryhmien välistä dialogia?
Vieras (nimimerkki)
Tuttavapiiriini kuuluu muutama kyseisen yrityksen työntekijä eri tasoilta. Tartuin tietysti tapani mukaan kyseiseen kirjoitukseen heidän kanssaan tavatessamme. Jokainen heistä, toistensa kommenteista tietämättä, olivat samaa mieltä johtajastaan. Heidän mielestään hän oikeasti on tuollainen, kun antaa ymmärtää. Eli olisiko tässä ihminen, yritysjohtaja, jonka arvoista, aatteista, etiikasta, moraalista tms. kannattaisi keskustella enemmänkin?
Tarzan.Kuusela (nimimerkki)
Hedonismi ja itsekkyys ei kuulu yksin tähän aikaan. Vahvempi on aina määritellyt säännöt. Moraali on ainoastaan sopimus, jota voidaan tarvittaessa venyttää. Minkähänlaisena parikymppinen Wahlroos näkisi nykyisen itsensä?
Sepi (nimimerkki)
Parikymppinen Wahlroos eittämättä näkisi punaista...
helanes (nimimerkki)
Puhuvat vain hieman eri asioista. Tietenkin yrityksillä on yhteiskuntavastuuta, monenlaista sellaista, sen tulee toimia mm. ympäristökysymyksissä lakien ja asetusten mukaan. Mutta esimerkiksi työllistämisvastuuta yrityksillä ei ole, paitsi siltä osin mikä koskee kunnallisia avustuksia ja tässä yhteydessä tehtyjä sopimuksia. Yritys on yhtä kuin hallitus mutta myös yhtä kuin ylin johto. Nämä koostuvat ihmisistä, joilla on yksilöinä vastuunsa ja moraalinsa, ei niitä voi sälyttää nimettömien omistajien suuntaan. Valitettavasti niin johtajien kuin hallitusten kohdalla oman edun tavoittelu tuntuu välistä tärkeämmältä kuin minkäänlainen vastuu.
lgrohn (nimimerkki)
Nalle on vain rehellinen. Suomen politiikassa ja valtiohallinnossa asiat ovat paljon huonommin. Päämäärät ja keinot ovat vaihtaneet paikka. Keinoista, kilpailukyky jne. on tullut tavoite ja kaikenlainen toiminta mukaanlukien hyvinvointi, terveys, kulttuuri jne. ovat keinoja edistää kilpailukykyä.
ville_miettinen (nimimerkki)
"Ei se ole Wahlroosin vika, vaan ominaisuus" mukailen sammon entisen viestintäjohtan lausetta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Anarkokapitalismi Veikkaan vaan että Nalle on ensimmäisenä huutamassa valtiota apuun, jos pankissa alkaa olemaan likviditeettiongelmia.
kripsonet (nimimerkki)
Tämä veikkaustulos on taatusti oikea. Nallehan oli pankkituen primus moottoreita eli oli jo silloin ensimmäisinä ellei peräti ensimmäisenä huutamassa valtiolta rahaa. Hyvinhän Nalle nämä pankkituet imuroikin henkilökohtaiseen kassaansa optioina, osakkeina ynnä muuna. Normaalistihan lainat pitäisi maksaa takaisin ja varsinkin kun pankit lamavuosien jälkeen ovat tuottaneet huikeita miljardeja euroja. Nalle oli myös varmasti ensimmäinen unohtamassa ettei kansalta pankkitukena lainattuja (=varastettuja ) rahoja tarvitse ollenkaan maksaa takaisin. Luultavasti Nalle seuraavan laman aikana huutaa rahaa sekä Suomelta että Tanskalta keksittyään liittymisen tanskalaisen pankkiin.
kripsonet (nimimerkki)
Tämä veikkaustulos on taatusti oikea. Nallehan oli pankkituen primus moottoreita eli oli jo silloin ensimmäisinä ellei peräti ensimmäisenä huutamassa valtiolta rahaa. Hyvinhän Nalle nämä pankkituet imuroikin henkilökohtaiseen kassaansa optioina, osakkeina ynnä muuna. Normaalistihan lainat pitäisi maksaa takaisin ja varsinkin kun pankit lamavuosien jälkeen ovat tuottaneet huikeita miljardeja euroja. Nalle oli myös varmasti ensimmäinen unohtamassa ettei kansalta pankkitukena lainattuja (=varastettuja ) rahoja tarvitse ollenkaan maksaa takaisin. Luultavasti Nalle seuraavan laman aikana huutaa rahaa sekä Suomelta että Tanskalta keksittyään liittymisen tanskalaisen pankkiin.
marxxx (nimimerkki)
Muinaisessa gangsterielokuvassa yksityisetsivä Sam Spade (Humphrey Bogart) sanoo kaapinkokoiselle gangsteripomolle: "I know what you want." Pomo: "What is it?" Sam: "You want more." Pomo: "What!" Sam: "You want more and more and more." Hymy leiviää hitaasti pomon naamalle: "Yeah! I want more!" Ehkä kohtaus ei sanatarkasti mennyt ihan noin mutta se jäi symboloimaan minulle liikemiehiä joilla on gangsterin arvot, eli ei mitään arvoja moraalista puhumattakaan. Wahlroosin puhe kuulostaa gangsterin puheelta mutta samantien syyllisiksi nykyiseen moraalittomuuteen täytyy nimetä kaikki joilla on arvopaperisijoituksia. Yleinen lienee nykyään asenne "haluan tulosta mutta en halua tietää mistä se on tullut". Liike-elämää on hankala käsitellä yhtenä isona klönttinä. Siihen kirjoon mahtuvat kaikki gangstereista humanisteihin.
kultaraha (nimimerkki)
Gansterismin keskeisin tunnusmerkki on väkivallalla uhkaaminen ja väkivallan käyttö omien etujen tavoittelussa. Kerro yksikin ihminen, jota Nalle on uhkaillut tai pahoinpidellyt ajaessaan omaa etuaan - halutessaan lisää? Sitä vastoin sosialistieliitti on kaapannut lainsäädännön ja yhteiskunnan väkivaltakoneiston palvelemaan omaa ahneuttaan. Sosialistieliitti haluaa aina vain lisää ja lisää ja sen se ottaa väkivalloin. Jokaisen yksityisomistusoikeuta loukkaavan lain takana on väkivallan uhka. Jokaista omistajaa uhkaillaan tietyillä seurauksilla, jos tämä ei luovu omistusoikeudestaan. Uhkaukset toteenpannaan aseellista voimaa käyttäen, aina kuolettavaan voimaan asti. Sosialistieliitti on laillistanut ryöstön. Liike-elämä ei voi tehdä sitä. Ensinnäkään virkamiesmafia ei siedä kilpailevaa rikollisjärjestöä. Toiseksi liike-elämä saa paremmat voitot pitämällä asiakkaansa tyytyväisenä hyvällä palvelulla ja laadukkailla hyödykkeillä.
marxxx (nimimerkki)
Omia painajaisiako kuvailet? Vai oletko uskovainen? Lauseesi "sosialistieliitti haluaa aina vain lisää ja lisää ja sen se ottaa väkivalloin" on käännettynä "kapitalistieliitti haluaa aina vain lisää ja lisää ja sen se ottaa väkivalloin." Mikäs siinä? Olet puolesi valinnut. Ongelma on se, että molemmilla puolilla on samanlaisia puupäitä ja yhteiskuntarauha tulee aina olemaan vain haave.
kultaraha (nimimerkki)
No ei se mitään. Voin kerrata tätä niin monta kertaa, että hitaimmatkin ymmärtävät. Kapitalismi on tasa-arvoon lain edessä perustuva oikeusjärjestelmä, joka takaa yksityisen omistusoikeuden. Kapitalisti on henkilö, joka kannattaa kapitalismia. Jos ei kunnioita kapitalismin keskeistä periaatetta, niin ei voi olla kapitalisti. Kapitalisti ei siis voi loukata toisen omistusoikeutta eli ottaa toisen omaa väkisin. Kun kerran otit uskonnon puheeksi, niin otetaan siitä analogia, jos se vaikka olisi helpompi ymmärtää. Jos ei usko Jumalaan, niin ei voi olla uskovainen. Tämä on siis aivan sama asia kuin se, että: jos ei kunnioita yksityisomistusoikeutta, niin ei voi olla kapitalisti. Sosialistieliitin muodostavat poliitikot ja virkamiehet. He ryöväävät verotuksen ja muun sääntelyn avulla kansaa. He loukkaavat yksityistä omistusoikeutta väkivaltaisesti. Jokainen voi itse kokeilla mitä tapahtuu, jos ei luovu omistusoikeudestaan sosialistieliitin sitä vaatiessa. Suurimmalla osalla sosialistieliitin ryöväämästä rahasta ylläpidetään sen leppoisia hallinnollisia virkoja. Sosialistieliitin pöydästä tippuu vain murusia takaisin kansalle.
Kauko Kaaresoja (nimimerkki)
W:n lausunto antaa ymmärtää, että on tullut asia mieleen, että suurten pääomien kanssa sämplätessä pitäisi olla moraalikin mukana. Mutta eikö se asia ole selvä kuin pläkki: rahat pois sieltä, mistä saa, eihän se busines muuten pelaa. Ei se ole hullu, joka pyytää, vaan se joka maksaa. Kansa ostaa roskalehtiä, vaikka se ei ole mitenkään järkevää, niin vain on. Mitä moraaliin tulee,sitä kannattaisi vaalia, jos aikoo tästä existenssistä nauttia. Kannattaisi nallenkin lukea:Timo Toivonen: Vapauden illuusio.
Eero Aalto (nimimerkki)
Maamme mainioimpiin puhujalahjakkuuksiin kuuluva Nalle Wahlroos on jälleen kärjistämällä osoittanut yritysten ja yhteiskunnan välisen työnjaon. Ilmeisesti noin vastaisen varalta, pahempia aikoja odotellessa.. Ei silti - jos ajatellaan esimerkiksi suuryritysten brandeja, huomataan niistä löytyvän paljon moraalia, arvoja sekä myös vastuuntuntoa. Onko if sitten etääntynyt niin kauas asiakkaistaan, ettei monimuotoisten vakuutussopimusten takaa enää moraalia löydy? En usko. Laman jälkeisessä Suomessa on vallinnut yltiöpuhdas uusliberaalinen talousajattelu. Silti monissa hyvin hoidetuissa yrityksissä on tehty paljon töitä mm. yhtiön mission, vision, arvojen ja toimintatapojen suhteen. Sellaiset yritykset toimivat lähempänä asiakkaitaan, ovat hyviä työpaikkoja sekä saavat osakseen arvostusta ja kiintymystä. Kun asiakkaita arvostetaan ja palvellaan hyvin, myös asiakkaat ovat vastavuoroisesti lojaaleja brandille. On myös mukava asioida yrityksessä, jonka ympäristöarvot ja toiminta ovat kunnossa myös käytännössä koettavalla tavalla. Joissakin yrityksissä on myös työpaikkoja vammaisille tai muuten työrajoitteisille. Ehkä sekin tuottaa motivaatiota ja hyvää mieltä. Ollaan lähellä elämää ja ymmärretään asioita paremmin. Wahlroos ei kuitenkaan tätä puolta halunnut puheessaan käsitellä. Tekisi mieli kysyä, miksi?
Tarzan.Kuusela (nimimerkki)
Valitettavasti missio, visio ja arvot ovat ainoastaan tyhjää ammattikorkeakoulujargonia. Ympäristövastuukaan ei oikeasti toteudu, vaikka siitä on muodikasta puhua. Roskat lakaistaan maton alle tai Kiinaan. Juhlapuheissa on helppo puhua kauniisti, omakotitalo Espoossa ja kaksi autoa pihassa rauhoittavat omatuntoa.
Henry.I.Niskanen (nimimerkki)
Perheyhtiö on yksi parhaimmista yrityksen toiminta kulttuureista. Perheelle ja suvulle on tärkeää hoitaa liiketoimintansa siten että yritys pysyy käsissä ja säilyy seuraavalle sukupolvelle. Perheyrityksen kvartaali on neljännesvuosisata ei neljännes vuosi. Mikäli perheyhtiön johtajana toimiva tyrii menevät yhtiön, suvun, perheen ja omat varat. Hänellä ei ole varaa tyriä. On välillä ikävää kun todella kunniakkaat vanhat yhtiöt eivät saa omasta takaa jatkajia. Lue myös : Oven takana odottaa yritysjärjestelijä joka ostaa yhtiön lopettaakseen sen tai vie julkiseen pörssiin jossa voi tulla nopeakin konkurssi. Voi olla myös tokikin mahdollista ammattijohtajisto osoittautuu fiksuksi eikä rahastajaksi jolloin vanhakin perheyhtiö säilyy vuosia eteenpäin. Ja aina palkkajohtajalle tyrinnän tuomien potkujen jälkeen löytynyt jos ei muuta niin suojatyöpaikka valtion hallinnosta.
Vieras (nimimerkki)
Mihin katoaa yrityksen eettinen vastuu, jos yritys kannattamattomana joutuu lopettamaan toimintansa? Onko yritysmaailmassa olemassa eettisesti arvokkaita konkursseja ja arvottomia menestystarinoita? Miten toimintansa lopettamaan joutunut yritys toteuttaa ylevää etiikkaansa? Eiköhän yrityksen tavoittena ole pyrkiä toimimaan kannattavasti ympäristönsä eettisessä ilmapiirissä. Voi kuvitella, että yritykset yleisesti ottaen edustavat samanasuuntaisia eettisiä näkemyksiä kuin toimintaympäristön ihmiset yleensä. Markkinataloudessa yritykset valitsevat vapaan kilpailun periaatteet, suunnitelmataloudessa markkinoista riippumattomien suunnitelmien toteuttamisen.
setarkoS (nimimerkki)
Pintapuolisesti pohdittuna W:n näkökulma näyttää oikealta, muttamutta. Kun vähän pintaa raaputtaa, niin kyllä taitaa Herlin vetää pidemmän korren nyt. Jos yrityksellä ei ole moraalia, niin ei sitä voi olla työaikana sen työntekijöilläkään, vaan ainoa tavoite pitää olla omistajan voiton maksimointi. Eikö? Ei voida kuitenkaan lähteä ainakaan siitä, että jokainen työntekijä toimii täysin oman moraalinsa (tai moraalittomuutensa) mukaisesti. Muutoin yritykseen kannattaisi palkata (vaikka esmes Patrian, Sammon jne) sopivalle paikalle sellaisen moraalin omaavan henkilön, joka on valmis jopa lain rikkomiseen taatakseen omistajalle maksimivoitot. Omistajan ei tarvitse tietää kuinka voitto saadaan, voi sulkea moraaliset silmänsä ja antaa potkut jos työntekijä jää kiinni. Eli työntekijöillä on oltava moraali ja se on sallittava, mutta se ei voi olla jokaisen oma asia kuinka moraalisesti toimii. Ainoa ratkaisu on, että kaikki sopeutuvat työaikana yrityksen sovittuun moraalisiin sääntöihin. Moraalia se on sekin, että annetaan tekijälle yhteiset ohjeet työnteosta, joita jokaisen on noudatettava, sillä muuten tulos on sitä sun tätä.
Luonnollinen selitys (nimimerkki)
Nimimerkki setarkoS toteaa, että "ei voida lähteä..." ja tulee samalla kuvailleeksi niitä todellisia väärinkäytöksiä, joista esimerkiksi Siemensin ja Patrian osalta on viime päivinä uutisoitu. Lakia ei aina malteta noudattaa. Jokainen työntekijä ylintä johtoa myöten osallistuu yrityksen toimintaan oman moraalinsa varassa. Niin myös jokainen työntekijä ylintä johtoa myöten tavoittelee omaa etuaan. Mutta kuinka kannattavaa onkaan palkata lainrikkojia yritykseen? Moraalista, etiikasta ja arvoista käytävä keskustelu on itse asiassa erään liiketoiminnan perusvastauksen tiimoilta käytävää keskustelua. Hokema on kuulunut aikaisemmin "liiketoiminta on luonteeltaan jatkuvaa", mutta on muuttumassa muotoon "liiketoimintaa on voitto missä ja milloin tahansa". Ja tässäkin kohdin on tärkeää huomata, että vasta asiakas oikeuttaa yrityksessä vallitsevat arvot. Kun lahjottu ostaja ostaa, hän on hyväksynyt lahjojan arvot olla noudattamatta lakia ja tavoitella maksimaalista hyötyä. On tutkimatta, kuinka paljon konkursseissa on kyse jonkun itselleen tavoittelemasta edusta yritystoiminnan kustannuksella, kuinka paljon todellisesta epäonnistumisesta liikeidean toteuttamisessa tai sen hahmottamisessa.
Anonyymi Pohdiskelija (nimimerkki)
Hyvä pointti tuo lause "liiketoiminta on luonteeltaan jatkuvaa". Nykyajan kvartaalikapitalismissa usein unohtuu se tosiasia, että olisi kiva, jos se firma tuottaisi voittoa myös ensi vuonna - tai edes ensi kvartaalilla. Moraalisesti tai eettisesti kestävät valinnat ovat yleensä myös pitkäikäisempiä. Markkinoilla maailman kärkisijan ja paikan top5 ulkopuolella ero voi olla yhden harkitsemattoman lauseen verran.
Vieras (nimimerkki)
Björn Wahlroosilla on todellisuutta vastaamattoman kapea näkemys yritystoiminnasta: hän tunnustaa vain yhden sidosryhmän eli omistajat. Yritys on kuitenkin useiden sidosryhmien koostuma. Johdon tehtävänä on pitää kaikki sidosryhmät niin tyytyväisinä, että ne haluavat pysyä mukana yrityskoalitiossa. Eettiset toimet saavat muun muassa asiakkaat pysymään yrityksen asiakkaina. Samoin niin sanottu yleinen mielipide on yritykselle suopea, jos se toimii eettisesti. Epäeettisyys taas karkottaa asiakkaita ja muidenkin sidosryhmien jäseniä. Wahlroosin malli on siis yritysten ja niiden omistajien edun vastainen.
Vieras (nimimerkki)
Käsittääkseni W puhui asiasta täsmälleen omasta näkökulmastaan. Ja hän on omistaja. Eli nyt tuo loppupäätelmä jäi avautumatta ainakin minulle.
kiura (nimimerkki)
"Suomen johtaviin intellektuelleihin kuuluva Wahlroos". Milläköhän perusteella?
niklasherlin (nimimerkki)
Björn Wahlroos on lukenut, sivistynyt ja tavattoman nopeasti asiayhteydet ymmärtävä suomalainen. Taitava yrittäjä, tohtoriksi väitellyt. Kiinnostunut asioista laaja-alaisesti. Uskoisin, että jokainen hänet tavannut on häikäistynyt miehen karismasta. Ehdottomasti Suomen johtavia intellektuelleja (minun mielestäni). Terv. Niko H.
kiura (nimimerkki)
niin, mielipideasioitahan nämä ovat kyllä. Otteita muuten Kemppisen blogista tänään: "Toisaalta sivistymättömyyden peittäminen röyhkeydellä on kyllä koeteltu resepti" ja "Maallinen menestys ei edellytä viisautta, vaan pikemmin sitä, että on sopivalla tavalla pölvästi." Esimerkiksi kaunokirjallisuuden kautta ihminen saattaa löytää inhimillisyytensä ja saada ajatteluunsa syvyysulottuvuutta. Voisi suositella Nallelle. Wahlroos on varmasti karismaattinen ja älykäs mies. Taloudellisesti menestynyt. Valitettavasti nämä asiat eivät takaa laaja-alaista sivistystä ja ajattelua, viisautta. Wahlroos tuntuu olevan yhden asian mies. Kiura
Lotta Roti (nimimerkki)
Jos kuitenkin jotain rajaa siihen Wahlroosin persoonan demonisointiin vain siksi, että hän esitti valtavirrasta poikkeavan mielipiteen! Hän kuuluu Tukikummit-säätiöön, joka avustaa yhteistyössä kirkon diakoniarahaston kanssa vähävaraisia lapsia ja nuoria. Hänellä on vaimonsa kanssa myös säätiö, joka tukee sosiaali- ja talousasioiden tutkimusta ja journalismia. Eli kyllä hän selvästi henkilökohtaisesti näyttää haluavan kantaa yhteiskuntavastuuta - hän ei vain näe yritystä sopivana kanavana siihen. Tästä asiasta voi olla samaa tai eri mieltä puuttumatta hänen persoonaansa.
kiura (nimimerkki)
Wahlroos on esittänyt paljon mielipiteitä. Eivät mielipiteet ole mitenkään persoonasta irrallisia, henkilöhän niitä esittää ja silloin ne kertovat jotain kai henkilöstäkin. Seuraavaksi sanotaan, että ihmisen toimintakaan ei kerro mitään henkilöstä. Varsinkaan jos henkilö on saattanut toimia yritysjohtajan ominaisuudessa, yritys eli sen johtohan on ja sen pitää olla moraalista vapaa. Johtajasta henkilönä kertokoon vain se, mitä johtaja konkreettisesti tekee selkeästi yksityishenkilönä (eli kuinka paljon esimerkiksi lahjoittaa rahaa). Persoonan arviointiin ei saa vaikuttaa se, miten henkilö toimii tai mitä hän sanoo voiton maksimoijana.
Lotta Roti (nimimerkki)
Tässä asiassa näytti päättelyketju menevän näin: Wahlroos: Yrityksen johtaminen ja lain asettamien rajojen ulkopuolisten yhteiskunnalisesti moraalisten tavoitteiden edistäminen eivät sovi yhteen. Sinä ja moni muu: Wahlroos on moraaliton ihminen. Johtopäätös on epäreilu, minkä Wahlroosin konkreettiset teot osoittavat. Jos ihminen esittää mielipiteen, joka tuntuu vastustettavalta, on kunnioittavaa ensiksi olettaa, että hänellä on jokin muu kuin luonteensa viallisuuteen liittyvä syy ajatella niin. Itse asiassa tällaisen olettaminen on usein ad hominem-niminen virheargumentti.
Vieras (nimimerkki)
Tähän ja edelliseen kommenttiisi liittyen pieni, ja mielestäsi varmaankin typerä kysymys tai toteamus. En siis varsinaisesti odota vastausta. Osallistumalla rahallisesti (nämä summat tulee myös suhteuttaa ihmisen varoihin) jonkinlaiseen toimintaan, kaikki muu kyseisen ihmisen toiminta muuttuu automaattisesti hyväksi. Eli kun annan taskussani olevan kaksikymmentä senttiä hukkuneiden merimiesten vaatetukseen, lunastan paikkani tässä yhteisössä hyväksyttynä yksilönä. On se hyvä, että edes nyt tämän asian ymmärsin. Tästä eteenpäin elämäni tulee olemaan täysin erilaista, olen hyväksytty!
Vieras (nimimerkki)
Jouduin tarkistamaan kyseisen sanan tai lähinnä, muistanko vielä oikein sen merkityksen. Otin hakukoneen antaman ensimmäisen linkin ja totesin vielä jotain muistavani. Kyseisessä selityksessä oli kuitenkin eräs lause, jonka haluan tuoda esiin. "Kuuluminen lukeneistoon ei vielä takaa kuulumista älymystöön eikä sivistyneistöön." Tuon, että hän on nopeasti asiayhteydet ymmärtävä, tunnustan. Siitä, tavallaan, kertoo jo hänen oma, "ryysyistä äärimmäiseen rikkauteen", tarinansakin. Hän on osannut aina valita puolensa ja myös oikean hetken, milloin sitä on pitänyt vaihtaa. Eli myös taitava yrittäjä. Tohtori... no, meillä on poliitikoissakin (osa suorastaan kuuluisia XD) tohtoreita eli tuota perustelua en oikein niele, sori. Myönnän kuitenkin tietämättömyyteni hänen väitöksestään ja sen tasosta. Ja kyetäkseen luomaan moisen omaisuuden (no joo, ehkä alussa hieman valtionkin avustuksella, mutta sisältyy, mielestäni, kohtaan nopeasti asiayhteydet ymmärtävä), pitää ollakin kiinnostunut asioista laaja-alaisesti. Se mahdollistaa parhaiten tilanteiden ymmärtämisen kokonaisuuksina ja niiden liittymisen ja vaikutukset toisiinsa. Myös hieman pidemmällä tähtäimellä kuin tämä kuuluisa kolme kuukautta. Itse en ole kyseistä herraa koskaan päässyt henkkoht tasolla tapaamaan, mutta julkiset esiintymiset antavat tietysti aina meistä kaikista tietynlaisen kuvan. Mutta hänen(kin) tapauksessaan siis arvioni perustuu yritysjohtaja W:n julkisuudessa olemiseen eli esimerkiksi Nalle-kaveri uskoakseni on ystäviensä kanssa harrastaessaan aivan toinen ihminen. Hänen(kin) tapauksessaan tuttavapiiriini kuuluu kuitenkin jokunen hänen alaisistaan alimmalta tasolta lähtien. Ja joka ainoa heistä on valmis puolustamaan johtajaansa viimeiseen hengenvetoonsa. Riippumatta siitä, mitä hän tekee tai sanoo. Kertoo jotain johtajan arvostuksesta omiensa joukossa ja se on asia, jota ainakin minä kunnioitan suuresti. Riippumatta siitä, mitä mieltä itse olen hänestä. Tuo sana karisma on vain myös itsessään hieman, sanotaanko monijakoinen. Se, milloin karisma muuttuu esimerkiksi ylimielisyydeksi tai jopa öykkäröinniksi, voisi olla ihan oman kirjoituksensa aihe. Ja olisikin, joten ei siitä sen enempää tässä yhteydessä. Kuten myös sana arvostus. Jokainen meistä arvostaa asioita omista lähtökohdistaan, omiin tarpeisiinsa ja mielipiteisiinsä perustuen. Joten ei siitäkään tämän enempää. Ja korostan, kaikki yllä oleva, minun mielestäni =).
ollisaarinen (nimimerkki)
Herlin tahtoo yritysten noudattavan korkeaa moraalia, Wahlroos toivoo, että yritys ei osallistu kaiken maailman hyväntekeväisyyshankkeisiin. Mielestäni molemmat ovat oikeassa. Yrityksen tehtävänä on tehdä mitä se tekee mahdollisimman tehokkaasti. Sosiaali- ja hyväntekeväisyystoiminta kuuluu yhteiskunnalle, kansalaisjärjestöille ja yksityishenkilöille. On vain hämmentävää, jos If ilmoittaa antavansa euron joka vakuutuksesta olympiakomitealle tai osseeteille. Ei yritysjohdon tehtävänä ole tehdä tällaisia valintoja osakkeenomistajien puolesta ja asiakaskin voi joutua ristiriitatilanteeseen, jos kotivakuutuksen valinta riippuu yrityksen hyväntekeväisyysideologiasta. Yrityksen on kuitenkin viimeistäkin senttiä puristaessaan toimittava kunniallisesti ja lakeja noudattaen. Ei riitä, että johto kuuluu leijoniin tai rappareihin, kunniallisuuden tulee näkyä päivittäisissä liiketoimissa. Jos syytökset Patriaa kohtaa pitävät paikkansa, on yritys toiminut moraalittomasti. Tässä ei auta, vaikka pohjimmaisena motiivina olisi ollut Hämeenlinnan tehtaan työllisyyden turvaaminen vai toivovatko työntekijät johdon tekevän tällaisia moraalisia valintoja puolestaan? Mutta samalla tavalla moraalin rajalla kuljetaan, jos Patrian johto sponssaa HPK:n junnuja verovähennyskelpoisin kuluin. Kun yritys sponsoroi liiketoimintansa ulkopuolisia kohteita verovähennyskelpoisin kuluin, se ottaa haltuunsa poliittista valtaa. Tahdommeko me käydä Nokian teatterissa, Wärtsilän vanhainkodissa tai Koneen kirjastossa? Jo nykyinen tilanne, että kolmikannassa hoidetaan euromääräisesti valtaosa sosiaalitoimesta, on johtanut siihen, että yhteiskunta on jakaantunut tasa-arvoisiin ja vielä tasa-arvoisempiin, siilä elinkeinoelämä ja ay-liike pelaavat toistensa pussiin köyhien kustannuksella. Vertaa työterveyshoito - terveyskeskukset, ansiosidonnainen työtön - työtön, ansioisidonnaisella äitiysrahalla syntynyt lapsi - äitiysrahalla syntynyt lapsi. Yrityksen hunajapurkilla liikkuu liian tiheä parvi - johtajinaan bonusvetoiset palkkajohtajat - ennenkuin tulot tulevat verotetuiksi tai riittävät osingoiksi asti.
Henri Weijo (nimimerkki)
Wahlroosin kanssa samaa mieltä tuntuu olevan Bill Clintonin entinen työministeri Robert Reich, joka on kirjoittanut aiheesta myös melko merkittävän kirjan. Lawrence Lessigin arvostelu kirjasta löytyy täältä: http://lessig.org/blog/2007/10/supercapitalism_super_1.html Lainaus: "We instead (and this is a truly brilliant part of the book) turn to corporations to make good policy in government's stead. We push for "corporate social responsibility" and praise corporations who agree to do the "good" thing, imagining that this means something other than the "money making" thing. This, Reich says, is "politics diverted" - trusting companies to do good policy rather than getting government to set good policy, imagining "corporate social responsibility" will produce something different from corporations maximizing profits." Mielestäni Reich (ja Wahlroos) on oikeassa. Jos me yhteiskuntana asetamme moraalisesti haluttavan toiminnan riman matalalle lainsäädännöllä, mutta odotamme silti asettamaamme tasoa moraalisempaa toimintaa, joudumme pettymään. Olen pitkään ihmetellyt, miksi Suomessa osoitetaan syyttävällä sormella jatkuvasti yritysten suuntaan, sen sijaan että näiden yritysten "vanhempien" suuntaan Arkadianmäelle.
omistaja (nimimerkki)
Kyllä Nalle ihan asiaa puhuu. Toisaalta on sekin varmaan ihan totta mitä Sammon sivuilla sanotaan, ei ne toisensa poissulkevia ole: Kun yhtiö hoitaa hyvin yhteiskuntavastuunsa ja on (ainakin julkisivultaan) kunnon kansalainen, niin silloin useammat henkilöt haluavat yritystä omistaa ja siltä ostaa ja siinä työskennellä ja se taas edistää omistajan tuottoa, huomattavasti. Voittoa voi maksimoida monella tavalla ja lyhytnäköinen (ja helpoin) tapa on tuijottaa vain ja ainoastaan numeroita, pitkänäköinen tapa on luoda ymmärtää myös immateriaalisien arvojen kuten maineen merkitys liiketoiminnalle.
Foxbyallmeans (nimimerkki)
Jospa hän on sijoittanut samaan tyyliin, kuten Saudit aiemmin Abrams tankkeihin, ja saanut konsultaatiota Bush in perheeltä. Who knows, ent. kommari ja mikä polttikse sotilaspassinki, tai oliko tämä huhu tai huonomuistisuutta. Ei ihme, paras kaveri Salmen ei, ku se kääntää sätkätkin kapakassa, tai ainakin käänsi, sovi oikein metsästämään Kunkun seuraan. Tossa Nallella oli tönö, ent. Hellbergin linna, jonkin aikaa, mutta taisi olla liian lähellä duunipaikkaa, et pääsee omaatuntoa karkuun johonkin kauemmas. Oli älykkö, rikas tai ei. Sammollahan ongelmia, tietysti pieniä sellaisia, mutta kun jenkkilässäkin vaaditaan takaisin systeemiä, että duunarit jää ja pomo lähtee, ei voi vissiin toteuttaa ku pomo omistaa 'sopivan siivun' putiikista. Kokonaisuudessaan surullista katseltavaa se saarnaaminen, niinku muutkin hihhuleiden, niinkuin meikäläisenkin saarnat. Lycka till.
setarkoS (nimimerkki)
Sillä mitä yrityksen sivuilla sanotaan ei ole merkitystä moralittomassa yrityksessä. Suuret eettiset visiot karkaavat ikkunasta moraalin mukana kun raha astuu puhujanpönttöön. Moraalittomalle yritykselle ei ole estettä sanoa toista ja tehdä asiat toisin. Pääasia että voittoa tulee ja julkisivu on kunnossa. Ihmistä pidetään moraalisena, mutta säädellään sen tasoa ihmisellekin lainsäädännöllä - lain rikkomista varten on oikeusistuimet ja yritykset ovat oikeushenkilöitä oikeudessa (moottorisahat eivät). Jos vaikka nyt Patria olisikin mahdollisesti lahjontaa tehnyt, niin jotain moraalisuutta yritykseltä osoittaisi jos se tekisi sen työpaikkojen puolesta, mutta moraaliton yrityshän tekee kaiken vain saadakseen tuottoa omistajalle. Monet aivan moraaliset ihmiset eivät lahjoita rahaa hyväntekeväisyyteen tai ainakaan kaikkiin. Se ei siis voi olla yrityksellekään moraalittomuuden mittari. Moraalittomuutta on kyllä yritykseltäkin esim kartelliin osallistuminen, josta on yrityksiä yhteisösakkoihin tuomittukin. Moraalitonta yritystä eivät pidättele edes lait.
Mengele (nimimerkki)
Yllättävää, että Herlin ymmärsi niin huonosti mitä Wahlroos yritti sanoa. Tulikohan vähän hosuttua lukemisen ja/tai kirjoittamisen kanssa.
Vieras (nimimerkki)
Kyllä Nallella on kannattajiakin melkoisesti: Tuomioja julisti HS:ssa, että on aivan oikein, että HOK-Elannon edustajat ja hallintoneuvoston jäsenet ovat päätöksentekijöinä myös valtuustoissa, koska niin monella suomalaisella on S-kortti taskussaan! Siis pitäisikö tämä tulkita siten, että suuryritysten omistajien tulisi kilvan yrittää saada henkilöitään edustamaan yritystään valtuustoihin. Hyvät liikepaikat halvoilla hinnoilla ovat kysyttyjä tätä nykyään. HOK-Elannosta on esimerkkejä, jolloin liikepaikka on poliittisten päätöksentekijöiden (lue HOK-Elannon edustajien) ansiosta maksanut osuusliikkeelle vähemmän kuin markkinahinta. Onkohan se kovinkaan monen tiedossa, että HOK-Elannon edustajilla on S-kortissaan henkilökuntatarra, jolla saa kaikki henkilökunnan edut mm. 15 %:n alennuksen kaikista tuotteista ja palveluista. HOk-Elannon edustaja on siis palkattu viemään osuusliikeen asioita eteenpäin. Siinä ei ole kysymys muusta kuin kyseisen edustajan eli omistaja-asiakkaan omista eduista. S-markettien hinnat vaihtelevat sen mukaan onko kilpailua lähellä vai ei. Kansalaisella ei ole muuta mahdollisuutta kuin valita ensi kunnallisvaaleissa sellaiset henkilöt valtuustoon, jotka eivät edusta mitään suuryritystä.
Ilkka Luoma (nimimerkki)
... henkilökuntakeskeisyyteen ~ paluu lähihistoriaan--- ... [orig. maanantai, lokakuu 15, 2007] Omistajakeskeisyydestä suuren piirun verran asiakas- ja henkilökunta-arvostukseen ( EK:n puheenjohtaja Antti Herlin - omistajaedustajana - kauhistui työntekijöiden ja virkamiesten ylisuurista palkkavaateista ja -sopimuksista ) [ ... useiden vuosien palkkamaltti tehosti Suomen vientitoiminnan ylijäämän vaille vertaa. Hyödyt, markat ja eurot korjasivat omistajat, vieden ne osaksi ulkomaille - lisäämään voittoja ja sijoituspelejä, ... usein työntekijäpuoli jäi nuolemaan näppejään. Kerrotaan myöskin naisten hoitavan yhtiöitä paremmin ja tuottavammin ... ] Tavallisten ihmisten maltti vaihtui omaksi pyyteeksi saada myös jotain parantuneesta kilpailukyvystä. Palkannauttijoita on myös muualla kuin vientiyhtiöissä. Tasa-arvon nimissä valtion ja kuntien työntekijätkin halusivat pitkän palkkamaltin jälkeen sitä mitä omistajat mittasivat jo vuosia sitten itselleen. Palkkatyöläinen kuin virkamieskin on nyt sitten ahne, kun ylisuuria palkan korotuksia hamuaa. Teollisuus ja työnantajat puheenjohtajansa Kone Oyj:n pääomistajan Antti Herlinin suulla nosti sormensa varoitukseksi, että köyhimmät kunnat eivät kestä kipurajoilla olevaa palkkanostetta - valtiota on huudettava apuun. Suomi on elänyt viimeiset vuodet uskomattoman suurella vientiylijäämällä. Tämä ominaisuus on tuonut kahisevaa vientiyhtiöille ja näiden alihankkijoille valuen markkinatalouden sääntöjen mukaan erilaisiin kulutuspisteisiin. Mihin nuo voittovarat ovat soljuneet? SAK:n palkkamaltti puri ja tämä otti koko tavallisen kansan talkoisiin osaa, kun Suomi tarvitsi joukkohenkeä 1990-luvun laman jäljiltä. Nyt on vallalla omistajakeskeisyys. Yhtiöiden peruslausekkeita ovat omistajaedun valvonta ja osinkopolitiikka. Suurin talouden mantra on voitto ja voittovarojen jako. Kvartaalitalous rakennettiin omistajaehtoisesti, jotta pörssipelien jatkumo toisi voittoja sijoituspeleinä toisten tekemästä työstä, toisten myymistä palveluista ja toisten kehittämistä innovaatioiden hedelmistä. Omistaja oli ja on nyt vielä rahavirtojen keskipisteessä. Kipukynnys ylittyi tänä vuonna, kun Jyrki Katainen verhotusti lupasi omistajiakin hoitaville sairaanhoitajille "500" euroa lisää. Vaalilupaus, joka osaltaan kirvoitti Kokoomukselle voiton Sauli Niinistön äänien ohella, kimposi nyt kaikuna koko palkannauttijaryhmään. Omistajat ovat saaneet nousevista pörssikursseista voittoja vailla vertaa. Osinkoja on jaettu ennätystahtia, kun valtiokin hoksasi antaa varoituksen tulevista muutoksista. Omistajien kaikkivoipaisuus ohitti asiakkaan ja henkilökunnan, näin mitta oli tullut täyteen. Kiihtyvä kvartalisoitu markkinatalous ohjasti luonnon ympäriltämme kierteeseen, jossa pää on tulossa vetävän käteen. Jatkuvan kasvun tavoittelun aikakausi on päättymässä. Ekologinen jalanjälkemme on käymässä ylisuureksi romahduttaen harmoniset järjestelmät, jotka ovat ylläpitäneet elinvoimaa kaikille koko maapallollamme. --- Huolehtisiko nainen paremmin myös ympäristöarvojen toteutumista? Huomisen aikakausi on asiakas kuluttajana ja henkilökunta markkinoinnin, myynnin ja voittojen mahdollistajana. Harvojen epätasajako on muuttumassa monille mahdollisuudeksi. Kuluttajat - niin henkilökuntana kuin asiakkaina - ottavat oman valtansa ostokäyttäytymisellään. Kuluttaja on nousemassa reaaliaikainformaatiossa vaikuttajan roolin, jossa omistajasta tulee palvelija asiakkaillensa. Pääomiksi tullaan hyväksymään myös henkilökunnan motivaatio ja osaaminen. Päätöskyky on astumassa uuteen aikakauteen, päätös on nimenomaan Sinulla - kuluttaja. Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.vuodatus.net ....................... Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus- ( kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2006-2007 ) Kuva 1 --- http://www.panoramio.com/photo/4876034 --- Teksti Hoidettaessa omanapuuta hyvin ja huolellisesti, jakaa se satoa monille ja siitä riittää iloa useille - kaikille niille, jotka osallistuivat sen ylläpitoon. Tänä päivänä yhtiöiden hyödyt ovat korjanneet omistajat, ja palkannauttijalle oli jäänyt monivuotinen palkkamaltti. Kuva 2 --- http://www.panoramio.com/photo/4876048 --- Teksti Markkinataloudessa harvat ovat suuria hyötyjiä, usein vielä myös toisten kustannuksella. Koko maapallo on yhteinen voimavara ja elannon alulle panija. Jaettaessa tasaisemmin maapallomme varoja, riittää siitä hyvin vähän vain kaikille, mutta välttämättömyytenä riittävästi. Kuva 3 --- http://www.panoramio.com/photo/4876074 --- Teksti Kerrotaan, että naiset saavat yhtiöt paremmin tuottaviksi. Kuinka on Wagner, tuo kotitalouksien ja perheyhtiöiden sika, joka koettaa lintsata kaikesta siitä, mitä Viivi koettaa normittaa. Voisiko kotitalousyhtiö paremin, jos Viivi ottaisi ohjat, vai ovatko ne jo? Kuva 4 --- http://www.panoramio.com/photo/4876092 --- Teksti Omistajat ulosmittasivat mm. vientiyhtiöiden hyödyt ja rahat - Suomessa on runsaasti innovointia, ja nämäkin hyödyt jaettiin osinkoina ja ulkomaalaisina investointeina. Kuvassa suuri kansa kuuntelee Tieteiden päivillä 2007 Helsingin Yliopistolla oppineiden luentoja, suosio oli suuri - kansa janoaa uutta tietoa ja oikeudenmukaisempaa tulon- ja voiton jakoa. Kuva 5 --- http://www.panoramio.com/photo/4876105 --- Teksti Suuri kuluttava kansa juhlii Uutena Vuonna 2007 Hämeenlinnassa (Ruunumylly, Kukostensyrjä ), omistajat ja ylin johto ovat juhlineet suurilla palkoilla, palkkioilla, optioilla ja muilla hyödyillä vuosikaudet. Kansalle jäi palkkamaltti ja Uudet Vuodet. Nyt haetaan tasoitusta ja inflaatiolle on kierre valmis. Kuva 6 --- http://www.panoramio.com/photo/4876124 --- Teksti Suomi elää ja voi hyvin viennistä. Jakaantuiko nuo voitot tasaisesti - eivät. Ennen kaikki tehtiin itse, mm. päreet talojen katteiksi, kuvassa juvalainen päreiden tekijä vauhdissa - katoavaa kansanperinnettä. Nyt tuonti valtaa alaa ja olemme täysin riippuvaisia siitä, kuin myös sen maksutavasta - viennistä. Vientitulot ovat kulkeutuneet harvojen taskuun.
Ilkka Luoma (nimimerkki)
...hinnoitellen jopa lapsuuden!--- ... Cc: marja.tiura@eduskunta.fi ; timo.soini@eduskunta.fi ; jutta.urpilainen@eduskunta.fi ; paivi.rasanen@eduskunta.fi ; liisa.hyssala@stm.fi Sent: Tuesday, September 02, 2008 6:28 PM Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Onko markkinataloudella moraalia - kuinka paljon lapsemme kustantavat? Markkinatalous etsii tuottoa ja helpotusta elämään, hinnoitellen jopa lapsuuden (Uutisointi kertoi Sampo OyJ:n konsernijohtaja Björn Wahlroosin kertoneen, ettei yrityksillä ole moraalia. Pankin analyytikko oli miltei samaan aikaan laskenut, kuinka paljon lapsi maksaa vanhemmilleen, ollen huono sijoituskohde?) [ ... suomalaisten kehittämä Millenium-palkinto jaetaan sellaisista saavutuksista, joilla helpotetaan ihmisen elämää. Välineitä, tavaroita, palveluita ja tekniikoita ostetaan yhä enemmän, koska markkinatalous opettaa kasvuun - kasvulla kiihdyttäen ... ] Kulutustalous on laskenut lapsen hinnan aikuiseksi, siitä tehtiin este sijoituksille, jotka tuottavat. Ällistyttävässä pankin analyysissa lapsi saatiin kulungiksi, joka ei tuota, vaan aikaansaa menoja. Traakisena johtopäätöksenä lapsettomuus tuottaa parhaiten ja helpokkeiden saanto parantuu tehden elämästä tekemättömän ilman tuotantokoneiston markkinamoraalia. Wahlroos ilmoitti ykskantaan, että yhtiöt ovat yhden asian liikkeitä - siis kasvuhakuisia voiton tuottajia. Yritykset muodostuvat tuotannontekijöistä, liikeideoista ja kysyntäpotentiaalin luontiominaisuuksista. Nuo kaikki kolme muodostuvat osaltansa ihmisistä. Jos yrityksellä ei ole moraalia, niin onko sitä ihmisissä? Samaan hengenvetoon Wahlroos sivalsi, että markkinatalous on "ihmisen paras ystävä". Muodostuuko elämää kalliimpi yhtälö Millenium -palkinnon jakoperiaatteista, lastenkasvatuksen kustannusanalyysistä ja moraalittomasta yrityksestä? Onko tuon yhtälön lopputulemana markkinatalous, joka etsii kysyntää tyydyttääkseen tuotantokoneiston, jolle on sälytetty vain kasvava tuottovaade? Ennen ruoan hankintaan meni aikaa yli 60%, jopa nykyeläinkunnassa 80%. Helpokkeet ja räjähdysmäisesti lisääntynyt energiankäyttö kuin raaka-aineiden muuntelu johti ihmiset lisääntyvään vapaa-aikaan, josta sikisi ongelmia tekemättömyytenä, osallistumattomuutena ja joukkoon kuulumattomuutena. Ihminen rakensi helpokkeilla, tuloshakuisuudella ja moraalittomuudella muuta eliökuntaa kohtaan kiihtyvän kierteen kohti ympäristökatastrofia. Ennen ympäristö vastasi tasaisesti erillis- ja yhteisevoluutiossa materian ja energian riittävyydestä muuttamatta liiaksi ympäristöä - luoden koko ajan suvunjatkannalle edellytykset sallitussa kilpailutilanteessa. Maapallo on käytännössä nollasummapeli, saaden energiansa auringosta. Kasvu eli oikeastaan tihentymä oli ilmiö aikojen alusta, joka käynnisti nykyisen universumin. Ihmisen lähtökohta on tuossa alun ensimmäisessä tihentymässä, jossa hiukkanen löysi toisen. Toisen jälkeen löytyi kolmas jne... Nyt olemme massakeskittymä, jossa kiihtyvästi kasvu nopeutuu - kaikilla muodoilla. Kulutus kasvaa, päästöt kasvavat, lisääntyvän energian käytön myötä lämpötila "kasvaa" ja lopulta muunnosprosessit luonnonkierrossa kasvavat yli sen kestokyvyn, jotka maapallon kaltaiselle tihentymälle oli alkuyhtälössä luotu. Eläinkunta ei helpota tekemisiään - se pysyy teräkunnossa jatkuvassa kilpailussa, jossa helpokkeet eivät teettäjäänsä auta. Eläinkunnassa ei pentueen tuotto-odotuksia mitata miinuksina - siellä mitataan kyvykkyys jatkaa geenistöllistä perintöä uusiksi sukupolviksi, jotta perimä kulkeutuu eteenpäin (minne?). Eläin- kuin kasvikunnassa ei tunneta moraalittomuutta, se on adjektiivi ihmisperäisenä, missä määrittyy tapa toimia vahvan ja heikon välillä. Eläinkunta syö heikompansa - ihmiskunta markkinataloudessa jakaa kyvykkyyden mukaisesti toimijat lokeroihin, joissa moraalia on tai ei sen mukaan, mitä meidän kunkin pitää puolustaa. On sota reviireistä sekä osto- ja näyttövoimasta. Onko Wahlroos oikeassa ja tietääkö hän nimenomaan markkinatalouden edut meille, tuntien erityisesti moraalitavat mm. edellisestä suurlamasta 1990-luvun alusta? Oliko Wahlroosin ulostulo rahavirrat pysäyttävällä tavalla varoitus alkavasta markkinataistelusta lähestyessämme uutta lamaa tai suurlamaa, jonka valtiovarainministeri Katainen pontevasti torppasi vahvaan talouteemme viitaten vielä noin reilu puolivuotta sitten? Onko seuraavat talouselämän vuodet rulettia ja pokeria sen mukaan kenelle mikäkin käsi on jaettu? Kuinka käy jokerin ja kenellä jää mustapekka? Jääkö kuluttaja tavallisena kansalaisena ajopuukukkaroksi niihin rahavirtoihin, jotka päätyvät ostovoimaisimpien pelimerkeiksi mahdollisen laman jälkeisiin uusiin sijoitusoperaatioihin? Kuinka määritämme uudessa sylen mitan suuremmassa markkinataloudessa jälkeläistemme hinnan ja sijoitustuoton? Ja tulemmeko vähentämään kyllästyneinä liiallisten helpokkeiden käyttöä, vahvistaen samalla yhteyttämme ympäröivään luontoon? Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.vuodatus.net ... Mielipidekirjoitukseen liittyvät kuvakansiot ~ [ kuvia niistä saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2008 ] Kansio 1 --- http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/295rg+ilkka-luoma-ytv---ammassuo.html --- (Ostovoimainnossaan ihmiskunta siirtää yhä enemmän jätettä kulutusjuhlansa jälkinäytöksenä kaatopaikoille, jotka ovat näyttötaloutemme rivo ja haiseva tilataideteos - kaikkinensa) Kansio 2 --- http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/29grm+ilkka-luoma-maallinen-kuluttamisen... --- (On ennalta odotettavaa, että maallisen kuluttamisen ja näyttötalouden sijasta ihmiskunta keskittyy pelastamaan ympäristöään ja itseään rakentamalla henkisiä turvasatamia itselleen) Kansio 3 --- http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/29sac+ilkka-luoma-ihmisen-jaljet.html --- (Ihminen on siirtänyt ja muntanut kulutuksensa jatkuvasti lisääntyessä enemmän materioita ja maamassoja kuin energiaakin enemmän 100 vuodessa kuin on käyttänyt tätä ennen koko historiassaan) Kansio 4 --- http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/295sp+ilkka-luoma-100-vuotisjuhla.html --- (Osa ihmisistä ajautuu syystä ja toisesta laitapuolelle sosiaalisten järjestelmien varaan - useasti ilman todellista omaa syytään, ollen ehkä heikompia näyttötalouden kyynärpääotteluissa kuin kanssaveljensä ja -sisarensa)
Vieras (nimimerkki)
Mikähän ihmeen tarve (tahi oikeus) Nallella on puhua yhtiöiden puolesta yleensä? Miksi hän ei vain totea, että Sampo-konsernilla ei voi olla moraalia? Muut yritykset kommentoikoot asiaa omasta puolestaan!
Matti O Koskela (nimimerkki)
Ihmisen itsensä näkökulmasta täyttä p...an jauhamista koko loiskiehunta omistajapolitiikan soutamisessa. Nollasummapeliä pelataan. Jos joku pinkkihousu sattuu nyt jotain armonpaloja typerältä kansankerrokselta keräämään. Siihen ei aivoja paljon tarvita. Kemppinen, Jukka, Professori, harvinaisen viisas mies on senkin oivaltanut. Ei ole älykkyyttä, jos kansan alimpien kerrosten tietämättömyyteen perustuva jatkuva härski kasinotaloudellinen rahastus onnistuu. Tästähän sijoituspelissä pelkästään on kysymys. En ikinä ymmärtänyt Kourin aikanaan saamaa gloriaa. Aikoinaan samantasoista porukkaa tapasin 50-luvulla Oulun Kauppatorin rannassa, jossa mustalaiset ja muu joutoväki teki maalaisten tietämättömyydellä tiliä joka ainoa päivä. Just tästähän on tänäänkin kysymys, arvoinvaliidien älämölöstä. Nostan Niklakselle hattua joka suhteessa moniarvoisesta uskalluksesta kyseenalaistaa asioita. Se on uskomattoman uskalias teko. Rahan tekohan todella on tänäpäivänä helppoa. Tarvitaan vaan tarpeeksi tollo ja ahne samassa päässä. Perimänsä omaisuuden hoitamisessa jyvät erottuu akanoista viimeistään. Silloin löytyy se yhteiskuntavastuu, josta Niko puhuu.
Ilkka Luoma (nimimerkki)
... yrityksien perustaminen [orig 21.2.2005] Yrityselämän pääomasijoitus, riskinkanto ja yrityksien perustaminen Eteläranta 10 parkaisi jälleen valtiota apuun keskusteltaessa uusien riskiyritysten perustamisesta. Yksityiset sijoittajat eivät lähde innovointiin mukaan, ennenkuin valtio antaa siemeniksi alkupanokset, siis ottaa osaa riskin kantoon. Yritystoiminta on ymmärretty pääomasijoittajan riskinkantona; siis kun sijoitan, niin voin myös saada korkoa sijoituksilleni. Nyt yksityisen pääoman suurin eduspuhuja parkuu valtiolta rahaa, jotta riski pienenisi itse yksityiselle pääomalle (uutisoitu TV:ssä 21.02.2005). Koko 90-luvun valtio edesauttoi voimakkaasti yrityselämää ja nostikin voitot ja osingot kasvu-uralle. Tuloksena oli ylikorotetut osingot juuri ennen kuin säädetty uusi pääomatulojen laki astui voimaan. Pääomaa on paennut Suomesta tuottamaan työpaikkoja ulkomaille. Poliitikot ovat hiljaisesti tukeneet yritystoimintaa, jolloin vienti on saatu nousemaan ja palkat on järkevästi pidetty hyvin maltillisella kasvu-uralla. Tarkoitus oli hyvä ja tuotosta syntyi, mutta raha katosi suurelta osin ulkomaille. Selitykseksi annetaan kilpailukyvyn turvaaminen menemällä sinne, missä on kysyntä sekä edullinen ihmistyövoima. Tämä kelpaisi selostukseksi, mikäli olisi vastaantuloa itse kotimaan tuotantotoiminnassa, mutta ei, voittoja jaetaan avokätisesti omistajille, jopa kiihdyttämällä osingon maksua siinä pelossa, että valtiokin pääsisi saamaan vastakaikua omille tukitoimille yrityksiä kohtaan. Vastuullinen teollisuuspolitiikka ei ole yksipuolista. Vastuullisuus on vuorovaikutusta ja ennenkaikkea työllisyyden hoitoa. On totta, että Suomi valmistautuu kovaan kilpailuun halpatyövoimaa vastaan. Siinä me häviämme. Yritykset menivät tuon ominaisuuden perässä ja jättivät investoinnit ja ennenkaikkea tuotekehityksen vähemmälle itse kotimaassa. Me pärjäämme erikoistumalla huippuosaajiksi meille luontevilla aloilla ja tämä vaatii panoksia tuotekehitykseen, joka on myöskin riskialtista. Valtio ei voi olla aina se hätään huudettu, nyt on vastavuoroisuuden aika. Nyt yritysmaailma kinuaa lisää rahaa valtiolta. "Edes nyt muutama kymmenen miljoonaa euroa, luulisi noin pienen rahan jostain löytyvän", oli kommentointi linnoituksesta, joka vahtii yksityisen pääoman sekä työnantajien etuuksia Etelärannassa. Eteläranta voisi mieluummin kaikessa hiljaisuudessa kannustaa omia pääomajoukkojaan ottamaan vastavuoroisesti vetovastuuta uusien yrityksien perustamiseksi, eikä huutaa valtiota hätiin. Luulisi tuon muutaman kymmenen miljoonan euron löytyvän niistä osingoista, joita on runsaskätisesti jaettu. Pääomapiirit tuntevat riskit ja vastuut, nyt on aika ottaa tuo vastuullisen sijoittajan asema. Kysymys on vastuusta ja kotimaasta. Tämän tyyppiset toimenpiteet, mitä pääoman käyttöpiirit nyt esittävät, ei vahvista heidän asemaansa edes henkisen kotimaan tunnustajina. Tämä tuo entisestään mielikuvaa pääoman maattomuudesta toimiessaan suvereenisti yli rajojen sinne, mistä suurin raaka hyöty on saatavilla. Valtiovallan asema on edesauttaa huonoina aikoina ihmistä ja yrityksiä, mutta vastavuoroisuus syntyy hyvien vuosien tullessa. Mikäli me uskomme itseemme, niin tuo sijoitus löytyy helposti pääomapiireistä ja tällä kertaa ilman valtiota. Tämä nostaa kansallista luottamusta kotimaisen huippuosaamisen jatkuvuuteen. Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.vuodatus.net
fryer (nimimerkki)
Monet vallan ytimessä olevat poliitikot ihailevat yrityselämää ja sen oppeja, haluavat soveltaa näitä oppeja kaikkille elämän osa-alueille. Tehokkuus sitä, tuottavuus tätä. Wahlroos on kingi heidän keskuudessaan. Odotankin jo seuraavaa kohua eduskunnassa. Vanhanen tulee taas kiistämään syytökset kameroiden eteen ja perustelee: "eduskunnalla ei voi olla moraalia, äänestäjät vastaavat itse moraalista".
camunen (nimimerkki)
Jos kehittyneen läntisen ajattelun perustaksi hyväksytään jonkinlainen ihmisen "mittakaava", niin Wahlroos-Ihamuotilan brändiajattelu toimii nurinniskoin: sen sijaan että ensin tunnistettaisiin tarve ja sitten luotaisiin tuote, esim. ihmisen tarve hoitaa asioita puhelimitse johti menestystuote kännykkään, tai ihmisen universaali tarve sisustaa asuntoaan synnytti ruotsalaisen kylänpojan suuren innovaation Ikean, niin nämä ajattelevat päinvastoin, että ensin on tuote, sitten etsitään tarve; siis ostetaan Marimekko (sehän on kivaa mennä valmiiseen pöytään).
Jouna Pyysalo (nimimerkki)
Niklas Herlin kirjoittaa: "Yrityksen arvot heijastavat omistajien arvoja. Yritys siis tuottaa omistajalleen muutakin kuin pääoman tuottoa. (...) Koska omistajilla on arvot ja moraali, yrityksilläkin on arvot ja moraali." Juuri näin asia on, niin yritys- kuin tiedemaailmassa sekä varmaan kaikkialla muuallakin. Esim. isänmaallisuus on arvo, jota yhtiö, samoin kuin tiedeprojekti tai vastaava voi tarkoituksellisesti ajaa kotimaassaan sen eduksi. Se, että omistajien moraalittomuutta ja siten arvottomuutta esiintyy on aivan eri asia. Näilläkin on kelvoton ja arvoton "moraali". Jouna Pyysalo
Vieras (nimimerkki)
"Esim. isänmaallisuus on arvo, jota yhtiö, samoin kuin tiedeprojekti tai vastaava voi tarkoituksellisesti ajaa kotimaassaan sen eduksi." Jos "sen eduksi" tarkoittaa tässä esimerkiksi "yhtiön eduksi" niin eikö isänmaallisuus ole silloin väline eikä arvo ? Jos arvot muuttuvat välineiksi, ne katoavat kokonaan.
Jouna Pyysalo (nimimerkki)
Voin vastata vain omasta puolestani: tarkoitan, että olen valmistunut erittäin hyvin paperein Helsingin Yliopistosta, joten valinnanvaraa oli. Päätökseni jäädä Suomeen laatimaan väitöskirja johtui nimenomaan projektin lupaavuudesta ja sen Suomeen liittyvistä näkymistä: Vaikka muualla olisi ehkä maksettu enemmän ja elämä olisi ollut halvempaa, helpompaa, jne. vaa'assa painoi nimenomaan Isänmaan siihen mennessä tarjoama mahdollisuus koulutukseen ja tieteentekoon. Laatimalla väitöskirjan hyvin, se - laajuutensa ja kokonaisotteensa johdosta - on kunniaksi Helsingin Yliopistolle ja siten Suomelle. Tässä mielessä tiedeprojekti on tavallaan tutkijan firma, jonka johtamisessa - aivan samoin kuin yrityksissä - moraalin ja arvojen, esim. Isänmaan merkitys voi olla hyvinkin huomattava. Mitä tulee Isänmaahan välineenä, tämä puoli asiaa näkyy pikemminkin suomalaisten rehellisyytenä ja työteliäisyytenä, jotka läpitunkevat koko kulttuurimme ja elämäntapamme (jos nyt joka tuotantoon sisältyvä hävikki, mädät munat, poistetaan). Juuri rehellisyys ja työteliäisyys ovat tieteenteon kaksi keskeistä ominaisuutta ja kääntäen niiden puuttuessa sama heijastuu myös tuotettuun tieteeseen: on hyvin ristiriitaista yrittää tehdä rehellistä työtä (esim. nyt tieteessä) täysin epärehellisessä ympäristössä, mistä sitten tiedemiesten joukkopako natsi-Saksan ja nyttemmin Israelin ja USA:n kaltaisissa maissa aiheutuu. Suomalaiset tutkijat - jo valmiiksi rehellisiä suomalaiseen tyyliin - ovat hypersensitiivisiä valehtelulle. Isänmaan tarjotessa rehellisyyttä, se on tässä mielessä myös väline, turvallinen työtä itseään muistuttava suoraviivainen, oikeudenmukaisen ympäristö samankaltaisen tutkimustyön harjoittamiselle. Jouna Pyysalo
Vieras (nimimerkki)
On se hienoa, että pikku perijällä on oikein mielipiteitä. Mutta asia n kuitenkin niin, että Nalle on oikeassa ja sä väärässä.
Nyhtänköljä (nimimerkki)
..ja karavaani kulkee.
sinivalkoinen (nimimerkki)
Ruotsalainen monimiljonääri arvostelee toista ruotsalaista monimiljonääriä kuinka bisnestä tehdään oikein. Helppo sitä on puhua niin Niklaksen kuin Björnenkin, kun molempien "Pappa petalar".
pakista (nimimerkki)
Voisit pysyä totuudessa. Molemmat ovat suomalaisia.
niklasherlin (nimimerkki)
Kaiken maailman hömpötyksiin en jaksaisi vastata, mutta jos nimimerkki sinivalkoinen saa noin lyhyeen tekstiin kolme radikaalia asiavirhettä, lienee oikaisun paikka. 1. Olen suomalainen, äidinkieleni on suomi ja ruotsini kehnoa. 2. Björn Wahlroos on suomalainen, jonka äidinkieli on ruotsi ja suomi täydellistä. 3. Björn Wahlroos on virkamiesperheen poika ja tienannut miljoonansa omalla osaamisellaan. Terv. Niko H.
sinivalkoinen (nimimerkki)
Anteeksi, Niklas, jos loukkaannuit. Kirjoitukseni oli tarkoitettu humoristiseksi, ei loukkaavaksi. Savolaisia sanotaan kieroiksi, hämäläisiä hitaiksi ja yksinkertaisiksi, pohjalaisia saitureiksi, ruotsinkielisiä pappa betalareiksi, jne... Tarkoitin ruotsalaisella ruotsinkielistä, se että olet suomenkielinen, ei ollut tiedossani. Nyt tiedän. Kiitos oikaisusta. En enää kerro täällä ruotsinkielisistä humoristiseen sävyyn, jos siitä noin suututaan. Savolaisista, karjalaisista ja pohjalaisista voi, koska me emme loukkaannu jos meista vitsiä kerrotaan, itse olen hämäläinen. Olen hidas ja yksinkertainen, mutta lempeä. Mielestäni teit hyvän työn Niklas, kun herätit Uusi Suomi nimen henkiin. Vanhana US -lehden tilaajana ja ahkerana lukijana olen kiitollinen. Usari oli Suomen paras sanomalehti ja te jatkatte hyviä perinteitä. Koska en näköjään osaa kommentoida oikein, lopetan käyttäjätilini ja vaikenen. Jatkan lukemista. Kiitos. P.S. HIFK SM-Liiga mestari 2009
Jaakko.myid.net (nimimerkki)
Niinpä niin. 3 kardinaalivirhettä noin lyhyessä kirjoituksessa ... ja sitten täällä haukutaan amerikkalaisia tyhmiksi faktat sivuuttaviksi tohveloiksi. Sillä lailla.
sinivalkoinen (nimimerkki)
Oliko mulla 3 virhettä? Ruotsinkielisiä sanotaan yleensä ruotsalaisiksi, tietääkseni he itsekin sanovat olevansa ruotsalaisia?. finlands svensk = suomen ruotsalainen, eiks se noin mee?? Jotkut suomalaisista on savolaisia, toiset pohjalaisia, ruotsalaisia, jne...Björn W. on siis ruotsalainen, siinä missä minä hämäläinen. 2 virhettäni olivat ne, että luulin Niklas H:ta suomenruotsalaiseksi ja Björn W:n isäukkoa rikkaaksi. Olin väärässä. Niklas ei ole suomenruotsalainen, eikä Björn syntyjään varakkaasta perheestä. Virheitä sattuu, ei maailma siihen kaadu. Mutta onneksi virheet voi aina korjata, kuten nyt.
Ilkka Luoma (nimimerkki)
Björn Wahlroosin äiti oli suuren apteekin apteekkari - he keikkuvat yleensä verokalentereiden kärjessä - Buntta W. oli legendaarinen KTM:n kansliapäällikkö ...
sinivalkoinen (nimimerkki)
Minäkin luulin juuri sen takia myös Björnin olleen syntyjään varakas, eikä vasta aikuisena rikkaaksi tullut. Mutta kuten Niklas H. sanoi näin ei ollut. Apteekkarit ja KTM:n pomot olivat siihen aikaan varattomia eivätkä varakkaita, näemmä.
Ilkka Luoma (nimimerkki)
perheissä vallattomalla 1960-luvun lopulla perheiden pojista tuli tulipunaisia kapinoidakseen voimakastahtoista isää ja/ tai äitiä vastaan... ?
sinivalkoinen (nimimerkki)
Eli näköjään kirjoituksessani ei ollutkaan kolmea virhettä vaan yksi. Niklaksen mielestä 3 virhettäni: Björn W. on sukujuuriltaan ruotsalainen = totta. Björn W. oli syntyjään varakkaasta ruotsinkielisestä perheestä, eli "pappa petalar" = totta. Niklas H. on sukujuuriltaan ruotsalainen = väärin. Olin siis väärässä yhdessä asiassa en kolmessa. Niklas H. oli siis itse 2 kertaa väärässä, korjatessaan väitteitäni. Se on yksi virhe enemmän kuin minulla oli. Onneksi en ole ainoa joka tekee virheitä. Saatan sittenkin säilyttää käyttäjätilini täällä, sillä en kirjoita sen enempää virheellisesti kuin muutkaan täällä, näemmä.
semi (nimimerkki)
aivan oikein Hifk mestariksi 2009 ja siilinpalloilijat jos sellaisia on divariin. Noen gangen må kose litt, det går ikke at vi tar alt jaevla alvor.
pakista (nimimerkki)
Kukapa sitä virheetön on. Tuleehan niitä mokia tekeville, sillä ainoastaan tekemättömät niistä välttyvät.
pekkatoivonen (nimimerkki)
Mikä nöyristelijä löytyikään isänmaallisen nimimerkin takaa ! Mikäli asenteesi myös itänaapuriin on samankaltaista kuin herra Herliniin,voit samantien tehdä kaulakiikun.
sinivalkoinen (nimimerkki)
Onko se nöyristelyä jos pyytää anteeksi, kun toinen tuohtuu? Minusta se on rehellisyyttä.
pekkatoivonen (nimimerkki)
N-L tuohtui aikoinaan Mainilan laukauksista,sinä pyytelet niitä vieläkin anteeksi ? Tunnustaminen ei aina ole rehellisyyttä,se voi olla nöyristelyä.
sinivalkoinen (nimimerkki)
Sähän varsinainen MacGyver olet, jos saat yhdistettyä Mainilan laukaukset siihen että pyydän anteeksi Niklakselta, hänen kertoessaan kirjoittaneeni useita virheitä koskien hänen ja Björnin W:n sukujuuria.
alanmies (nimimerkki)
Jään mielenkiinnolla odottamaan nimim. sinivalkoisen lupaamaa käyttäjätilin lopettamista. Mahtaakohan olla sanojensa mittainen mies tai pelkkä marjanpoimijamummo.
alanmies (nimimerkki)
Jään mielenkiinnolla odottamaan nimim. sinivalkoisen lupaamaa käyttäjätilin lopettamista. Mahtaakohan olla sanojensa mittainen mies tai pelkkä marjanpoimijamummo.
sinivalkoinen (nimimerkki)
Sanoin lopettavani, koska kirjoituksessani oli kuulemma kolme kardinaalivirhettä, joista johtuen blogin kirjoittaja tuohtui. Kuitenkin osoittautui että virheitä olikin vain yksi. Aika näyttää teenkö kuten ent. pääministerimme Lipponen, kun hän vuosien mittaan on vaihtanut mielipiteensä Natosta. Milloin se on paha, milloin hyvä, milloin vaara, milloin "mitä pahaa on Natossa ?"toteamukseen. Tai miten hän politiikkaan tullessaan kirosi kapitalismin ja porvarit samalla ylistäen sosialismia, kun nykyään itsekin on varsin varakas porvari, sosialisminsa unohtaneena. Eli käännänkö takkini ja pysyn, vai poistunko?
pekkatoivonen (nimimerkki)
Pyydä herra Herlin tuopilliselle kanssasi johonkin sopivaksi katsomaasi pubiin,tarjoa koko kierros,paiskaa kättä ja poistu.
sinivalkoinen (nimimerkki)
Jos satun Hifkin matsissa Niken näkemään nakkijonossa saatan tarjota parikin muovilasillista Koffia. Mutta ei taida Nikke muistaa meikäläistä enää tunnin kuluttua, kun on parempaakin tekemistä kuin tällasen taviksen mielipiteet ja pohdinnat.
Vieras (nimimerkki)
areena jää liikaa Wiki Nevan ja Vuodatus Luoman linkkikokoelmaksi.
sinivalkoinen (nimimerkki)
Yritin vain tuoda omia mielipiteitäni esille suuresti arvostamani Uusi Suomi -sanomalehden kunniakkaan nimen ottaneessa/ostaneessa sivustossa. Mutta tää näyttää olevan sdp-Tervon ja skp-Koposen propagandasivusto, joten jääköön kommentointi niille jotka haluaa ja osaa. Minä en osaa. Nyt tämän kirjoitettuani selviää, olenko kuten kaasuputki-Paavo, eli takinkääntäjä vai sanani mittainen MIES.
alanmies (nimimerkki)
pekkatoivonen (nimimerkki)
Jokainen kirjoittamasi kirjoitus on aina sen julkaisuhetkellä viimeinen kirjoitus.Jatka toki mielipidevaikuttajan uraasi.Olet jo päässyt lähelle konkretiaa lupaamalla tarjota oluita blogistillekin.Olen varma,että herra Herlin jossain korkealla nyökyttelee hyväksyvästi sinivalkoiselle miehellemme.
semi (nimimerkki)
Kirjoittaja tuohtui, niin ehkä olisi syytä olla kirjoittamatta Blogeja ettei tule paha mieli. Sampo vakuutusyhtiöstä en tiedä mutta Sampo pankin toiminta muistuttaa pahasti Tanskalaista pankkia josta on runsaasti kokemusta Kööpenhaminasta. Jos Walroos on samaa tasoa niin ei hyvin mene.
Vieras (nimimerkki)
En minäkään vastaile, mutta tuo omalla osaamisellaan hieman raapaisi. Eli omalla osaamisellaan kyllä, kuten aikaisemminkin myönsin, mutta alussa ehkä jonkun muun resursseilla riskittömästi. Mutta... hitto, mähän toistan itseäni... taas... no, joka tapauksessa, olin sanomassa siitä 90-luvun alusta ja siitä, miten W silloin toimi. Se oli kuitenkin sitä hänen mainitsemaasi tavattoman nopeasti asiayhteydet ymmärtävää toimintaansa. Hän vain käytti annetun tilaisuuden hyväkseen.
Yrittäjä (nimimerkki)
Nalle puhuu oikeata puhetta, mutta kärjistäen. Eihän kukaan enkä minäkään jaksaisi vasta Tarja Halosen yhteiskuntapolittiseen puheeseen, jos siis sellaisen joskus kuulisi. Minusta ihmiset on toimijoita ja ihmisillä on se moraali ja kaikki päätökset tulevat viime kädessä ihmisten tunne-elämän ja pääkopan kautta. Oli sitten yrityksellä arvot ja kaikki yhteiskuntavastuut jne. Jos puhelin soi ja rahankerjääjä soittaa niin päätöksen teen minä ihmisenä enkä y-tunnuksena. Yritys on minusta verottajaa varten tehty luomus, jolla ei voi olla moraalia. Jos yritykset hoitaisivat vieläkin enemmän yhteiskuntavastuutaan niin mihin hittoon me enää tarvitaan valtiota? Voihan olla, että Herlinin Konecranesissa on arvona esim. ihmisten huomiointi, mutta kuitenkin lakko voi alkaa siellä huomenna. Eli se niistä arvoista. Omana esimerkkinä kannoin mielstäni humaania yhteiskuntavastuutani ja palkkasin työttömän ja maksoin vielä suurempaa kuin pyydettyä liksaa. Ei mennyt kauan, kun tuli haaste siitä, että maksan muka liian pientä palkkaa. Tämä olikin viimeinen yhteiskuntavastuinen tekoni. Nyt ajattelenkin vain firman parasta ja piste.
ristovehvilainen (nimimerkki)
Kyllä Wahlroosin kommentti pöyhäisi ainakin minulla arkaan kohtaan. Olen ikäni ollut kapitalisimin kannalla, mutta nyt olen viime vuodet seurannut yhä skeptisempänä vallalla olevaa itsekkyyden ja ahneuden tympeää näytelmää. Spekulatiivisten voittojen kääriminen - siitä Wahlroosin omaisuudessa on suuresti kysymys - on mielestäni epäeettistä. Kun Wahlroos puhuu yrityksen tehtävästä ja kun hänen ja muun korkeimman johdon tulot ovat niin voimakkaasti sidoksissa yrityksen tulokseen, on hieman hurskasta sanoa, että yrityksen ainoa tehtävä on voiton maksimointi. Mielestäni Friedman oli yhtä väärässä oleva ajattelija kuin Marx. Molemmilla oli vahva usko omaan ideologiaansa mutta he eivät tajunneet, kuinka paljon vääryyttä niiden soveltajat saavat aikaan. Vapaa markkinatalous on korvattava jollain moraalisemmalla talousmallilla. Kokoomus lupaili vastuullista markkinataloutta. Ei ole kuulunut muuta kuin yksi sen suuntainen kannanotto. Kokoomuksen ministeri nousi vastustamaan Vihdin Ideapark-sijaintia. Lienee liikaa vaadittu, että Kokoomus voisi luoda toimivan talousmallin, mutta hyvä, että tunnustavan tämän nykyisen mallin heikkouden.
kultaraha (nimimerkki)
Jos väitteesi Friedmanista perustuu ainoastaan sosialistien propagandaan, niin suosittelen jonkun Friedmanin kirjan lukemista. Free to Choose löytyy suomeksikin: Vapaus valita (Otava, 1982) ISBN 951-1-06750-8. Sitä tehdyn TV sarjan voi katsella http://miltonfriedman.blogspot.com/
warjaksi (nimimerkki)
Tää Friedman oppeineen huseerasi murhamies Pinochetinjohtamassa Chilessä ja monessa muussa diktatuurissa. Ihmishengistä viis kuhan saa toteuttaa "nerokkaita oppejaan". Ei ne Friedmanin opit toimikaan kuin pakkovallan alla. Minusta Friedman kuuluu luokkaan murhamiesten kätyri ja diktaattorien ylin ystävä. Luuleekos muuten joku, että taloustiede on tiedettä. Se on samanlaista "tiedettä" kuin esimerkiksi psykiatria haha.
kultaraha (nimimerkki)
Ensimmäinen asia, joka Friedmanista pitää tietää, on se, että hän oli libertaari, vapauden puolestapuhuja, kaikkien totalitarististen hallintojen vastustaja. Friedman oli myös Chicagon koulukunnan johtohahmo. Chicagon koulukuntaan kuuluvia ekonomisteja on kaikkialla, myös Chilessä. (The Chicago school of economics). http://en.wikipedia.org/wiki/Chicago_school_(economics) Friedman ei ollut Pinochetin neuvonantaja. Friedman piti yhteyttä chilessä oleviin Chigagon koulukunnan ekonomisteihin, jotka pääsivät Chilen talousromahduksen jälkeen hoitamaan juntan talouspolitiikkaa. He saivat aikaan talouden voimakkaan nousun, jota kutsutaan Chilen ihmeeksi. Friedman uskoi, monien muidenkin libertaarien tapaan, vapaan markkinatalouden johtavan myös yhteiskunnalliseen vapauteen. Tässä Friedman oli oikeassa. Talouden vapautuessa Pinochetin valta väheni. Pinochetin luovutti lopulta vallan demokraattisesti valitulle hallinnolle 1990. Friedman taisteli Pinochettia vastaan älyllä. Jos Friedman olisi saanut varomattomalla toiminnalla Pinochetin hankiutumaan eroon chicagolaisista, niin maan vapautumista ei todennäköisesti olisi tapahtunut. Toisin sanoen, Friedman ja Chilen chicagon koulukunta toimi Pinochetin valtaa vastaan. Pinochet ei tajunnut sitä ja hyvä niin. Voi myös olla mahdollista, että Pinochet tajusi, mutta hyväksyi sen, koska näki, että kapitalismi tuo vaurautta kansalle. Pinochet oli diktaattori, mutta murhamiehenä varsin vaatimaton verrattuna sosialistidiktaattoreihin. Sosialistit valehtelevat aivan häpeilemättömästi yrittäessään demonisoida vapautta ja kapitalismia.
kultaraha (nimimerkki)
Olen aina ihmetellyt vasemmiston kykyä sulkea silmänsä vasemmistodiktaattoreiden hirmuteoilta. Jos Pinochet olisi ollut vasemmistolainen, niin vasemmisto olisi juhlinut häntä sankarina, huolimatta 3000 ihmisen murhasta, joka on vasemmistolaisten diktaattorien mittakaavassa säälittävän alhainen luku. Kommunistidiktaattorit (Joseph Stalin, Mao Tse-Tung, Vladimir Lenin, Ho Chi Minh, Kim Il Sung, Pol Pot, Kim Jong Il, Gheorghe Gheorghiu, Tito, Mengistu Haile, Le Duan, Babrak Karmal, Robert Mugabe, Fidel Castro jne. ) ovat murhanneet reilusti yli 100 milj. ihmistä. Muut sosialistit ja puolisosialistit, kuten Hitler ja Mussolini, koko joukon lisää. Pinochet oli ainoa diktaattori, jonka hyväksymä talouspolitiikka johti talouden vapautumiseen eli kapitalismiin ja lopulta myös yhteiskunnan vapautumiseen. Kaikki muut diktaattorit ovat ja ovat olleet enemmän tai vähemmän sosialistisia. "Ei ne Friedmanin opit toimikaan kuin pakkovallan alla." Friedmanin opit johtivat diktatuurin kaatumiseen ja demokratiaan. Tällä hetkellä Chile on Friedmanin opein ilman pakkovaltaa sijalla 8. Heritagen valtioiden taloudellisia vapauksia mittaavalla indeksillä. http://www.heritage.org/research/features/index/countries.cfm Chile on myös yksi etelä-amerikan vakaimmista ja vauraimmista maista. http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/country_profiles/1222764.stm
camunen (nimimerkki)
Niin Wahlrooseilla kuin Herlineilläkin on kirimistä ennen kuin heidän nimensä osataan liittää näihin porukoihin vähänkään isommissa ympyröissä.
kultaraha (nimimerkki)
tätä taustaa vasten vasemmiston kitinä "yritysten moraalista" on säälittävää hurskastelua.
pakista (nimimerkki)
"Yritys on minusta verottajaa varten tehty luomus, jolla ei voi olla moraalia." Etköhän nyt lauo kuitenkin hieman ajattelemattomasti. Enpä ole tavannut yrittäjää perustamassa sitä verottajaa varten. Yritykseltä puuttuu luonnollisesti moraali, mutta yrittäjä voi sen omata. Teoriassa useinkin yrityksen tarkoitusperät puetaan kaunein sanankääntein ohjelmiksi, jotka käytännön realiteetit saavat yrittäjät tuotapikaa unohtamaan. Kasvava talousrikollisuus puhuu omaa kieltään moraalista ja sen puutteesta.
kultaraha (nimimerkki)
on monesti kyse yrittäjän epätoivoisesta yrityksestä turvata oma ja yrityksen tulevaisuus ahneen ja säälimättömän verottajan kynsistä.
pakista (nimimerkki)
Ehkä näinkin on, mutta onko yrittäjäverotus Suomessa verrattuna muihin maihin erityisen korkea.
Vieras (nimimerkki)
ETTÄ MITÄH? On se hyvä, että joidenkin kirjoittajien äo selviää ihan tällaisilla pienillä kommenteilla. Voi jatkossa jättää heidän sepustuksensa omaan arvoonsa.
kultaraha (nimimerkki)
ei ÄO:sta. Jos ei sitä ymmärrä, niin on syytä katsoa peiliin ÄO:n kanssa.
Ilkka Luoma (nimimerkki)
Yritys omistaa omanlaisensa moraalin, yrityksessä työtä tekevät ihmiset omistavat myös moraalin - kuka kantaa ja mitä?--- ... [orig. tiistai, kesäkuu 06, 2006] Työn, Isänmaan ja perheen työmies on paikkansa ansainnut HS Kuukausiliite kirjoitti kirvesmiehen tarinaa - kirveen varresta ammattiyhdistysjohtajaksi, Lauri Ihalaisesta niin hyvin, että se on viesti nuorelle polvelle uudistumismahdollisuuksien pohjasta, jonka suuret ikäpolvet rakensivat jälkipolville. 1950-1970 -luvuilla vahva kolmikanta, SAK, maataloustuottajat ja Kekkonen tekivät sen Suomelle, mistä nyt ponnistamme maapalloistuvan elämäntavan ongelmien kimppuun. Tämän päivän työväestö on taloudeltaan enemmän kuin eilisen päivän toimihenkilöstö ja tiedoiltaan paremmin ymmärtäviä kuin takavuosikymmenien taloudellinen eliitti. Lauri Ihalaisen johtama SAK on konsensuksen esimerkki koivistolaiseen tapaan. SAK on osoittanut suurempaa Isänmaallisuutta kuin rajaton ja maaton raha. Pääoma, joka vaatii aina tuottoa, tarvitsee tuotantolinjoillensa ihmisten työpanoksen, jotka viime kädessä takaavat omistajien osingot ja ylimmän johdon optiototeumat. SAK lunasti osuutensa 1990-luvun lamassa toteuttaen pisimmän työrauhan ja maltillisimman palkkakehityksen miesmuistiin. Yritykset mittasivat merkittävän osan tarjotuista eduista investointeina ulkomaille työllistämään kehittyvien maiden toverit. Selitykseksi on kelvannut kilpailukyvyn turvaaminen. Lauri Ihalainen ihastuttaisi takavuosikymmenien kokoomusjohtajia vastuullisella edunvalvontapolitiikallaan. Patruunat olisivat pitäneet tämän päivän SAK-johtajaa enemmän kokoomuslaisena kuin nykypäivän kykypuoluelaisena. Ihalainen tunnustaa yhteiskunnan tärkeimmän yhteenkuuluvuutta toteuttavat teemat: työllisyyden ja oikeutuksen työn tekoon merkittävimmiksi Isänmaamme menestystekijöiksi. Työväestöstä on syntynyt takavuosien kansallismielisiä, joille perhe, työ ja Isänmaa olivat ja ovat kaikki kaikessa. Ihalainen ystävälliseen sävyynsä peräänkuulutti sukupolvien välistä sopimusta. Mainittakoon, että suuret ikäluokat jättävät aikanaan maamme historian suurimmat perinnöt jälkeläisilleen. Nuorempien kannattaisi antaa arvo sille 60- ja 70-lukujen työnteolle olosuhteissa, joihin tutkimusten mukaan tämän päivän opiskeleva nuori ei suin surminkaan menisi. Nyt halutaan vähemmällä ja mukavammalla työllä vain enemmän rahaa. Työnteon moraalista voidaan ottaa esimerkki paperiväestä Voikkaalla. UPM:n tehtailta työttömiksi jäävät ovat jo osaksi vaurautensa tehneet (suurin osa väestä on liki eläkeiässä noin 10 vuoden kuluessa), talot on hankittu ja velkaa on vähän, on mökki ja auto sekä ansaittu kohtuullinen eläke, koska tunnetusti paperiväellä on ollut selvästi parempi palkkataso kuin keskimäärin Suomessa. Näistä tekijöistä huolimatta huoli huomisesta on syvä, koska nämä ihmiset ovat tottuneet tekemään työtä ja nousemaan joka työaamu säntillisesti koneidensa ääreen. Ihalaisen SAK kantaisi vastuuta työstä ja varmaan kustannustasostakin, jos kohtuullisuus tavoittaisi kaikki tehtaiden ja konttoreiden kerrokset. SAK:ssa ei ole noussut yhteisymmärrystä palkkakustannustasosta, jonka niskaan useasti yritykset kilpailukykynsä nakkaavat uhasta työpaikkojen siirtymisestä kehittyviin alemman palkkatason maihin. Palkkatasoremontti koskee koko Suomen ansioelämässä olevaa kansaa. Suomella on varaa palkkajoustoihin, jos se nähdään koko kansan mittaisena. SAK:n ylimmät johtajat voisivat esimerkillään Eteläranta 10:n kanssa laskea bruttopalkkojansa noin 3-6 prosentilla. Lauri Ihalainen on samoilla linjoilla kuin takavuosikymmenien yrityspatruunat eli omistajajohtajat. Patruunat hoivasivat väkeänsä myös käytännössä, ei ollut YT-henkilöstönvähennysohjelmia, eikä ollut työpaikkasiirtoja ulkomaille. Patruunatkin osallistuivat toki kansainvälisyyteen vientitoimintana, kuitenkin investointien ja kehityssuunnitelmien jäädessä omiin Suomessa oleviin tuotantolaitoksiin. Eilinen patruuna olisi suuressa yhteisymmärryksessä tämän päivän ihalaisten kanssa. Merkittävää oli se, että patruuunat olivat omistajina ja kuitenkin lähellä tehtaiden lattioita. Kekkonen, MTK ja SAK nostivat maamme taloudelliseen eturiviin ja antoivat peruseväät tämän päivän nokioille. Suurten ikäluokkien ahkera työ antoi mahdollisuudet moniin tuotekehitys ja kilpailukyky parannuksiin, joista on syntynyt lähinnä teknisesti käsite Suomalainen osaaminen. Suomalainen insinööri on noussut suurten joukkoon pragmaattisena analysoijana pitämään hevosta, jota vilkkaat myyntimiehet joskus väärille urille yrittävät ohjata. Lauri Ihalainen on tehnyt kansallisesti ottaen suuren työn, joka ansaitsee myöhemmin palkkionsa teoista, jotka ovat merkittävästi muovanneet Isänmaamme työnteon kasvoja. Viimeisellä kaudellaan Lauri Ihalainen joutunee suurimman haasteensa ääreen; hänen tulisi tavallansa ohjastaa kansakunta palkkatalkoisiin yhdessä teollisuuden Eteläranta 10:n kanssa. Näin suomalainen työ, osaaminen ja kunniantunto velvollisuudesta huomista kohtaan saisi kohtaantonsa viriävästä suomalaisen työn kilpailukyvystä. Itse kulutus ei ole enää itseisarvo, vaan osallistuminen ja yhteenkuuluvuus, joka ymmärretään erityisen hyvin SAK:ssa, yli miljoonan ihmisen hajanaisena yhteisönä. Suomessa oli takavuosina myös toinen kirvesmiehen tarina ahkeruudesta, työstä ja yrittämisestä. Vuorineuvos Armas Puolimatka teki kirveen varresta suuryrityksen ja työpaikan monille muillekin kirvesmiehille, kädentaitajille, joille on nyt uusi tilaus. Armaksen rahat ovat sittemmin kanavoituneet maattomiksi ja rajattomiksi pääomasijoituksiksi, joissa itse työnteko ei ole etusijalla, vaan pääroolissa on pääoman takoma tuotto, korko ja osinko. SAK:n puheenjohtajassa Lauri Ihalaisessa huokui HS-kuukausiliitteen haastattelussa Isänmaan ystävä. Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.vuodatus.net
Ilkka Luoma (nimimerkki)
Yritys hakee voittoja ja vastuullisimmillaan työtä jäljelle jääville. Työ on ihmisen suurin päämäärä, ilman sitä ei tunnetusti tule toimeen. Voittojen tavoittelu kilpailutilanteessa ajaa kustannusjahtia - automaatio on halvempaa kuin ihmistyö. Missä menee yrityksen moraali, kun se ajaa kustannuskilpailussa ihmisiä kilometritehtaalle ja korvaa heidät automaatiolla?--- ... [ orig. sunnuntai, helmikuu 04, 2007 ] Automaatio ajaa meidät palvelemaan toinen toisiamme [markkinatalouden kehote on tuottaa riittävä voitto jaettavaksi omistajille ja tuotto tehdä investointeja sinne, missä on edullisin tuotantoympäristö sekä suurin kysyntä] Suomi oli luokkayhteiskunta vielä 1960-luvulla. Silloin meillä oli rehellisesti duunari ja tirehtööri kuin työmies ja johtaja. Työsuhteet olivat pitkiä ja hommia riitti - työttömyys oli pientä, noin 3-5% luokkaa, tai oikeastaan työttömyys oli outo ilmiö. 1960-luvulla vielä vaneri ja sahatavara tehtiin Suomessa ja laivattiin vientiin. Oli tehokasta tuottaa voittoja devalvaatioiden turvaamassa talousympäristössä. Korot olivat vakaat ja patruunat halusivat tehtaiden olevan lähellä omia kartanoitaan. Nyt tuotanto karkaa mm. korkeiden palkkakustannuksiemme vuoksi kehittyviin maihin tehden hiljalleen sitä, mihin kehitysapu ei koskaan kyennyt. Länsimaalainen investointi ja työtilanteiden luonti mm. Kiinassa hiljakseen nostaa heidän palkkatasoa ja ostovoimaa. Suomesta siirtyy entistä enemmän lähivuosina sarjatuotantotyöpaikkoja Kiinaan, Intiaan ja muihin edullisten palkkatasojen maihin. Seuraavassa aallossa lähtee myös suunnittelutyötä, mm. Kiina puskee markkinoille joka vuosi noin 340.000 insinööriä, eikä ole luultavaa, että me olisimme heitä paljoakaan "parempia". Meidän on sopeuduttava, sillä valitsimme itse linjamme palkka- ja kustannuskehityksessä - me olemme automatisoimassa itseämme ulos käden työstä, tai oikeastaan automatisoimme itseämme palvelemaan toinen toistamme. Kaikki eivät voi olla myöskään matkailuelinkeinossa, joka on meille Suomessa huomisen työ- ja tehtäväalue. Suomi on huomisen matkailumaa, systemaattista suunnittelua ei ole vielä edes aloitettu. Nokia teki ensimmäisen kauppansa Kiinaan nykymuodossaan 22 vuotta sitten - kaupan arvo oli "vaatimattomat" n. 500.000 USD. Välissä oli Nokian oma kriisi, palkkarahoja mauruttiin mm. Lontoosta, koska suomalaiset pankit eivät antaneet. Nyt Nokia ei tarvitse suomalaisia pankkeja, siis niitä vähiä. Nokia on yksi Kiinassa olevien ulkomaalaisten yhtiöiden helmiä, tuottaen todennäköisesti Nokialle sen suurimmat voitot. Nokia kasvoi mittoihinsa paljolti myös Kiinan ansiosta. Suomi on kallis maa ja meillä on "kallista asua ja toimia". Me olemme itse asiamme tähän tilaan järjestäneet. Loimme yhden maailman parhaista sosiaaliturvista, niin hyvän, että meillä ei tarvitse tehdä työtä. Olemme individualismissamme niin kollektiivisia, että keräämme rahat toistemme hoivaamiseen. Loimme hyvinvoinnin kansalaisyhteiskunnan, jota nyt ei ole siellä, mihin liukuhihnamme katoavat. Seuraavaksi alamme automatisoimaan lisää, että työtehokkuutemme olisi kilpailutilanteen mukainen - siis meidän on tuotettava entistä enemmän vähemmillä ihmistyötunneilla. Automatisointiin menevät kohta myös palveluammatit - alamme palvelemaan itse itseämme esim. internetissä. Löydämme kohta sieltä automaattisesti myös virtuaalisen toisintominämme seurustelukumppaniksemme. Automaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä. Jos haluaa torpedoida omat kaupalliset pyrkimykset Kiinassa, niin silloin markkinoi automaatiota, systeemejä ja prosesseja, joissa ei työntekijöitä tarvita, tai jos tarvitaan niin ainakin 70% voidaan poistaa nykyisestä toimintamallista. Tällä toimenpiteellä saa kiinalaiset viranomaiset tylyiksi, sillä heillä on yksi yhteinen päämäärä ja se on työllisyyden turvaaminen. Kiina ei halua enää yhtään työtöntä entisten piilotyöttömien joukkoon. Kiinassa ei ole mekanismeja, joissa toimeentulo ilman työtä onnistuisi, vain sukulaiset ja perhe on se voima, mikä meillä taas sälyttyi yhteiskunnalle. Suomessa me maksoimme itsellemme huomisen kilpailukyvyn heikkenemisen ostaessamme kustannuksillamme tulevaisuuden turvaa. Kiinassa tulevaisuuden turva on työ, työ ja sitten työ - suosituimmillaan itsenäinen yrittäjyys, perhekeskeisyys ja sukulaisten suosiminen yhteenkuuluvuuden nimissä. Turva on siellä perheessä, suvussa ja keskushallinnossa, jonne voi kiukutella aluehallinnon mielivaltaisuuksista. Kiinassa työ on valtion suojeluksessa ja nyt uuden aikakauden saatossa kisa menestykseen on avattu kaikille, lopusta huolehtii talouden ja yrittämisen evoluutio. Suomi kuten muut kehittyneet länsitaloudet ovat automatisoineet tulevaisuutensa paitsioon idän huiman kehitysvauhdin varjoon. Tämä vuosisata on idän vuosisata. Ensi vuonna Kiina on kolmantena meille perinteellisillä talousluvuilla. Saksa jää taakse, seuraavaksi taipuu Japani ja lopulta 15 vuoden kuluttua USA - tuonne saakka ja edemmäksikin Kiina on suunnitelmansa ulottanut. Kiina on täydessä vauhdissa oleva talouskone, jonka loputon työvoima kurinalaisena, keskimäärin innostuneena ja yritteliäänä murskaa kaikki ennätykset. Talouden napaisuus vaihtuu kolmessa vuosikymmenessä. EU on Kiinalle huomenna yhä tärkeämpi kauppakumppani siitä yksinkertaisesta syystä, että olemme väkilukuna suurempi markkina kuin USA. Viime kädessä kehitysjuoksussa väkimäärä ratkaisee. Suuresta määrästä saa aina hitaasti, mutta varmasti enemmän menestyjiä, osaamista, keksintöjä kuin innovaatioita. Seuraavat olympialaiset saattaa tuoda yllättävän mitalisateen isäntämaahansa. Suomi on tänään automatisoinut itsensä palvelemaan muita ja itseään. Meidän elintaso on onneksi siksi korkea, että meille on helpompi ajaa elintason laskua normaalein mittarein. Voimme pudottaa sisälämpötilaa, voimme vähentää turhia ajokilometrejä, voimme jättää helposti joka toisen ulkomaan matkan pois ja ruokaa voimme syödä huomattavasti vähemmän, josta kiitoksena saamme terveemmän elämän. Automaatio oli hyvä renki aikansa, kunnes se toi meille hetkellisesti markkinavoimaa kotimaisena toimintana ja vientinä. Meille ei riitä nykyelintason säilyttämiseksi pelkkä kotimainen kysyntä, vaan öljy, kaasu, monet raaka-aineet ja kestokulutustavarat täytyy tuoda ulkoa ja ne voidaan maksaa vain viennillä. Toinen vaihtoehto on tyytyä kotimaiseen. Voimme ostaa kalliimmasta hinnastakin huolimatta kotimaista. Ostetaan vaikka vähemmän, mutta mitä enemmän ostamme sen enemmän jää työtehtäviä kotiin. Yhtälö työpaikkojen ratkaisuksi on helppo: teemme pienemmillä kustannuksilla vähemmän, mutta kestävämpää ja pidempi-ikäistä, kulutamme vastaavasti myös vähemmän ja ostamme omia tuotteita tehden kaiken työmme mahdollisimman paljon itse. Teemme itsestämme vähemmän riippuvaisia muista, ja mitä teemme, teemme sen niin hyvin, että tuotteemme halutaan niiden laadun vuoksi. Miksiköhän sveitsiläiset pärjäävät edelleen huipputuotteillaan? Paras keino saada työtä on työn kunnioitus sen työnkuvauksesta riippumatta ja siihen sisältyy vastuun otto tehtävistä ja panoksensa anto hiukan enemmän kuin sitä odotetaan; tuolla ylimäärällä me pärjäämme, koska se on se suurin erote muihin nähden. Tuon lääkkeen oppiminen ei ole helppoa, sillä meidän tulee purkaa hiukan näitä pinttyneitä tapojamme, jossa työnantajaa pidetään riistäjänä ja työntekijää tilikirjan kulueränä. Missä on suomalainen taisteluhenki, jolla maamme itsenäisyys pelastettiin lähes ylitsepääsemättömissä oloissa 1939, 1940 ja 1944. Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.vuodatus.net Kuva: CANON IXUS 850 002.jpg. 31.tammikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä. Kuvalinkki: http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/375540496/ Kuvateksti: Suomalainen rakennustyömaa on hiljainen miehitykseltään ja siellä on vähän valopilkkuja huomiselle - paitsi, että rakentajista on pula. Systeemit ovat automatisoidut ja alihankkijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Suomessa työvoima on "kallista" - henkilösivukulut siirtyvät henkilöstön vuokrausyhtiöille ja työsuhteista ei pääyhtiö enää niiltä osin huolta kanna. Suomessa matalaenergiarakentaminen voisi olla alku uudelle menestystarinalle, josta voisi syntyä myös uusi vientituote. Automaatio vie perinteellisesti työpaikkoja ja tilalle saadaan palveluita toinen toisillemme. Missä menevät automaation rajat?
Vieras (nimimerkki)
Pitäisiköhänm Niklaksen ja muitten hörhöjen oppia lukemaan tekstiä tai kuuntelemaan puhetta. Voiko organisaatiolla olla moraalinen näkökulma elämänilmiöihin, kuten yksilöllä? Juuri tämän pointsin Nalle problematisoi kertomalla, että yksilöiden moraali vaihtelee niin rajusti, ettei yritys voi asettua yhden moraalinäkökohdan kannalle, koska pieraisee silloin paksut savut tuhansille muille moraaleille. Tää on kyllä maailman hupaisin keskustelufoorumi, Uusi Suomi tarjoaa mainion terapiakanavan eri aiheiden parissa patoutuneille asenneväärinymmärtäjämökeltäjille, olipa aiheena Georgia, Venäjä tai Nalle Wahlroos. Kun joku analysoi jonkun asian, analyyttinen näkökulma saa tuomion heti - koska pitää olla patoutunut asenne ja katkera viha toisinajattelijoita kohtaan, muuten ei ole rehellinen isänmaallinen suomalainen.
pakista (nimimerkki)
Mutta toisaalta, ajatteles nyt, jos olisi vain yksi näkökulma, silloinhan oltaisiin tämän näkökulman diktatuurissa. Moni näkökulma on liberaalimpaa, sillä ei kai halusi voi olla yhden totuuden diktatuuria eli fasismia. Eikö tämä ole myös sinun ajatuksenjuoksun mukaista pohjimmiltaan.
kultaraha (nimimerkki)
"Kaikille fasismin muodoille yhteisiä piirteitä on katsottu olevan kansallisuusaate, vahvan valtion olemus, vallan keskittyminen, korporaatioperiaate ja voimakas tekniikan, voiman ja väkivallan ihannointi. Fasismi sisälsi kansan alistumista voimakkaan johdon tai johtajan alaisuuteen, ja usein esiintyi myös suoranaista johtajan palvontaa. Oleellista fasismissa oli myös yksilön velvollisuus uhrautua kansallisten päämäärien hyväksi. Voimakkaan kansallisen politiikan takaamiseksi keskitetty johto oli tärkeää." Joka tapauksessa fasismi on täysin liberalismin vastaista.
Ilkka Luoma (nimimerkki)
[orig. keskiviikko, marraskuu 08, 2006] Markkinatalous sotii yhteiskuntavastuun häviölle Pääoman tuottovaateiden äänitorvi Sammon konsernijohtaja, KT Björn Wahlroos peräänkuulutti Kauppa- ja teollisuusministeriön Omistaja&Sijoittaja (2-2006) -julkaisussa: "olemassaolomme oikeutuksen perustuvan siihen, että kasvatamme omistajiemme varallisuutta niin hyvin kuin kykenemme". Tieteessä tapahtuu -lehti (7-2006 / prof. HTT Aimo Ryynänen) taas herkisti arvokeskustelua yhteiskunta- ja yksilövastuista yhteisestä elinympäristöstämme: Perustuslakimme 20.1§ kohdan sanoessa - "Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille". Markkinatalous on jakanut vuoden kvartaaleihin, jotta pörssianalyytikkojen on helpompi ennustella kurssien käyriä sijoitettujen pääomien kasvun turvaamiseksi. Sijoitustoiminta on kärjistäen yhteisten luonnonvarojen ulosmitantaa jyrkistäen tuloeroja ja kulutusvoimaa tuhoten hiljalleen elinympäristöämme. Sijoittamisessa ei ole kyse yhteiskunnallisesti työnteosta, jossa tasapaino säilyy luonnon kanssa. Sijoitustoiminta maksatetaan aina peruskuluttajilla ja viime kädessä luonnon toimintakyvyllä. Pääoman palvelu on ilmentymä kulutusyhteiskunnan henkisestä taantumasta ymmärrykseen vain rahan kaikkivoipaisuudesta. Raha on merkki ostovoimasta. Ostovoiman liika keskittyminen ja painoarvon nousu jakaa kansalaisia huomisen barrikadeille. Epätasaisesti jakaantunut liiallinen kulutuskäyttäytyminen kohtelee luontoa epäoikeudenmukaisesti. Luonto kantaa vastuun taakan markkinapullistelun näyttöseremonioista. Ilmasto, maaperä ympäriltämme ja loppuva puhdas vesi lyö takaisin viivästyneenä rekyylinä muuttumatta enää eiliseksi. Ihmisen ostovoima on iskenyt liiaksi luonnon suonta. Hokema pääomien palvelusta muuttaa hiljakseen kausaliteettien lakien mukaan maapallon biokerroksen ohuemmaksi ja ohuemmaksi. Biokerroksemme, elinvoimamme lähde, on aina ollut häkellyttävän ohut - kuin silkkipaperi rantapallon ympärillä. Markkinatalous kasvuvaateineen vie vääjäämättä koko ihmiskunnan seinää vasten. Meille ei jää vaihtoehdoksi kuin reilu luopuminen ja vastuun asetus pääomien tuoton sijalle. Kansakunnalla maassamme menee juuri nyt tilastojen valossa rahataloudellisesti hyvin, mutta henkisesti huonosti. Vaihtotase on erinomainen ja henkinen tase mm. valtion ja kuntien työpöytien ääressä uupunut tasolle, jossa sairauspoissaolot kasvavat kasvamistaan. Liian suuret osat lapsiperheiden yhteenkuuluvuudesta ovat kadonneet jatkuvien vapaaehtoisten ylitöiden jalkoihin. Lapset oireilevat mielenväsymystä ja osallistumattomuutta hautautuen näyttöpäätteidensä äärelle vain sähköinen kanssakäyminen normaalin yhdessäolon korvikkeena. Roolien ja mallien haenta on sekaantunut pelien, katujen ja chattien labyrinttimäisiin sokkeloihin. Ikääntyneet ihmiset erakoituvat keskimäärin rikkaampina ja yksinäisempinä kuin koskaan. Pääomatase on korkealla vinoutuneiden asuntohintojen vuoksi pääkaupunkiseudulla. Työssäkäyvän väestönosan oravanpyörällinen kilpajuoksu ostovoiman perässä hyydyttää vähenevän vapaa-ajan kierteeseen, jossa alkoholisairaudet ovat puhkaisseet kansakunnan pahanolon kuplan tilastojen tietoisuuteen. Arvokeskustelu on jäänyt velipuolen asemaan, velan ollessa veli kulutukselle ja näyttämiselle. Yhteiskuntavastuu on keskittynyt kvartaalipalvontaan ajaen ennustajat ja sijoittajat kierteeseen, jossa yhä kiihkeämmin haetaan tuottoa pääomille, joiden lähtökohtana on nopeutuvan rahakierteen voittoparkkeeraukset uuteen sijoitusputkeen tai kulutusosoitukseen. Yhteiskunta on nyt markkinamekanistisesti loppunsa alussa. Muutokset ovat luonnolle tuskallisen hitaita. Vastuun ja sosiaalisuuden ymmärrys ja ympäristön aktiivinen havainnointi on alkunsa porteilla jännitteellisesti pohtien aika- ja toimintaikkunan sulkeutuessa hiljalleen muutoksilta, jotka saattoivat tulla liian myöhään. On 'kalliin hinnan' maksamisen aika. Nyt ei ole ajankohtaista pohdiskella onko ilmastomuuttujat auringosta vai ihmisestä johtuvia, sillä muutos on jo käynnissä. Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.vuodatus.net Linkit: KTM: Omistaja & Sijoittaja (2/2006) http://www.omistajaonline.fi/lehdet/22006/default.aspx Tieteellisten seurain valtuuskunta ( http://www.tsv.fi ): Tieteessä Tapahtuu (7/2006) http://www.tieteessatapahtuu.fi/uusimmat.htm
warjaksi (nimimerkki)
Jos joku yritys kirjoittaa papereita jostain "yhteiskuntavastuusta" tms. niin luuleeko joku, että ne on tarkoitettu vakavasti otettavaksi? Ei ole!
SIMO PERTTULA (nimimerkki)
Että jos Wahlroos olisi esimerkiksi tämän lehden kustantaja, tämän lehden ilmestyminen loppuisi HETI! Mutta Niklas ei lopeta, toivon mukaan! Se on minun toivomukseni, ja varmaan muidenkin lukijoiden ja kirjoittajien toivomus? Tämä on yksi lyhyt esimerkki Niklaksen kirjoituksen otsikon oikeellisuudesta.
camunen (nimimerkki)
pikemmin Wahlroos pestaisi päätoimittajan HS:n piirikunnasta, minkä jälkeen täälläkin julkaistaisiin kirkon tutkimuskeskuksen toimittamaa materiaalia, vatvottaisiin iänikuisesti sisällissotaa, kehuttaisiin FSTV5:n ohjelmia, seurattaisiin Marimekkoa ja Minna Äkkijyrkän lehmiä.
Pirpana (nimimerkki)
Olen täysin samaa mieltä kanssasi.Ja yhdessä muiden lukijoiden kanssa toivomme,että tämä lehti pysyy ja kukoistaa,eikä lopu koskaan.Meidän työpaikalla alkoivat jo arvailemaan, josko Niklas perustaisi tähän rinnalle vielä paperisen version!Minulle riittää tämä nettiversio.HS tulee ym,lukeminen ei lopu ja Ilta-Sanomat ostan joka päivä,koska täytän ristikot.Nettilehtiä luen muitakin,mutta tämä on paras.Tsemppiä lehden toimitukselle ja kiitos hyvästä lehdestä.
anttijto (nimimerkki)
Kertokaa, mitä sillä moraalilla tarkoitatte, josta niin agressiivisesti taitatte peistä.
SIMO PERTTULA (nimimerkki)
Tarkoitetaan sitä, että tuottamatonkin projekti voi jatkaa!Kuten tämä lehti ei tuota mitään kustantajalleen, mutta jatkaa vaan meidän iloksemme!
erkkilintunen (nimimerkki)
Silloin toiminta on hyvätekeväisyyttä eikä yritystoimintaa sekä toiminnan rahoittajan näkökulmasta että jo käsitteellisesti. Käsitteellisesti yritystoiminnaksi on syytä nimetä kaikki voittoa tavoitteleva toiminta, jotta edes yksi käsite on selkeä. Sillä kaikki muu ei-yritystoiminnaksi luettava toiminta, on moraaliltaan ym. perusteilla paljon kirjavampaa ja käsitesoppa on valmis. Käsitemielessä Wahlroosin yksinkertaistus on myös sen pointti. Yrityskään ei kuitenkaan voi toimia - tai oikeammin yritystä ohjaavat ihmiset eikä yrityksen nimissä toimivat ihmiset - ilman moraalia. Yritys on pelkkä pöytälaatikkofirma, mikäli yrityksellä ei ole toiminnan aikaansaavia ihmisiä. Eli millainen on Wahlroosin moraali merkittävänä suomalaisena omistajana, yritysjohtajana, työnantajana jne.?
SIMO PERTTULA (nimimerkki)
Mutta tämän lehdenkin kohdalla hän poikkeaa Nallesta! Et näköjään tunne tämän lehden taustoja, vielä vähemmän yrittäjä-liikemies Niklas Herliniä?Tämä lehti on osa hänen yritystoimintaansa.
niklasherlin (nimimerkki)
Tähän lyhyt selvennys. Uusi Suomi on voittoa tavoitteleva yritys, joka yrittää parhaansa onnistuaakseen tiedonvälityksessä. Rakkaus tiedonvälitykseen ja rakkaus voiton tavoitteluun eivät sulje toisiaan pois. Terv. Niko H.
pakista (nimimerkki)
On olemassa sekä tiedonvaltaa että rahanvaltaa. Syytä on olla varuillaan kummankin suhteen. Molempia voidaan käyttää väärin.
EdisPearl (nimimerkki)
"Rakkaus tiedonvälitykseen ja rakkaus voiton tavoitteluun eivät sulje toisiaan pois". ******************* Erittäin hyvin kiteytetty. Muistan (taas) jostain, että Niko sanoi johonkin tällaiseen kysymykseen, jossa tiedusteltiin tämän julkaisun tuottavuudesta, että "en mä nyt niin hyvä jätkä ole, että ilman tuottoa tätä ylläpitäisin." Olen aina ajatellut, että Usari on liikeyritys siinä missä moni muukin. Mutta kuten siteeraukseni tuossa yllä osoittaa, tämä on liikeyrityksenä kultaakin kalliimpi ainakin monille meille lukijoille ja kommentoijille. Ja on mukava todeta, että Niko itsekin on aktiivinen näillä sivuilla. Siitä vielä kerran kiitokset koko Usarin toimittajakunnalle:) Ilman teitä elämä olisi paljon tylsempää. -EP-
Vieras (nimimerkki)
Perttulan kommentin perusteella tällä foorumilla kirjoittavat ovat pääsääntöisesti kalakavereitasi. Perhana vieköön, pitäisikö tällaisen ihan ventovieraan, sinua henkkoht tuntemattoman ihmisen lopettaa kommentointinsa kokonaan?
Liike (nimimerkki)
Palvelinten kiintolevyt ovat nykyään niin suuria, että niille mahtuu aivan hyvin myös keskustelusta keskustelevia kommentteja. P.S. Niko, en ole vielä putsannut sitä suurinta eilistä ahventa. Ehtisitkö käväistä vielä tänä iltana edes suomustamassa sen?
Kippari (nimimerkki)
Wahlroosin erinäisillä kommenteilla on aina sama tarkoitus, päästä julkisuuteen. Entinen stalinisti käänsi takin ja vaihtoi kapitalistiksi kun selvisi ettei vallankumousta tulekaan. Mikäli yrityksillä ei ole arvoja, tulisi nämä arvot poistaa myös kotisivuilta ja vuosikertomuksista. Työnhakijaparat vain hämääntyvät ja pettyvät, jos uskovat kaikenlaiseen sumutukseen.
camunen (nimimerkki)
Intellektuaalinen perinne talouskeskusteluissa on meillä harsomaisen ohut, joten emme aina muista kuinka pelottavan lähelle fasismin ja kommunismin käytännöt saattoivatkaan tulla toisiaan. Yksi miljoona-Wahlroosin lentoonlähdön sloganeita oli "laiska raha on pantava töihin" millä tarkoitettiin valtionlaitoksissa joutilaana maaneiden pääomien käytön tehostamista niitä yksitystämällä. Samansävyisiä perusteluja käytettiin muissakin ns. siirtymätalouden maissa. Lopultakin on omistajien ja etenkin poliitikkojen vika että arvokeskustelua ei käydä. Näyttää olevan pääasia että me kelpaamme ulkomaisille ostajille, päinvastoin kuin esim. Norjassa taistellaan norjalaisen omistuksen puolesta, eivätkä rotsalaiset taida jäädä huonommaksi. Sinänsä outo juttu, että lähes kaikki ns. punapääoma on päätynyt ruotsalaiseen omistukseen: entinen Haka on Skanska, Tradeka->Industri Kapital, Tammi->Bonnier, Kansa -> If (tosin Wahlrooslainen) Poliitiikan ajoista Tradekalla on toki muistuttamassa hallintoneuvosto eräänlaisena perinnekerhona.
Vieras (nimimerkki)
Björn Wahlroos, johtavia suomalaisia intellektuelleja ???
EdisPearl (nimimerkki)
Mutta samaa ei voi sanoa hänen alaisistaan Henki Sammossa. Sen tulin itse karvaasti kokeneeksi tämän vuoden alkupuolella. Henki Sammossa (vai onko se nyt jo Mandatum Life?) oli todella huono ja mamelimainen johtoporras. Puhumattakaan sen asiakaspalvelun esimiehistä. Lisäksi siellä asiakaspalvelun ja eri erikoistiimien välillä oli todella huonot välit. Tiimeistä vain tiuskittiin ilkeästi kun otti sinne välipuhelun asiakaspuhelun välillä, eikä hyvästä yhteistyöstä ollut tietoakaan. Aivan samoin IF:n ja Henki Sammon asiakaspalveluiden välillä oli kylmä, tunteeton ja tulehtunut ilmapiiri. Ei tuollaisessa ilmapiirissä mitään kunnon asiakaspalvelua ja myyntiä synny. Vika ei ole tuotteissa, vaan siellä olevista johtajista, jotka eivät ole lainkaan tämän päivän tasalla asioista. Eivät ainakaan helmikuussa olleet, ellei nyt sitten ole keksitty jotain uraa uurtavaa koulutusta hyvän johtamisen suhteen. Olimme itsekin IF:n monivuotisia erittäin hyviä asiakkaita, mutta sitten suoraan sanottuna ala-arvoinen kohteluni ko. konsernin leivissä oli niin törkeää, että siirsimme asiakkuutemme aivan muualle kyseisestä yrityksestä. Sain osakseni jopa niin tylyä kohtelua, että kun sain sieltä lähtöpassit (kokemattoman johdon vuoksi, olisin ollut helvetin hyvä) niin minulle järjestettiin kaiken lisäksi sellainen lausunto työvoimatoimistoon, että siitä koitui kolmen kuukauden karenssiaika, jolloin en saanut mistään mistään. Ja korostan, että minulle luvattiin sellainen paperi, jonka ansiosta karenssia ei tule. Minulle valehdeltiin sekä työhönotossa, että aiheettomien fudujen yhteydessä. Toiminta oli törkeää, enkä tule koskaan sitä unohtamaan. Nalle on oikeassa, ei ainakaan Henki Sammolla ole mitään moraalia. -EP-
Tepa (nimimerkki)
Kiinnostaisi kuulla, että mitä siinä karenssiin johtaneessa lausunnossa sanottiin ja mikä oli irtisanomisesi virallinen syy?
EdisPearl (nimimerkki)
....mikä oli virallinen syy, en koskaan saanut tietää. Silloin minulle kerrottiin sellainen syy, jonka perusteet eivät olisi riittäneet tuohon. Myöhemmin sekin muuttui, kun tämä asia huomattiin siellä. Jäi todella epämääräinen kuva koko yrityksestä. Ymmärrät varmaan, etten viitsi sitä "lausuntoa" tänne laittaa, mutta sen verran voin sanoa, että se oli silkkaa valehtelua sisällöltään. Olen itse erittäin oikeudenmukainen persoona, enkä voi sietää tuollaista vääristelyä. Olen laittanut myös Nallelle sähköpostia asiasta. (Johon myös tuli noottia, että "vastedes asioikaa lakimiehemme "se ja se" kanssa...) Tämä tuli lakimieheltä, ei Nallelta. Kun nyt Nalle otti tämän yritysten moraalin puheensa inspiraatioksi, niin päätin minäkin samalla tulla ulos kaapista. Kellä on moraalia, kellä ei? -EP-
Reiska HML (nimimerkki)
Yritys toimii moraalisesti oikein vain jos se on sille tutkitusti rahaatuottavin vaihtoehto. Toisaalta toimintamaan lainsäädäntö luo sille moraaliset minimipuitteet, pelisäännöt. Näin yhteiskunnan säännöt ja lait heijastavat yhteiskuntamoraalia joka näkyy yritystoiminnan moraalina, sääntöinä, vastuina ja rajoituksina. Muuta moraalia on turha jäädä odottelemaan joskin se olisi tervetullutta ja voisi olla viisasta yrityspolitiikkaa. Yhtä kylmästi kuin yritys hakee kustakin maasta omistajilleen osinkoa niin yhtä kylmästi tulee toimintamaan lakien huolehtia siitä että yritys maksaa toimintapuitteistaan ja resursseistaan, tuotannontekijöistään kohtuuhinnan. Sama itsekkyys tulee toteutua puolin ja toisin. Kehittyneissä demokratioissa tämä on mahdollista sivistyksen ja kehittyneen lainsäädännön ansiosta. Muualla on helpompi takoa rahaa.
rh (nimimerkki)
perustellusti alas markkinafundamentalistisen roskan. .. Pitäisiköhän tässä sylttytehdasta etsiä tuon Sampo-nimisen vahinko- ja henkivakuutuskonsernin käyttämän mainostoimiston suunnalta?
tuulakiilamo (nimimerkki)
Hänen kanssaan on helppo olla samaa mieltä. Mutta... kun katsoo toteutumaa, epäilys herää. Fortumin Lilius-kuvio sai ainakin minut voimaan pahoin. En voi ymmärtää toteutunutta rahastusta. Suuryrityksen johtaja ansaitsee palkkansa, oli se tähtitieteellinen tai ei. Mutta Lilius ei koskaan tehnyt yhtäkään merkittävää innovaatiota. Hän vain rahasti. Tälläkin foorumilla on arvosteltu Finnairin pääjohtajaa Hienosta. Siinä on mies, joka hoitaa työnsä ja tuo faktat esiin. Tällaisia kansallisten yritysten johtajia toivoisi lisää.
Vieras (nimimerkki)
Ajatellaanpa että maailmassa on jäljellä kymmenen suurta yritystä, jotka vastaavat vaikkapa 80% kaikesta toiminnasta maailmassa, ja joiden synergiat kohtaavat toisensa aloista riippumatta (eivät kilpaile keskenään), niin ajatelkaapa millaisessa tilanteessa ollaan jos näillä kymmenellä suurella ei ole moraalia? Ja jos näitä kymmentä suurta johtaa vain promille ihmisiä maailman kaikesta väestöstä.
kultaraha (nimimerkki)
Tai, mitä jos nämä kymmenen suurta yritystä olisivatkin vain yhden avaruusolion hallinnassa. Ajatellaanpa millaisessa tilanteessa silloin ollaan. Tämä on aivan yhtä todennäköinen skenaario kuin esittämäsi. Tosin suurin osa tämänkin jutun kommenteista on niin järjetöntä sosialistihölynpölyä, etten ihmettelisi yhtään, vaikka jossittelusi menisi täydestä niiden kirjoittajiin.
EdisPearl (nimimerkki)
Heillä on paljon yhteistä, mutta Niko on pysynyt "juurillaan" ja elää voimakkaasti myös täällä "ruohonjuuritasolla" kanssamme. Hän on todella fiksu ja hieno ihminen. Vaikka en häntä tunne (olemme kyllä tavanneet) niin voin sanoa, että hänestä suorastaan huokuu hyvin paljon sympaattista normaalielämän tajua. Hän on koko ajan kartalla, missä milloinkin mennään. Nallea en tunne lainkaan, mutta se kuva, mikä hänestä ulospäin rakentuu, tukee kyllä sitä ajatusta, että hän on enemmän tällaista "kartanonherratyyppiä joka saa vieraakseen jopa Ruotsin kuningasparin." Niko ei varmaan moisesta edes perustaisi. Tätä miesten eroavaisuutta en kuitenkaan halua vertailla keskenään, sillä minusta on kaikesta huolimatta tärkeintä se, että kaikki elävät tämän lyhyen elämänsä mahdollisimman hyvin. Ja tuohan on sitten kiinni erilaisista valinnoista. -EP-
tha (nimimerkki)
Ja vaikka en ole hra Herliniä (tai Wahlroosia sen kummemmin) ikinä tavannutkaan, niin toteanpa silti että ehkä hän on nähnyt sitä kartanonherrameininkiä ihan riittävästi todetakseen, että eipä ole erityisen mielenkiintoista se. Nalle sen sijaan virkamiesperheen lapsena ei ja toteaa sen myöhemmin. Tai sitten se vaan tykkää kartanoista. Tähän täytyy myös lisätä, kun kerran aihetta ikäänkuin sivuaa, että eräs parhaimmista duunikavereistani on istunut kerran varsin miellyttävän lentomatkan Nallen vieressä. Epäilen että matkan miellyttävyyteen ja kuulemma hyviin keskusteluihin vaikutti se että hän on intialainen, eikä ollut koko miehestä ikinä kuullutkaan.
EdisPearl (nimimerkki)
EdisPearl (nimimerkki)
Saitpa kunnon naurut kirvoitettua meikäläiseltä:):) Tosi hyvä huomio. -EP-
EdisPearl (nimimerkki)
En nauranut sille, että vieressä ollut fiksu keskustelija oli Nalle, vaan näin tämän ikään kuin tilannekomiikkana, hyvänä sketsinä. Uskon Nikoa, että Nalle on älykäs ja osaa takuulla keskustella erittäin fiksusti ihmisten kanssa. Kyse ei siis ollut siitä, että aliarvioisin Nallea jotenkin. Siihen minulla ei ole mitään syytä. -EP-
Tepa (nimimerkki)
Jospa yritän Nallen teesin ja Niklaksen antiteesin päälle jonkinlaista synteesiä. Ehkä molemmat ovat ainakin osittain oikeassa, mutta puhuvat hieman eri asiasta. Ehkä Nallen selitys yritysten yhteiskuntavastuuohjelmille ja vastaaville olisi, että yritykset pyrkivät niillä imagoaan kiillottamalla vain parantamaan kilpailuasemaansa ja sitä kautta tavoitteena loppujen lopuksi on taloudellinen voitto. Ei varmaan ihan harhaan menevä väite olisi. Mutta varmasti Niklaskin on oikeassa. Kaikki kapitalistit eivät tavoittele vain voiton maksimointia osinkojen ja arvonnousun muodossa. Ei yrityksiä voi velvoittaa harrastamaan hyväntekeväisyyden luonteista toimintaa, tai ainakaan pakotettua toimintaa ei kai hyväntekeväisyydeksi pitäisi kutsua. Kaikki myös lähtökohtaisesti olettavat, että pörssiyhtiöön sijoitettua varallisuutta hoidetaan tavoitellen hyvää tuottoa pääomalle, eikä mitään ristiriitaisia, julkilausumattomia piilotavoitteita saa olla, muuten luottamus koko rahoitussysteemiin menee. Toisaalta ei kai missään pörssisäännöissä tarvitse määrätä, ettei yrityksellä saisi olla muitakin tavoitteita, kunhan päämäärät tehdään selviksi. Mikä ettei voisi olla jopa sellaisia listattuja firmoja, jotka ilmoittavat parantavansa maailmaa, jopa voiton kustannuksella. Näin voi paitsi tavoitella kilpailuetua monien sidosryhmien kohdalla ja siten palvella omistajienkin taloudellista etua, mutta tarjota myös maailmanparantajakapitalisteiksi haluaville vaihtoehto epäitsekkääseen sijoittamiseen. Tällaisen yleistyminen voi paitsi esimerkin voimalla kannustaa muitakin vastaavaan toimintaan, mutta myös vähentää antipatioita kapitalisteja kohtaan.
EdisPearl (nimimerkki)
Että en itse koskaan ajattele jonkun olevan minkään sortin kapitalisti. Luulin, että koko termi on jo taakse jäänyttä elämää. En itse peräänkuuluta mitään puoluetta, en mitään uskontoa enkä muutakaan maallista mammonaa. Haluan vain elää kuten itse parhaaksi näen ja muodostaa kaikki mielipiteeni ihmisten kautta, en minkään puolueiden. Enkä varsinkaan halua kuulla mitään jaottelua jostain "kapitalistisesta elämästä." Olen saanut siitä pienessä mittakaavassa aivan kyllikseni. -EP-
kultaraha (nimimerkki)
Mikä on termi on korvannut kapitalistin? Vai ovatko kapitalistit kuolleet sukupuuttoon?
setarkoS (nimimerkki)
Osallistun vielä vähän keskusteluun näin ilotulituksen SMn jälkitunnelmissa. Nämä ilotulitteet on tehty käsittääkseni ihan Suomessa. Mutta haittaisiko moraalitonta yritystä esmes lapsityövoiman käyttö, jos se ei työvoiman kotimaassa olisi yleisesti tuomittua? Ei ole kauaa kun Suomessa lapsia oli pelloilla mukana esmes perunoita poimimassa. Jokin aika sitten muistaakseni kotimainen vaateyritys lopetti puuvillan tuonnin eräästä maasta, kun epäiltiin lasten osallistuneen poimintaan pelloilla. Osoittiko yritys siis moraalia vai pitäisikö yritysten maksimoida voittonsa käyttämällä kaikkia keinoja, mitä minkäkin maan lainsäädäntö mahdollistaa jollei asiakaskunta aseta moraalipakotteita sen tuotteille? Tarkoittaako W:n pyyntö asettaa lainsäädäntö rajaksi, että yritystoiminnassa olisi halua/tarvetta ryhtyä perustelemaan erilaista toimintaa eri maissa sillä, että ainoana moraalikriteerinä pitää olla se onko asia moraaliton (laissa) kussakin maassa. Eli voiko yritys perustella vaikka sademetsähakuut tai saastuttamisen sillä, ettei toiminta ole siinä maassa moraalitonta eikä laissa kiellettyä? Yrityksellä on oltava toiminnassaan moraali, joka on tiedossa ja jota noudatetaan tai asiakkaat joutuvat määrittelemään sen yritykselle. Eli toiminnan moraali muodostuu viimeistään kun tuote menee boikottiin, mutta osoittaa samalla yrityksen kyvyttömyyttä ymmärtää toimintansa rajoitteita.
pakista (nimimerkki)
Raha tai sen puute saa aikaan aika paljon: lapsityvoiman käyttöä, itsensä myymistä, lasten myyntiä, huumerahoitusta, aeiden myyntiä lahjusten avulla, työntekoa itsetuhoon asti jne. Listan saa pitkäksi rahan arvosta tai arvottomuudesta. Kolikolla on aina kaksi puolta.
Liike (nimimerkki)
Mongolian keskuspankki löi taas tämän vuoden leimalla sarjan hienoja togrog-määräisiä kultarahoja, joiden tunnuspuolella on tänä vuonna kuvattuna Mannerheim talvimanttelissa, kiikarit rinnalla ja piippu kädessä. Lyöntimäärät pieniä ja neljän ysin kultaa. Oletko ostanut? Arvometalleihin lyödyt kolikothan ovat ainoaa oikeaa rahaa, joka kestää vaikka ydinsodan, ellei pommi jysähdä niin lähelle, että metalli sulaa 'lattian rakoihin'. Siinä tapauksessa ei tosin kolikkoa hikisessä kädessä puristaneesta omistajastakaan taida olla rahan käyttäjäksi. Että kuinka tämä kommentti liittyi aiheeseen? Yritän keksiä perustelun vaikkapa lokakuuhun mennessä.
pakista (nimimerkki)
Mongoliassa olisi mukava vierailla vaikka aiheeseen ei tämäkään liity.
pekkatoivonen (nimimerkki)
Moraali ei ole pelkästään tekoja,se on myös tekemättä jättämistä.Ei puhetta vaan vaikenemista.Kumpi ilahtuu enemmän toisensa sattumalta tavatessaan,herra Herlin vai herra Wahlroos ? Meille kommentoijille tiputellaan usein absurdeja juustopallo-väittämiä,joihin käymme raivoisasti kiinni ja lopulta puremme toisiamme kuin nälkäiset rotat.Jostain ylhäältä näkyy kaksi hymyilevää naamaa.
Arvot ja arvottomuus (nimimerkki)
Nallen kommentti yritysten moraalittomuudesta on sekä hänen omia että muiden arvoja tuhoava. Tämän tyyppinen legalistinen ja äärimmilleen viety itsekeskeinen arvokäsitys - lähinnä vain tuhoaa yhteistoiminnan edellytyksiä. Mikäli yrityksen toiminnan ainoana arvona on sen omistajien arvon maksimointi - on tämäkin arvo. Moraalittomuus tässä ajatusmaailmassa on tästä arvosta poikkeaminen. Mutta kuinka tehoton onkaan tämä yleisesti levinnyt - mutta harvoin näin röyhkesti kärjistetty ja yksinkertaisettu moraalikäsitys? Elämä ja sen tuomat tilanteet vaativat paljon syvempää ihmis- ja arvotuntemusta. Yrityshän ei vain koostu omistajien yhteenliittymästä - vaan on myös yhtälailla muiden moraalisten henkilöiden kuten työntekijöiden, johtajien ja asiakkaiden sopimuksellinen yhteenliitymä. Jokainen näistä tekee jatkuvasti arvovalintoja. Yrityksillä on myös yhteisesti sovittuja, julkilausuttuja ja jopa toteutettuja arvoperiaatteita. Mikäli yristyksen muiden tahojen arvoilla ja moraalilla ei ole merkitystä - on näiden oman itsekkyytensä nimissä myös omalta osaltaan vedettävä johtopäätöksensä omistajien käyttäytymisestä. Nallen edustama ääriitsekkyys nykyisenä oikeistoradikaalina herättää kysymyksen - kuka asiakas tai työntekijä haluaa olla tekemisissä hänen edustamiensa yritysten kanssa?
Friedman (nimimerkki)
Kylläpäs keskustelu on poikennut kauas älyttömiin ad hominem väitteisiin ja ennakkoluuloihin.Artikkelissa Wahlroosia referoidaan "Helsingin Messukeskuksessa puhunut Wahlroos korosti, että yritykset eivät ole hyväntekeväisyysorganisaatioita. Wahlroosin mukaan yritysten tulee toimia eettisesti, mutta moraaliset kannanotot hän varasi yritysten omistajille." Pointti on siis toimivan johdon roolista (toimitusjohtaja jne.). Toimitusjohtajahan on omistajien palkkaama työläinen, jonka tehtävänä on operatiivisella tasolla toteuttaa omistajien valitsemaa strategiaa. Yritys on määritelmän mukaan organisaatio, joka tavoittelee taloudellista hyötyä. (Muut organisaatiot (kuten hyväntekeväisyysorganisaatiot) ovat sitten erikseen.) Tämä tietysti sisältää eettisen toiminnan siinä määrin kuin omistajat, kuluttajat ja työntekijät (näiden rooli on pieni sillä tarvitaan vain 1 kpl suostuvaisia työntekijöitä kuhunkin hommaan) sitä vaativat. Jos kuluttajat ja työntekijät ovat valmiita maksamaan "eettisistä" tuotteista korkeampia hintoja ja kieltäytymään epäeettisten yritysten työtarjouksista, kaikki yritykset alkavat toimia "eettisesti" (ainoa tapa tavoitella voittoa). Voittoa tavoittelevat yritykset tuottavat mitä kuluttajat tilaavat. Se, että vaaditaan yritysten toimintaan eettisiä arvoja toisaalta osoitus korkeammasta maksuhalukkuudesta, toisaalta halu päättää siitä mitä toisten (omistajien, korkeampaa hintaa maksavat kuluttajat) rahoilla tehdään.
Jopas... (nimimerkki)
Alkaa mennä usko ns. keskusteluun, joka näyttää olevan eräs tehokkaimpia tapoja sotkea asioita.. Mutta mitä "Nallen" huomautukseen yritysten yhteiskuntavastuusta tulee, mies ei ole ajatellut asiaa loppuun tai on tarkoitushakuisesti epärehellinen pyrkiessään tekemään "välttämättömyydestä" hyveen. Voiton tavoittelulla tai sen maksimoinnilla ei ole mitään tekemistä yhteiskuntavastuun kanssa, siihen ei pyritä tässä tarkoituksessa. Se kertoo ainoastaan vastuusta omistajia kohtaan. Yrityskin voi toki toimia moraalisesti kestävällä tavalla vaikkei sillä moraalia olekaan. Yritystä pyörittäviltä henkilöiltä taas sitä voi odottaa elleivät he sitten halua olla omistajiensa voittopyyteiden sokeita pavelijoita. Kuten tiedetään, yhteiskuntavastuu ja moraali voivat kuitenkin olla ristiriidassa pyrittäessä tekemään maksimaalista tulosta. Kuten eräs menneen maailman tarkkailija totesi osuvasti seuratessaan taloudellista saalistusta edellisellä liberaalikaudella: "Mahdollisuus kolmen sadan prosentin tuottoon sijoituksille tarkoittaa, että kaikki (moraaliset) pidäkkeet kirpoavat". Tällöin ihmishenkikin on kevyttä tavaraa. On aivan paikallaan vaatia yrityksiltä ja sen omistajilta moraalia, nyt on menty jo äärimmäisyyteen. Aito yhteiskuntavastuu näyttää olevan yhä useammalle yritykselle rasite, josta halutaan lopullisesti eroon. Adam Smithin nimeen vannovat "uusliberaalit" unohtavat säännömukaisesti, että hän oli merkittävä moraalifilosofi, jonka näkemyksissä on vahva sosiaalinen eetos. W:n ja kumppaneiden näkemykset olisivat kauhistuttaneet häntä.
Vieras (nimimerkki)
Nalle askartelee pienten asioiden kimpussa. Kun yritykseltä loppuu kasvuvara, niin mitä sitten tapahtuu? Olette ajastanne jäljesä hyvät ihmiset. Kysymys on samasta, valmiudet on olemassa, mutta täytyy ensiksi rahastaa edellinen sukupolvi. Kehitys on huimaa, harva pystyy näkemään, mutta kaikki tietää.
Arvot ja arvottomuus (nimimerkki)
Asia monisävyisempi kuin Friedman antaa viitauksellaan ymmärtää..Artikkelia siteeratakseni "Wahlroosin viesti oli se, että yrityksillä ei ole mitään yhteiskunnallista tai moraalista vastuuta, koska yritysten ainoa tehtävä on tuottaa sijoitetun pääoman tuottoprosentteja omistajilleen. " Kyse on viimekädessä moraalista - kenellä se on ja kenellä sitä on oltava. Ja kenen moraalista tietoisesti tai tiedostamatta vaietaan. Wahlrooos tuo esille ettei yrityksillä ole moraalia vaan omistajilla. Yritykset eivät tietenkään ole hyväntekeväisyys organisaatioita. Ne täyttävät omaa missiotaan - mutta ei arvo tyhjiössä - vaan jatkuvien arvovalintojen maailmassa. Näitä valintoja ei tee vain omistajat vaan kaikki yrityksen sidosryhmät sekä yhdessä että erikseen. Olisikohan aika päivittää Friedmanin ideologian talousteorioita? Eettisyyden näkeminen vain paketoituna ja lisähinnoiteltuna tuotteena tai toimintana - johtaa vääriin päätelmiin. Eettisyys ei ole lisä vaan jatkuva ja olennainen osa jokaista päätöstä ja toimintaa. Arvomme on mukana kaikessa - myös heillä joiden käsitys yrityksen arvonluontimekanismeista - rajoittuu vain yksioikoiseen näkemykseen omistajien arvon maksoimisesta.
erkkilintunen (nimimerkki)
Käytännön moraalia ja arvovalintoja on S-osuuskaupan palvelujen osto. Osuuskaupassa "asiakas on omistaja". Kesällä usarin uutiskommentoinnissa paheksuttiin ABC-asemien kummallisen vaivatonta ilmestymistä teiden varsille, hyville kauppapaikoille ja 7x24h aukioloaikoja vastoin mm. yhdenvertaisuuden arvoa. Viimeksi Joensuussa sikäläinen osuuskauppa PKO sai asemakaavan vastaisen rakennusluvan keskustaan - monien mielestä "tuosta vaan". Puhumattakaan arvoista ja moraalista, joita valitsemamme poliitikot edustavat osuuskauppojen edustajistoissa ja poliittisina päättäjinä. Monelle kuluttajalle valinnan tekeminen S-kaupan halvemman asiakasomistajahinnan ja S-kaupan moraalin ohjaamiseksi ei aiheuta mitään päänvaivaa. Varsinkin kun halvemman tarjouksen valinta on oman taloudellisen kujanjuoksun kannalta välttämätöntä. Kuka kantaa yhteiskuntavastuun ja kenen moraalia ja arvoja paheksuisimme?
tallaaja (nimimerkki)
Talousteorian veisaajat laulaa tyhjyyden laulua... Friedman on liberalisti veisullaan kyllä hukassa- mutta ei ainoa..oman arvonsa unohtaneet eivät ole tänä päivänä vähissä.. Hienoa - että edes te juttelette arvoista ! Toivottavasti keskustelunne vaan johtaa johonkin....
pekkatoivonen (nimimerkki)
Herra Herlin,olette ns. onnenpekka.Blogeillanne ja niissä esittämillänne mielipiteillä saatte monet meistä "köyhistä" kertomaan omat käsityksemme asioista,joita olette tuoneet esiin.Monet meistä,näin uskon,tuntevat velvollisuudekseen vastata.Näin siksi,että olette luoneet forumin ajatusten vaihtoon,vaikka kulloinenkin problematiikka olisi vieraskin.Upeaa on kuitenkin ollut mielenkiintoiset näkökulmat,mitä olette esittäneet.Toivon menestysä ja myös vastoinkäymisiä,sillä ne "kasvattavat luonnetta".
eeropentti (nimimerkki)
1/4 -talous on juuri sitä, miten se kirjoitetaankin. Varttimiesten vartissa spekuloimaa lottoriviä! Kansalaisia höynäytetään joutavaan "jollain jenkillä on nyt tällänen fiilis" -tyyppiseen johtopäättelyyn, ja pienistä kasoista koostuvat suuret (pienille suuret) fiilistelyt kasvavat Suomen valtionbudjetin kokoiseksi valuuttakuplaksi, josta kukaan ei tajuu öbaut mitään, vaan täytyy kävellä näin, täytyy kävellä näin!
eeropentti (nimimerkki)
Jatkona edelliseen, surulla muistelen aikoja, jolloin pörssiyhtiöiden kurssit reagoivat päivässä kriittisimmillään pari prosenttia nykyisten kymppiin ulottuvien päiväheilureiden asemasta. Herra Isä meidän. Nuot laskutaidottomat jyrää meidät pystyyn!
M-S (nimimerkki)
Elämanurani marginaalien eli päihdeongelmaisten, mielentaterveysongelmaisten, vankien jne. parissa tehneenä, en voi muuta kun ihmetellä näiden talouselämän mahtiherrojen ajatusmaailmaa. Välillä tuntuu kuin eläisin toisella planeetalla ja eri todellisuudessa kuin he. Me kuitenkin kaikki olemme IHMISIÄ ja meillä kaikilla on samat perustarpeet. Ei tarvitse kuin pintaa vähän raapaista niin voi hyvin kuvitella väsynyttä, kaiken taloudellisesti saanutta pörssimiestä haaveilemassa illan tullen aidosta rakkaudesta. Siitä samasta haaveilee toisaalla asunnoton alkoholisti joka etsii rappukäytävää yösijakseen. Kaikki me IHMISET itkemme joskus, nauramme, vihaamme, rakastumme ja sairastumme. Me olemme samaa. Siksi tuntuu käsittämättömältä miksi joku tuhlaa tämän ainutkertaisen IHMISELÄMÄN oman kukkaronsa kartuttamiseen? Ja vielä kamalampaa rikastuttaa itsensä polkemalla muita IHMISIÄ! Elämä voi olla silmänräpäyksessä ohi. Ja kuitenkaan rahalla ei saa terveyttä ja rakkautta.
EdisPearl (nimimerkki)
Täytyy sanoa, että olipa hienoa saada lukea välillä näin inhimillinen ja syvällinen kommentti. Kirjoittaja tiesi, mistä puhuu ja ymmärrän hyvin hänen näkökulmansa näihin "maallisen mammonan" haalijoihin inhimillisten ihmisten kustannuksella. Haluan korostaa, etten laske Nikoa tuohon porukkaan mukaan, sillä hänellä on kykyä tajuta asioita myös inhimillisellä tasolla, vaikka tietty liikemies onkin. "Elämä voi olla silmänräpäyksessä ohi". Tämä olisi kaikkien hyvä muistaa edes silloin tällöin. -EP-
Arvojen puoesta (nimimerkki)
Vastuuttomuudesta ja rakkaudettomuudesta on usein paha syyttää yksittäistä ihmistä. Pääsääntöisesti hänen mielipiteensä on viime kädessä yhteiskunnan ja koulutuksen hegemonian sanelemia. Rakkaudeton ihminen on useimmiten lähinnä ympäristönsä uhri - hänet on koulutettu kylmäksi ja usein tiedostamattomaksi omista arvoistaan (poislukien finanssiarvot). Katson erityisen surumielisenä nykyistä kaupallista koulutustamme, finanssi, markkinointi ja johtamiskoulutuksemme vääristymiä. Finanssimaailman pojille ja tyttösille opetetaan mantroja "osakkeen omistajien arvon maksimoimisesta" ilman todellisia arvopohdiskeluja. Miksi heitä ei mieluummin auteteta löytämään tavoitteita oman elämänsä arvon maksimoijina ? Oman elämän arvojen pohdiskelu varmasti auttaisi paremmin myös ymmärtämään muiden ihmisten arvojen ja arvolajien tärkeyttä.
huhuh (nimimerkki)
..määräytyvät lähes aina sellaisiksi, että niillä saavuttetaan paras mahdollinen tuotto. Harvoin omistajia todella kiinnostaa muu, puhumattakaan että enemmistöä omistajista kiinnostaisi muu kuin tuotto. Jos yrityksen tuloksen maksimoimiseksi tarvitaan "yhteiskuntavastuuta", sitä yritys yrittää juuri tarvittavan määrän kantaa. Paine yhteiskuntavastuun kantamisesta tulee asiakkailta. Asia erikseen ovat yritykset, joissa omistus on keskittynyt muutamalle ihmiselle.
arvot ja arvottomuus (nimimerkki)
...muodostuvat varmasti tämän tapaisesti. Hyvin artikuloitu. Tärkeämpää kuin yrityksen arvot ovat kuitenkin yksilön arvot. Jokainen päätöksemme hejastaa arvojamme ja niistä on hyvä olla tietoinen. Tekomme tai tekemättä jättämisemme yhdellä saralla väistämättä vaikuttaa elämän toisella saralla.. Wahlroosin argumentti että vain omistajilla on moraali joko tietoisesti tai tiedostamatta jätti muiden henkilöiden moraalin ulos keskustelusta. Useammassa tapauksessa yrityksellä voi olla helpompaa jos painetta vastuusta ei tule muilta sidosryhmiltä..
Ilkka Luoma (nimimerkki)
Wahlroosin väite pitääkin paikkansa ?! - yritys itsessään on paperilla oleva toimija, jonka johtotähti on kirjanpitolaissa - voitontuotto. Moraalin yhtiöihin tuovat omistajat, omistajien edustajat, johtajat, päälliköt ja työntekijät kuin epäsuorasti asiakkaat, yhteistyö- ja sidoskumppanit kuin laki ja viranomaissuhteet - ja nuo kaikki ovat ihmisiä paitsi laki. Kuinka ymmärrämme vuosien takaa kansalaisia ärsyttäneen case Lilius-Fortum optioökyähkyilyn? Oliko tuolloin moraali parkkeerattu paitsioon ja mihin lokeroon + mitkä vaikuttajaroolit jäivät sokeiksi tapahtumien alkusanoille ja oliko Fortumissa, Liliuksessa vai omistajissa moraalittomuutta? --- ... [orig 27.10.2005] Etla/ Eva:n Sixten Korkman totesi terävästi Fortumin optioiden vahingoittaneen kansalaisten luottamusta ja moraalikäsitettä YLE:n AamuTV haastatteli Etla/Eva:n toimitusjohtajaa Sixten Korkmania, joka elinkeinoelämän edustajana totesi palkansaajien luottamuksen rapautuneen Fortumin optioista, jotka laaja kansalaiskeskustelu on yksimielisesti tuominnut. Onpa sangen mielenkiintoista, että vasta nyt tapahtui herääminen pääomalinnakkeessa, kun eduskuntakin nosti räpylät pystyyn. Korkmanin oikeusvaltio toteamuksen jälkeen hän olikin valmis hautaamaan asian ja luullen kantaneensa elinkeinoelämän osallistumisvastuun kiusalliseen koko kansaa puhuttaneeseen asiaan. Tosiasissa jo elinkeinoelämän asiantuntijatkin tietävät, ymmärtävät ja näkevät Fortum optioiden ehdottoman kohtuuttomuuden ja vastaamattomuden itse toimenpiteisiin ja "ansaitun" palkkion väliseen suhteeseen. Kuinka suuren optio-oikeuden presidentti Kekkonen olisi ansainnut kaikista niistä "liike-elämäjunailuistaan", mitä hän teki lähinnä Neuvostoliiton kaupan ja suomalaisen valtio-omisteisen yhtiöjärjestelyiden osalta? Jos tämä Kekkosen ja Liliuksen välinen operaatio rahallistetaan yhteismitalliseksi, ei Suomen valtion budjetti olisi enään riittänyt Kekkoselle. Sixten Korkman ei oivaltanut mainita pientä seikkaa, joka kertapyyhkäisyllä olisi palauttanut luottamusta elinkeinoelämän ja työnantajien pääoma- ja kvartaalitalouskäytäville; se olisi ollut maininta vapaaehtoisesta ja osittaisesta luopumisesta optioihin. Tämän maininta olisi välittömästi nostanut kansalaiskeskustelun uudelle portaalle vastuunkannosta ja ymmärryksestä, jossa työt tehdään ja suunnitellaan yhdessä. Mutta Korkman jätti lauseen sanomatta, vaikka ymmärsi luottamusongelman jo syntyneen ja romuttavan avaukset laajasta palkanalennuskeskustelusta, jonka päämääränä olisi ollut kilpailukykymme nostaminen meneillään olevassa kansainvälisessä työn uudelleen jaossa. Herää kysymys ymmärrystasosta ja yksisilmäisyydestä. Oikeusvaltio toteamus ei riitä loppuun käsittelemään hiertävää ongelmaa; kyseessä on laajempi luottamukseen liittyvä kysymys. Kekkosen aikana Liliuksen kaukainen edeltäjä vuorineuvos Uolevi Raade sai menestyksistään lämmintä kättä, vuorineuvoksen tittelin sekä vallan vailla vertaansa. Kekkosen myllykirje olisi jo ennen koko kohua eliminoitunut koko huutavan räikeyden ja tuolloinkin elimme oikeusvaltioissa, jossa kansa valitsi eduskunnan ja Kekkonen loput. http://www.taloussanomat.fi/keskustelut/?threadID=9798&offset=2030#comments Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.vuodatus.net
Pataviis (nimimerkki)
Kun katselee eräiden ruotsalaisnimisten sukujen varainkertymää laman jälkeen voi vain todeta että se on valtava. Ei meillä vielä ole mitään pelkoa venäläisistä. En ikinä usko että jos Marttisesta olisi tullut Nesteen pääjohtaja, hänellä olisi näin muhevat tulot. Ruotsalainen sukunimi nostaa jo pelkästään palkkaa, totesin sen kun olin firmassa 40 vuotta työssä jossa pääkonntorin kieli oli ruotsi, firma oli kyllä suomalainen.
Pataviis (nimimerkki)
Kyllä nyt tällä palstalla tulee tuhdisti monenlaista moraalin kölin ali vetoa. Kun lukee mitä osakeyhtiöiden tarkoitus on, jää pelkistettynä jäljelle vain mahdollisimman suuren rahakasan kerääminen omistajille. Siitä sitten seuraa kaikki hyvä ihmiskunnalle. Olemmeko sokeutumassa kapitalismista kuten aikoinaan monet kommunismin ihmeestä häikäistyneet. Vain hyvin vähän on merkkejä keskustelusta jossa kyseenalaistetaan kapitalismin kaikkivoipaisuus. Jo nyt on lukemattomia esimerkkejä kieroutuneista talouselämän osa-alueista esimerkkinä vaikka energiatalous ja ruoka. Nythän on tapahtumassa keinottelun leviäminen suuressa mittakaavassa ruokaan. Niin kuin energiassa ruoassakin on valtavat valtiointressit takaamassa rahamassan liikkeen. Eli kapitalismi ja valtio ovat kietoutuneet jonkinlaiseen symbioosiin vaikka kapitalismin pääideologia on valtion mahdollisimman pieni mukanaolo. Kysymyksessä taitaa olla hallittu skitsofrenia. Kaiken huippu on kapitalismin päälinnakkeessa tapahtunut kahden pankin sosialisointi. Mielenkiinnolla odotan miten ja kuinka käy näille halpaosakkeille jotka ovat sijoittajien käsissä, vai ovatko, vai onko ne jo puliveivattu kiertokautta veronmaksajille. Olemme todistamassa aikaa josta jälkipolvet sanovat sen olleen häpeilemättömintä omaisuuden ryöstöä laillisesti.
kultaraha (nimimerkki)
En ole huomannut, että moraalia olisi vedetty kölin ali. On ainoastaan yritetty selittää, että vain ihmisellä, yksilöllä, on moraali. Ei esineillä eikä yhteisöillä. Yhteisö ei ole ihminen. Sillä ei ole omaa tietoisuutta. Yhteisöt vain koostuvat ihmisistä, joilla jokaisella on oma moraalikäsitys. Mitä tulee yritysyhteisöön, niin asia on selkeä. Omistaja on se, joka määrää mitä moraalikäsitystä yrityksessä on noudatettava. Yrityksen työntekijät eivät voi toimia vastoin omistajan tahtoa. "Eli kapitalismi ja valtio ovat kietoutuneet jonkinlaiseen symbioosiin" Tuo ei ole kapitalismia, vaan korporatistista sekataloutta. Sillä ei ole kapitalismin kanssa mitään tekemistä. Suurpääoma ei ole kapitalismia. Kapitalismia on tasa-arvoon lain edessä perustuva oikeusjärjestelmä, joka takaa yksityisen omistusoikeuden. Se ei voi suosia suurpääomaa. Suurpääomaa ja kapitalismia ei pidä sekoittaa toisiinsa. Sekaannus tulee sanasta kapitalisti. Sillä on kaksi merkitystä: 1. pääoman omistaja 2. kapitalismin kannattaja. Nämä merkitykset eivät ole keskenään kausaalisia. Suurpääoman omistajat kannattavat lähes poikkeuksetta korporatismia, eivät kapitalismia. Korporatismi suojaa paremmin heidän pääomaansa, kuin kapitalismin vapaat kilpaillut markkinat. Korporatistisessa, enemmän tai vähemmän sosialistisessa, sekataloudessa suurpääoma ja valtio ovat kietoutuneet jonkinlaiseen symbioosiin. "Olemme todistamassa aikaa josta jälkipolvet sanovat sen olleen häpeilemättömintä omaisuuden ryöstöä laillisesti." Aivan, mutta kapitalismilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Kuten em. kapitalismin määritelmästä huomasit, niin kapitalismi suojaa yksityistä omaisuutta lailliselta ja laittomalta ryöstöltä, jota korporatistit ja sosialistit harjoittavat.
Pataviis (nimimerkki)
Olipa hyvä että sain tämän sivistävän tietoiskun. Tulkitsenko oikein että olemme jonkinlaisessa sosialismissa tai korporatismisessa järjestelmässä. Yksityinen omistus on käsittääkseni melko hyvin suojattu. Sensijaan yhteinen omaisuutemme ei ole. Sitähän on myyty alihinnalla jatkuvasti. No olipa nyt sitten järjestelmä mikä tahansa moraali on aina yksilön asia viimekädessä. Olen aina ihmetellyt erilaisia maireita lauseita firmojen esitteissä joissa he ovat sitoutuneet milloin mihinkin.
kultaraha (nimimerkki)
Verotus loukkaa yksityistä omistusta, koska verot ovat väkivalloin otettua yksityistä omaisuutta. Suomessa verottaja loukkaa yksityistä omistusoikeutta 45 % prosentin kokonaisveroasteella. Pakkolunastus loukkaa yksityistä omistusoikeutta. Tässä korporatismi toteutuu puhtaimmillaan. Yleensä asialla on kunta, joka pakkolunastaa yksityistä maaomaisuutta, antaakseen sen suurpääoman käyttöön. Suurpääomalla ei ole laillista oikeutta varastaa suoraan, vaan se tehdään korporatistisen järjestelmän kautta, jotta virkamies pääsisi osingolle. Lainsäädäntö, joka rajoittaa omistajan valtaa päättää omaisuudestaan, loukkaa yksityistä omistusoikeutta. Lainsäädäntö on täynnä omistusoikeutta loukkaavia rajoituksia. Et voi maalata taloasi haluamasi väriseksi, et voi kaataa puuta tontiltasi ilman lupaa, et voi kuljettaa ihmisiä autollasi maksusta ilman lupaa, et voi kieltää vieraita ihmisiä tyhjentämästä metsääsi kanttarelleista, et voi antaa lupaa tupakointiin ravintolassasi, jne. Et voi keittää edes pontikkaa. Sekin loukkaa omistusoikeuttasi. Yhteiskunta määrää hyvin tarkkaan mitä omaisuudellasi saat tehdä ja mitä et. Jos sinulla ei ole valtaa päättää omasta omaisuudestasi, vaan se on virkamiehillä, niin kuka sen omaisuuden silloin oikeasti omistaa? Oletko sinä todellisuudessa vain nimellinen omistaja, joka maksaa käytössään olevasta omaisuudesta vuokraa kiinteistöverojen ja muiden verojen verojen muodossa? Apteekit ja taksit ovat tunnetuimpia korporatismin ilmentymiä. Korporatistinen yhteiskunta suojelee paikkakunnan apteekkaria ja taksiautoilijaa kilpailulta, myöntämällä näille yksinoikeuksia, monopoleja. Jos yksityinen omistus olisi suojattu, niin yhteiskunta ei varastaisi sitä veroina, ei pakkolunastaisi sitä eikä määräisi sen käytöstä. Yksityinen omistus on suojattu vain, jos kenelläkään muulla ei ole oikeutta puuttua siihen pakkovalloin eikä väkivalloin. Tämä antaa täyden päätösvallan omaan omaisuuteen. Omistaja voi tehdä omaisuudellaan mitä tahansa, mikä ei loukkaa toisen omistusoikeutta. Toisen omistusoikeutta loukaavaa toimintaa on esim. saastuttaminen.
arvot ja arvottomuus (nimimerkki)
Jos hyväksymme ajatuksen siitä että yrityksellä ei ole moraalia, voinemme sammalla hyväksyä ajatuksen siitä että yrityksellä ei ole johtajia, työntekijöitä, alihankkijoita saati sitten asiakkaitakaan. Tämän legalistisen näkemyksen mukaan yritys on vain sopimustensa summa. Työntekijät eivät ole yrityksen palveluksessa vaan ainoastaan sopimussuhteessa siihen. He kuten kaikki muutkin ovat vain sopimussuhteessa yritykseen. Näiden toimijoiden moraalisena ohjenuorana onkin loogisesti sitten vain puhdas oman arvon maksimointi. Paitsi kun asioista sovitaan ja toistaan välitetään. Kun tullaan yhteen sovitaan tietyistä yhteisistä pelisäännöistä, arvoista, jotka artikuloidaan ja joista joko paremmin tai huonommin pidetään kiinni. Harmi vain että tiettyjen pelureiden annetaan puuhastella vapaasti. Tämmöisistä keskustelupalsoista tai myöhäisherännäisistä viranomaistahoissa on harvoin tarpeeksi potkua vastapainoksi optio- ja muille ylilyönneille. Valitettavasti!
kultaraha (nimimerkki)
Vain ihmisellä, yksilöllä, on moraali. Esineillä ja yhteisöillä ei ole omaa tietoisuutta, eikä kykyä eettiseen pohdintaan. Niillä ei voi siis olla omaa moraaliakaan. Yhteisöt toki koostuvat ihmisistä, mutta heillä jokaisella on oma moraalikäsityksensä. Näiden moraalikäsitysten asemakertoimella painoitettu keskiarvo ei kuitenkaan synnytä yhteisölle omaa tietoisuutta eikä moraalikäsitystä. Mitä tulee yritysyhteisöön, niin asia on selkeä. Omistaja on se, joka määrää, mitä moraalikäsitystä yrityksessä on noudatettava. Yrityksen työntekijät eivät voi toimia vastoin omistajan tahtoa. Lisätään vielä se, että jos omistajia on useita, joiden moraalikäsitykset eroavat toisistaan, niin on parempi, etteivät omistajat riitele keskenään siitä, mitä moraalikäsitystä yrityksessä on noudatettava. Yritys noudattaa tällöin pelkästää lainsäädäntöön kirjattua moraalia. Lainsäädäntö on kuitenkin, joka tapauksessa, vahvempi kuin omistajien moraalikäsitys. Mikä näin yksinkertaisessa asiassa voi olla epäselvää?
Aivoituksia (nimimerkki)
Vaan mietitään esimerkki. Suomalainen yritys Konia valmistaa kännyköitä Kiinassa. Laki ei siellä rajoita niin hyvin työntekijöiden kohtelua tai vaarallisia kemikaaleja tai ympäristön saastumista, kuin Suomessa. Ok, miksi yritys moraalittomana ei sitten maksimoi omistajien tuloja ja täytä paikallista lakia juurijajuuri, vaan toimii ylihyvin? Se ei maksimoi voitoa vaan tuottaa kuluja, eikö? Omistajien tahtoon on turha vedota, kun nehän ovat eriävät toisistaan. Maineeseen on turha vedota, kun tarkoitushan on täyttää VAIN lain kirjain, ei ylittää sitä napsaisemalla voitosta. Ainoa selitys on, että Konialla onkin jonkinlainen moraali toiminnassaan ja voittoa tuottaessaan se saa omistajien puolesta toimia yrityksen moraalin mukaisesti. Jos sitten tultaisiin tappioon, niin eloonjäämiskamppailussa ei yrityksenkään moraali paina, kun viimeisiin korsiin tartutaan. Siihen asti moraalia löytyy. Näin yksinkertaisessa asiassa ei voi olla mitään epäselvää.
kultaraha (nimimerkki)
Se on voiton maksimointi. Kausaalisuuskin on ilmeinen. Jotta voitto maksimoituisi, on Konian myytävä kännyköitään mahdollisimman paljon ja niistä on saatava mahdollisimman hyvä hinta. Jotta se onnistuisi, niin Konian kännyköiden on oltava ominaisuuksiltaan ja laadultaan ylivertaisia verrattuna kilpailijoiden kännyköihin. Muussa tapauksessa asiakkaat eivät ole valmiit ostamaan niitä ja maksamaan niistä enemmän kuin kilpailijoiden tuotteista. Jotta Konia pystyisi tekemään markkinoiden parhaita kännyköitä, sen on saatava markkinoiden parhaat työntekijät. Jotta se saisi markkinoiden parhaat työntekijät, sen on tarjottava heille kilpailijoitaan paremmat työolot ja edut. Parhaisiin työntekijöihin investointi pienentää voittoa, mutta se saadaan monin verroin takaisin sen tuomalla markkinamenestyksellä. Konian on myös pyrittävä pitämään saamansa työntekijät tyytyväisinä. Sillä jos työntekijä on tyytymätön, se todennäköisesti lähtee kilpailijalle.
kultaraha (nimimerkki)
Näiden vasemmistopropagandististen kommenttien takaa paljastuu väistämättä niiden tarkoitus demonisoida yksityinen yrittäminen. Kaikista yrittäjistä yritetään tehdä rikollisia ilman, että rikosta on tapahtunut. Vasemmistolle ei riitä se, että yritykset noudattavat Suomen lakia ja siihen koodattua moraalia, vaan se laatii omia laittomia moraalilakejaan ja vaatii yrityksiltä niiden noudattamista. Vasemmisto kuvittelee olevansa valtio valtiossa. Vasemmiston on lopetettava laittomuutensa ja tyydyttävä siihen, ettei yritysten tarvitse tanssia sen pillin mukaan. Suomessa toimivien yritysten pitää noudattaa ainoastaan Suomen lakia PISTE! Vasemmisto voi tunkea omat rikolliset moraalilakinsa hanuriinsa ja lopettaa yksityisen liiketoiminnan häiriköinti ja mustamaalaaminen.
Arvot ja arvottomuus (nimimerkki)
Onko kaikki mielipiteet joko vasemmisto tai oikeistolaisia riippuen miten suhtaudutaan yrityksen moraaliin..Onko oikeistolaista vetäytyä lain taakse moraalikeskustelussa ja vasemmistolaista käydä tätä keskustelua. Kysehän ei ole välttämättä ole siitä että normatiivisesti on oltava yhden tai toisenlainen moraali ja mikä on parempi - vaan että keskustella siitä mikä on itse kunkin käsitys. Tietenkin työntekijät voivat toimia vastoin omistajien tahtoa. Näin he tekevätkin useimmiten jatkuvasti...jotkut priorisoi lapsiaan, toiset syövät pitkiä lounaita, kolmannet miettivät omiaan kokouksissa, neljännet chattailevät tälläisillä sivustoilla työaikana. Itse kukin tekee mitä tekeekin oman moraalikäsityksensä puitteissa. Röyhkeimmissä tapauksissa työntekijöiden ja antajien tiet sitten eroavat. Moraalilait ja hanurit kyllä löytävät aikanaan toisensa itse kunkin osalta. Voiko olla niin että toimijoiden moraalin parempi tiedostaminen voisi itse asiassa olla yksilöllisempää uutta oikeistolaista ajattelua.
MikkoLahti (nimimerkki)
Konserninjohtaja Wahlroosin esittämä moraalikoodi ei vakuuta. Maineikas Postipankki pistettiin aikoinaan lihoiksi ja on monien kiemuroiden kautta päätynyt tanskalaispöytiin. Nyt upporikas mies kehottaa yrityksiä pidättäytymään lahjoituksista . ”Ehkä Pelastusarmeijalle voisi tonnin antaa tai kaksi”. Näin päättelee mies joka järjesti ehkä komeimmat juhlat mitä Suomessa on nähty. Ks. http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1424103 Muutkin kuin epärehelliset rakennusalan yritykset pimittävät veroja ja varastavat yhteisestä kakusta. He saattavat huonoon valoon rehellisenkin yritystoiminnan. Hävetkää rosvot ja muistakaa Herramme käsky:"Älä varasta!". Monia närästävän riistokapitalismin määritelmän soveltamista voi miettiä samalla kun ajattelee miksi esim. n. 1000 neliön tonttimaan hinta Helsingissä voi maksaa 150 000 euroa? B.W:llä riittää pohtimista mihin Sampo-pankin myymisestä saadut miljardit sijoittaisi? Konserninjohtajan esikuntineen on syytä muistaa että käärinliinoissa ei ole taskuja. Rikkaan ”eloonjäämiskamppailusta ”tuleekin mieleen Jeesuksen varoitus lisävoittoja hamuavan ökyisännän kohtalosta. Elävien ja kuolleitten Jumalan ilmoitus muistuttakoon elämän rajallisuudesta myös meidän aikamme ahneita riistokapitalismin harjoittajia. 16. Ja hän puhui heille vertauksen sanoen: "Rikkaan miehen maa kasvoi hyvin. 17. Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?' 18. Ja hän sanoi: 'Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyvyyteni; 19. ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse'. 20. Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?' 21. Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä." Luuk. 12:16-21. Tämä rikas mies ei tiennyt mitä olisi kasvaneella omaisuudellaan tehnyt.Ei ollut tarpeeksi suurta aarreaittaa mihin ansiottoman arvonnousun hedelmät olisi koottu. Rikkaalle ei kelvannut jo ennestään suuren omaisuuden hyödyntäminen Jumalan tahdon mukaan. Hän ei miettinyt omansa kohtuullista jakamista , ei köyhien asiaa eikä orpojen osaa lisärikkauden saadessaan. Vaan: Minulle! Lisää !! Nopeasti!! Kaikki säiliöihin !! Kuinka tuttua meidän ajaltamme. Pääseekö siis tänään Kiinaan, Romaniaan tai muihin halpamaihin muuttanut väärän voiton kerääjä aina rahoihin käsiksi? Tai lisärikastumista halajava Sammon suuromistaja ja sijoittaja Jumalan tuomiota pakoon jos Herra on päättänyt lopettaa hänen juoksunsa? Mikko Lahti saarnaaja http://www.pp.kpnet.fi/mila
iloinen_kommunisti (nimimerkki)
Jos kaikkein tuottoisimmat alat kuten porno, väkivalta ja asekauppa eivät kiinnosta niin kannattanee siirtyä eläkkeelle tai muihin hommiin. Raha kun ei haise. Sanoo köyhä. Tehoja lisää ja watteja haisemaan.
Hard Talk (nimimerkki)
Voidaanko olettaa, että yrityksessä toimivat päättäjät ovat henk. koht. täydellisessä arvotyhjiössä ja täysin riippuvavaisia yrityksen omistajien arvoista? Ei... Onko yrityksen päätösvaltaa käyttävillä omistajilla aina täysin yhtenäiset arvot? Ei... Rajoittuuko yrityksen yhteiskuntavastuu sääntöjen mukaan toimimiseen? Kyllä sillä muu riippuu aidosti yrityksen organisaation ja omistajien arvoista. Eli on olemassa vapaaehtoinen liikumavara yrityksen yhteiskuntavastuussa Tämä vapaaehtoinen liikumavara riippuu ihmisistä, ei organisaatioista tai päättävistä omistajista. viimekädessä yritys muodostuu ihmisistä. Ei ole siis järkevää määrittää yleisesti ennalta yrityksen vapaaehtoista yhteiskuntavastuuta ... siis se on vapaaehtoista... kun ei ole järkevää määrittää yrityksiä tyyliin Nalle... "- Ne ovat yritteliäiden ihmisten perustamia organisaatioita, yhden asian liikkeitä, joiden ainoa tehtävä on hoitaa omistajiensa varallisuutta."- tyyliin. "hoitaa" = maksimoida kaikin laillisin keinoin.. ja ottaa vapaaehtoinen yhteiskuntavastuu huomioon jos se tuo lisäarvoa yrityksen omaisuuden hoitamiselle?... Onko sama asia? Usein yrityksessä on eri ihmiset jotka puhuu arvoista ja joiden tulosvastuulisuutta mitataan työpanoksen tuotolla yritykseen... vai oletko kuullut myyntimiehestä joka korstaa tarjousta tehdessään yrityksen yhteiskuntavastuuta... jos nain on se tapahtuu korkeintaan oman tekemisen moraalsia perusteita hakien, Miksi niitä pitää hakea yrityksen toisen henkilön määrittämästä yhteiskuntavastuusta... jos on sinut itsensä ja tekemisensä kanssa...? Yrityksen yhteiskuntavastuun korostaminen on enemmänkin väline verhota omaa toimintaa... Voisko näin olla myös Sampo-konsernissa...?
Mitä mieltä? (nimimerkki)
Hmm... yrityksillä on olemassa lakisääteinen vastuu erilaisissa asioissa. Koska on olemassa paljon erilaisia ihmisiä, on mielekästä, että on säännöt, joiden avulla erilaiset intressit voidaan soveltaa käytännöksi. Lakisääteisyyden lisäksi esimerkiksi asiakkaat ja sijoittajat voivat äänestää jaloillaan, mikäli yritys toimii muiden tekijöiden lisäksi mielestään eettisesti mielekkäästi, mahdollisesti moraalisesti arveluttavasti - aivan, kuten esimerkiksi asiakaspalvelun perusteella. Siten myös yrityksen eettisyys on taloudellisesti arvioitava seikka. Ihan kuten lainsäädännössä on sanktioita, myös asiakkaat ja sijoittajat osaavat arvottaa erilaisia asioita. Erilaiset arvot ovat siten myös oleellisia kaupankäynnissä. Yksi konkreettinen esimerkiksi on Lapin Kansa lehden lukija- ja mainosboikotti. Jos esimerkiksi teknisten palveluiden toimivuudesta ja tietosuojasta tingitään taloudellisen hyödyn vuoksi, ihan kuten muista arvoista, saattaa asiakkaita siirtyä kilpailevan yrityksen asiakkaiksi, eli kyseinen voi olla myös taloudellisesti haitallista yritykselle ja sen omistajille - vaikka hetkellisiä säästöjä tehtäisiin ja toimittaisiin lakisääteisesti. Olipa kyse sitten yrityksistä ja erilaisista organisaatioista, ihan kuten asiakkaista ja sijoittajista - on mielestäni oleellista mieltää, että yritykset ovat organisaatioita, joissa työskentelee erilaisia ihmisiä. Esimerkiksi kansantaloudellisesti on muiden tekijöiden lisäksi yksi seikka, joka vahvistaa yritysten eettisyyttä, eli tutkimustulos, jonka mukaan ihmiset ovat mielellään hyväntekijöitä. Ihminen vaikka työntekijänä, jonka mielestä yritys on eettisesti arveluttava omien arvojensa mukaan, kokee erilaisia asioita työnteossa epämiellyttäväksi, joka vähentää esimerkiksi työtehoa ja myös työhalukkuutta, heikentää työhyvinvointia, asiakaspalvelua, on tuottamatonta työtä yms. Vastaava ilmiö myös muiden sidosryhmien osalta. Yksityisellä sektorilla asiakkailla on usein mahdollisuus vaihtaa yritystä, mikäli esimerkiksi palvelussa on kehittämisen varaa. Julkisella sektorilla on toimialoja, joissa jonkun tietyn palvelun saamikseksi tarvitaan tiettyä organisaatiota. Vaikka lakisääteisesti ehkä saisit tarvitsemasi leiman, asiakirjan, rokotuksen, eläkkeen, kouluruoan yms. on silti myös oleellista, ja mielestäni myös eettistä, saada esimerkiksi hyvää asiakaspalvelua. Oheinen velvoittaa esimerkiksi julkista sektoria entistä vastuullisempaan työskentelyyn ja esimerkiksi asiakaspalvelun laadun korkealaatuisuuteen, sillä jaloilla äänestäminen voi olla hankalaa. Sidosryhmien ja yrityksen työntekijöiden, joihin myös yrityksen operatiivinen johto kuuluu, on mielekästä, että yrityksen arvot vastaavat konkreettisesti todellisuutta. Valikoidessaan esimerkiksi työpaikkaa, yhteistyöyritystä, asiakkuutta yms. ihminen saattaa lukea esimerkiksi yrityksen www-sivuilta yrityksen arvoista, ja mieltää oheisen olevan tärkeä asia, joka vaikuttaa yritysvaihtoehdon mielekkyyteen. Arvot, joita esimerkiksi yrityksessä itsessään ei ole mielletty omiksi arvoiksi ovat ihmisten harhaanjohtamista, josta seuraa helposti väärinkäsityksiä ja tyytymättömyyttä. Vaikka yritys teoreettisesti toimisi lainsäädännön mukaan, mikäli kyse on arvotyhjiöstä sidosryhmät, kuten asiakkaat mieltävät mahdollisesti, että heidän oikeuksiaan ja arvojaan on vähätelty. Jos kerran yritys voi toimia mielivaltaisesti muissa kuin lainsäädännöllisissä asioissa, eikä miellä omaa yhteiskunnallista vastuutaan, kuinka se voisi mieltää vastuunsa omistajia ja asiakkaita sekä muita ihmisiä ja asioita kohtaan? On mielestäni ihmisten aliarvioimista luulla, että yrityksen eettisyys ja arvot eivät olisi oleellisia ihmisille. Lainsäädännössä on kirjaimellisesti sääntöjä ihmisille. Kyllä myös omia aivoja saa käyttää erilaisissa asioissa, ja mielellään eettisen liikkumavaran arvottamana.
Janina Rosten

Ei nyt millään pahalla, mutta ymmärtääkseni Von Wrightin jälkeen ei tässä maassa ole todellisia intellektuelleja näkynyt. Lipponenkin laittoi itsensä suurten intellektuellien joukkoon, Wahlroos kuuluu mielestäni korkeintaan Paavon kanssa samaan porukkaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset