Niklas Herlin

Lomautus vai irtisanominen?

Puhuessaan valtiopäivien avajaisissa tasavallan presidentti Tarja Halonen teki saman virheen kuin moni muukin talousongelmista keskusteleva. Halonen rinnasti irtisanomiset ja lomautukset. Tosin hän vanhana työmarkkinajuristina tietää termien eron ja tuntee koko työlainsäädännön paljon paremmin kuin esimerkiksi tämän kirjoittaja.

Irtisanominen on loppu ja kaputt duunarille (esimerkiksi Kemijärven sellutehdas). Lomautus antaa mahdollisuuden jatkaa ja toivoa tulevaisuudesta sekä työläiselle että yhtiölle (esimerkiksi Outokummun terästehdas Torniossa).

Kun lukee tarkkaan yhtiön saneerausuutista, huomaa että esimerkiksi Ruotsissa irtisanotaan, kun Suomessa irtisanotaan ja lomautetaan. Tästäkin Outokumpu on hyvä esimerkki. Tämä johtuu siitä, että vain Suomessa voi lomauttaa. Tällaista työnantajan ja -tekijän kannalta hyvää väliratkaisua ei muualta löydy. Hollannissa on kuulemma joku väliaikainen vastaavantyyppinen käytäntö ja Italiassa jotain samantapaista.

Irtisanominen Suomessa on työnantajalle aika helppo toimenpide esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopan maihin verrattuna. Työvoima joustaa. Itse asiassa nopea irtisanominen ja mahdollisuus lomautukseen ovat niin hyviä joustoja, että työnantajajärjestöt voisivat urputtaa vähän vähemmän joustojen puutteesta.

Toisaalta Suomessa työnantajakin kantaa yhteiskuntavastuutaan. Lomautetuille maksettava lomautusajan päiväraha maksetaan kassasta, jonka ovat omasta pussistaan maksaneet työnantajat ja työntekijät. Valtio tulee mukaan vasta kun työntekijä on todella työtön.

Ainutlaatuinen suomalainen mahdollisuus lomautukseen on erityisen arvokas nyt, kun kukaan ei uskalla tehdä talousennustetta edes seuraavaan saunavuoroon saakka. Mitäs jos maailmanlaajuiset elvytystoimet alkavat purra? Työnantajat tarvitsevat heti ammattilaisia töihin. Jos tehdas on seissyt kuukauden ja kaikki työntekijät on irtisanottu, sen käynnistäminen on vaikeampaa kuin jos työvoima on lomautettu. Työnantajat siis lomauttavat eivätkä irtisano, jos ne uskovat, että nousukin alkaa joskus.

Ja jos kasvanut kysyntä jatkuu pitempään, alkaa uudelleen puhe työvoimapulasta. Siis vielä pähkinäkuoressa: lomautus ja irtisanominen ovat huonoja uutisia. Mutta irtisanominen on niin paljon pahempi uutinen kuin lomautus, että niitä ei saisi rinnastaa. Ja lomautusvaihtoehto on käytössä vain Suomessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (56 kommenttia)

Vieras (nimimerkki)
Juu'u, samaa haikaili ruotsalainen Haparandabladet jossain viime aikojen numeronsa pääkirjoituksessa. Sen mukaan Ruotsin olisi otettava käyttöön samanlainen systeemi kuin Suomessa. (Haaparantalaiset ovat Suomen asiantuntijoita ruotsissa.)Lehden mukaan Ruotissakin voidaan kyllä lomauttaa, mutta työntekijälle on kuitenkin maksettava palkkaa pakkoloman ajalta. Ymmärrettävästi tästä ei saada aikaiseksi säästöjä samalla tavalla kuin irtisanomisesti. Siksipä ruotsissa irtisanotaan. Toisaalta lomautettu on kuitenkin käytännössä niin kauan työtön kuin pakkoloma kestää. Ei kai se mukavaa sekään.
qwerty (nimimerkki)
Työsuhteen irtisanominen kuulostaa SAK-Suomessa liian dramaattiselta. Lomautus on punamultakeksintö. Irtisanotun työntekijän voi aina ottaa takaisin töihin jos työhaluja on. Nykyisessä taloustilanteessa näin näyttää olevan. Erityisosaamista osaavat ammattilaiset hakeutuvat irtisanomisen jälkeen samoihin töihin. Heillä ei ole muita järkeviä vaihtoehtoja. Koti-isäksi voi tietysti jäädä. Esim. hitsaaja, putkimies, sähkömies jne. osaavat hommansa (toivottavasti) kenen tahansa palkkaa maksavan työantajan leivissä lamankin jälkeen.
kaartilainen (nimimerkki)
Tiedän joitakin mainittujen alojen pikku firmoja jotka lomauttavat siitä syystä etteivät menettäisi työntekijöitään.Katsos hyvä putkimies löytää aina töitä mutta jokainen firma ei löydä välttämättä sitä hyvää putkimiestä
semi (nimimerkki)
Kohdalle kyllä nyt, ihan selkeästi on näkyvissä että yritykset pitävät parhaimistonsa töissä. Ainakin sellaiset jotka tuottavat firmalle myös normaaliaikana hyötyä enemmän kuin muut, eli ahkerat puurtajat. Laiskimmat ovat ulos meno listalla ensinmäisinä, tosin firma jossa minä työskentelen palkkaa vaan lisää väkeä, pois ei potkita edes lenkin heikoimpia kuin äärimäisessä hädässä. Töitä on kellon ympäri ja lisää tulee niin paljon kuin vain jaksaa. Nimittäin wc,ssä istuminen ei lopu koskaan niin pitkään kuin on ihmisiä.
Liike (nimimerkki)
Tietenkin jo sen perustilanteenkin ansiosta, että hän voi rehellisesti vaikka pankkilainaa hakiessaan ilmoittaa olevansa sen ja sen yrityksen palveluksessa. Hän saa myös halutessaan siitä työtodistuksen. Tarkoitin kuitenkin otsikon paremmalla asemalla rahallista etua: lomautetulle kertyy vuosilomaa samoin kuin työssä olevalle aina 30 päivän jaksoissa. Sellainen palkansaaja, jolle on parina päivänä kuukaudessa töitä koko vuoden kestävän lomautuksen aikana, tienaa itselleen saman palkallisen vuosiloman kuin koko ajan töitä puurtanut. Sekin on aika suuri etu irtisanottuun verrattuna sen jälkeen, kun irtisanomisaika on loppunut.
Vieras (nimimerkki)
Ihan uutta on se, että lomautetulle kertyy vuosilomaa. Olin 90-luvun alussa pk-yrityksessä toimihenkilönä. Jo lomautuksen alkaessa keväällä -91 työsuhteeni oli kestänyt 13 vuotta. Olin lomautettuna keväästä 91- kevääseen -92. Sitten töissä semmoiset puolitoista vuotta ja taas vuoden -93 syksyn vuoden -94 kevääseen asti lomautettuna. Ja vielä kesän -94. Ikinä en saanut koko sinä aikana firmasta mitään lomakorvauksia ja kun vakituiset työt alkoivat syksyllä -94, niin keväällä -95 kyselin talvilomaa, mulle sanottiin, että "ei saa lomia kun ei ole ollut töissäkään". Kesällä -95 lomaa oli vain muutama päivä, kun lomaan oikeuttava työsuhteeni katsottiin alkaneen viimeisimmän lomautuksen päätyttyä syksyllä -94. Vasta kesällä -96 oli ensimmäinen kunnon kesäloma vuoden 1990 jälkeen ja keväällä -97 ensimmäinen talviloma vuoden -91 jälkeen. Ehkä lainsäädäntö on muuttunut, mutta 90-luvulla lomautus ei oikeuttanut kesälomiin eikä lomarahoihin (ei edes niiltä lyhyiltä jaksoilta kun olin lomautusten välissä töissä) ja lomautuksen aikana multa oli kielletty käyttämästä yhtiön työpaikkaruokalaa ja työterveyshuoltoa. Mua kohdeltiin kuin irtisanottua, paitsi että nimi oli firman tiedostoissa. Olisin lähtenyt sieltä, jos olisi ollut muita työpaikkoja, mutta kun se oli pienehkön paikan ainoita työnantajia, niin niillä oli valta kohdella, miten tahtoivat.
Liike (nimimerkki)
Rajoituksena on tuo yllä kirjoittamani, että lomaa kertyy jokaiselta uudelta lomautusjaksolta 30 päivän ajan, mutta silloin kertyminen katkeaa. Teoriassa lomaa kertyisi melkein yhtä paljon kuin työssä ollessa, jos olisi töitä yhtenä päivänä jokaisen 30 päivän jälkeen, että lomautus katkeaisi toistuvasti. Käytännössä ei taida montaa sellaista työmaata löytyä. Noin pitkillä lomautusjaksoilla, kuin kerroit, lomaa ei kerry nytkään paljoa, mutta kertyy kuitenkin suunnilleen yhdeltä kuukaudelta joka lomatuksen alussa.
vihtahousu (nimimerkki)
Kukas se on kieltäny palkkaamasta irtisanottuja takaisin talouden parantuessa? Eiköhän työvoiman kierto paranisi irisanomisilla, mikä ei välttämättä ole huono asia. Kato kun elämä on sarja kokemuksia, niin miksi se pitäisi tuhlata samassa työpaikassa?
niklasherlin (nimimerkki)
Kyllä irtisanottuja saa palkata takaisin. Ja tässä suhdanteessa luultavasti halvemmalla kuin mitä irtisanottu tienasi ennen irtisanomista. Mutta jos irtisanottu on lähtenyt hakemaan mainitsimiasi uusia kokemuksia, häntä ei saa takaisin suhdanteen kääntyessä. Siksi lomautus on työnantajalle edullinen ratkaisu, jos työnantaja uskoo suhdannekäänteeseen.
qwerty (nimimerkki)
Kaikki työnantajat uskovat suhdannekäänteeseen. Toivottavasti. Heillä ei ole irtisanottujen tai lomautettujen kaltaisia vapausasteita. Loppupeleissä kannattaa muistaa, että työtätekevä porukka vielä siittämättöminä jälkeläisineen (=tulevat veronmaksajat) maksavat viulut.
Vierailija (nimimerkki)
Vuosien takainen ja mitä parhain työpaikkani ja Niklaksellekin varman tuttu yhtiö, kohtuullisen suuri työllistäjä Tampereella sanoo irti ison nipun työntekijöitä yllättävää kyllä saadun hyvän tilauksen myötä, tilauksessa vain oli pikku ehto, tuotteet pitää tehdä Yhdysvalloissa ja sinne massiivisten laitteiden valmistusta sitten siirtyykin, mitä lienee amerikkalaista protektionismia, tuotantoa ollaan muutenkin pitemmässä kaavailussa siirtämässä käytännössä kokonaan halvempiin maihin(AL). Saa näkee löytääkö Tampereen ja Pirkkalan metallimiehet tähän hätään uusia työpaikkoja ja kuinka nopeasti. Ei taida vielä olla painettu sitä "paniikkinappulaa"?
Kippari (nimimerkki)
Sisareni oli edellisen laman aikaan työssä Pöyryllä, tällä kuuluisalla metsäteollisuuden konsultilla. Hän sai kouraansa toistaiseksi voimassa olevan lomautuspaperin. Sisko oli asiaan oikeastaan tyytyväinen, takana oli nimittäin useita vuosia ulkomaan komennuksia, jotka ovat aika raskaita. Oltuaan 6 kuukautta lomautettuna, tuli postista irtisanomisilmoitus. Järkytys oli melkoinen. Oli tullut hukattua työnhakuaikaa hyvässä uskossa siihen, että pääsee takaisin. Melkoisen tökeröä toimintaa työnantajalta. Yleensä on myös niin, että irtisanominen tai lomauttaminen koetaan niin suurena epäluottamuslauseena ettei työntekijä enää samaistu työnantajaan entiseen tapaan. Irtisanottu tai lomautettu ei enää anna entisen työnantajan hyväksi täyttä panosta, vaikka takaisin tulisikin.
Liike (nimimerkki)
Tuskin kuvailemaasi samaistumista työnantajaan on kovinkaan paljoa. Mielipidepuheissa ja mielipidekirjoituksissa hyvin monet palkansaajat selittävät, että he käyvät töissä täsmälleen siitä syystä, että saavat firmasta rahaa. He eivät ole kiinnostuneita työstään eivätkä välitä yrityksen menestyksestä tai muista työntekijöistä vähääkään, kunhan saavat itselleen palkan. Kun tuollaisia mielipiteitä näkee jatkuvasti puhujien enemmistönä, ei monikaan työllistäjä ole niin tyhmä, että edes odottaisi palkansaajien antavan täyden panoksensa yrityksen hyväksi tai välittävän yrityksen pystyssä pysymisestä. Siksi työnantajalle on moraalisesti helppoa lomauttaa tai sanoa irti lyhyen lomautuksen jälkeen pahimmat suunsoittajat ensimmäisinä.
havepe (nimimerkki)
... työntekijänsä lähtee kassasta irtisanomisajan palkka ja lomakorvaukset heti. Tämä saattaa olla ratkaisevaa laskusuhdanteessa ja seurauksena on likvidikonkurssi ja palkkaturvan käyttäminen työntekijöille. Lomautus puolestaan katkaisee palkanmaksun välittömästi ja antaa aikaa yrityksen markkinoinnille ja kehitykselle pelastaa tilanne, mutta vain mikäli tuotteille on maailman markkinoilla kysyntää. Oikein käytettynä lomautus saattaa pelastaa suomalaisyrityksiä tässä lamassa ja väärin käytettynä se tuhoaa työntekijöiden sitoutumisen työnantajaansa. Historia näyttää miten tässäkin käy.
Vieras (nimimerkki)
Suomen mallissa on siirretty yrittäjän riski työntekijälle. Jos näyttää, ettei työntekijälle ole täystyöllisyyttä, se lomautetaan. On parempi istuttaa sitä kotona ja odottaa että pystyy myymään sen työpanosta 35-50% katteella kuin maksaa sille liksaa takapuolen rapsuttelusta. Palveluyrityksessä ei näin ole mitään tappioriskiä, kunhan vain lomauttaa ajoissa.
pekkatoivonen (nimimerkki)
Kumpi lähtee rivakammin kesken saunavuoronsa takaisin entiselle työpaikalleen,kun maailmanlaajuiset elvytystoimet alkavat purra:juopunut ja masentunut irtisanottu ruotsalainen alalauteelta vai lomailuunsa kyllästynyt vesiselvä lomautettu suomalainen ylälauteelta ? Kysyn vaan.
Juhani Putkinen (nimimerkki)
Palkan alennus olisi saatava Suomessa normaaliksi toimenpiteeksi jolla voitaisiin tasoittaa suhdanteita. Jos yrityksellä ei ole tilauksia (työtä), niin nyt on vaihtoehtoina yleensä vain irtisanominen tai lomauttaminen. Palkanalennus olisi vieläkin parempi keino, sillä se mahdollistaisi työnteon jatkamisen - ainakin joissakin tapauksissa. Pienemmin kustannuksin voisi tarjota halvemmalla ja saada työtä. Pienemmin kustannuksin yrittäjä voisi teettää myös jotakin yrityksen kannalta hyödyllistä täytetyötä tai tuotteita varastoon.
Vierailija (nimimerkki)
Sellainen palkan alennus, se tekisi helposti paljon luottotietonsa menettäneitä ja pahimassa tapauksessa jopa asunnottomia työläisiä, working poor työläisiä, ei USA:aa kaikessa kannata matkia, vai kannattaneeko matkia oikein missään?
Vieras (nimimerkki)
Omalla työpaikallani (yksityinen suuryritys) oli uudelleenorganisointia menossa ja helpottaakseni pomojen asemaa tarjouduin siirtymään puoleksi vuodeksi opintovapaalle, käytännössä tekemään firmalle töitä (tutkimustyötä ja väitöskirjaa) ulkopuolisella apurahalla. Ei kelvannut edes puolen vuoden ilmainen työ: konsernin johtoryhmän tasolta oli mikromanageerattu ryhmätasolle ja sijaintipaikalle saakka henkilölukumäärät, yksilötasolla. Eli EK:n kauniit puheet palkanalennuksista työpaikkojen pelastajina ovat ihan vain propagandaa. Todellisuudessa päätökset tehdään jollakin muulla kuin rahallisilla perusteilla.
Liike (nimimerkki)
Jokainen pieni yritys tekee kaikkensa, että sen toiminta jatkuisi mahdollisimman menestyksellisenä ja sen työntekijät yrittäjien mukana menestyisivät, koska niissä toimitaan ensisijaisesti firman oman väen hyväksi. Tuosta periaatteesta ei ole olemassa edes säännön vahvistavaa poikkeusta, koska se olisi jo konkurssissa. Pörssiyhtiöissä kaava on toinen. Itse asiassa pörssiyhtiöissä voi olla hyvinkin monenlaisia kaavoja saman vuoden aikana, koska niissä eletään aivan kuin Pariisin muotihuoneissa. Niiden laaja johtajisto kiertelee kalleissa seminaareissa (joita järjestetään vain mistä tahansa maksavien pörssiyhtiöiden vuoksi) kuulemassa, mikä on juuri nyt muotia. Muotia voi olla hyödyttömien UMTS-lisenssien ostaminen eri puolilta Eurooppaa, kun laajennutaan globaaleiksi teletoimijoiksi. Muotia voi olla vanhentuneiden paperitehtaiden ostaminen Pohjois-Amerikasta, kun laajennutaan globaaleiksi metsäklusterin toimijoiksi. Muotia voi olla jopa teknisesti vanhentuneiden kuvaputkien tehtaan perustaminen Suomeen, kun laajennutaan ministereistä talouselämän osaajiksi. Edellisen kappaleen suuryritysesimerkeillä ja suomalaisilla rehellisesti toimivilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole pienintäkään yhtäläisyyttä, eikä niistä pitäisi edes puhua samassa yhteydessä.
OnSlow (nimimerkki)
"Pörssiyhtiöissä kaava on toinen. Itse asiassa pörssiyhtiöissä voi olla hyvinkin monenlaisia kaavoja saman vuoden aikana, koska niissä eletään aivan kuin Pariisin muotihuoneissa. Niiden laaja johtajisto kiertelee kalleissa seminaareissa (joita järjestetään vain mistä tahansa maksavien pörssiyhtiöiden vuoksi) kuulemassa, mikä on juuri nyt muotia." Liike on tehnyt mielestäni erinomaisen havainnon. Aivan kuin A.Kiven kirjassa on nuorin ja oppivaisin lähetetty maailmalle hakemaan uusia virtauksia syötettäväksi kuuliaiselle johtajistolle uutena tienä täyttymykseen. Kaupan kylkiäisenä seuraa joukko uusia termejä vanhoille asioille. Samoja mantroja toistellaan hieman eri järjestyksessä kunnes uusia ja parempia keksitään. Näin ei tarvitse ajatella itse, vaan poimitaan vain sopivat palat kuohuttavista hengennostatuksista ja nautitaan "edelläkävijän" statuksesta alempien silmissä. Unilukkareita tarvittaisiin kertomaan, että kaikilla keisareillamme ei ole vaatteita, ei ainakaan omia. Pienissä ja PK-yrityksissä moiseen ei useinkaan sorruta koska yhteys rahan hankkimisen ja käytön välillä on vielä olemassa.
Ex- demari (nimimerkki)
Mutta tämähän ei varsinkaan SAK: n johtoliitoille käy, kuten nähtiin edellisen laman aikana, jolloin paperi- ja metalliliiton puheenjohtajat sanoivat pääministerille, että emme ole tänne tulleet palkkoja laskemaan ja lietsoivat vielä yleislakkouhan päälle ja olivat siten osasyyllisiä 100000: n yrityksen kaatumiseen, joista huomattava osa olisi varmasti voitu pelastaa pelkillä palkanalennuksilla, koska palkat sivukuluineen muodostavat monella alalla jopa puolet tuotantokustannuksista. Näin toimittiin USA: ssa 80- luvulla, kun sekä GM, Ford että Crysler olivat olivat vaikeuksissa ja tarvitsivat valtion jättitukea. Työntekijät suostuivat palkanalennuksiin ja vaativat ne muutaman vuoden kuluttua takaisin jättiyhtiöiden päästyä jaloilleen, tosin lakkojen avulla. Miten käy nyt kyseisten yhtiöiden, kun tilanne on vieläkin pahempi? Jään mielenkiinnolla odottamaan. Suomessa on tänäänkin saatu lukea, kuinka työntekijät ovat aloittaneet todennäköisesti laittoman lakon ja pysäyttävät jättiyrityksen koneet pariksi päiväksi koneiden huoltoporukan irtisanomisten vuoksi. Missä muussa maassa saa työntekijärjestöjen toimesta aiheuttaa miljoonien tai miljardien vahingot työnantajalle, joutumatta siitä kuin nimelliseen edesvastuuseen Työtuomioistuimen tuomiolla. Minun palkkaani saa alentaa 20- 30%: a, jos työnantajani on kaatumassa ja vaadin alennuksen takaisin, mikäli työnantajani pääsee jaloilleen korkojen kanssa ( neuvottelukysymys ). Tämäkin on työntekijälle parempi ratkaisu kuin jäädä ansioonsuhteutetun päivärahan varaan. Ehkäpä 14 teollissuusliittoa ovat oppineet jotakin edellisestä lamasta, kun ne ovat ehdottaneet EK: lle aikaistettuja neuvotteluja työpaikkojen turvaamiseksi. Mikäli eivät ole oppineet, on työntekijöiden tarkistettava, kannattaako liittoon kuulua ja vaadittava ay- jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista.
Liike (nimimerkki)
Jos olisi mahdollista alentaa työntekijän suostumuksella palkkaa vaikkapa vastaavasti, kuin hänen ansionsa alenisi lomautuksen tai työttömyyden aikana, moni luonteeltaan aktiivinen työntekijä pysyisi varmaan mielellään töissä. Silloinhan hänellä pysyisi työtaito tallella ja se parantuisi edelleen koko ajan, eli hänen arvonsa yritykselle kasvaisi hiljalleen. Käytännössä hänen työnsä ja työtaitonsa luultavasti monipuolistuisivat, joten hänestä tulisi selvästi arvokkaampi yrityksen osa. Sen jälkeen, jos yrityksen pitäisi valita irtisanottavia, hänellä olisi paljon parempi tilanne kuin tumput suorana kotona tai etelän auringossa rappeutuneella lomautetulla. Pitäisi tietenkin kehitellä jokin yksinkertainen ja yksiselitteinen tapa määritellä, missä tilanteessa yritys ja työntekijä voivat sopia palkan alentamisesta. Selvintä kai olisi, että sopimuksen voisi tehdä yt-neuvottelujen yhteydessä tai pienemmissä yrityksissä lomautuksista ja irtisanomisista keskusteltaessa. Samoin se, mille tasolle palkka voitaisiin yhteisellä sopimuksella laskea; olisiko se ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa vastaava taso vai jokin muu.
Polpa di Pomodoro (nimimerkki)
Englannin kielessä on termi layoff, mikä tarkoittaa mm. työsuhteen väliaikaista keskeyttämistä. Kieltäydyn uskomasta, että lomautus olisi "ainutlaatuinen suomalainen mahdollisuus".
Tynkä-Karjalan Antti (nimimerkki)
termi on `sundpuhkus´ eli pakkoloma. Ja aivan varmasti käytössä.
joukoakoskinen (nimimerkki)
Ja käytetään ?
Vieras (nimimerkki)
Kyllä lomautustyyppisiä vaihtoehtoja sentään on ja käytetään muuallakin. Jopa Yhdysvalloissa tunnetaan "unpaid furlough", jota ovat viime viikkoina käyttäneet mm. General Electric, Gannett (USA Todayn kustantaja), Chicagon kaupunki ja Kalifornian valtio.
Asuntobongari (nimimerkki)
Olen etsinyt asuntoa jo jonkin aikaa. Hinnat ovat vain olleet minulle aivan liiaan kalliita, ihan realistisesti. Taas tässä kuitenkin aktivoiduin ja laitoin viestin tutulle välittäjälle. Häneltä tuli nopeasti kaunis kiitos ja ilmoitus; kuten ehkä olet huomannut ei myöskään meidän ala ole välttynyt ikäviltä uutisilta. Huoneistokeskus irtisanoo 30 (en uista tarkkoja lukuja) ja lomauttaa n. 180. Itse ole lomautettujen listalla ja olen lomalla helmi-, maalis ja huhtikuun. Palataan asiaan toukokuussa. Seuraavana sunnuntaina toinen myyjä samasta toimistosta pyydystele minua. Kysyy onko aiempaa kontakti, kerron nimen, ja saan vastuksesti muminan, että hän nyt lomalla tässä hiukan aikaa ja minä kyllä voin "hoitaa" sinua. Ja sitten ihmetellään asuntoa (joka on roikkunut myymättä yli vuoden). Mutta asunnonhinta taas, on nyt sitten kohdallaan, ja se on tasoon nähden edelleen ihan törkeä. Ja oikeastaan tämä on välittäjän mielestä uusi kohde, oli vähän taukoa ja mietintää. Laskisivat niiden asuntojen hintoja, sille realistisemmalle tasolle, joita osa välittäjistä aina harvoin tarjolla tyylissä myy liian kalliilla. Asuntokauppa vilkastuisi, myyjät palaa lomiltaa (ellei kaveri ole vienyt kaikkia asikkaita). Eli, miten se nyt meni, lomautus kannattaa - jos osataan myös tehdä korjauliike myös toisessa suunassa, siinä tekemisessä mihin kauppa perustuu.
Tutkijanplanttu (nimimerkki)
Ainakin jatko-opiskelijatutkijoiden elämää kuvaavassa PhD-sarjakuvassa kuvitteellinen yliopisto pisti kaikki työntekijänsä palkattomalle lomalle, ei vapaaehtoiselle. "the University will schedule a series of unpaid leave days for all employees" http://www.phdcomics.com/comics/archive.php?comicid=1110 tarinan vitsinä oli virkkeen jatko "the 'leave' part only applies to staff, not faculty or postdocs" mistä päätellen proffien ja muiden tutkijoiden palkkaa pystyi yliopisto laskemaan yksipuolisesti.
niklasherlin (nimimerkki)
Nimim. Polpa di Pomoro. En todellakaan ole työlainsäädännön asiantuntija, mutta onneksi tunnen monia. Kolme fiksua ihmistä vielä minut tänään vakuutti, kun sen sivulauseessa neljäs eilen oli maininnut: Euroopassa lomautuskäytäntö on Hollannin ja Italian heppoisia poikkeuksia lukuunottamatta tuntematon. Lue esimerkiksi näkökulmaani ensimmäisenä tullut kommentti, joka kuvaa Ruotsin tilannetta. Layoff tarkoittaa myös työsuhteen väliaikaista keskeyttämistä vaikka yleensä irtisanomista. Kuitenkaan sellaista lomautuskäytäntöä kuin Suomessa ei muualla Euroopassa ole. Olen pahoillani. Toisaalta Suomessa on lyhyt irtisanomisaika ja irtisanomisprosessi on työnantajalle helppo. Nimim. Vieras, Yhdysvalloissa on käytössä monenlaista käytäntöä ja tekstissäni viittasin nimenomaan Eurooppaan. Oli miten oli, amerikkalaista työntekijän turvaa kukaan Suomeen haluaa. Koska siellä mitään turvaa ei oikeastaan ole. Niko
sahonen (nimimerkki)
Vahvojen työntekijäunionien maassa Saksassa ei aiemmin juuri Suomen tyylisiä täyslomautuksia tunnettu, mutta Kurzarbeit antaa työnantajalle mahdollisuuden vähentää työntekijöiden työtunteja ja samalla palkkaa. Yleisin vaihtoehto on ollut vähentää viikkotunteja ja siirtyä esim. nelipäiväiseen työviikkoon. Laki sallii myös täyslomautuksen! Sekä täyslomautuksella että alennetulla työajalla on ollut kuuden kuukauden määräaika... Viimeaikaisten talousnäkymien (ja autoteollisuuden?) painostamana tuo aika on nostettu 18 kuukauteen. Palkkaleikkauksesta paikallinen työvoimatoimisto korvaa työntekijälle tietyn prosenttiisuuden jota varten on olemassa laskureita ja Excel-taulukoita. http://de.wikipedia.org/wiki/Kurzarbeit Erityisesti autoteollisuus ja konepajateollisuus ovat ottaneet Kurzarbeitin käyttöön ja saaneet sillä alennettua kiinteitä kulujaan. Mm. viime joulukuussa Mersu sulki Singelfingenin tehtaan ja muita esimerkkejä tulee päivä päivältä enemmän.
Liike (nimimerkki)
Kaikkia käytännön asioita kaunistelevassa Ruotsissa ei myöskään kirjoiteta irtisanomisista yhtä suoraan kuin Suomessa, joten kieltä käytännön menetelmällä lehdistä opetteleva ei ehkä viikkokausiin opi tietämään, kuinka Ruotsissa sanotaan, että joku on sanottu irti. Koettakaa vaikka selailla Dagens Industrin etusivu läpi ja laskekaa, montako kertaa siinä näkyy kaikkien talousvaikeusuutisten seassa irtisanominen jossakin taivutusmuodossa. http://di.se/ Edes svenssonien "Jorma Ollilan", Percy Barnevikin, työpaikan menetyksessä ei puhuta irtisanomisesta, vaan kerrotaan, että Barnevik jätti tehtävänsä General Motorsin hallituksessa niin, että lähtö astuu voimaan välittömästi. http://di.se/Avdelningar/Artikel.aspx?stat=0&ArticleID=2009%5c02%5c04%5c...
Liike (nimimerkki)
Esitit mielenkiintoisen, arkipäivän sanontoja syventävän keskustelun alustuksen presidentin puheesta valtiopäivien avajaisissa. Vedetäänköhän teillä Uudessa Suomessa vasta pitkää tikkua, kuka alustaa keskustelun eduskunnan puhemiehen puheesta samaisissa valtiopäivien avajaisissa? En huomannut edes STT:ltä suoraan tulostettua uutista Niinistön puheesta. Kaikkihan näitäkin sivuja lukevat tietävät, ettei Halonen ymmärrä taloudesta mitään. Niin no, unohdin hetkeksi keskusteluystäväni nimimerkki Ilkka Luoman. ;) Voitaisiin siis kai siirtyä asiaankin? Eli joku rouvista, neideistä tai herroista Uuden Suomen toimituksessa varmaankin avaa keskustelun myös Sauli Niinistön hyvistä mietteistä puheessaan?
niklasherlin (nimimerkki)
Kuulin Halosen puheen radiosta. Olin sattumalta puhunut aiheesta edellisiltana erään yritysjohtajan kanssa. Soitin Markku Huuskolle (en ole toimituksessa töissä). Hän piti ideasta. Suurin osa kirjoittamistani näkökulmista pohjautuu keskusteluihin muiden ihmisten kanssa. Kyllä Niinistön puheen teemoja käsitellään täällä vielä monta kertaa, älä huoli. Niko
Liike (nimimerkki)
Kun on saatu nykäistyä hyvä teksti ilmoille. Kiitos kuitenkin lähes olemattomasta osuudestasi sivuston keskusteluun. Yritän olla huolimatta, satunnaisesti kommentoiva paalujen pystyttäjä.
Markus "Red" Räsänen (nimimerkki)
Ei se, etteikö osaisi, vaan kun kukaan ei ehdi tai halua lukea niitä ennusteita. Allekirjoittanut on yrittänyt jo kolme vuotta, suorastaan tyrkyttämällä työntää tutkimuksensa loppuraportteja eri tahoille, mutta kenelläkään ei ole mielenkiintoa tai aikaa, kuten esim. Suomen pankista eräs herra totesi. Ehkä syy on siinä, että asioita on esittämässä väärä henkilö. Kyllä, siinä se syy on. Tai sitten hän on sanonut asian liian selvästi ja kaikki ovat kauhusta kankeina, eivätkä uskalla olla asian kanssa missään tekemisissä. Ei näitä kannattaisi joka päivä ennustella, milloin lama loppuu kuten porvarilliset tietäjät tuntuvat tekevän. Jollakinhan heidänkin on leipänsä ansaittava, vaikkakin se ei olisi vielä alkanutkaan. Pidemmittä puheitta: www.markusreed.julkaisee.fi Katso: "Loppuraportti" ja "Kaksi jatkoraporttia".
Foxbyallmeans (nimimerkki)
... tämä kidutus kauaa kestä, ehkä 3-5 vuottaa vaan, kun länsi on siirtymässä sosialismiin ja Venäjällä ollaan jo riistokapitalismissa.
AlienScum (nimimerkki)
useita kertoja. Lomautusaikana katselin uusia työpaikkoja mutta en kovin tosissani koska luullakseni työnantajat suhtautuivat hieman epäluuloisemmin lomautettuun hakijaan kuin esimerkiksi itse irtisanoutuneeseen. Töihin lähdettiin sitten päivän varoitusajalla.
Winston S. (nimimerkki)
Harva tietää, että lomautuksen aikana työntekijä voi irtisanoa työsuhteen käytännössä ilman irtisanomisaikaa. Jokaisen lomautetun kannattaa ilman muuta irtisanoa työsuhde eikä jäädä roikkumaan "löysään hirteen". On parempi tehdä sitten vaikka hanttihommia kuten ns. paskaduuneja vaikka olisi korkeakoulutettu. Nimittäin vain näin tekemällä saadaan yritykset todella harkitsemaan tarkoin, haluavatko ne koulutetusta ja osaavasta työvoimastaan eroon. Lomauttavat firmat, eli firmat jotka eivät tuo työntekijöilleen leipää pöytään mutta haluavat silti pitää työntekijöitä reservissä, joutavatkin mennä. Tilalle tulee vastuullisempia.
havepe (nimimerkki)
... on työttömyyskassasta tms. saatava korvaus tärkeää lomautuksen aikana. Mikäli sanot itsesi irti on edessä muutaman viikon karenssi ennen korvauksia. Hanttihommia saa tehdä lomautettunakin jos niitä luulee huonon taloussuhdanteen aikana löytävänsä. Mikäli löytää uuden duunin voi sinne todellakin siirtyä joustavasti eikä se tilanne liene surullinen kenellekään.
Vieras (nimimerkki)
Jos sanot itsesi irti, on edessä kolmen kuukauden karenssi (90 pv.)
Vieras (nimimerkki)
Työsuhde kannattaa irtisanoa lomautettuna, kun uutta työtä on tiedossa. Jos työntekijä irtisanoo työsuhteen lomautusaikana huvikseen, niin työvoimaviranomaiset palkitsevat teon 3 kk:n karenssilla. Se taas voi olla monelle työttömälle kova paikka.
Vieras (nimimerkki)
Suomalainen malli "Lomautus" tarkoittaa käytännössä sitä että työntekija siirretään määräajaksi työttömyyskassan piikkiin 60-70%:n liksalla. Itseasiassa koko kolmikanta-ajattelu, jossa työnantajat pitävä yhdessä valtiovallan kanssa työntekijät ojennuksessa, on hyvin erikoinen Suomi-malli, jossa on piirteitä mm. italialaisesta 1920 -30 lukujen "pois politiikka politiikasta" järjestelmästä.
Vierailija (nimimerkki)
Ei aivan Suomi-malli, kyllä Euroopassa jonkin verran niitä lomautusmalleja löytyy: "Belgiassa palkansaaja voidaan lomauttaa viidesosaksi vuosityöajasta. Työttömyyskassa maksaa lomautetulle noin 70 prosenttia palkanmenetyksestä. Huoltovelvollinen voi saada lomautuskorvauksena vielä isomman osan palkastaan. Ranskassa hallitus on juuri pidentänyt lomautuspalkan maksamisen enimmäiskeston 12 kuukaudesta 18 kuukauteen. Valtio vastaa lomautuspalkasta, joka on puolet palkasta ja lisäksi yrityksen työntekijämäärästä riippuen 2,13-2,44 euroa tunnilta. Niin ikään Saksassa on hiljattain parannettu lomautetun oikeuksia. Nyt lomautusajalta maksetaan korvausta 18 kuukauteen asti aiemman 6 kuukauden sijaan. Huoltovelvollinen voi nostaa työttömyyskassasta lomautuskorvausta, joka on 67 prosenttia menetetystä palkasta. Muilla osuus on 60 prosenttia. Lomapalkan rahoituksesta vastaavat yhtä suurin osuuksin valtio, työnantaja ja menetetyn palkanosan muodossa lomautettu itse." http://www.artto.kaapeli.fi/ay-uutiset/AY2009/ahjo/k0205a
SIMO PERTTULA (nimimerkki)
Työnantaja,tai pakkanen?Jos esimerkiksi rakennusalalla työmaan vaihe on sellainen,että koneiden vuoksi pakkanen estää ulkotyön,eikä sisätöitä voida vielä tehdä,lomautuksen syynä on pakkasraja. Tottakai lomautus on parempi ratkaisu,kuin irtisanominen!Se on sekä työnantajan,että työntekijän etu Suomessa.Tässä urputetaan irtisanomisen puolesta,miksi?Siksi,että työntekijäpuoli "kalastaa" suuria korvaussummia,mitä erilaisinpia. Niklas mainitsi myös Italian.Minun kokemukseni on siinä pitkä,tässäkin aiheessa.Lisäksi hyvin läheinen tuntemus suuren yksityisen työnantajan kohdalla.Yleistäen voin todeta,että työnantajat ja työntekijät pelaavat hyvässä yhteisymmärryksessä!Siellä kuultuna aina siihen asti,kunnes kommunistit sotkevat asian?Tuo ilmaisu on tyyppiä "Italia"!
camunen (nimimerkki)
Tässä on tarjolla kiinnostava tutkimusaihe vaikkapa Suomen Akatemialle. Suomestahan ei rahaa puutu, vaan hyviä ideoita. Miten erikoinen kansallinen käytäntämme tosiaan on? Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna, vaikka puhumme suu vaahdossa pohjoismaisesta mallista. Saattaapa käytännöillä olla vaiktusta siihenkin miten järjestelmä tuottaa meillä harmaitten virkamiesten näköisiä poliitikkoja. Ero on aivan valtava Italiaan verrattuna. Siellä vasemmistolaisetkin pukeutuvat tyylikkäästi parlamenttiin mennessään, eivätkä pelleile tv:n hupiohjelmissa, vaan suhtautuvat vakavasti kannattajiensa asioihin.
joukahinen (nimimerkki)
on ulkoistettu työntekijälle, ei yrittäjälle. Niin totta niin totta. Lomautus ei maksa yrittäjälle mitään, on nopeaa ja helppoa. Yhteiskunta maksaa korvaukset. Säästyy irtsanomisajan palkkakin.Työntekijä menettää irtisanomisajan palkkansa jos erehtyy menemääm töihin toiselle.Löysässä hirressä roikkuu duunari. Todellinen mätäpaise työntekijän kannalta. Ei ihme että kynnys lomauttaa on matala. Muualla Euroopassa ei AY-väki niin tyhmää, että suostuisi moiseen pelleilyyn.
qwerty (nimimerkki)
Tarkoitatko, että työntekijän kannattaa ottaa itse lopputili lomautuksen asemesta välttyäkseen huoraamasta yhteiskuntaa?
joukahinen (nimimerkki)
Nykylainsäädännössä Mutta irtsanomisajan palkan saadakseen joutuu odottamaan 200 vuorokautta lomautettuna ilman palkkaa, sitten vasta voi vaatia irtisanomisajan palkkaa. Syvältä ja täysin kohtuutonta. Joku 90 vrk ois ehdoton maksimi lomautukselle, sitten töihin tai irtsanominen korvauksineen.
joukahinen (nimimerkki)
irtsanomisajan palkat ovat vain mitättömiä murusia johtajien kultaisista kädenpuristuksista. niistäkin silti laistetaan lomauttamalla.
jrohila (nimimerkki)
Se on konkurss kuulkaa! Myykää Porschet ja pantatkaa Cartierit! Se on loppu! Loppu sanon!
Yrittäjä (nimimerkki)
Yksikään yritys ei sano irti tai lomauta huvikseen, ilkeyttään tai typeryyttään. Mikäli työntekijöitä tarvitaan ja he tekevät edes siedettävän työpanoksen ja yritys kannattaa, silloin ei irtisanota. Tällä hetkellä monen yrityksen liikevaihto on laskenut kymmeniä prosentteja. Kukaan muu kuin yritys itse ei maksa palkkoja, laskuja, veroja, sosiaaliturvaa, vakuutuksia... Ei ole muuta tietä kuin etsiä säästöjä ja sopeutua. Vai löytyykö vapaaehtoisia maksajia, että ei tarvitse irtisanoa.
Ilkka Luoma (nimimerkki)
[orig. maanantai, lokakuu 15, 2007] Omistajakeskeisyydestä suuren piirun verran asiakas- ja henkilökunta-arvostukseen ( EK:n puheenjohtaja Antti Herlin - omistajaedustajana - kauhistui työntekijöiden ja virkamiesten ylisuurista palkkavaateista ja -sopimuksista ) [ ... useiden vuosien palkkamaltti tehosti Suomen vientitoiminnan ylijäämän vaille vertaa. Hyödyt, markat ja eurot korjasivat omistajat, vieden ne osaksi ulkomaille - lisäämään voittoja ja sijoituspelejä, ... usein työntekijäpuoli jäi nuolemaan näppejään. Kerrotaan myöskin naisten hoitavan yhtiöitä paremmin ja tuottavammin ... ] Tavallisten ihmisten maltti vaihtui omaksi pyyteeksi saada myös jotain parantuneesta kilpailukyvystä. Palkannauttijoita on myös muualla kuin vientiyhtiöissä. Tasa-arvon nimissä valtion ja kuntien työntekijätkin halusivat pitkän palkkamaltin jälkeen sitä mitä omistajat mittasivat jo vuosia sitten itselleen. Palkkatyöläinen kuin virkamieskin on nyt sitten ahne, kun ylisuuria palkan korotuksia hamuaa. Teollisuus ja työnantajat puheenjohtajansa Kone Oyj:n pääomistajan Antti Herlinin suulla nosti sormensa varoitukseksi, että köyhimmät kunnat eivät kestä kipurajoilla olevaa palkkanostetta - valtiota on huudettava apuun. Suomi on elänyt viimeiset vuodet uskomattoman suurella vientiylijäämällä. Tämä ominaisuus on tuonut kahisevaa vientiyhtiöille ja näiden alihankkijoille valuen markkinatalouden sääntöjen mukaan erilaisiin kulutuspisteisiin. Mihin nuo voittovarat ovat soljuneet? SAK:n palkkamaltti puri ja tämä otti koko tavallisen kansan talkoisiin osaa, kun Suomi tarvitsi joukkohenkeä 1990-luvun laman jäljiltä. Nyt on vallalla omistajakeskeisyys. Yhtiöiden peruslausekkeita ovat omistajaedun valvonta ja osinkopolitiikka. Suurin talouden mantra on voitto ja voittovarojen jako. Kvartaalitalous rakennettiin omistajaehtoisesti, jotta pörssipelien jatkumo toisi voittoja sijoituspeleinä toisten tekemästä työstä, toisten myymistä palveluista ja toisten kehittämistä innovaatioiden hedelmistä. Omistaja oli ja on nyt vielä rahavirtojen keskipisteessä. Kipukynnys ylittyi tänä vuonna, kun Jyrki Katainen verhotusti lupasi omistajiakin hoitaville sairaanhoitajille "500" euroa lisää. Vaalilupaus, joka osaltaan kirvoitti Kokoomukselle voiton Sauli Niinistön äänien ohella, kimposi nyt kaikuna koko palkannauttijaryhmään. Omistajat ovat saaneet nousevista pörssikursseista voittoja vailla vertaa. Osinkoja on jaettu ennätystahtia, kun valtiokin hoksasi antaa varoituksen tulevista muutoksista. Omistajien kaikkivoipaisuus ohitti asiakkaan ja henkilökunnan, näin mitta oli tullut täyteen. Kiihtyvä kvartalisoitu markkinatalous ohjasti luonnon ympäriltämme kierteeseen, jossa pää on tulossa vetävän käteen. Jatkuvan kasvun tavoittelun aikakausi on päättymässä. Ekologinen jalanjälkemme on käymässä ylisuureksi romahduttaen harmoniset järjestelmät, jotka ovat ylläpitäneet elinvoimaa kaikille koko maapallollamme. --- Huolehtisiko nainen paremmin myös ympäristöarvojen toteutumista? Huomisen aikakausi on asiakas kuluttajana ja henkilökunta markkinoinnin, myynnin ja voittojen mahdollistajana. Harvojen epätasajako on muuttumassa monille mahdollisuudeksi. Kuluttajat - niin henkilökuntana kuin asiakkaina - ottavat oman valtansa ostokäyttäytymisellään. Kuluttaja on nousemassa reaaliaikainformaatiossa vaikuttajan roolin, jossa omistajasta tulee palvelija asiakkaillensa. Pääomiksi tullaan hyväksymään myös henkilökunnan motivaatio ja osaaminen. Päätöskyky on astumassa uuteen aikakauteen, päätös on nimenomaan Sinulla - kuluttaja. Ilkka Luoma ....................... Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus- ( kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2006-2007 ) Kuva 1 --- http://www.panoramio.com/photo/4876034 --- Teksti Hoidettaessa omanapuuta hyvin ja huolellisesti, jakaa se satoa monille ja siitä riittää iloa useille - kaikille niille, jotka osallistuivat sen ylläpitoon. Tänä päivänä yhtiöiden hyödyt ovat korjanneet omistajat, ja palkannauttijalle oli jäänyt monivuotinen palkkamaltti. Kuva 2 --- http://www.panoramio.com/photo/4876048 --- Teksti Markkinataloudessa harvat ovat suuria hyötyjiä, usein vielä myös toisten kustannuksella. Koko maapallo on yhteinen voimavara ja elannon alulle panija. Jaettaessa tasaisemmin maapallomme varoja, riittää siitä hyvin vähän vain kaikille, mutta välttämättömyytenä riittävästi. Kuva 3 --- http://www.panoramio.com/photo/4876074 --- Teksti Kerrotaan, että naiset saavat yhtiöt paremmin tuottaviksi. Kuinka on Wagner, tuo kotitalouksien ja perheyhtiöiden sika, joka koettaa lintsata kaikesta siitä, mitä Viivi koettaa normittaa. Voisiko kotitalousyhtiö paremin, jos Viivi ottaisi ohjat, vai ovatko ne jo? Kuva 4 --- http://www.panoramio.com/photo/4876092 --- Teksti Omistajat ulosmittasivat mm. vientiyhtiöiden hyödyt ja rahat - Suomessa on runsaasti innovointia, ja nämäkin hyödyt jaettiin osinkoina ja ulkomaalaisina investointeina. Kuvassa suuri kansa kuuntelee Tieteiden päivillä 2007 Helsingin Yliopistolla oppineiden luentoja, suosio oli suuri - kansa janoaa uutta tietoa ja oikeudenmukaisempaa tulon- ja voiton jakoa. Kuva 5 --- http://www.panoramio.com/photo/4876105 --- Teksti Suuri kuluttava kansa juhlii Uutena Vuonna 2007 Hämeenlinnassa (Ruunumylly, Kukostensyrjä ), omistajat ja ylin johto ovat juhlineet suurilla palkoilla, palkkioilla, optioilla ja muilla hyödyillä vuosikaudet. Kansalle jäi palkkamaltti ja Uudet Vuodet. Nyt haetaan tasoitusta ja inflaatiolle on kierre valmis. Kuva 6 --- http://www.panoramio.com/photo/4876124 --- Teksti Suomi elää ja voi hyvin viennistä. Jakaantuiko nuo voitot tasaisesti - eivät. Ennen kaikki tehtiin itse, mm. päreet talojen katteiksi, kuvassa juvalainen päreiden tekijä vauhdissa - katoavaa kansanperinnettä. Nyt tuonti valtaa alaa ja olemme täysin riippuvaisia siitä, kuin myös sen maksutavasta - viennistä. Vientitulot ovat kulkeutuneet harvojen taskuun.
Yrittäjä (nimimerkki)
Ilkka Luoma antaa kuvan, että yrittäminen on yhtä osinkojen nostamista ja voiton maksimointia. Valitettavaa on, että kovin harva yritys tuottaa huipputulosta, kohtalainenkin tulos on hakusassa. Nykyajan Suomessa yrityksen perustaminen on kohtalaisen helppoa. Liiketoimnintasuunnitelman kanssa Finnveraan ja talonnurkkaa pantiksi. Silloin löytyy rahaa. Ei muuta kuin yrittämään ja voittoja hamuamaan. Ole hyvä Ilkka. Pientä harkintaa kuitenkin, ettei käy näin: Konkurssit Tuottaja: Tilastokeskus Tiedot: Tuorein julkistus: Konkurssit tammi-marraskuussa 2008 31.12.2008 Tammi-marraskuussa pantiin vireille 2 437 konkurssia, mikä on lähes 16 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 10 703, mikä on lähes 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Verrattuna vuotta aiempaan konkurssien määrä kasvoi kaikilla tarkasteltavilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat muiden palveluiden toimialalla. Toimialalla pantiin vireille 64 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös kaupan ja rakentamisen toimialoilla konkurssien määrät kasvoivat selvästi. Kaupan toimialalla pantiin vireille 45 konkurssia ja rakentamisen toimialalla 43 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Seuraava julkistus: 12.2.2009
MustaPekka (nimimerkki)
Ihan ok juttu, Suomihan ON säälittävien urpojen maa. Mutta kerros nyt kuitenkin mitä ihailtavaa on usassa? Sehän on vielä suomalaisiakin säälittävämpien tollojen ja toisaalta ökyrikkaiden nilkkien (sota- ja öljyteollisuuden pamput erityisesti) maa. Obama on lähes ainoa sikäläinen valopilkku, mutta eiköhän sekin kohta tapeta.
Lomautettu (nimimerkki)
Olen ollut laittavinani merkille että kun muissa maissa irtisanotaan, niin melkein sama määrä irtisanotaan myös Suomessa, mutta lisäksi Suomessa lomautetaan läjäpäin työntekijoitä ihan vaan kun se on mahdollista säästää myös sillä tavalla. Työnantajan ei tarvitse maksaa edes irtisanomisajan palkkaa kun lomauttaa puoleksi vuodeksi ja työntekijä joutuu rahapulassaan etsimään uuden työn ja lopulta irtisanoo itse itsensä. Näin ainakin meidän firmassa toimitaan. Itsekin olen tällä hetkellä lomautettuna parin kuukauden jakson, mutta tiedän että jos lomautus ei olisi mahdollista niin työnantaja ei todellakaan olisi valmis luopumaan työpanoksestani ja saisin tehdä muita hommia kunnes omaan "tiimiini" alkaa töitä tulemaan. Lomautus siis on vain koska se on mahdollistettu tässä tyhmässä Suomen maassa. Teen kyllä kaikkeni saadakseni töitä kilpailevasta yrityksestä, jotta nykyinen työnantaja olisi kaulaansa myöten nesteessä kun töitä alkaa kohta taas tulemaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset