Litsari kotimaisille kielille
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) viroista leikataan kolmannes, 34 henkilötyövuotta. Päätös on syntynyt opetusministeriössä. Valtiovarainministeriö kun vaatii eri hallinnon osa-alueilta entistä tiukempaa tehoa ja kulukuria. Lopullinen, sinänsä kunnioitettava tavoite lienee Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen.
Minkäköhän Suomen kilpailukykyä kotimaisten kielten tutkimuksen tilttaamisella tavoitellaan? Ei ainakaan sen Suomen, jota esi-isät rakensivat. 1900-luvun alun tsaarinajan Suomi ja vasta itsenäistynyt Suomi 90 vuotta sitten olivat köyhiä maita, jos maita olivat ollenkaan.
Nuoren köyhän Suomen nuoret rakentajat ymmärsivät, että nuori maa tarvitsee identiteettinsä. Yksi kotimaan suurista, lähes neitseellisen tutkimattomista alueista oli kotimainen kieli tai kotimaiset kielet. Kotimaisia kieliä ovat suomi, ruotsi, kolme saamen kieltä, Suomen romanikieli ja suomalainen viittomakieli.
Maa tarvitsee kielensä ja hyvän huolenpidon kielistään. Tämä on tiedostettu kaikissa itsenäisissä maissa ja jokaisen sivistysmaan kulttuurissa. Jotkut suurvallat ja miehittäjävaltiot ovat tehneet tietoisesti työtä kielten murhaamiseksi. Näitä teloittajia ei ole sivistysvaltioiksi nimitetty.
Ne, jotka tutkivat kotimaisia kieliä itsenäistymisen aikaan, osallistuivat aktiivisesti itsenäisen Suomen kaikenlaiseen kehittämiseen. Vilkaiskaapa vaikka legendaarisen kielentutkijan ja –tuntijan E.N. Setälän uraa.
Nuoren, itsenäisen Suomen humanistivaikuttajat ymmärsivät, että taloudellisesti vaurasta ja sosiaalisesti toimivaa isänmaata ei rakenneta ilman kotimaista kulttuuria. Heidän toteutuneiden visioidensa ansiosta meillä on nyt vauras ja taloudellisesti elinkelpoinen Suomi.
Kielentutkimuksen tehostamisohjelman ilmeinen tarkoitus on häpäistä kotimaiset kielet ja näyttää niille se paikka, joka niille kansainvälisessä taloudessa kuuluu. Viisaiden Suomen rakentajien työllä pyyhitään lattiaa. Valtiovarainministeriössä, opetusministeriössä ja yrityselämän korkeassa johdossa ei siis ymmärretä suomalaisen kulttuurin merkitystä Suomelle.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on vain yksi esimerkki, mutta toivottavasti makaaberimmasta päästä. Seuraavaksi humanistiselta tutkimukselta luultavasti vaaditaan neljännesvuosittaiset tulosraportit.
On olemassa porukka, joka Suomen tulevaisuuteen vedoten vaatii pitkäjänteistä, kotimaista omistamista ja samasta syystä joustoa työmarkkinoille. Tämä porukka vetää mattoa alta kotimaiselta sivistykseltä. Kerta kaikkiaan uskomatonta!
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Syylliset yleisesti heikkoon kielen- ja edelleen heikkenevään mielenkäyttöön ovat peruskoulun ja lukioiden opettajat, Yleisradio, Alma Media, STT ja Sanoma.
Yhä edemmän valtavirran tiedotusvälineet tarjoavat epäasiallista otsikointia iltapäivälehtien tapaan ja kirjakieleen kyseenalaisia ilmaisuja.
Kotus ei ole oikein onnistunut pääsemään niskan päälle, koska se ei perustele kunnolla suosituksiaan eikä uskalla vaikuttaa tiedonvälitykseen. Siksi valtiovarainministeriön tuottavuusohjelman miehet pitävät kielinaisia aivan turhina englantia puhuvassa maailmassa.
Terve Niklas,
Kiitos, olet oikeassa !
Olen erittäin ylpeä sinun tavastasi analysoida kotimaisten kileten tarpeellisuutta sekä kielten historiaa.
Toivottavasti "päätöksentetkijät" ja mediavastuussa olevat henkilöt ymmärtävät tämnä rikkauden.
On valitettavaa todeta valtiopäämiesten tapa ilmaista itsensä sekä tapa vetäytyä "hörönaurun" taakse, kun eivät pysty osallistumaan asialliseen keskusteluun.
Omassa johtamassa yrityksessäni, totean suuria puutteita kun osaavat myynti-/päällikköasemassa olevat henkilöt eivät pysty kehittämään kauppaa ja henkilösuhteita johtuen kieli-paineita.
Kiitos,
Hyvää syksyn jatkoa.
Espoo
Toimitusjohtaja
Kerrankin olen tai, niinkutota, suurinpiirtein samaa mieltä. MUTTA mitä puhumme ja kirjoitamme... se on liikkeessä JA MUUTTUU kokoajan ja noin parikymmentä vuotta sitten, emme edes ymmärtäisi UUSISUOMI.FI kirjoituksia ellemme...muuttuisi. Ehkä Dan Dennett voisi lisätä tuohon jotain mutta Jack Daniel's is kicking in and so are the kielipoliisit...
Turha on potkia tutkainta vastaan Niklas. Valtionvarainministeriössä ei ymmärretä sivistyksen päälle yhtään mitään. Ei kuulu viran vaatimuksiin.
Jos Sailas saa pähänsä, että maahan rakennetaan laatikkoleikein 500 miljoonan euron innovaation huippu ammattikorkeakoulu, sehän rakennetaan. Olivatpa muut asiantuntijat mitä mieltä tahansa. Jos hän päättää poistaa yhden kolmasosan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen rahoista, nehän poistetaan.
Herra antoi, herra otti, ylistetty olkoon Sailas.
Sivistyksen on jo aikaa sitten korvannut Excel-taulukko ja PowerPoint esitys.
NATO-kurssilla olleena käsitän, että yksi tärkeimmistä taistelulineistä on USB-muistitikku ja PowerPoint -esitys. Tämä johtaa aikanaan siihen, ettei osata puhua selkeästi ilman virtuaalista kainalosauvaa.
Ensinnäkin itse näkökulmaan kommenntina, että näin niitä humanistia arvoja todellakin poljetaan. Onhan meille ilmestynyt juuri Iso suomen kielioppi ja se on verkossakin, mutta ajetaanko nyt sitten tulevaisuuteen suuntaavaa tutkimusta ja opetusta alas? Miten voi olla, että valtionhallinnossa ei vaikka ihan hyvää hyvyyttää löytyisi palkkoja vaikka puolelle nyt lopetettavista paikoista.
Ja sitten ensimmäiselle kommentoijalle. En todellakaan allekirjoita väitettäsi kielen rappiosta, jonka syynä olisivat opettajat ja media. Suomessa annetaan edelleen poikkeuksellisen hyvää äidinkielenopetusta ja sitä meille opettajillekin opetetaan hyvin. Kieli kehittyy, harmi vaan, että aiemmat sukupolvet ovat saaneet sen vääristyneen käsityksen, että kehitys tarkoittaisi rappiota.
Lukiolaisten ylioppilasaineet ovat entistä heikompia eikä Suomessa enää perus koulu laiset osaa kirjoittaa yhdys sanoja yhteen.
siitä, että kännykän textiviestiin ei saa kunnolla kirjoitettua pitkiä yhdyssanoja ja siksi ne pätkitään.
Textiviestien takia myös isot alkukirjaimet yleensä puuttuvat ja välilyönti välimerkin jälkeen. Välilyönnin poisjättämisellä säästetään rajallista (160) merkkimäärää.
Tämä on kai sitä kielen kehittymistä.
Kotuksen tehtäviin kuuluu myös ruotsin kielen kielenhuolto. Eiköhän olisi syytä järkeistää Kotuksen toimintoja ja antaa Ruotsin valtion asiaan omistautuneiden laitosten hoitaa nämä tehtävät.
Järjetöntä resurssien tuhlausta, mutta koska asumme "kaksikielisessä" Suomessa niin kustannuksista ja järjenkäytöstä viis kun ruotsin kielestä on kysymys.
Mutta ei tällä täkälaisten ruotsinkielisten kielellä ole paljoa tekemistä ruotsin kielen kanssa. Puhuttu kieli on aivan jotain muuta.
Muuan tuleva kansliapäällikkö oli kirjoittamassa 1970-luvulla kirjasta "Valtionhallinnon suunnittelu ja budjetointi". Siihen ammentui suomalaisen älyn Aurajoki.
Mutta miksi omistamasi Uusi Suomi poisti perinteikkään logonsa. Näytä mallia ja hommaa logo TAKAISIN.
Mihin hävisi Uuden Suomen terhakka sotilaspoika? Tuntuu jotenkin kuin isänmaallinen itsetunto olisi viety johonkin komeroon.
Kieli kehittyy, totta kai, mutta suomenkieleen pesiytyy nyt kovalla vauhdilla murre- ja vierasperäisiä ilmaisuja, joiden täsmällinen merkitys ei ole lähimainkaan selvä. Media kuitenkin tunkee näitä tajuntaamme kaiken aikaa. Lisäksi puhuttu kieli on muuttumassa rytmiltään katkonaiseksi sopottamiseksi, jota vielä pahentaa teinitytöiltä lainattu falsettiin nouseva loppukiekaus. Tässä tilanteessa valtiovalta katsoo asiakseen vähentää kielenhuollon resursseja, vaikka selkeän kirjoitetun ja puhutun kielen konventioiden laajaan välittämiseen niitä tarvittaisiin lisää. Litsari todellakin.
Toista kotimaista kieltämme sentään hyödyttää se, että naapurissa on kohta kymmenmiljoonainen Ruotsi, joka pitää huolta rakkaasta kielesstään. Suomenruotsalaiset voivat halutessaan tehdä kuten Belgian flaamit. Kun oman maan taholta ei herunut tukea kielenhuollolle, he omaksuivat sen naapurista Hollannista, ja kieli Flanderissakin on nyt hollanti.
Kotus, joka ei ole profiloitunut myönteisesti missään lööpitettävässä erityiskysymyksessä ja antaa Sailaksen teurastaa itsensä, on ilmeisesti ajatellut, että Suomen kielen puolustus jää kokonana köyhän ja puutullien vuoksi lisää köyhtyvän Karjalan tasavallan Petroskoin yliopiston varaan ja Pietarin yliopiston suomen kielen kielitieteilijöiden varaan.
Pitäisikö Venäjän rahoittaa Gazpromista Suomen kielenhuolto? Meneekö seuraavaksi ilmavoimat ja muu maanpuolustus Leningradin sotilaspiirille,a että Vanhanen ja Katainen pystyvät korvaamaan kunnallisverojen nousun keski- ja suurituloisille valtion tuloverovähennyksinä aikana, jolloin pankkituki pitäisi oikeasti maksaa veroina ja inflaationa?
Onko se itsari eli se minkä muutamat yliopistoissa toimineet kirjallisuuden pätkätyöläiset on tehneet.
Kun kaikki kuitenkin yhä enemmän tarvitsevat kansainvälistä kieltä eli englantia, niin voisi tämän englannin ottaa viralliseksi kieleksi. Tällöin ei kaikkien enää tarvitsisi tuhrata aikaansa monien kielten opiskeluun. Sen sijaan voisi paremmin keskittyä itsensä ja talouden kannalta tärkeämpiin asioihin. Tällaisesta olisi paljon hyötyä sen lisäksi että säästöjä tulisi suoraankin siitä kun ei niin paljon henkilökuntaa kielten opettamiseen enää tarvittaisi.
Ei ne jenkeissäkään kaikki mitään kieliä paljon opiskele, paitsi vähän jotain espanjan alkeita. Jenkit kuitenkin ovat vauraita, ja olivatpa he ensimmäisenä kuussakin.
Ei Suomessa opeteta ruotsia vaan jotain epämääräistä murretta, jolla on vain parisataatuhatta käyttäjää. Parhaiten tämän epäkohdan huomaa kun vierailee Ruotsissa ja yrittää tulla ymmärretyksi kouluruotsilla, ei sitä ymmärrä kukaan.
Mitä siitä tulisi, jos Suomen kouluissa englannin tilalla opetettaisiin jotain Skotlannin kalastajien käyttämään murretta.
Jaa, enpä ole vielä huomannut että en tule toimeen suomenruotsilla Ruotsissa :)
Viimeksi kävin siellä pari viikkoa sitten, eikä sen suurempia ongelmia ollut.
Ja tuli tämäkin kirjoitettua suomeksi, virheitä tietenkin voi olla mutta...
Rantaruotsalainen
Niin sinä osaat äidinkielenäsi ruotsia, mutta ajattelepa suomenkielistä joka on kouluruotsin varassa Ruotsissa. Ainakin minulle ruotsin oikea ääntämys on aina yllätys kun olen Ruotsissa käymässä. Sitä ei Suomen kouluissa opeteta.
Miksi ihmeessä Suomen kouluissa ei voitaisi opettaa ihan oikeaa ruotsia, sellaista jota puhutaan Ruotsissa?
Miksi Ruotsissa puhuttu ruotsi olisi oikeampaa kuin jossain muualla puhuttu? Ruotsalaiset ääntävät ruotsiaan niin vaikeasti ja täysin tarpeettomasti, etten pidä sitä sen oikeampana kuin jotain muuta tapaa.
miksi suomenruotsalaiset kirjoittavat kieltään niin vaikeasti ettei sitä ymmärrä? ruotsinruotsalaiset tieteellet teokset ovat nin paljon helpompia lukea.
Hej på dig, siinä suomenkielisten opetus 70 luvulta.
Kyllä meni viiden vuoden jälkeen pupu pöksyyn, kun Ruotsissa kysyttiin "Hur jag kan stå till stjänst".
Eikä pääkaupunkiseudun sekakieltä nauramatta jaksa kuunnella...
Et tietenkään osaa lukea suomenruotsia, jos et ole sitä opiskellut. Riikinruotsi on paikalleenjämähtänyt, eli siis kuoleva, suomenruotsi on elävä eli kehittyvä.
Sekakieli on kyllä ikävää, mutta täysin väärin puhuttu kieli on ikävämpää. Mikäli joku on tosiaan kysynyt sinulta, että "hur jag kan stå till tjänst?" en todellakaan ihmettele, ettet ole ymmärtänyt mitä puhutaan. Kyseinen henkilö ei puhunut ruotsia, vaan jotakin pidginruotsia. Oikein sanottuna fraasi kuuluu: "Hur kan jag stå till tjänst?". Älkää hyvät ihmiset laittako fraaseja väärin, mikäli haluatte kritisoida kieliä.
Ruotsissakin puhutaan monia eri murteita. Osaa on suomenruotsi-taustaisen hankala ymmartaa.
Suomenruotsalaisten kalastajien murre on verrattavissa savon- tai raumanmurteeseen. Eivätkö nämä suomalaiset osaa puhua suomea?
Osaatkohan suomenruotsia lausua lainkaan? Itselläni ei moisia ongelmia Ruotsissa ole ollut. Ruotsalaiset kutsuvat suomenruotsia muumiruotsiksi, koska muumipeikot puhuvat juuri sitä. Toisin sanoen lapsetkin ymmärtävät suomenruotsia. Voi tätä tietämättömyyden määrää!
Valtion talousarvioesityksessä 2008 on kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle 2660k€ ja 107 henkilötyövuotta. Vuodelle 2009 on 2649k€ ja 104,6 henkilötyövuotta. "Tuottavuustoimin" on vähennetty 2,4 henkilötyövuotta. http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2009/vm_2009.html
Kas, Niklaksen jutultahan meni pohja pois. Täytyykin vastaisuudessa lukea tarkemmin nuo Car.. eikun Uuden Suomen omistajan jutut.
Uskon että Niklaksella on luotettavat tietolähteet.
Vuoden 2009 budjetissa ei vielä näy suurta vähennystä. Muutoksia on kuitenkin tulossa. Siihen viittaa hallintotieteiden tohtori Eila Rekilän tekemä kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen arviointi. Arviointi on opetusministeriön tilaama ja sen yhtenä tavoitteena on "selvittää
Kotuksen organisaation ja hallinnon kehittämistarpeet ottaen huomioon valtionhallinnon kehittämiselle asetetut tavoitteet."
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2008/kotimaisten_kielten.html
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/tr...
Tarkennus: tuottavuusohjelman nimissä 2007-2011 Kotuksesta vähennetään 12 henkilötyövuotta ja opetusministeriön tekemän esityksen mukaan vuosien 2012-2015 aikana 22 henkilötyövuotta. Siis yhteensä 34 henkilötyövuotta vuoteen 2015 mennessä. Näin kertonut Kotuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi ainakin Helsingin Sanomien yleisönosastossa 6.11. 2008.
Niko H
Ongelma näyttää olevan laajempi kuin aluksi näytti. Samalla juustohöylällä vähennetään henkilökuntaa monien alojen tutkimuksesta.
"Kevään 2008 kehyspäätöksen osana hallitus päätti käynnistää uusia tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, joiden henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus kohdistuu pääosin vuosille 2012 - 2015. Näiden toimenpiteiden tulisi johtaa yhteensä 4 800 henkilötyövuoden henkilöstötarpeen vähenemiseen vuoteen 2015 mennessä. Aiemmin päätetyt tuottavuutta lisäävät toimenpiteet johtavat palvelujen ja hallinnon uudistumisen ja tehostumisen ohella valtion henkilöstömäärän pienenemiseen vuodesta 2005 vuoteen 2011 mennessä noin 9 600 henkilötyövuodella."
http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/02_tuottavuusohjelma/index.jsp
Tämän tuottavuusohjelman soveltaminen on johtanut älyttömyyksiin mm. Kansanterveyslaitoksessa ja Säteilyturvakeskuksessa, kuten Osmo Soininvaara kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä.
http://www.soininvaara.fi/2008/10/10/valtion-tuottavuusohjelma-ja-sektor...
Eiköhän kannattaisi miettiä myös sitä, että mihin veronmaksajat tarvitsevat kaikkia virkamiehiä?
En tarkoita, että kaikki virkamiehet olisivat turhaa pas*aa, mutta yhden virkamiehen kustannus on keskimäärin n. 80 000 euroa vuodessa.
Lisäksi, kun maailma on "internettiytynyt" niin voimme antaa kielen vastuuta myös meille - kielen käyttäjille.
Vaikka nimimerkkini onkin anglosaksinen, niin silti en kykenisi ilmaisemaan itseäni (itselleni riittävällä tarkkuudella) muutoin kuin suomenkielisesti.
Eihän kukaan virkamiehiä halua eikä tarvitse mutta silti heitä on vaikka vähentää yritetään koko ajan. Valtion budjettitaloudessa on n. sata tuhatta kokoaikaisia täyttä palkkaa saavaa henkilöä, heistä noin kolmasosa (34631) opetusministeriön hallinnonalalla, jossa säännöllisen työajan ansio on tuoreimman tilaston mukaan keskimäärin 2 905 euroa/kk.
Kyllä Kotuksen kurittamisessa on omat perusteensa, joiden alkua voi etsiä myös akateemisesta maailmasta. Kotus on perustettu nimenomaan tutkimaan, mutta sen tutkimustyön laatu on väliin jättänyt toivomisen varaa. Humanistisen laitoksen sitominen tehokkuus- ja tuottavuustavoitteisiin ei ole täysin onnistunut. Kiire tuottaa huonoa jälkeä ja muodollisia rasti ruutuun -tutkimuksia.
Ei ole mitään pakkoa hoitaa kaikkia kyseisiä asioita Kotuksen puitteissa, tutkimusta voidaan tehdä myös muissa ja muunlaisissa yksiköissä.
Kotus toimintoineen vaatii ehdottomasti perusteellista tarkastelua.
"Maa tarvitsee kielensä ja hyvän huolenpidon kielistään". V...aa aika paljon, kun yhteiskunta on maksanut ruotsin kielen (pakko)opiskeluni muun opiskelun ohella ja osaan sitä erinomaisesti. On vain yksi ongelma: eihän kukaan puhu ruotsia. Ruotsissa puhutaan englannin kieltä suomalaisten kanssa.
kokouksissa ja muussa yhteydenpidossa on englanti ja se toimii hyvin. Silloin kaikki ovat kutakuinkin samalla viivalla. Norjan ja Tanskan ruotsi on taas suomalaiselle haastavaa, siksi englanti on paras kieli näissä ympyröissä.
Vielä ruotsin kielestä. Onhan se traagista, että pohjoismainenkin työkieli on ruotsi. No, tulipahan opittua "kuollut" kieli.
Olen ollut luennoilla, missä luennoitsia oli tanskalainen. Hieman ihmeteltiin, että miten kielen ymmärtää, kun luentokieli ei ollut Englanti. Hän puhui kuitenkin mielestäni täydellistä Ruotsia, vaikkakin hieman Skånen murteella. Kertomansa mukaan sekä norjalaiset, tanskalaiset että ruotsalaiset ovat ymmärtäneet hänen puhumaansa kieltään täydellisesti. Hän puhuikin Skandinaaviskaa. Tämä kieli on rakennettu näistä kolmesta pohjoismaisista kielistä siten, että on käytetty vain samanlaisia tai samoja sanoja jotka esiintyvät yhteisesti kaikissa näissä pohjoismaisissa kielissä. Aika hienoa, eikö totta? Tätä kieltä ymmärtää siis lähes 20 miljoonaa ihmistä. Suomea vain noin 5 miljoonaa.
Liekö tuommoiset luennot kovin yleisiä? Ja millä alalla? Hienoudesta en menisi sanomaan, sitä paitsi maapalloistuminen tulee hävittämään skandinaaviskan käytön, ennemmin tai myöhemmin. Rumaakin on.
Norjassa taas on luotu sanakirja, jotta Norjassa olisi yksi kirjakieli. Opettajia on sakon uhkalla kielletty opettamasta muuta, varsinkaan bokmålia. Norjassa kieli on leveä ja Suomessa se leviää kuin Jokisen eväät siksi, että kielenhuolto sopuilee ja antaa epärealistisia kaiken sallivia suosituksia.
En osaa sanoa, onko todella vika nykyisessä äidinkielen opetuksessa,
kun saa lukea ihmeellistä kieltä.
Tuorein esimerkki päivän Metrosta, sivu 8 : "Obaman tartuttava heti
valtaisiin haasteisiin. Kyseessä siis lihava otsikko. Mitähän tarkoit-
tanee "valtainen". Helsingin Sanomista nyt puhumattakaan.
Onko mahdollista, että kaikki, selvästikin nuoret, toimittajat ovat
käyneet HS:n toimittajakoulun ?!
Meillä esim. 40-luvun koululaisilla on se traumaattinen tilanne, että
silloisen hyvän opetuksen ansiosta juuri nuo ylempänä mainitut "yhdys-
sanat" ja tavuviivan puutteet tökkäävät silmiin.
Vrt. Sampo pankki, Valio maito jne loputtomiin.
Mainosväki kaiketi valikoituu täysin kouluja.
Veteraanina ja jälleenrakentajana yhdyn sydämestäni y.o. kirjoitta-
jien toivomukseen Vapaussoturi-logon pikaisesta palauttamisesta. Te-
kisi mieli sanoa vaatimukseen.
Kunnioittaen
Olisikohan ollut kuluneella viikolla tai viime viikolla kuitenkin, kun luin painetusta sanasta, että joku henkilö muutti Paraisiin. Uutisen muista tiedoista päättelin, että kyseessä lienee Suomen eräs rannikkokaupunki.
Meillä on kesäasunto mainitussa kaupungissa ja viikonloppuisin matkaamme Paraisille. Mikäli kaukokaipuu iskee, tuolloin voimme matkustaa Pariisiin.
Liekö ollut kyseessä joku lespaava toimittajantekele, joka tekee matkaa mihin tiensä vie.
Matkailu avartaa.
Ylioppilasaineiden korjaajat ovat kauhistelleet julkisuudessa vuosia, kun abiturienttien äidinkielen kielitaito rapistuu rapistumistaan. Sama koskee graduja ja suomenkielistä tutkimusta. Huono englanti ja huono suomi ovat tätä päivää Suomessa.
Uusi Suomi tekee tärkeää työtä nostaessaan kissan pöydälle.
on vaatimus käyttää mahdollisimman virheetöntä suomea. Foorumin sheriffit alkoivat vaatimaan sitä kun kirjoitukset alkoivat olemaan kuin teinien textiviestejä.
"Foorumin sheriffit alkoivat vaatimaan sitä kun kirjoitukset alkoivat olemaan kuin teinien textiviestejä"
Alkoivat vaatia
"alkoivat vaatimaan" pitää olla "alkoivat vaatia". Samoin "alkoivat olemaan" pitää olla "alkoivat olla".
Noinhan meille koulussa opetettiin. "alkoivat olemaan" -muotoa näkee ja kuulee nykyään niin paljon ettei ole pitkänkään ajan kysymys kun kielitoimisto sen hyväksyy. Sen sijaan "rupes(ivat) olla" -muotia vielä odotellaan.
Kielitoimisto ei toimi enää kielensuodattajana, vaan se populistisesti hyväksyy sen, että kirjallinen suomen kieli rapautuu.
Siksi on aivan oikein, että Raimo Sailas teurastaa tarpeettoman byrokratian, joka ei enää edes yritä suojella suomen kieltä sekstiviestittelijöiltä. Poliittisesti tähän kuitenkin tarvitaan kilveksi Jyrki "Mikki Hiiri" Katainen, jotta jää miljoonia innovaatiohuippuyliopistoon.
Mistään populismista ei ole kysymys, vaan siitä, että erilaisissa tilanteissa tarvitaan erilaista kieltä. Itse asiassa nykykielenhuolto on vaativampaa kuin entinen, koska se vaatii kielenkäyttäjiltä enemmän tietoa ja omaa arviointikykyä. Kuinka ihmeessä niin moni kuvittelee, että diktatuuri kieliasioissa olisi mahdollista tai tavoiteltavaa? Vielä ihmeellisempiä tällaiset kommentit ovat, kun tiedetään, että virallista kielenhuoltotyötä tekee vain muutama täystyöllistetty ihminen. Ken on huolissaan julkisesta suomesta, huutakoon nyt lisää henkilökuntaa Kotukselle ja sen kielitoimistolle vähennysten sijaan.
Ei arvannut korkeasti oppinut ja sivistynyt mies Eemil Nestor Setälä miten 73 vuoden kuluttua hänen kuolemastaan Suomen valtion virkamiehet ovat valmiita supistamaan kielentutkimukseen suunnattua rahoitusta ja siten osoittavat,etteivät kyseisellä toiminnallaan arvosta jokaisen ihmisen tärkeintä kieltä, äidinkieltä. Itse Opetusministeriö on päättänyt leikata kolmanneksen Kotuksen viroista.Onko kummempaa kuultu? 23 vuoden ikäisenä tohtoriksi väitellyt Setälä tutki laajasti myös sukulaiskansojemme kieliä tehden tutkimusmatkoja liiviläisten, vepsäläisten ja vatjalaisten pariin.Tutkimustensa pohjalta hän julkaisi useita itämerensuomalaisten kielten vertailevaa äännehistoriaa koskevaa teosta.Meidän onneksemme määrärahoja vielä silloin riitti tutkimukseen,jota Setälä teki kehittääkseen kieltämme suomea, jota me kaikki varmasti rakastamme ja käytämme päivittäin eri muodoissa, puhuttuna, kirjoitettuna ja kuultuna.Toisin kuin Opetusministeriön toimenpiteisiin voimme kaikki olla kiitollisia Eemil Nestor Setälän elämäntyöhön kielemme hyväksi.Kiitos siitä E.N.Setälä, muistelemme sinua lämmöllä.
Muinoiset suomen tunnit inhottavat vielä vuosien takaa: Setälän tylsä kielioppi, lauseenjäsennys ja oikeakielisyyssäännöt ällöttävät. Seitsemää veljestä luettiin oppikoulussa parikymmentä sivua lukukaudessa, kun sitä selitettiin meille kieliopin, sanaluokkien jne. kannalta kappale kerrallaan.
Onneksi opettaja jäi eläkkeelle ja saatiin tilalle toinen, parempi. Erreyksessä menin sitten hänen esimerkkinsä voimasta yliopistoon opiskelemaan suomea. Tilanne oli luennoilla sama kuin oppikoulun alaluokkien karseilla äidinkielen tunneilla. Miten niin hienosta asiasta kuin suomen kieli osattiinkin tehdä niin etova. Opettajat utelivat meiltä tietoja toisistaan, kuulustelivat meitä saadakseen selville oliko joukossamme vasemmistolaisia, eikä apulaisprofessori koskaan tervehtinyt aloittaessaan luentoa eikä tullessaan vastaan.
Nuoruuteni onnellisimpia hetkiä oli se kun lopetin suomen kielen lukuni.
Luettuani kommenttisi olen todella pahoillani,että olet saanut huonon kuvan kielenopetuksesta opettajasi kautta.Kuitenkin löysit tiesi opiskelemaan juuri suomea.Meillä oli 70 -luvulla keskikoulussa ja lukiossa mitä erinomaisin opetus ja hyvät opettajat,joita kaikkia muistelen lämmöllä.Äidinkieli oli ehdottomasti suosikkikieleni ja lukiossa opettajani kaavaili minusta jopa kouluumme työnsä jatkajaa.Katselin kirjahyllystäni ja löysin mm seuraavan teoksen,jota luimme joskus lukiossa: Lauri Kettunen ja Mauri Vaula: Suomen Kielioppi.Lisäksi monia muita kirjoja mm.Salme Sadeniemi: Kirjoita oikein.Lisäksi toimitimme lehteä, jonka päätoimittajana olin lukioajan.Luimme valtavan määrän uutuusteoksia ja koskaan en ole kuullutkaan mistään ns poliittisesta kuulustelusta. Kaikenlaisia aikoja sitä sitten on ollut.Toivottavasti kuitenkin olet toipunut kokemastasi.Suomi on hieno kieli ja on etuoikeus osata sitä äidinkielenään ja eikö se ole yksi maailman vaikeimmista kielistäkin, oliko peräti maailman kolmanneksi vaikein, jos nyt oikein muistan?Toivon aina, että ulkomailla asuvat sukulaiseni jaksaisivat kiinnostua suomenkielestä ja opettelisivat sitä puhumaan ja kirjoittamaan.
Mitä voi odottaa kielenhuollolta maassa, jossa opetusministeri esiintyy vihreässä meikissä naistenlehdessä kolme kauluspaidan nappia auki niin, että mustat liivit paistavat?
Valtionrautatiet aloitti pelin panemalla vaaleanpunaisessa kauluspaidassa naisen mainostamaan junamatkoja VIISI kauluspaidan nappia auki.
Ei siis ihme, että tästä kulttuurista riehaantuu viaton Svenska folkpartietin valtiosihteeri, joka in medias res - suoraan asiaan.
Jos Suomessa olisi vähemmän tyrkkyjä vesisänkykirjailijoita ja erotiikan papittaria Karjalan laulumailta opetusministereinä, äidinkieleen suhtauduttaisiin isänmaallisella ja luterilaisella arvokkuudella terveen ajattelutavan suojelijana indoeurooppalaisen rappion keskellä.
mutta en käsitä hänen vimmaansa ladata asiaan kuin asiaan (mies)chauvinistisia asenteitaan.Mitä tekemistä puolueella, kauluksilla tai sängyilla on kotimaisten kielten vaalimisen kanssa?
Kielen muodollisen puolen kunnossapito on äärimmäisen tärkeää, mutta sisältökin vaatii jonkinlaista harkintaa. Poliittiset, saati seksistiset lausumat eivät liity millään tavoin kielen vaalintaan. Mikä mahtaa olla kirjoittajan perimmäinen motiivi? Ei kannata yrittää vakiovastausta: älykästä ironiaa. Yllä kirjoitettu on naisvihamielistä höpinää, joka ei edes sivua teemaa.
PS. Mutta hyvin näkyy katse löytävän rinnuksien nappimäärät!Ja vielä naistenlehdistäkin!
Kuka on ollut pitkään mennä vuosikymmeninä äikän opettajien liiton johdossa, on vastuussa. Ei muuten ole kokoomuslainen.
Ihan kaikessa huomaa, miten suomen kieltä osataan huonosti. Pirpanankin sinänsä hyvä kirjoitus latistuu parikymmentä prosenttia, kun siinä ei ole välilyöntejä välimerkkien perässä!
Viesti on vakuuttava, jos se on tehty kieliopillisesti oikein. Näin ollen esim. isojen firmojen markkinointiosastojen ja kaikkien mainostoimistojen kannattaisi panostaa hyvään ja oikeaan suomen kieleen, ei kielitoimiston "nykyään kaikki käy" -meininkiin.
"..kirjoitus latistuu parikymmentä prosenttia, kun siinä ei ole välilyöntejä välimerkkien perässä!"
Joo sori kuten jo Kiilamolle vastasin,olen nivelreumapotilas ja mun on tosi vaikea kirjoittaa välillä on yksi ja välillä kaksi sormea käytössä
ja saa aikaan minkä saa.Tosi on, että välilyöntejä voisi käyttää.
Älkää aina arvostelko muita, ette ole itsekään täydellisiä.Kandee katsoa ensin peiliin ja miettiä miten täydellinen on itse.Olette monet arvostelijat sellaisia, että koko ajan vaan arvostelette muiden kirjoituksia ja omanne eivät ole senkään vertaisia.
Mulla on nytkin kaksi sormea käytössä ja nekin älyttömän kipeät.
Kyllä pitää ihmisen olla pienisieluinen, että joka asiasta naputtaa toiselle. Jos vielä kommentoin, en välitä välimerkeistä ja isoista kirjaimista enää yhtään mitään, älyttömän kipeillä sormillani jokainen naputus on kuin hermoon suoraan menevä nuppineula.Tosi on, että väliä voi jättää, mutta en pidä tällaista kommenttikirjoittamista minään kielioppinäytteenä. Moni täällä kirjoittaa mitä saattuu ja miten saattuu.Meitä on joka junaan ja kandee muistaa, etteivät kaikki ole terveitä.Hyvät jatkot.Kyllä olette pienisieluisia ja säälittäviä ihmisiä.Lisäksi teen töitä kellon ympäri ja mulla on usein just tasan minuutti aikaa laatia joku kommentti.Terveisin Pirpana
Mutta onko sana sittenkin suomenkieli? Lainaus kommentistasi. Vai olisiko ohjeistus muuttunut?
Tästä on helppo tehdä se johtopäätös, että mekään, jotka pyrimme oikeaan kieleen, emme sitä aina hallitse.
Sinä osaat ladata kantoihisi tunnetta, mikä on usein kiitettävä ominaisuus.
Toivon, etten pahastuta, kun totean, kuten kirjoittaja yllä, että välimerkit puuttuvat useasta kohdasta.Tosin nykykirjallisuudessa se on jo käytäntö.Ehkä olet omaksunut sen sieltä.
Muutoin yhdyn Sinun ja muiden kirjoittajien huoleen suomenkielen tasosta, ja tarkoitan sillä sekä kirjoitettua että puhuttua kieltä. Lehdet, TV ja radio syyllistyvät kaikki suomenkielen runteluun. Jopa uutislähetyksissä kuulee uskomattoman paljon kielioppivirheitä. Lisäksi harmittaa epäsuomalainen ääntäminen. En tarkoita murteita,jotka ovat arvokkaita, vaan lähinnä pääkaupunkilaista s-äänteen sihauttelua ja ä-vokaalin latistamista a:ksi, muutaman esimerkin antaakseni.
On ilo kuulla kaunista ääntämistä. Sekin lienee harvinaistumassa.
Heippa Tuula
Sori vaan kuules kirjotin ihan työhön lähtiessä ja myöhästyin ja sain muikkarin kun uusi homma, mulla aikaa kaks sekuntia tasan kommentoida ennen bussiin juoksemista.En siinä kuules ehdi kaikkia pilkkuja laittaa.
ei kannata aina arvostella niin ankarasti.Ihmisillä on muutakin tekemistä kuin kommentointi.Mullakin on mm kaksi työpaikkaa ja teen 9-21 töitä ja olen kotona vasta 22 j ja olen aina rättiväsynyt.
Kyllä yritän muissa jutuissa jotka tärkeämpiä muistaa välimerkit.
Terveisiä nyt muuten hyvän ystävättäreni hautajaisista,joista tulin just.
Ja nämä olivat jo toiset hautajaiset 5 kk:n aikana.Ja mulla on nivelreumaa sormissa,välillä en voi kirjoittaa lainkaan.Kannattaa arvostellessan ottaa huomioon,että mulla on välillä vain kaksi toimivaa sormea.Joten ensi kerralla muista että Pirpana ei ole terve.Ok.Hyvät jatkot Tuula.Voi hyvin.Olen hyvilläni jos saan jonkun sanankin kirjoitettua ja välimerkeistä en jaksa enää välittää.Nytki on kolme sormea käytössä muut kipeät.Mieti sitä.Jep.Se siitä.
Mutta minäkin voin kertoa sinulle, että minulla on nyt vain yksi jalka käytössä. Vajailla sormilla pystyt kirjoittaman, mutta minä en voi kävellä.
Toivon sinun paranevan pian.Jos itsekin olet vajaakuntoinen niin kaipa tajuat muita samanlaisia.Pirpana
mutta olen kyllä saanut hiukan eri kuvan sinusta. Kyllä sinä seisoit ainakin siellä lukijatilaisuudessa ihan molemmat jalat maassa. Lisäksi siinä uimahalli-jupakassa sanoit lähteväsi Töölöstä vaikka Jakomäen uimahalliin, jos siellä olisi vuoroja....
Millä sinä sitten ylipäätään liikut? Luulen, että meiltä kaikilta puuttuu jokin hyvin tärkeä ominaisuus, mutta siitä ei saa alkaa riidellä. Asia on jokaisen oma yksityis-sellainen.
Pirpanalla oli tänään todella rankka päivä hyvän ystävänsä hautajaisissa. Ei ole mikään ihme, että hänellä ovat tunteet pinnassa. Ne saavatkin olla sitä, sillä kaikki suru ja ikävyydet tulee voida purkaa johonkin.
Kyllä täällä sivustolla näkee niin monia eri kirjoitusasuja, etten jaksa ymmärtää, miksi vedit/veditte juuri Pirpanan tällaiseen hölynpöly-juttuun mukaan. Hän ei todella upeana persoonana ansaitse tuollaista ja vielä tällaisena päivänä.
Älä välitä Pirpana, suurin osa kaikista täällä olevista lukijoista pitää ihan varmaan kommenttejasi hyvinä.
Pirpana, koita jaksaa.
Parhain terveisin,
Edis
Siis mitä siihen tulee, niin YO-kokeissa molemmat aineeni lähtivät Laudaturina arvioitavaksi ja Laudaturhan sieltä sitten YO-todistukseenkin tuli.
Minulla oli suuri ilo saada äidinkielen opettajikseni todelliset hienot persoonat, jotka kannustivat minua koko ajan. Toinen sanoi, että olen "synnynnäinen pilkuttaja"....hupaisaa, mutta voi se näin ollakin.
Luovin suomen kielen aika korvakuulolla, enkä pahemmin jankannut kaikkia kielioppijuttujakaan omissa kirjoituksissani.
Ehkä minulla jokin synnynnäinen kirjoittamisen lahja sitten on. Myös tämä hieno Uusi Suomi on omalta osaltaan vaikuttanut suuresti ainakin omaan kirjoitustapaani. Yritän noudattaa kaikkia kielioppiasioitakin:):)
Lisäksi olen suunnattoman kiinnostunut suomen kielestä ja sen oikeellisuudesta.
-EP-
Pirpana on kaikkea muuta kuin aito kirjoittaja.
Osasipa johdattaa. Taitaa olla parasta varautua vastaaviin ilmiöihin.
Mutta tuohon en voi millään uskoa. Nyt haluan ehdottomasti, että pysymme ihan asialinjalla ja kirjoitamme molemmat totta. Toivottavasti tämä sopii sinulle?
Kyllä minä ainakin olen koko ajan pitänyt Pirpanaa aitona, hyvänä kirjoittajana ja myös hyvin sympaattisena ihmisenä.
Hän on kovasti täällä yrittänyt valaa ihmisiin positiivista sanomaa ja sellaista ei koskaan voi tehdä liikaa. Hän on tehnyt sitä omasta tilastaan huolimatta ja se jos joku on kaunista.
Hänellä on ollut valtava stressi kaikesta, eikä vähiten tietenkään tästä edesmenneestä ystävästään, joka tänään siunattiin haudan lepoon.
Ystävällisin terveisin,
Edis
Setälähän käytti melko häikäilemättömästi hyväkseen muiden töitä, muunmuassa kielioppiinsa.
Kuka suomen kielestä sitten pitää huolta jos emme me suomalaiset sitä tee? Suomen kieli on keskeisin osa suomalaisuutta. Suomi lakkaa olemasta suomalainen jos sitä ei ole.
Rasisti naapurit
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200811068552622_uu.shtml
Tuli heti tunne, että meidän talo on tässä. Suunnittelimme jo keittiön kaappeja ja pintamateriaaleja. Kerroin esikoispojallemme Ronille, 4, kuinka hankimme pojalle oman pienen löylykiulun ja heitämme yhdessä löylyä ja laitamme pojan huoneeseen autotapetit, muistelee myyntijohtaja Alvari Valentin perheensä kodin löytymistä Lempäälästä viime keväänä.
Esittelyssä Valentinit sopivat kiinteistövälittäjän kanssa, että perheen äiti Teresa soittaa seuraavalla viikolla pintamateriaaleista. Kun Teresa soitti, vastassa oli sokki.
- Välittäjä ilmoitti hänelle, ettei kiinteistöä myydä romaniperheelle. Ajattelin, että asia ei voi millään olla nyky-Suomessa tällä tavalla, Valentin sanoo.
Tästä järkyttyneenä Valentinit ottivat yhteyttä Romanifoorumiin, jonka edustaja soitti välittäjälle.
- Sen jälkeen myymiselle ei ollutkaan estettä. Huokaisin helpotuksesta, että laki on meidän puolellamme, Alvari Valentin kertoo.
Valentin soitti myös itse kiinteistönvälittäjälle.
- Taas tulikin se vastaanotto, että taloa ei myydäkään meille. Häkellyin ihan täysin. Nauhoitin keskustelun, jotta ymmärtäisin oikein, mistä on kyse. Vastaus oli selkeä, eli että kohdetta ei myydä romaneille. Välittäjä alkoi jopa tarjota minulle ihan toista kohdetta.
kun eivät halunneet tätä
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200805267695743_ul.shtml
Luulitko, että sinulla on hankala naapuri?
Puukotuksia, kotitalojen kivitystä, huutelua, uhkailua, pahoinpitelyjä, loputonta rähinää. Kukaan ei tunnu voivan mitään suurperheelle, joka on terrorisoinut useiden suomalaisten asuttamaa Vojakkalan kylää Haaparannassa, Ruotsissa jo yli 20 vuotta.
Rikostutkija Joel Tapani Haaparannan poliisista ei ole enää pitkään aikaan pysynyt laskuissa rikosilmoitusten määrästä.
- Herranjestas, niitä on varmaan satoja! Pahimmillaan kymmeniä viikossa. Kivien heittämistä, uhkailemista, häirintää niin paljon, etten tohdi sanoakaan. Pappi piestiin, naapuri puukotettiin, hän luettelee.
Naapurisodan viimeisin uhri, 47-vuotias kahden pikkulapsen isä, makaa edelleen Uumajan yliopistollisen sairaalan teho-osastolla ja taistelee elinpäivistään.
Hän oli jo löytänyt perheelleen uuden, turvallisemman kodin toisesta kylästä ja palannut vain noutaakseen vanhat autonrenkaat, kun yksi naapurin veljeksistä iski häntä kirveellä päähän edellisviikon tiistaina.
Sisarukset väijyivät hämätäkseen.
- Leikki on tästä kaukana, sanoo naapuri Risto Vainikainen, jota puukotettiin syyskuussa 2004.
- En uskoisi tätä todeksi, ellen itse olisi kokenut.
Suomen kieli väistyy uusien uljaampien kielten (somalia, arabia, dinka, venäjä, kiina, burma, punjabi) tieltä. Monissa suomalaisissa kouluissa ja lastentarhoissa ei paljon suomenkieltä enää kuulekaan.
Sehän oli joku r-kielinen koulu Porvoossa joka kielsi suomen puhumisen välitunneilla.
Muistaakseni on uutisoitu samanlaisia tapauksia muualtakin ranta-Suomesta.
1908 yksi ruotsalainen pani piikkilangan suomenkielisen kansakoulun ympärille, koska ei suvainnut. että suomenkielisten lasten vanhempien lapset saivat kansakoulun ensimmäisillä luokilla oman kielensä mukaista opetusta.
Kamala tieto! Piikkilangan?
Mikä taho soisi hyvityksen tästä rikoksesta? Mitään verrattavaa ei senjälkeinen maailmanhistoria tuntenekaan.
Muistan lukeneeni artikkelin Hesarista, että joku suomenkielinen kuolu kielsi laulamasta Suvivirttä, kun maahanmuuttajaoppilaat olisivat närkästyneet. Osuiko omaan nilkkaan?
Suomen kielen vaaliminen on kansallismielistä ja kansallismielisyys on oikeistolaista ja rasistista. Kieltä on siis vaalittava mahdollisimman vähän. Kaikki kielet ovat yhtä hyviä ja koska me olemme suomalaisia, meidän tulee kohteliaasti väistyä muitten tieltä. Mikä oikeus meillä muka on vaalia omaa kieltämme? Ajatelkaa, miten monelle maahanmuuttajalle saadaan lakkautetuista viroista saatavilla säästöillä omankielisiä palveluita! Se on todellista hyvää.
Suomen ja suomalaisuuden vähittäinen lakkauttaminen on monille oikein sydämen asia.
Niin, mitäpä Suomella tai suomella on väliä, jos yhteiskunnan tukipylväätkään eivät sitä älyä tai enää edes osaa puolustaa?
Tähän sopii mainiosti näyte hs.fi:n eilisestä onnettomuusuutisesta. Huomatkaa paasi-sanan uuttaluova taivutus
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Ty%C3%B6ntekij%C3%A4+juuttui+jalasta...
Paasi - paaden, mutta kun tuossa on kyseessä erisnimi, se voidaan käsittääkseni taivuttaa 'Saukonpaasin'.
No hyvä, taivuttele toki jatkossa katujen nimet erisnimityyliin ihan vapaasti. Pyydä vaikka taksia ajamaan "Aleksanterinkatun" kautta "Neitsytpolkulle" ja sieltä vaikka juurikin "Saukonpaasiin".
Kunhan et vaan kuuluttele noita kadun (vai pitäiskö sanoa katun-)nimiä kielikorvaisten kuuloetäisyydellä.
"Suomen ja suomalaisuuden vähittäinen lakkauttaminen on monille oikein sydämen asia." Ei heillä sydäntä ole eikä tervettä ajattelua, vastuuta eikä tunne-elämää. Oma etu ja raha ratkaisevat.
Yksi hämmästyttävimpiä piirteitä tässä päätöksessä on se, että sen on siunannut kokoomuslainen opetusministerimme, Sari Sarkomaa. Katsokaapa huviksenne, mitä kokoomuksen puolueohjelma sanoo. Suomen kieltä, kulttuuria ja kulttuuriperintöä pitäisi vaalittaman. Kyllä nykykokoomuslaiset näyttävät olevan todella kaukana aatteellisesta perinnöstään, suomalaisuusliikkeestä. He tekevät nyt sen, mihin sortajat eivät pystyneet sata vuotta sitten.
maan kouluissa on vähiten oman kielen ja kirjallisuuden tunteja euroopassa. se auttaa puolueita sumuttamaan kansaa. kukaan ei osaa ajatella itsenäisesti eikä pitää puoliaan ja se on vallanpitäjille ihannetilanne.
Kyseessä on eurososialidemokraattien ja kollaboraattorikokoomuslaisten hanke kansan sielua ja hegeliläistä idealismia vastaan. Kun kieli turmellaan ja käsitteet haetaan Eurostoliitosta, muuttuu kielitaju indoeurooppalaiseksi, jolloin kaikki kotkotukset menevät suodattamatta käsitteellisesti Helsingin Sanomiin, Yleisradioon sekä STT:n kautta maakuntalehtiin, joille sitten kielitoimiston naiset antautuvat vain muutaman vuoden vikistyään kielen ja mielenvastaisia ilmaisuja vastaan.
Ehdotan, että toimittajien ammattikunnalle perustetaan ammattitutkinto: auktorisoitu toimittaja, joka arvonimi pitää liittää jokaiseen artikkeliin, joka toimitetaan. Vaatimuksena on kiitettävä peruskoulun äidinkielen oppimäärästä ja laudatur, eximia cum laude approbatur tai magna cum laude approbatur ylioppilastoimittajille.
Ellei ole käyty peruskoulua tai lukiota, voi vastaavat tiedot osoittaa ammattikasvatushallituksen näyttökokeella.
Kansainvälisyys ja kotimaiset kielet
Niklas Herlinin analyysi vallassaolijoiden halveksivasta suhtautumisesta kotimaiseen kulttuuriin on valitettavasti äärimmäisen aiheellinen. Opetusministeriön käynnistämät Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen virkoihin kohdistuvat rajut lakkauttamistoimet ovat siitä vain tuoreimpana esimerkkinä. Vastaavanlaisia pyrkimyksiä Suomen ”kansainvälisen aseman ja kilpailukyvyn kohentamiseen”, kuten kyseistä toimintaa on mainostettu, löytyy myös Jyväskylän yliopistosta. Yliopiston hallinnolle julkisuudessa osoitettuihin avoimiin kysymyksiin ei ole vaivauduttu täsmällisesti vastaamaan, vaan ne on vaiettu kuoliaiksi.
Taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksessa on kotimaisen kirjallisuuden osuutta on pyritty näivettämään huolimatta humanistiselle tiedekunnalle taannoin toimitetusta laajasta kansalaisadressista, jonka allekirjoittajina oli useita professoreita, opiskelijoita ja muuta yliopistoväkeä sekä eturivin kirjailijoita. Väheksyvästä asenteesta kertoo se, että muutaman vuoden takaisia alan opetus- ja tutkimusvirkoja on vaivihkaa pyritty muuntamaan siten, että suomenkielisten opiskelijoiden kouluttaminen jää niissä sivuasiaksi.
Ehkä räikein esimerkki mainitunlaisesta toiminnasta – etten sanoisi vehkeilystä – on kevätlukukaudella 2007 tapahtunut kotimaisen kirjallisuuden yliassistentuurin täyttöprosessi. Virantäyttösuunnitelman johdannossa todettiin oppineen oloisesti: ”Laitoksella on valtakunnallisesti merkittävä profiili englanninkielisen maisterinkoulutuksen antajana. Perustutkinnossa luotua kansainvälistä vahvuutta asiantuntijakouluttajana kehitetään määrätietoisesti ulkomaisten jatko-opiskelijoiden rekrytoinnilla”. Myös kotimaisen kirjallisuuden yliassistentilta ilmoitettiin odotettavan, paitsi vahvaa tutkimuspanosta, myös ”kokemusta suomalaisen kulttuurin ja kotimaisen kirjallisuuden opettamisesta englannin kielellä”.
Sinänsä hyödyllinen kyky antaa englanninkielistä opetusta nostettiin käytännössä koko virantäytön tärkeimmäksi kriteeriksi, sillä viran hakijat velvoitettiin antamaan opetusnäytteensä englanniksi. Kotimaisen kirjallisuuden laajamittainen tutkimus ja sen suomenkielisestä opetuksesta saatu pitkäaikainen kokemus jätettiin sivuasiaksi. Siitä ei piitattu, että valtaenemmistö kotimaisen kirjallisuuden opiskelijoista on epäilemättä suomalaisia; ulkomailta rekrytoiduista opiskelijoista tuskin monikaan valitsisi opintojensa kohteeksi suomenkielistä kirjallisuutta. Ehkäpä peräti ajateltiin, että olisi kohtuutonta vaatia ulkomaisilta opiskelijoilta suomen kielen ymmärtämisen taitoa; heille voitaisiin kohteliaasti ojentaa todistus kotimaisen kirjallisuuden maisterintutkinnosta, kunhan he riittävästi olisivat tutustuneet suomalaiseen kirjallisuuteen englanninkielisten referaattien avulla.
Viranhaun voitti ulkomailla englanninkieliseen opetukseen erikoistunut henkilö, kun taas kotimaisen kirjallisuuden kiistattomasti paras tutkija, joka oli sitä vuosikymmeniä yliopistossa myös opettanut ansiokkaasti, häikäilemättä syrjäytettiin. Emme tiedä, toimiiko viran nykyinen haltija aidosti kotimaisen kirjallisuuden yliassistenttina, vai pyrkiikö hän kohentamaan ”kansainvälistä” imagoaan todistelemalla oppilailleen, että suomenkieliselläkin kirjallisuudella on toki olemassaolon oikeus, kunhan muistetaan, että kotimaisille kielille tulee näyttää – Niklas Herlinin osuvaa luonnehdintaa lainatakseni – ”se paikka, joka niille kansainvälisessä taloudessa kuuluu” eräänlaisina lattiapyyhkeinä.
Jyväskylään perustettiin 1800-luvun puolivälin jälkeen ensimmäiset suomenkieliset koulut sekä opettajaseminaari, josta sittemmin kehittyi Jyväskylän Kasvatusopillinen Korkeakoulu ja lopulta Jyväskylän yliopisto. Tämä edellytti kansalaisilta monipuolista aktiivista luovuutta ja päättäjiltä myötämielistä suhtautumista erityisesti suomenkielisen kulttuurin kehittämiseen. Siihen perustuu nimitys ”Suomen Ateena”, jota monet jyväskyläläiset mielellään käyttävät kaupungistaan. Eräät viimeaikaiset tapahtumat herättävät kuitenkin huolestuneen kysymyksen, onko tietty osa Suomen Ateenaa luisumassa samantapaiseen suuntaan kuin Kreikan Ateena peloponnesolaissotien jälkeen. Silloisten vallassaolijoiden henkisestä alennustilasta oli yhtenä osoituksena filosofi Sokrateen tuomitseminen kuolemaan tekaistuin perustein.
Jyväskylässä 7.11.2008
Erkki Palmén, FT
Kirjoituksenne oli aivan napakymppi. Tuohon ei ole kyllä mitään lisättävää.
Suuri kiitos kommentista ja mieluisaa syksyn jatkoa.
Terveisin, Edis
Kun Juice Leskiseltä kysyttiin, että onko hän isänmaallinen, niin Juice vastasi ettei hän ole isänmaallinen, vaan äidinkielellinen.
Kieli on kyllä ihmiselle hyvin tärkeä. Jokainen muissa maissa asunut ja matkustanut sen tietää.
Pitäisikö sille kutistettavalle laitokselle perustaa kummijärjestö, kerätä kolehti tai järjestää megatapahtumia tueksi ?
Törkeää, mutta tätähän monikultturismi on oikeassa karvassaan.
Lahjoitan satasen heti kun toimistolle perustetaan poliittinen päällystakki ja minut nimitetään neuvottelukuntaan.
Neuvottelukunta on lakkautuslistalla, samoin tutkimusosasto.
Sen jälkeen pitääkin muuttaa Kotuksen nimi kun ei kerran enää tutkita.
Onneksi "Kielipolitiikka on nousemassa esiin uutena tehtävänä." Varmasti kielipolitrukin virkoja tulee useita ja ne täytetään parlamentaaristen voimasuhteiden mukaan?
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2008/kotimaisten_kielten.html
Tässä opetusministeriön päätöksessä eivät eri kielet ole vastakkain, joten rasistien on turha kiihtyä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus keskittyy pääosin suomeen, mutta jonkin verran myös ruotsiin, saameen, romanikieleen ja viittomakieleen. Tarpeen olisi myös seurata maahanmuuttajien kielitilannetta. Niin pienistä resursseita on kyse, että tähänkin toivottaisiin edes yksi ihminen. Humanistit on halpoja, kieli kaikille kallis. Mutta siis täsmennyksenä: kyse on kotimaisista kielistä, monikossa, ei vain suomesta.
Olisiko kuitenkin mahdollista tulkita kieli väistämättä evoloituvaksi ja siis olettaa että kaikki jo olevat kielet kuolevat ja että niin on hyvä?
Loppujen lopuksihan kielen on tarkoitus olla renki, ei isäntä.
Me käytämme kieltämme (ja kieli meitä?) tiedostamiseen, kysymiseen ja jakamiseen.
Sitä mukaa kun opimme ja muutumme kieli väistämättä muuttuu näin tietyssä mielessä kuollen.
Todellinen ongelma tässä keskustelussa on ehkä ollut aikaperspektiivin lyhyys yhtyneenä haluun määritellä jo keksitty arvolliseksi tulevaisuudelle.
Ilmaistaan asia suoremmin: ihmisten ja kulttuurin kehittyminen ja muuntuminen johtaa väistämättä siihen että ainoa positiivinen tulevaisuus on sellainen jossa yksikään nyt olevista kielistä ei enää jatku.
Toki tuolloin käytettävien kielien evolutiivisina raaka-aineina ovat nykykielet.
Eiköhän siis keskitytä jakamaan iloa kielen käytöstä ja jätetä sen suojelu vähemmälle: kielten suojelu vahingoittaa niitä ja vain kielten äpärälapsilla on tulevaisuutta.
Voisit samaan syssyyn ehdottaa odotettavaksi että kaikki kuolevat. Ei vain kielet vaan ihmisetkin. Kouluväkivalta yms. on suoraa seurausta asenteistamme. Siitä, että tietokone ja tv opettavat ja kasvattavat lapsia. Koulusta on karsittu taide- ja taitoaineet. Nämä ihmistä monipuolisesti kehittävät oppiaineet ovat hoitavia, ajattelua ja tuntemista rikastuttavia. Kuten yksi kirjoittaja väitti, Suomessa on Euroopan vähiten kirjallisuuden opetusta kouluissa. Meillä ei ole tähän varaa, jos ajattelemme yhteiskunnan ja lasten etua.
Suomen kielen evoluution on varmasti jokainen huomannut ja muutostahti taitaa globalisaation ansiosta vielä kiihtyä.
Kuitenkaan Kotuksen kuristamisen konkreettisessa kysymyksessä ei globaali tai kosminen näkökulma ole erityisen hedelmällinen. Silti senkin logiikan mukaan suomen kieli kaipaa suojelua siinä kuin uposkuoriainen ja purohyrräkin.
Nyt puheena olevassa asiassa kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa työskeneteleville ammatti-ihmisille pitäisi turvata työpaikat. Heille suomen kieli on tärkeämpi asia kuin keskimääräiselle suomalaiselle. Kielikeskus auttaa ihmisiä ymmärtämään toisiaan - sitten kun ovat ensin oppineet puhumaan ja kuuntelemaan (lukemaan ja kirjoittamaan).
Kielitoimiston neuvontapuhelimessa vastataan suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin. Neuvontapuhelin on avoinna maanantaisin ja perjantaisin klo 9–11.30 ja tiistaista torstaihin klo 9–14. Ei vaikuta yliresurssoidulta!
Totta se on, etteivät suomalaiset viranomaiset enää arvosta kieltämme. Esimerkiksi on mahdotonta saada täysin suomeksi toimivaa tietokonetta, vaikka viranomaiset kohta vaativat kaikissa yhteyksissä sähköistä asiointia. Olen sillä kannalla, että suomeksi on vaadittava kaikki käyttöohjeet täällä markkinoitaviin tuotteisiin. Ruotsin kielellä sensijaan on saatavana lähes kaikki se, mitä englanniksikin tai venäjäksi, joten ainakin toinen kotimaisemme on moninverroin parempi kuin suomi tietokannoissa.
Kiitos tästä. Olet hyvällä asialla, mutta minkäs teet, kun pitäisi oppia 77 muuta kieltä. Ei rahat riitä, jukulauta.
http://tuuritapio.blogspot.com/
Ja lopuksi suomalaisten käyttöön jää ruumiinkieli.Sekä fyysisesti että kuvaannollisesti.Amen.
Ruumiiden ja murhan kieli puhuu, kun oma kieli ja kirjallisuus, oma ajattelu ja tunteminen niitten mukana on viety. Eläköön Amerikka ja Suomi maailman amerikkalaisin maa.
itseäni harmittaa suuresti toisen kotimaisen kielemme rappiotila. olen myös laiminlyönyt sitä itse, puhumaan en juuri kykene ja romaanin lukeminen ruotsiksi on tuskaa.vaaleissa toivon rkp menestystä, vaikka en sitä itse äänestä. siinä puolueessa on valtava suomalainen voimavara, enkä tarkoita nyt pelkästään taloutta.
Valtionhallinnon tuottavuusohjelman tarkoitus on vähentää valtion työntekijöitä, jotta duunareita riittää tulevaisuudessa yksityiselle sektorille. Tuottavuuden kanssa ohjelmalla ei ole paljoa tekemistä - luulenpa että se on lähinnä vienyt hillittömästi työaikaa.
http://yle.fi/uutiset/24h/id91669.html
Ehkäpä homman absurdius paljastuu joskus. Tai sitten ohjelma tosiaan tuottaa kuin islantilaisen pankin korkeakorkoinen tili.
Herliniltä paras kannanotto pitkään aikaan, toivotaan sille painoarvoa.
eläköön,,, vihdoinkin joku jolla on taskunpohjalla muutakin kuin pölyä uskaltaa puolustaa kieltämme. Sitähän ovat raikanneet mm. tv toimittajat. Ei osata eroittaa rikkaan kielemme vivahteita, joilla sanallinen merkitys muuttuu. Lienee koulutuksen heikkoutta. Tämän hallinnon kurjistamistyöporukan voi lähettää välittömästi Timbuktuun junalla. Se poppoo kumartaa vain euroille eikä hallitse mitään työelämän aluetta. Tästä kielipäätöksestä on tehtävä kansalaisliike.
P-kele
Kyllä suurin syy tähän on suomessa toimiva rasistinen puolue nimeltä RKP.
Kyseinen porukka ylläpitää Suomessa kaikenlaista turhaa ruåtsikielistä byrokratiaa ym. ym.
Suomessa kuuluu olla vain yksi kieli ja mieli ja se on SUOMI!
Muilla kielillä tulee olla vähemmistökielen asema.
Aivan , kaksinkertainen infra vie voimavaroja ja altistaa suomen kielen näivettymiselle kun varat eivät yksinkertaisesti voi riittää kahteen (+ muihin) kieleen. Todenäköisesti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessakin on budjetissakin yliedustus ruotsinkielelle, joka on siten suomen kielestä pois.
Olisi oikeasti ylentävää olla aidosti suomalainen eikä aina sotkea alistajavaltiota jokaiseen paikkaan. Mielestäni suomen kieli ansaitsee oman tutkimuskeskuksen ilman mainintaa ruotsinkielestä, mutta se ei oikeasti Suomessa käy mitenkään. Suomalaiset ovat oikeata alistujakansaa kun omaa identiteettiä ei osata ymmärätää ilman ruotsin kieltä joka on kuitenkin vieras kieli 92% suomalaisista.
Mikä ruotsin kielen vastainen mafia näissä keskusteluissa aina jyllää? Ruotsin kielellä on Suomessa pitkä, vahva historia ja ruotsin puhujia on edelleen 300 000. "Yksi kieli, yksi kulttuuri" -aatetta pidetään yllä esimerkiksi Turkissa ja seurauksena on jatkuvaa sotaa - tällaisista aatteista tulee toki mieleen paljon pahempiakin esimerkkejä, Saksasta vaikka. Eivätkö ihmiset ymmärrä, että meillä huolehditaan ihmisten kielellisistä oikeuksista, kuten sivistysvaltion tulee tehdä? Muistin virkistykseksi kerrottakoon, että osa ruotsinkielistä sivistyneistöä teki 1800- ja 1900-luvun taitteessa maailmahistorian mittakaavassakin uskomattoman teon: he vaihtoivat kotikielensä suomeksi kannattaakseen suomalaisuusliikettä. Tuntuu, että jotain velkaakin on maksettavana.
Ruotsinkielisen keskiluokan ja yläluokan jäsenet olivat suuremmaksi osaksi suomalaisia (suomenkielisiä) syntyperältään. Ruotsinkieli oli keski- ja yläluokan lapsilla puhekielenä luokkahuoneen ja luentosalin ulkopuolella. Aatelisten kodeissa oli ruotsi yksinomaan kotikielenä, vaikkakin suomenkieltä verraten yleisesti ymmärrettiin. Parhaiten tilannetta kuvaa se, että melkein kaikki, mitä kansalliskysymyksessä jopa vuosisadan (1800) puoliväliin saakka kirjoitettiin, tapahtui ruotsiksi, vaikka kirjoittajat, niin huonosti kuin suomea osasivatkin, pitivät suomea kuitenkin äidinkielenään.
Näin siis John H. Wuorinen New Yorkin Columbia yliopistossa suorittamissaan tutkimuksissa.
Kielen vaihdos ei tainnut siis ehtiä loppuun asti ennen kääntymistään takaisin juurilleen, suomeen. Pitäisikö tästä kiitollisuuden osoituksena suomenkielisten lukea pakolla ruotsia vielä 2000-luvullakin?
Mannerheimiä lainatakseni: "Kiitosvelkoja ei ole".
Kieli on työkalu, ja marginaalisen pienen kielen opiskelusta saadaan marginaalisen pieni hyöty. Ruotsin pakko-opetuksen kanssa hyöty on mitä ilmeisimmin negatiivinen: kielen opiskeluun kulutetut resurssit ovat suurempia kuin saavutetut hyödyt. Laaja pakkoruotsin vastustus on siten varsin rationaalinen ilmiö, ja tällä tulosvastuun aikakaudella on ihme, että tällainen länsimaisten arvojen vastainen ja kansakunnan menestystä haittaava ilmiö on vieläkin mukana lainsäädännössä.
Kyse ei tietenkään ole ainoastaan velanmaksusta vaan myös siitä, että ruotsin puhujia on Suomessa vieläkin. Ruotsia opiskeleva huomaa yhteisen historian jo siitä, että voi huomata, kuinka paljon lainaa suomessa on ruotsista. Ruotsin opiskelu tuo siis käsitystä myös omasta kielestä. En ymmärrä, miten pakkoenglanti olisi jotenkin parempi kuin pakkoruotsi. Nythän ainakin Helsingin kouluissa on opetulautakunnan päätöksellä pakkoenglantia, mikä supistaa koko kielivalikoimaa.
Se, että Suomesta löytyy ruotsinkielinen vähemmistö, oikeuttaa pakkoruotsin yhtä huonosti kuin saamenkielinen vähemmistö pakkosaamen. Pakkosaamea kenellekään ei tulisi edes mieleen ehdottaakaan, pakkoruotsi on jotain aivan yhtä päätöntä.
Suomalaisten kieliosaamisen kaventumiseen on kolme syytä: ruotsi, ruotsi ja ruotsi. Suomessa tulisikin ruotsin opetuksen suhteen siirtyä samalle linjalle saamen opetuksen kanssa; ruotsin opetusta tulisi tarjota pääsääntöisesti ruotsinkielisten kotialueella, vapaaehtoisena oppiaineena. Kieliopinnoissa tulisi tällöin olla kaksi pakollista, mutta vapaavalintaista kieltä.
Mikäli kansalaisille halutaan antaa parempaa käsitystä omasta kielestä, on tutustuminen Kalevi Wiikin teokseen "Suomalaisten juuret" varmasti paljon hedelmällisempi ja opettavampi lähestymistapa kuin pienen kielivähemmistön äidinkielen pakko-opettaminen. Ja miksi pitäisikään opetella juuri ruotsia, kun lainoja on myös venäjästä, balttilaisista kielistä, latinasta, muinaiskreikasta ja nykyisin myös enenevässä määrin englannista. Tässä suhteessa mielenkiintoisinta varmasti olisi tutustua saamen kieliin, joista yhtäläisyyksien löytäminen auttaisi varmasti hahmottamaan millaista kantasuomi joskus olisi mahdollisesti ollut.
Lopuksi, se, että kansalaiset sankoin joukoin haluavat opiskella englantia, osoittaa kansalaisilta itsenäistä ajattelukykyä, ja paljon valtiovaltaa paremmin ajantasalla olevaa käsitystä eri kielten hyödyllisyydestä. Pakkoruotsin vierastaminen ja vastustaminen ovat toinen osoitus samasta asiasta. Kansalaiset ovat kypsiä tekemään päätökset omista ja jälkeläistensä kieliopinnoista aivan itse.
"Kyse ei tietenkään ole ainoastaan velanmaksusta vaan myös siitä, että ruotsin puhujia on Suomessa vieläkin."
Ruotsin puhujia ei oikeastaan riitä vaikka pakolla yritetään niitä tehdä.
"Ruotsia opiskeleva huomaa yhteisen historian jo siitä, että voi huomata, kuinka paljon lainaa suomessa on ruotsista."
Yhteinen historia näyttää olevan yksisuuntainen tie jossa suomalaiset ovat vastaanottavia. Ruotslalaisia ei yhteinen historia velvoita opiskelemaan suomea. Miksi meidän pitää alistua ja antaa identiteetistämme ruotsalaisuudelle joka on aina alistanut meitä. Suomen kielen lainat ovat kyllä aika vähäisiä ja uusia. Sitä paitsi ne ruotsin kielen lainat ovat useimmat tulleet suomen kieleen saksasta eikä ruotsista. Sen minkä suomalainen voi huomata ruotsin kielestä on että ruotsi on saksalainen murre, norjan ja tanskan ohella.
"Ruotsin opiskelu tuo siis käsitystä myös omasta kielestä."
Kuten sanoin oman kielen käsitystä se ei voi paljonkaan lisätä koska vaikutus on aika pientä, eikä sillä voi perustella pakkoruotsia.
"En ymmärrä, miten pakkoenglanti olisi jotenkin parempi kuin pakkoruotsi."
Oletko tosissasi ettet ymmärrä englannin ja pakkoruotsin käytännön eroa? Oletko yrittänyt puhua englannissa tai missään muualla ruotsia. oletko tullut ymmärretyksi? Sitä paitsi ei Suomessa ole pakkoenglantia vaan hyötyenglanti.
"Nythän ainakin Helsingin kouluissa on opetulautakunnan päätöksellä pakkoenglantia, mikä supistaa koko kielivalikoimaa."
Oletko ihan tosissasi väittämässä että pakkoruotsi korvaisi hyötyenglannin joka on mielestäsi se joka supistaa kielivalikoimaa? Kerro asiasta lisää, koska väitteesi on kiinnostava.
"Mikä ruotsin kielen vastainen mafia näissä keskusteluissa aina jyllää?"
Ruotsivihan syntymiseen on aivan rationaalinen syy, ruotsin kieltä inhotaan sen pakollisuuden takia koska kansa kyllä ymmärtää mikä on tarpeeellista.
"Ruotsin kielellä on Suomessa pitkä, vahva historia ja ruotsin puhujia on edelleen 300 000."
Suomenkieliset eivät ole olleet kaksikielisiä eikä ruotsinkielisiä. Mikään pitkä tai vahva ruotsinkielisten oma historia ei ole syy pakkoruotsittaa tai kaksikielistää suomenkielisiä. Suomenkielisillä on vielä pidempi ja vahvempi oma suomenkielinen historia. 260 000 kaksikielistä n. 5% ei ole mikään suuri määrä. Kaikenlainen kitinä ruotsin kielen säilymisestä ja keinotekoiset yritykset tekohengittää ruotsia Suomessa osoittaa ruotsin kielen heikkoudesta ja elinkelvottomuudesta ts. tarpeettomuudesta.
"Yksi kieli, yksi kulttuuri" -aatetta pidetään yllä esimerkiksi Turkissa ja seurauksena on jatkuvaa sotaa - tällaisista aatteista tulee toki mieleen paljon pahempiakin esimerkkejä, Saksasta vaikka."
Wikipediassa:
Godwinin laki tai Godwinin laki natsivertauksista on Internet-kulttuurissa (erityisesti uutisryhmissä) käytetty nimitys käsitteelle, jonka mukaan yksittäisessä nettikeskustelussa sen laajentuessa, ennemmin tai myöhemmin joku ottaa esille Adolf Hitlerin tai natsit (kuvaannollisesti ”vetää esiin Hitler-” tai ”natsikortin”).
Tavallisesti (natsi-Saksaan liittymättömässä) uutisryhmäkeskustelussa Hitlerin tai natsit ensimmäisenä maininnutta pidetään argumentoinnin hävinneenä osapuolena.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Godwinin_laki
"Eivätkö ihmiset ymmärrä, että meillä huolehditaan ihmisten kielellisistä oikeuksista, kuten sivistysvaltion tulee tehdä?"
Ruotsinkielen säilyminen Suomessa ei kuulu olla suomen kielisten lasten harteilla. Miksi kysyt meiltä vikka odotamme sinulta perusteluja käytyyn keskusteluun?
"Muistin virkistykseksi kerrottakoon, että osa ruotsinkielistä sivistyneistöä teki 1800- ja 1900-luvun taitteessa maailmahistorian mittakaavassakin uskomattoman teon: he vaihtoivat kotikielensä suomeksi kannattaakseen suomalaisuusliikettä. Tuntuu, että jotain velkaakin on maksettavana."
Muistinvirkistykseksi sinulle ruotsinkielinen sivityneistö ei ole vieläkään muuttanut kieltään suomeksi ja silloinen sivityneistö teki asioita omista motiveistaan ja ovat siksi saanet palkkionsa aikaa sitten. Mitään kunniavelkaa ei ole suomenkielisillä silloisille ruotsinkielisille tai heidän jälkeläisilleen. Sitä paitsi ruotsinkielinen sivityneistö oli aktiivisesti yrittänyt estää suomenkielisen sivityneistön syntymisen mm. kieltämällä suomenkielisen kirjallisuuden 1860 asti. M.m maailman ensimmäinen suomenkielen professuuri oli Tarton yliopistossa.
Tuntuu sltä että ruotsinkielisten perustelut ovat helposti kumottavissa.
Kuka suomen kieltä edistää, jos me suomalaiset emme sitä tee? Ei kannata hukata ruutia muiden kielten moittimiseen. Kun minä lähdin koulutielle, niin minun oli aluksi opeteltava puhumaan suomea ja kirjoittamaan suomen kielellä. Kaikkein vaikeinta oli se, että suomen kieliset eivät puhuneet suomea, vaan kuka mitäkin murretta tai slangia.
Pahita oli se, että jotuessani seuraamaan perhettäni eri puolille Suomea isän virkatehtävien vuoksi, minun oli opittava ymmärtämään kaikenlaisia murteita. Viimein olimme tulleet pieneen rannikkokaupunkiin. En semne ihmine kans pali mittän tiär ko harvo Uureskaupungis käyn o. Onks sul paperi fölis. Yks flik hak su. Siinä esiintyy ranskan kielen tapaisia sidontojakin.
Ei se niin vaikeata ollut. Minullahan oli ruotsin kieli pohjana. Vain Vaasan lähellä olin joutunut sellaiseen tilanteeseen, että en saanut juuri mitään tolkkua sikäläisestä murteellisesta ruotsin kielestä, kun olin äitini mukana hamstraamassa pula-ajan tavan mukaan ruokaa maalta. Jeu! Äitini kyllä ymmärsi.
Virkkalassa äidin sukulaisten luona vierailulla ollessani tulin toivoneeksi, että minullekin tarjoiltaisiin kahvit. Siitä sitten vanha mummo lausumaan, että jein nut åt an. Murretta siis myös usein toisella kotimaisella kiellellä.
Etelä-Pohjanmaalta oli paljon väkeä Amerikassa. Ja puheessa oli mukana sieltä lainattuja ilmaisuja. Paikalliseen murteeseen kuuluvilla pitkillä vokaaleilla höystettynä. Siellä käytettiin esimerkiksi ilmaisua knatiaane. Paljon myöhemmin Kauhavalle tuli Gnat hävittäjiä, joiden perusteella nyt jo kielitaidotonkin helpommin ymmärtäisi, että minua sanottiin hyttyseksi. Ja siihen sarjaan kai silloin kuuluinkin.
Suomen kieli on etevämpi kuin esimerkiksi englanti. Sitä käyttävät ihmiset voivat puhua samoin sanoin eri asioista siitä riippuen, millä alalla ovat. Suomen kielessä on helppo muodostaa kuhunkin tilanteeseen sopivat omat ilmaisunsa. Pois kaikki sellaiset vieraiden kielten kykenemättömyydestä johtuvat ilmaukset kuten dramaatinen tai pitkässä juoksussa. Suomalainen sanoo, että räjähdysmäinen tai pitkällä aikajänteellä. Tai tilanteen mukaan kuvailee itse asiaa jollakin muulla sopivalla ilmaisulla kuten esimerkiksi murehdittava tai jonkin ajan kuluessa. Kielenhuoltajat tietävät paremmin, joten heidän alaansa en tässä puutu. Niklas on oikealla asialla jälleen keran.
tiällä savossa on kielj pietty itellään, mitteepä hyvvee peukaloemaan.
"Minkäköhän Suomen kilpailukykyä kotimaisten kielten tutkimuksen tilttaamisella tavoitellaan?
...
Kotimaisia kieliä ovat suomi, ruotsi, kolme saamen kieltä, Suomen romanikieli ja suomalainen viittomakieli."
Rohkeaa tekstiä Niklas. Hyvä!
(harmi, että monelta tähän keskusteluunkin osallistuneelta on Niklaksen kirjoituksen viesti kadonnut)
mutta useimmat kirjoittajista ilmeisesti kokivat, että pääkielemme suomi ja joillekin ruotsi ovat suurin huolenaihe ja tärkeimmät suomalaisen kulttuurin kuvastajat. Harva meistä tuntee yhtäkään saamenkieltä, saati kolmea. Vielä harvempi romanikieltä.Niiden rikkauden hoitaminen on kieltä puhuvien ja etujärjestöjen harteilla.Saattaa olla niinkin, että näistä pienistä kielistämme pidetään parempaa huolta kuin valtakielestä tai - kielistä.
Useimmat uskonevat, ettei tärkeintä kieltämme, suomea, tarvitsekaan huoltaa. Tämä ajattelutapa on ymmärrettävää. Kieli muuttuu, mutta kaikki muutos ei ole hyväksi. Uskon, että tätä on hoidettu akateemisella tasolla. Mutta ei riittävästi maallikoille.Hesarin viikkoliitteessä
( muistaakseni) julkaistiin nautittavista nautittavimpiä kielikommentteja jokunen vuosi sitten. Niiden kirjoittaja oli Erkki Lyytikäinen. Jokainen kirjoitus oli herkkupala.Tällä tavalla kieltä voi ja tulisi hoitaa:osaavastija älykkäästi, myös hauskasti. Aina ei ole pakko huutaa, voi myös kuiskata.
Herlinin perusteltuun ja diplomaattiseen kritiikkiin on helppo yhtyä.
Vielä kuitenkin kyselen, ulottuuko suomenkielen vaalinta ollenkaan ääntämykseen? Tietenkin kaikki kieliä ja kielihistoriaa opiskelleet tiedostavat äänteiden muuntumisen vuosituhansien tai -satojen myötä. Mutta sekin tiedetään, että kielen kuin kielen oikea ääntäminen viestii paljonkin puhujan persoonasta.Kieli ja sen käyttö on hyvin paljastava sosiaalinen tekijä. Muotoakin tarkastellee monikin työnantaja, minkä mainitsikin yllä eräs kirjoittaja.
Moi.
En jaksanut lukea kaikkia viestejä ihan loppuun asti, mutta kyseessä on todellakin suomen kieli. Sen sijaan esimerkiksi minä olen suomenkielinen.
Huvittaa sellaiset vanhojen setien ja tätien über-huolestuneet ja vihaiset kommentit siitä, kuinka nuoret eivät osaa enää kunnollista "suomenkieltä". Siinä menee arvostelijalta uskottavuus kertaheitolla.
Tarkistin asian. Nolottaa, mutta selitykseksi kelvannee, että niin se meille totuutena opetettiin.Hyvä, että oikaisit.Mutta kirjoitusasun logiikkaa en vieläkään ymmärrä. Maan nimi pienellä ja vain tässä yhteydessä? Ehkä asialla ei sinänsä ole merkitystä, silti : Suomen lippu, Suomen historia, Suomen kansa, mutta suomen kieli. Ja suomen pienellä kirjaimella.En tajua. Kielitoimisto perustelkoon.
Ehkä ojennatte "tätiä" , joka kyselee loogisuuden perään.
Kumpi " saamenkieli vai saamen kieli", " romani kieli" vai "romanikieli" on oikein ?
Aina on syytä ja ilo oppia.
"Kotimaisia kieliä ovat suomi, ruotsi, kolme saamen kieltä, Suomen romanikieli ja suomalainen viittomakieli."
Niko taitaa suomen kielen täydellisesti ja hän kirjoitti näin.
*****
Tämän mukaan se menisi näin;
-suomen kieli
-ruotsin kieli
-saamen kieli
-Suomen romanikieli (Suomen siksi isolla, että romanikieliä on muissakin maissa)
-suomalainen viittomakieli
Olen itsekin hyvin kiinnostunut kaikesta, mikä liittyy hyvään suomen kieleen ja otan mielelläni kaiken opin vastaan. Noita muita kotimaisia kieliä en valitattavasti osaa tarpeeksi, jotta pystyisin niistä keskustelemaan kielioppitasolla.
-EP-
Kirjoitusasut menevät juuri noin kuin EP edellä esitti.
TK:
Suomen kielessä kielet kirjoitetaan pienellä muun muassa erotukseksi maiden nimistä, siis kieliä ovat esimerkiksi sanskriitti, tanska, espanja, esperanto jne. Tämä on hyvä ja selkeä systeemi, joka säästää huolellisen kielenkäyttäjän monilta pohdinnoilta.
Vertaa vaikkapa lauseita:
*suomessa on paljon taivutusmuotoja
*Suomessa paljon taivutusmuotoja
mutta miksei suomenkieli? Näin opetettiin aiemmin. Siis suomenkielessä on paljon taivutusmuotoja. Tämä erotti maan ja kielen.Toimii myös lauseen alussa.
Kun kauhuromanttinen taikuri Woland saapuu Moskovaan seurueineen, sitä ei ensin panna merkille, onhan siellä niin monenlaista sakkia. Vähitellen hän hämmentää ihmisiä taikakeinoillaan, pääsee valtaan ja tulee kuuluisaksi. Ihmiset luulevat saavansa häneltä juhlapukuja, mutta oikeasti heidät onkin riisuttu ilkosilleen.
Ryövärit vapautetaan
Bulgakov rinnastaa kuvaamansa tapahtumat Kristuksen ristiinnaulitsemiseen. Pontius Pilatuksella, jonka koira syö paremmin kuin köyhät, on syynsä pohtia Jeshua Ha-Notsrin kohtaloa. Myös Moskovassa ryövärit armahdetaan, väärintekijät palkitaan ruhtinaallisesti ja viisaus ja hyvyys surmataan.
Kissat, noidat ja pimeyden enkelit
Saatana riehuu Moskovassa puhuvine kissoineen ja lentävine noitineen. Kun helvetissä ollaan, hän käy enkelistä. Seuraa erehdyksiä ja väärinkäsityksiä, jotka voisivat olla hauskoja, elleivät ne olisi julmia ja irvokkaita.
Välivalta, itsekkyys ja tietämättömyys
Pahuuden mestari Woland saa vallan, koska eletään välivallan, aseitten, itsekkyyden ja tietämättömyyden aikaa. Pahaa luullaan hyväksi, ovathan Wolandin apurit paheiden huippuosaajia.
Kirjallisuus kiellettynä
Kirjallisuus, joka on vanhastaan Venäjän voima ja viisaus, on alennettu lattiarätiksi. On uskottava Staliniin - oma ajattelu ei käy päinsä. Kirjailijat ja kirjallisuuden harrastajat suljetaan telkien taa.
Wolandin Moskova muistuttaa peloponnesolaissotien jälkeistä Ateenaa.
Mitä Erkki Palmén Suomen Ateenasta kirjoitti?
Uusi Suomi, Näkökulma 6.11.2008, Niklas Herlin: Litsari kotimaisille kielille, pitkä Erkki Palménin kommentti Kansainvälisyys ja kotimaiset kielet:
”Jyväskylään perustettiin 1800-luvun puolivälin jälkeen ensimmäiset suomenkieliset koulut sekä opettajaseminaari, josta sittemmin kehittyi Jyväskylän Kasvatusopillinen Korkeakoulu ja lopulta Jyväskylän yliopisto. Tämä edellytti kansalaisilta monipuolista aktiivista luovuutta ja päättäjiltä myötämielistä suhtautumista erityisesti suomenkielisen kulttuurin kehittämiseen. Siihen perustuu nimitys ”Suomen Ateena”, jota monet jyväskyläläiset mielellään käyttävät kaupungistaan. Eräät viimeaikaiset tapahtumat herättävät kuitenkin huolestuneen kysymyksen, onko tietty osa Suomen Ateenaa luisumassa samantapaiseen suuntaan kuin Kreikan Ateena peloponnesolaissotien jälkeen. Silloisten vallassaolijoiden henkisestä alennustilasta oli yhtenä osoituksena filosofi Sokrateen tuomitseminen kuolemaan tekaistuin perustein.”
Ericus erittelee kommentissaan yksityiskohtaisesti sitä, kun Jyväskylän yliopistossa vaadittiin kotimaisen kirjallisuuden opetus- ja tutkimusviran opetusnäyte englanniksi. Siitähän kirjoitti toissa kesänä Suomen lehdissä joukko nimekkäitä poliitikkoja, yliopistomiehiä, opiskelijoita ja kulttuuriväkeä. He pitivät tapausta skandaalina.
Mitä itse ajattelen asiasta, sitä en kerro. Olen näet pässi jonka päätä siinä leikattiin.
Talon katto vuotaa ja seinät rakoilevat, mutta ainoastaan nimikilpi ovessa pidetään kirkkaana. Samoin on kielemme laita. Kielenkäytössä on paljon suuria puutteita, mutta ongelmaa yritetään yksityishenkilöiden toimesta paikkailla vain mitättömien yksityiskohtien kaunistelulla. Pilkun paikan osoittaminen ja yhdyssanoilla viisasteleminen tarjoaa useimmiten siihen oivan tilaisuuden.
Knoppailu on monien suomenkielisen kansanhuvia. Ovat menneet jopa sellaiseen äärimmäisyyteen, että oikaisevat heti, jos heidän mielestään ainoana oikeana seudun murteena pidettävää "kapulakieltä" ei muka ole osattu.
Onhan se kiusallista, että kielen säännöiltäkin puuttuu riittävän ymmärrettävää yleispätevyyttä. Otetaan esimerkiksi sääntö, että sanat kirjoitetaan yhteen yhdyssanaksi, kun pääpaino on ensimmäisellä sanalla. Entäpä jos pääpaino halutaan panna toiselle sanalle? Pitääkö koko ongelma kiertää? Kun suomenkielinen ei puhu kunnollista suomen kieltä, niin huono laatu pitää vain korostaa, että muka suomenkielinen. Silloin ei kielikello kilise.
Siihen asiaan, josta kirjoitetaan, eivät kielikellot puutu. On ollut hienoa runoilla, että "syksy on tullut ja myrskyelee ja joutsen ja pääsky jo pois pakenee". Pääskyset tosin lähtivät jo kesällä omaan tahtiinsa muuttomatkalleen ja joutsenet pysyvät täällä kaikessa rauhassa talventuloon saakka.
Olen ollut töissä Kotuksessa aikoinaan. Harvoin on yhtä passiivista, epäinnovatiivista ja pystyynkuollutta organisaatiota nähty. Jokainen puuhaa omaa postimerkin kokoista tehtäväänsä tsaristisen virkamieshengen vallitessa, eikä kellään ole kokonaisnäkemystä mistään. Kaikkien työnimike on "tutkija" ja todellisuudessa ehkä korkeintaan 10 prosenttia porukasta on joskus julkaissut tutkimuksen.
Onnekseni pelastuin sieltä ajoissa.
On todellakin väärin leikata rahoja suomen kielen huollolta ja tutkimukselta, puhumattakaan sukukielten ja vähemmistökielten tutkimuksesta. Mutta on aivan oikein leikata rahaa tehottomalta, virkavaltaiselta organisaatiolta, jolla ei ole kunnon prioriteetteja, eikä näkemystä siitä, mitä oikein pitäisi tehdä.
Siivotkaa Kotus kunnolla, tai perustakaa uusi ja tehokkaampi instituutti, niin kielentutkimuksen kentälläkin voisi alkaa tapahtua.
Jokaisessa organisaatiossa on vikoja, mutta nyt tuli kyllä niin epäoikeudenmukaisia kommentteja, että on oiottava vähän: Tutkimusartikkeleita julkaisee vain pieni osa Kotuksesta, koska se ei kuulu kaikkien toimenkuvaan. Sanakirjatyön tuloksena syntyy sanakirja-artikkeleita ja niihin johtava työ on verrattavissa tutkimukseen. Myöskään kielenhuoltotyössä ei synny ns. tieteellisiä artikkeleita, koska palvellaan suurta yleisöä tutkimusta yleistajuistaen.
Passiivinen vaikutelma voi syntyä siitä, että ihmiset ovat sen verran työllistettyjä, että tekevät työtänsä kammiossaan tehokkuusvaatimusten mukaisesti. Ei ole aikaa mekkaloida tai markkinoida ylimääräisesti. Ja mitenköhän "postimerkin kokoinen" luonnehtii esimerkiksi sitä, että yksi ainokainen ihminen sekä tutkii että huoltaa EU-kieltä - tarvinneekö täsmentää, mitä kaikkea se pitää sisällään? Kovin pieneksi ei liioin millään voi luonnehtia viranomaiskielen tai lakikielen tutkimusta, Suomen murteiden seuruuta, asiointilanteiden tutkimusta jne. Ongelma on siis jo pitkään ollut pikemminkin se, että ihmisiä on liian vähän.
Tutkijan nimikkeen osuuvuudesta voi toki keskustella. Silti Kotuksen työntekijät ovat keskimääräisestikin takuulla enemmän "tutkijoita" kuin joku "ajatushautomoa" vetävä maisteri, jonka nimissä ei löydy yhtään tieteellistä artikkeleita.
Näitä helkutin tulosalueita ja tehokkuustavoitteita. Kaikkea ei voi mitata rahassa. Varsinkin humanistisiset alat eivät luonnostaan taivu tällaiseen.
Olen yrittänyt kertoa siitä, millaisen kielikylvyn (språkbad) olen pienestä pitäen tässä yhteiskunnassa saanut molemmilla kotimaisilla kielillä. Kurakylpy se on ollut. Juuri siksi arvostan kielenhuoltajien ponnisteluja.
On ajattelematonta ottaa asia huumorin kannalta kevyemmin. Suomenkieliset näyttävät väheksyvän toistensa kirjoituksia ja ruotsinkieliset suhtautuvat suomenkielisiin ilmeisen välinpitämättömästi.
Kuitenkin kielet muuttuvat koko ajan. Sanakirjatyö lienee varsin haasteellista. Tulee solkenaan uusia poliittisesti värjäytyneitä ilmaisuja ja sanontoja. Puhutaan avoimuudesta, joka tarkoittanee politiikassa muutakin kuin läpinäkyvyys. Köyhät viettävät kulutusjulaa tuhlaamalla rahaa arkipäivän tarpeisiin. Mutta pankinjohtaja ei juhli kahmiessaan itselleen miljoonaeläkkeen.
Talouselämän edustajat lukevat ulkomaisia julkaisuja ja kantavat sieltä kieleemme uusia ilmaisuja. Klusteri sen olla pitää, eikä enää sektori. Markkinat on jätetty vanhahtavaa kaupankäyntiä kuvaavaksi. Liikemiehillä on vain markkina. Ajatelkaa yksi ainoa!
Idealistien käyttämät käsitenimet ovat niin vaikeita, että niihin pitää suhtautua varoen. Esimerkiksi liberalismi voi tarkoittaa melkein mitä tahansa. Ja liberaali voi olla puoluekartalla vaikka vihreä.
RA puuttuu oikeaan ongelmaan, mutta ei kommentoi itse asiaa eli suomen kielen ( oppi näkynee!) muotoa. Hän puuttuu sanojen ja ilmaisujen merkitykseen, mikä sinänsä on vahintään yhtä kiinnostava aihe kuin ulkoinen oikeakielisyys.
Aiheesta olisi paikallaan keskustella lisää. Teema on mitä herkullisin. Kiertoilmaukset ja todellisuus niiden takana! RA avasi houkuttelevan oven.
Matti Kyllösen käyttämä suomalainen formulakieli on raikasta."Ja nyt Kimi hanaa !!!!!!"Kaikki suomalaiset ymmärtävät,mitä selostaja Kyllösen mielestä autonkuljettaja Räikkösen tulisi välittömästi tehdä.Tätä on aito suomalaisuus ja olematon kielenhuolto parhaimmillaan.
Kokoomus on tosiaan ottanut äidinkielen sydämenasiakseen. Riitta Uosukaisen opetusministerikaudella Suomen lukioiden äidinkielen opetuksen määrää vähennettiin 25 prosentilla. Seuraukset olivat nopeat ja dramaattiset. Ylioppilastutkinnon äidinkielen arvosanat putosivat vuosi vuodelta huikeasti vuoteen 2007 asti, jolloin eri vuosien vertailun mahdollistanut arvostelukäytäntö lopetettiin.
Opetusministeri Sari Sarkomaan siunaama Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen alasajo on taitava isku suoraan äidinkielen tutkimuksen ja huollon sydämeen. Senkin seuraukset heijastuvat laajalle ja pitkään. Venäläisen sortokauden aikana ei olisi keksitty parempaa.
Haluaako nimimerkki sensori hieman tarkentaa kirjoitustaan? Seuraukset on kätketty piilosanan (dramaattiset) taakse. Siis onko kysymys välittömistä seurauksista vai väitteen kannalta johdonmukaisista seuraamuksista? Vai katsooko kirjoittaja seuraamukset huolestuttaviksi tai peräti kohtalokkaiksi? Taikka onko tarkoitus vain vahvistaa väitetyn seurauksen nopeutta tapahtumana. Siis huomiota herättävsti, näyttävästi, räjähdysmäisesti jne. Tai onko sittenkin kysymys vain minkä tahansa ajateltavissa olevan mielikuvan luomisesta? Sehän voisi olla dramaattista minunkin mielestäni.
Mielikuvien luomista on myös siunata verbin käyttö. Kun osallistun kirkonmenoihin, saan varmasti kuulla hyvää suomen kieltä. Mutta nämä sananjulistajat muualla maailmassa eivät ollenkaan tarkoita siunaamista. Vaikka kielikello onkin jo aikoja sitten julistanut tämän uusiokäytön hyväksytyksi kielenkäytöksi, niin se ei suinkaan poista ilmauksen epämääräistä ja leimaavaa luonnetta väärässä yhteydessä. Sanomahan tarkoittanee selkokielellä, että kirjoittajan mielestä ministeri on mennyt tekekemään kirotun (eikä siunatun) päätöksen.
Minä en voi yhtyä kokoomuksen ministereihin kohdistuviin syytöksiin.
Reino Alho: Edellisessä kommentissani sanonta "ministeri siunaa päätöksen" merkitsee maallistuneen nykysuomen mukaisesti sitä, että ministeri Sarkomaa ottaa (kokemattomuuttaan? asiantuntemattomuuttaan?) poliittisen vastuun valtiovarainministeriön tuputtamasta (poliittisesti vaarallisesta) Kotuksen alasajopäätöksestä.
Riitta Uosukaisen päätti opetusministerinä karsia Suomen lukioiden äidinkielen opetuksen määrää. Päätöksen seuraukset ansaitsevat laatusanan "dramaattinen" seuraavasta syystä: Ennen päätöstä ylioppilastutkinnon äidinkielen arvosanojen jakauma oli pysynyt samana vuosikymmenet. Heti karsintaa seuraavana vuonna alempien arvosanojen (i, a, b) määrä alkoi jyrkästi kasvaa ja ylempien (l, e, m) jyrkästi vähetä. Tämä kehitys jatkui niin kauan, kuin sitä pystyttiin objektiivisesti seuraamaan. Uosukaisen päätöksen seuraukset olivat toisin sanoen "odottamattoman yllättävät, kohtalokkaat", kuten Kielitoimiston sanakirja "dramaattisen" määrittelee. Opetuksella tai sen puutteella on vaikutus oppimistulokseen.
Reino Alho, hyväksyttepä kokoomusministereiden "syyllistämisen" tai ette, tässä on paljaimmillaan kysymys poliittisesta vallankäytöstä ja sen seurauksista eli vastuusta, syyllisyydestä tai sankaruudesta, miten vain haluatte.
(toimitus huom! kommenttini varhaisempi versio karkasi käsistäni, en tiedä mihin, bittiavaruuteenko vai toimitukseen)
Mutta eikö sensori tässä nyt pyri sekoittamaan keskenään sen, mikä on tarpeellista ja sen, mikä on välttämätöntä? Mielikuvat ja toiveet eivät ole todellisuutta. Varojen niukkuus saattaa johtaa myös hyvinä pidettävistä tavoitteista tinkimiseen. Ei tässäkään auta mikään muu kuin toiminnan sopeuttaminen. Siksi halusin asialliset perustelut enkä pelkkiä mielikuvia.
Minä en usko, että sensoreistakaan luopuminen todellisuudessa heikentäisi suomen kielen asemaa merkittävästi. Täällähän ruotsikielinen puoli korkeammasta opetuksesta mahdollisuuksiensa mukaan tukee ja suomenkielinen puoli mielummin vain valikoi ja toimii sensorina. Sanon tämän siltä varalta, että ette ole sattuneet huomaamaan.
Avain sana on PAKKO. Jokaisen tulee saada valita vapaasti kielet, joita haluaa opiskella ja joista katsoo olevan hyötyä tulevassa ammatissa. Eihän meillä vaadita pakko saameakaan opiskelemaan vaikka se on virallinen kieli maassamme. Tämä ruotsinkielen tuputus on RKP:n politiikkaa. Harva pakkoruotsin kirjoittanut osaa kieltä edes auttavasti. Vuodet menneet hukkaan.
Verkkoon on perustettu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen
leikkauksia vastustava adressi: http://www.adressit.com/kotus_focis.
Leikkaukset ovat täysin kannatettavia - lopetettaan Kotuksesta kokonaan ruotsin kielen tutkiminen ja tukeminen, saadaan ne säästöt sopivasti siitä ja suomalainen kulttuuri vain vahvistuu ;)
Olisi todella hieno juttu jos Kotus-resurssit säilytettäisiin ja pakkoruotsi rajattaisiin vain ko. laitokseen. Resursseja voisi vaikka lisätä, jos Suomen kansa vapautetaan ko. pakosta. Saamen kielistä, viittomakielestä enempää kun romanien kielestäkään Suomessa ei liene suomalaisille ollut haittaa kun en ole kuullut kenenkään niistä valittavan.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 146 kommenttia