Niklas Herlin

Pahan ihmisen seurassa

Ihmisen ei pitäisi puhua pahaa vanhemmistaan. Olen elämässäni tavannut paljon ihmisiä, jotka ovat menettäneet vanhempansa pieninä lapsina ja myös sellaisia, jotka eivät ole vanhempiaan edes tavanneet. Ja sellaisia, joiden vanhemmat ovat niin karmeita, ettei oikein rinnalla pysy.

Isästäni julkaistaan elämäkerta. Kuten elämäkerrasta käy ilmi, isäni oli suurmies. Varsinkin suomalaisen metalliteollisuuden kansainvälistäjänä hänen ansioitaan on paha kiistää.

Arvostan isääni ja olen hänelle kiitollinen yhdestä asiasta. Olin siskojeni ja veljieni tapaan taloudellisesti riippumaton heti täysi-ikäiseksi tultuani. Tätä päätöstään isä todennäköisesti katui. Hän ei pitänyt ihmisistä, joita ei voinut hyppyyttää pillinsä mukaan.

Ihmisenä isäni oli kusipää, ihmishirviö, pahinta laatua oleva sika, joka olisi pitänyt steriloida hyvissä ajoin. On yhteiskunnallisesti vaarallista, kun hulluimmat levittävät sairaita geenejään.

Kun isäni elämäkertaa aloiteltiin vuonna 2007, minulta pyydettiin haastattelua kirjaan. Kieltäydyin ehdottomasti. Minulla kun ei ole yhtään hyvää sanaa sanottavana isästäni, joka oli pelkkä pystyyn nostettu paska. Luulin, että tekeillä on joku "normaali" yritysjohtajaelämäkerta, jossa edesmennyttä öykkäriä kehutaan. Myöhemmin suostuin, kun kuulin, että kirjassa on tilaa myös totuudelle. Sitten mentiin ja sitten mentiin koko volyymilla.

Sankareista tulee legendoja, vaikka sankaritarinoilla ei ole pohjaa. Toisin kuin luullaan, isäni ei ollut hyvä purjehtija, mutta hän oli hyvä johtaja, joka sai kasaan hyvän miehistön. Hän ei ollut päättäväinen yritysjohtaja vaan päinvastoin, ihminen, joka ei kyennyt tekemään päätöksiä. Hän ei ollut nokkela maanviljelyksen edelläkävijä vaan päinvastoin, täysin kädetön viljelijä. Pekka Herlin ampui kohtuullisesti, mutta ei osannut metsästää.

Pekka Herlin lötisi jotakin perheyritysten merkityksestä, mutta hänellä ei ollut minkäänlaisia perhearvoja. Koska hän oli yleensä humalassa, hän halveksui sukulaisiaan humalassa. Harvoina selvinä hetkinään hän halveksui sukulaisia, minut mukaan lukien, ihan selvään päähän. Sukulaisiaankin enemmän isäni inhosi naapureita.

"Kovista jätkistä" on aina hauska heittää lisää legendaa. Entinen esimieheni, ihmisenä, sosionomina ja toimittajana pahasti epäonnistunut Lauri Helve oli kovin innoissaan isäni alkoholismista ja ketjupolttamisesta. Helveen typeryydet sattuivat aikuisikää lähestyvään. Nykyään asiat ovat toki paremmin. En usko, että yksikään ihminen, varsinkaan kaksi lastani, katsoisi hyvällä alkoholin ja tupakankäyttöäni. Helve kuitenkin pääsi viinan ja tupakan ylistyksessään kovin lähelle homoeroottista ihastumista.

Otavan kustantama "Koneen ruhtinas - Pekka Herlinin elämä" kannattaa lukea. Siinä on aika hyvää materiaalia suomalaisesta talouselämästä, olemattomasta yrityskulttuurista ja pahasta ihmisestä, jonka joskus läsnä ollessa kasvoin "aikuiseksi". Ja ennen kaikkea: kirja on hyvin kirjoitettu. New Yorkin juutalainen John Simon saapui Suomeen Kone Oy:n palvelukseen jo 1980-luvulla ja näin ollen osaa katsoa aihetta, yhtiötä ja suomalaista yhteiskuntaa sekä sisä- että ulkopuolisena.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (456 kommenttia)

Crash (nimimerkki)
Kilpailevan kustantamon kirjaako Niklas nyt puffaakin, vai?
Tuula Kiilamo (nimimerkki)
Onko tosiaankin niin, että lapsuuden traumat ovat näin yleisiä? Jos tämän väylän kirjoittajat ovat kokeneet kertomiaan, mitä vielä jää kertomatta? Moni on hiljaa. Otaksun, että keskusteluun osallistuneet ovat kaikkea muuta kuin tynnyrissä kasvaneita, joten kokemusten raportointiin on syytä luottaa. Onko vanhemmuus noin hukassa? Eikö jokainen normaali ihminen rakasta lastaan? Tämän avauksen sato hirvittää.
Vieras (nimimerkki)
Voit olla hyvin onnellinen, jos itselläsi tai lähipiirissäsi ei ole tämänkaltaisia kokemuksia. Luepa se Paloheimon 'Lapsuuden haavat', se on rehellinen ja tosi dokumentti näistä suomalaiselle perheelle liian tyypillisistä ongelmista. Sen jälkeen olet ehkä vielä onnellisempi! Tässäkin ketjussa esiintyvät "kunnioita isääsi ja äitiäsi", "ei saa puhua pahaa omista vanhemmistaan", "vanhemmille pitää antaa anteeksi", "kyllä vanhemmat aina rakastavat lapsiaan" ja muut opinkappaleet vain pitkittävät traumaattisista kokemuksista toipumista ja aiheuttavat raskaita syyllisyydentunteita. Aivan kuin ei riittäisi, että on jo syyttään joutunut uhriksi ja kärsimään. Vähitellen nämä asiat alkavat tulla päivänvaloon ja se on hyvä. Toivottavasti vielä aukeaa myös sotiemme osuus suomalaisen perhe-elämän ongelmiin - se ulottuu näihin päiviin asti. Joko 2000-luvulla syntynyt sukupolvi olisi edes siitä vapaa?
Sekopää (nimimerkki)
Kusipäinen ihmishirviö jne. Kukaa ei kysy että miksi? Miksi äijästä tuli läheisistään piittaamaton typerys? Kaikki me tullaan vanhoiksi ja ketkä meistä huolehtivat jos ei omat lapsetkaan? Heidän kanssaan kannattais siis olla väleissä... Joku aika sitten luin kallonkutistajien väittävän, että hulluus tarttuu, nimittäin sukupolvesta toiseen. Että vahingolliset ajattelu- ja käyttäytymismallit seuraavat ja tarttuvat kuin tauti. Eli mitä kusipää itse on lapsuudessaan nähnyt ja kokenut, sitä perintöä hän välittää jälkipolville, aiheuttamaansa onnettomuutta tajuamatta. Ketjun saa poikki ainakin oikealla hoidolla, siis jonkinlaisella psykologisella terapialla. Sääli vaan että päättäjät eivät pidä asiaa kovin tärkeänä ja rahoitusta vähennetään ja toimitiloja suljetaan ja näinpäin pois...
Vieras (nimimerkki)
Kuules Niklas poju, oliko koskaan perheessäsi esillä Raamatun lauseet "Kunnioita Isääsi ja Äitiäsi, jotta kauan eläisit maailmassa"? Olivathan vanhempamme mitä tahansa ja millaisia tahansa, niin onko meidän julkisesti lausuttava heistä Sinun lausumiasi asioita vanhemmista? Miltähän se Sinusta tuntuisi, jos lapsesi jonain päivänä sanoisivat noin Sinusta? Tai, miltäköhän lapsistasi tuntuu, kun nyt lausut tuollaisia asioita heille niin rakkaasta papasta? Niko, milloin tulet aikuiseksi?
Kansalainen - medbörjare (nimimerkki)
Keskustelun määrä ja laajuus osoittavat, että Niklas Herlin on nostanut esille vakavan ja tärkeän asian. On mautonta että ventovieraat neuvovat häntä, miten edesmenneestä isästä tulisi ajatella ja mitä näistä ajatuksista sopii (tai siis ei sovi) esittää julkisesti. Tämä kansa ei opi kohtelemaan lapsiaan paremmin ainakaan jatkamalla vaikenemista huonosta kohtelusta. Ylenkatseista on myöskin liki viisikymppisen miehen pojittelu. Tämä ulostulo on hautunut aika monta vuotta, joten ilmaisun kärkevyys lienee kirjoittajalta tiedostettua, samoin asian julkituloa seuraava reaktioiden kirjo. Jos asianosainen haluaa kertoa oman näkemyksensä jalustalle nostetun yrityspatruunan paraatijulkisivun kääntöpuolesta, niin olkoon niin.
Päivi L. (nimimerkki)
Kolmas kerta - on se kumma että Niklas H:n suora puhe on äkkiä suurempi synti kuin "kunnioitettavan" isän, Pekka H:n törkeys. Jo ihmettelinkin, että näin pitkälle meni ennenkuin joku alkaa silmää räpäyttämättä vedota Raamattuun ja tuohon kuuluisaan käskyyn. Millä tavalla Raamatusta löydetään tukea Pekka H:n käytökselle?
YOP (nimimerkki)
Minulla kun on samoja kokemuksia niin kehoitan Sinua arvostelija pitämään mölysi ominasi. On erittäin tärkeätä ja kunnioitettavaa jos tässä maassa uskaltaa olla rehellinen ja avoin. Kunnioitan syvästi N:n avoimuutta.
Vieras (nimimerkki)
milloin raamattu on ollut oikeassa? Tällaiset pojuttelijat haluavat hyssytellä asiaa kun ilmeisesti itse ovat samanlaisia tyranneja. NH:n kirjoitus ei tyranneja tule hetkauttamaan. Ei ne narsistit kuitenkaan mitään opi. Tärkeintä tässä on mielestäni se että narsistien ympärillä elävät ihmiset ymmärtävät tilanteensa ja tekevät asialle jotakin, esimerkiksi vaihtamalla maisemaa mahdollisimman nopeasti. Pojuttelija, milloin katsot peiliin?
Vieras (nimimerkki)
vaan kasvattakaa ja ojentakaa heitä Herran tahdon mukaan. lukekaa Ef.6:1-4 Pyydän myös, että luette Katekismuksesta(Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kristinoppi) Neljännen käskyn tulkinnan. Vanhempien tehtävä on suojella lasta huolehtimalla hänen hyvinvoinnistaan ja kasvatuksestaan. Heidän tulee ohjata häntä tuntemaan Jumala ja rakastamaan lähimmäisiään. Minun oli vaikea kunnioittaa isääni, joka löysi virheitä kaikista teoistani. Minua arvosteltiin jatkuvasti. Opin vihaamaan isääni. Nyt tiedän etten ole huono, vaan rakkauden arvoinen.
Vieras (nimimerkki)
On hyvin taantumuksellista perustella yhtään mitään raamatun sanalla. Mieleni tekisi poimia muutamia kohtia, jotka nykypäivänä herättävät huomattavaa huvittuneisuutta, mutta annetaan nyt olla. Pitäisi aikuisen ihmisen itsekin ymmärtää raamatun painoarvo nykypäivänä. Satu mikä satu.
jmit (nimimerkki)
On aina vaikea mennä ulkopuolisena kommentoimaan, mutta jotain voi faktojen perusteella päätellä. Faktoina pidän sellaisia asioita, joista kaikki asianosaiset ovat yhtä mieltä. Perhe hajosi perintöriitaan. Perhe ei hajonnut vielä silloin kun Pekka Herliin oli "vain" kusipää. Ihminen, joka luo tuon kokoluokan yrityksen rinnastuu pikemmin taiteilijaan kuin yritysjohtajaan. Jokainen voi kysyä itseltään mitä tekisit tilanteessa, jossa havaitset, että sinulla on lahjat ja kyky tuottaa jotain sellaista, mihin hyvin harva ihminen kykenee. Vastavuoroisesti joutuisit olemaan aika rasittava kotioloissa ja läheisesi saisivat kyllä kärsiä itsekkäästä valinnastasi. Tekosi tekisi sinusta ja läheisistäsi satumaisen rikkaita ja loisi työtä kymmenille tuhansille ihmisille. Pekka Herlin loin Yhtiön. Yhtiön, joka oli hänelle todella tärkeä. Hän halusi, että yhtiötoiminta myös jatkuu. Yhtiö oli näin siirrettävä yhdelle miehelle. Ei kai kukaan kuvittele, että Kone voisi menestyä, jos hallituksessa istuisi koko Pekka Herlinin kakaralauma. Pekka Herlin hoiti sukupolvenvaihdoksen niin, että nämä todella pahasti syrjityt lapset saivat kukin useita satoja miljoonia euroja varallisuutta. Tästä nämä poispilatut kakarat sitten ottivat sellaiset herneet nenään, että antoivat perheen hajota. Kuollutta miestä on helppo lyödä. Hän ei lyö takaisin. Luulisi edes hävettävän.
Vie rahat (nimimerkki)
tule hyvä kakku, älä tule paha kakku... Lopettakaa nyt ainakin sen Martti Paloheimon lukeminen guruna näissä asioissa. Sen silmät seiso päässä kuin parhaallakin hullulla suurimman osan aktiivipsykiatrian aikaa. Ja pahinta on, ettei hän kertakaikkiaan salli edes potilaidensa antaa anteeksi vanhemmille, koska Paloheimon PITÄÄ saada VIHATA. Viha omia vanhempia kohtaan on hänelle niin normaalia, että ei kenenkään saa parantua anteeksiantoon asti, vaikka juuri se vapauttaa elämään omaa elämää. Onnea markkinointiin. Se menee nyt vaikeamman kautta. Mutta make money not love rules.
Vieras (nimimerkki)
Puhut puppua Paloheimosta. Ensinnäkin: Hän nosti nämä asiat rehellisesti ja avoimesti puheenaiheeksi. Hänen näkemyksensä peustuivat laajaan kokemukseen, satojen haastateltujen ja potilaitten omiin kertomuksiin suomalaisesta perhehelvetistä. Paloheimoa voi todella pitää nimenomaan tämän aran ja yhä osin vaietun aiheen guruna. Toiseksi: Mitä anteeksiantoon tulee, Paloheimo puhuu vanhempien ARMAHTAMISESTA. Anteeksi voi antaa vain ihmiselle, joka anteeksiantoa itse pyytää. Mutta ennen kuin päästään armahdukseen asti, jos päästään, on puhuttava totta ja katsottava kaunistelematta elämänkokemuksiaan. Siitä on kyse. Totuus vapauttaa, vasta sitten on mahdollisen armahduksen aika.
tia (nimimerkki)
Hienoa, että olet kasvanut sisäisesti vahvemmaksi, kuin isäsi. Itse elän pienen poikani kanssa samantyyppisen ihmisen kanssa ja mietin kauanko jaksan. Ja milloin raja ylittyy.
SenSor (nimimerkki)
herätys, eikö poikasi ole hieman liian arvokas uhri? lähde ja pian poikasi kanssa äläkä takaisin mene, kun uikutus ja lupailut paremmasta elämästä alkaa. ja muita ei taas kannata miettiä, koska he eivät tee päätöksiä puolestasi. auttavat, kun rehellisesti kerrot tilanteesi ja pyydät apua. niklaksia on aivan liikaa tässä maassa.
K_H (nimimerkki)
Olen kaksi kertaa ollut perheväkivallan keskeyttäjänä naapurissa. Toisen kerran jälkeen tein ilmoituksen viranomaisille lapsen kokemasta huonosta elämästä. Hakattu äiti palasi hakkaajan luo - uudestaan ja uudestaan. Että jos alkoholi on ottanut vallan arjessa/juhlassa niin ei muuta kuin kytkin ylös Tia.
Vieras (nimimerkki)
"Joku aika sitten luin kallonkutistajien väittävän, että hulluus tarttuu, nimittäin sukupolvesta toiseen. Että vahingolliset ajattelu- ja käyttäytymismallit seuraavat ja tarttuvat kuin tauti." On siis syitä, miksi kannattaa olla lapseton (puhumattakaan ilmastonmuutoksen kannalta).
Tytär (nimimerkki)
Hyvä Niklas! TEN POINTS! Näitä kyykyttäjiä ja narsisteja on olemassa, hyssyttelijöistä huolimatta, ja joillekin sellainen osuu omaksi isäksi. Sitä henkistä väkivaltaa on vaikea sellaisen ymmärtää, joka sitä ei itse ole saanut elää muutamaa kymmentä vuotta. Suurmies tai ei, työpaikkojen luoja tai ei, ei anna MITÄÄN oikeutta nollata omia sukulaisiaan ja systemaattisesti mitätöidä muiden itsetuntoa tai elämänvalintoja. Kusipäisyyttä EI tarvitse sietää eikä ottaa vastaan. Lapsella tätä valintaa ei ole, ja on aivan sikamaista että kestää kymmeniä vuosia ennenkuin pahasta kohtelusta pystyy ravistelemaan itsensä irti, usein valitettavasti vasta kyseisen despootin jo siirryttyä 'ei-maalliseen-kuoroon'. Näistä asioista SAA puhua, narsistin luoman kulissin SAA romuttaa. LOISTAVAA NIKLAS. Hyvää jatkoa Sinulle. You're The Man.
uuras (nimimerkki)
Harvinaista, selkärankaista toimintaa!!!!!
Jorma Karjalanmänty (nimimerkki)
Nyt vähän alle 5 kymppisenä (itselläni menee psyykkisesti ja taloudellisesti ihan hyvin) olen tullut siihen tulokseen että kaksi minua edeltävää sukupolvea ovat joutuneet uhraamaan ihan liikaa; isät, jotka joutuivat sotimaan ja vielä enemmän ne 30-luvun lapset ( joihin oma isänikin lukeutuu) joiden sodan aiheuttamat traumat on vieläkin purkamatta- itsetunto = 0. Tästä aiheutuu katkeruus, lasten saavutusten vähättely ja joidenkin kohdalla myöskin alkoholismi. Nykyajan liike elämä on aivan erillaista kuin ennen, varmaan ainakin Suomessa 60-70 luvulla bisnestä ja politiikkaa tehtiin ( ja jo silloin oli hyvä veli verkosto ) saunan lauteilla 3 promillen kännissä. Kaikki me muistamme orpopoika/alkoholisti A. Halfjourneyn menestys tarinan.
pirjo-maarit liflander (nimimerkki)
En löytänyt sitä tekstistäsi. Kaipa sen kirjan muutenkin löytää kirjakaupasta. Pitänee lukea. Hyvä kirjoitus. Harmittelen, että isäsi käyttäytyi sinua kohtaan joskus ikävällä tavalla. Oma isäni oli aina niin kiltti kuin enkeli. Sain niin paljon rakkautta juuri isältäni. Voimia sulle Niko ja enkeleitä tiellesi. Kiitos tästä hyvästä nettilehdestä. Hyvät geenit näytit perineen, ei huolta. Hyvää syksyä! Kommenttini katosi kun painon lähetä, joten jos tulee kaksi, johtuu teknisestä viasta.Sori.Tsemppiä!
limon (nimimerkki)
Olen itse melkoisia joutunut kokemaan vanhempien taholta, joten ymmärrän hyvin mistä tulet. No, kuitenkaan ei ole sitä maallista mammonaa juurikaan tullut perintönä, joten ne plussat vähäsen ohuemmat. Ehkä silmiinpistävintä oli se, että et vaivaa päätäsi skuupissasi sillä mistä on johtunut, että isästäsi kasvoi ja muovautui se mikä hänestä sitten tulikin. Minkälainen hänen lapsuutensa on mahtanut olla? Se varmaan selviää kirjasta (jonka myyntituloja sinä et kai tarvitse), jos sen joskus luen. Luulempa että en jaksa lukea, tuskin siitä mitään hyödyllistä tietoa irtoaisi ja juorujen vuoksi en jaksa vaivautua. Kas kun yhtä lailla kun sinusta on kasvanut isäsi myötävaikutuksella tai myötävaikutuksetta se mikä sinusta onkin kasvanut, yhtä lailla hänen omat olonsa ovat häneen vaikuttaneet. Se ei poista hänestä syyllisyyttä, mutta tuo syvyyttä ja se inhimillisen puolen miten hänestä kasvoi se mikä kasvoi. Reagointitavat ovat monesti opittuja, harvemmin geeneissä. Vastaavasti ymmärrän jälkimmäisen vastauksesi perusteella myös enemmän miksi olen pitänyt Uusisuomi.fi julkaisua julkaisuushakuisena lööppikoneena. Eli huomionkipeys tai kassakoneen kilinä ajaa julkaisua sisällön kustannuksella. Itse toimisin täysin toisin, lähtisin siitä että sisältö imee lukijoita ja viis veisaisin taloudellisista näkökohdista. Kun tekee jotain erittäin hyvin se johtaa väistämättä siihen että tulee huomatuksi. Jos ei tavoittele huomatuksi tulemista vaan sitä laatua, lopputulos on kestävämpi kuin jos tavoittelee suoraan sitä välillistä seurausta, huomiota. Edelleen kolmas havainto: koska saamme lukea geenikarttasi analyysin blogistasi? Maailmalta saa nykyään tonnilla parilla melko tarkan analyysin geneettisistä ominaisuuksistaan, joten jos lähdet siitä että isäsi olisi pitänyt kastroida jo alkuunsa voisit ehkä avata vähän tarkemmin mikä geneettinen ominaisuutesi saa sinut ajattelemaan näin. Jos jotakin yrittäisin neuvoa, mihin en varmaankaan ole kykenevä monestakaan syystä, tulee mieleen että kannattaisi ehkä yrittää vapautua kaikenlaisesta suorituspaineesta. Ei sillä ole tuon taivaallista väliä miten uusisuomi.fi:n käy. Ei sillä ole sinulle taloudellisesti mitään merkitystä. Joten aivan vapaasti sinulla on varaa tehdä eksperimentti ja kokeilla miten käy jos viis veisaat julkisuushakuisuudesta. Ei pidä pelätä epäonnistuvansa, se on totaalisen turhaa. Se on varmin tie estää onnistuminen, ja se jotenkin tuntuu juontavan sieltä lapsuudestasi. Mutta kuten sanottua, en tiedä mistään mitään ja puskasta vaan huutelen, joten noteeraa jos kalikka kalahti.
Vieras (nimimerkki)
Ei ole helppo kertoa asioita suoraan. Syystä tai toisesta. Loistavaa suorasanaista juttua! Täydet tuet täältä, ja nyt ei puhuta mistään vaalituista...
pekkatoivonen (nimimerkki)
Kyllä on ollut tosi vittumainen mies se Pekka Herlin.Uskon kyllä lukematta kirjaa.Kumma kun ei puukotettu kuoliaaksi tuollaista juoppoa ja tyrannia.Tavallaan poika isänsä luonnollisen kuoleman jälkeen sen nyt symbolisesti teki.
pirjo-maarit liflander (nimimerkki)
Löysin jo kirjan nimenkin.Ostan ja luen.terkuin Pirpana
mattimayranpaa (nimimerkki)
Luen kirjan, heti jostain saatuani sen. Varmaan sieltä kirkastuu koko totuus. Kommentoin mieluimmin vasta sitten. Hyvää vointia Niklas! Ja MENESTYSTÄ!
Fasse (nimimerkki)
Luin näkökulmasi ja nuo noin 230 siihen lähettettyä kommenttia, ja tulin kovin surulliseksi.
niklasherlin (nimimerkki)
Pistin juuri tekstiviestin päätomittajalle. Sanoin lähteväni kaljalle 250 viestin kohdalla - ja tämä on se. Olen hyvin helpottunut siitä, että sain näkökulmani kirjoitettua ja onnelinen siitä, että moni palautteen antaja on saanut kirjoittaa vastaavista kokemuksistaan. Hyvää jatkoa, Niko H.
Fasse (nimimerkki)
vastaavista kokemuksistani, mutta avaan oluttölkin kotona edelleenkin surullisella tuulella. Cheerio!
YOP (nimimerkki)
Olen itse alkoholistiperheestä. Toisin kuin Sinulla meillä äitini oli samanlainen minua kohtaan - täysi kusipää. Olin hänen käsikassaransa aina hänen kuolemaansa saakka. Nyt olen 58 ja vituttaa aivan sairaasti koko elämä. Äitini oli tyranni, varas ja valehtelija. Ainakin minulle. Muille hän oli kiltti mummo. Koin hakkaamista isäni puolelta koska äitini valehteli isälleni. Isäni oli rakas vaikka joi ja arvostan häntä suuresti tehtailijana ja isänä. Äitini oli se tyranni joka juonitteli itselleen kaiken. Hän kavalsi meidän omaisuutemme, joka oli jo meidän muilta perittyä aiemmin, kertomatta siitä meille. Tämä tuli ilmi vasta äitimme kuoltua. Sanon samalla tavalla paska mikä paska. Olet uskaltanut tuoda esiin juuri ne asiat mitkä vieläkin minua raivostuttaa ja tuskin se ihan heti lakkaa. Hyvä kun voin ajatuksiisi peilata omiani ! Pitkästä viestiketjusta näkee, kuinka yleistä tällainen on. Tunnen muitakin tapauksia. Samanlaisia jotka vaikuttavat pitkälle heidän elämäänsä. Koita saada ajatuksissasi rauha. Minä en ole vielä onnistunut. Kiitos ! Luen kirjan.
Vieras (nimimerkki)
On hyvä, että Niklas osaa arvostaa isänsä aikaansaamaa taloudellista riippumattomuutta, koska oikeasti se on suht tärkeää. Meillä ei viinan kanssa kotona läträtty, mutta vanhempani osasivat kyllä tärvätä minulle tarkoitetut varat ja perinnöt, velipuoleni ahkerasti avustamana. Niin olekin kituuttanut koko elämäni oman työni elättämänä(niinkuin suuri osa meistä) ja suren ainoastaan sitä, että pesämuna olisi ollut kiva vammaisille lapsilleni tulevaisuudessa. Suomi on täynnä surullisia kohtaloita ja tarinoita, onneksi niitä uskalletaan kertoa ääneen, ehkä joku saa näin koottua elämänsä palapelin palat oikeaan järjestykseen. Kaikkea hyvää Niklakselle ja hänen sisaruksilleen samoin kuin jokaiselle joka on joutunut kokemaan vääryttä ja julmuutta läheisten aiheuttamana.
kaartilainen (nimimerkki)
Ovesta pääsee myös ulos.Lähtiessäni kotoa 17 vuotiaana en saanut muuta kuin sata metriä etumatkaa ja oikeuden määrätä suunnan. Uskomaton määrä kurjia kohtaloita kirjoitettuna, miksi jäitte katselemaan kurjia koti oloja?
Vieras (nimimerkki)
Luin Hesarista, että kirja oli veljesi tilaama. En ole kummoinen keittiöpsykologi, mutta halusin vaan sanoa ääneen ensimmäisen ajatukseni siitä, että onko mahdollista, että kirja on korkeassa asemassa olevalta veljeltäsi jonkinlainen selitys ja pahoittelu teille muille. Luin, että teillä on ollut riitoja, ja ehkei veljelläsikään lopulta ollut muita vaihtoehtoja kuin ottaa ohjat käsiinsä, tavallaan melkein tyytyä tilanteeseen. Toinen, välitön ajatus on, että olisiko paras tasaus tilanteeseen, jos te sisarukset jollakin ihmeen kaupalla saisitte välinne taas kuntoon ja löytäisitte yhteisen sävelen - kovasti kun vaikuttaa siltä, että se oli juuri lapsuuden ja isän vika, että teillä on ollut riitoja. Isä elää niiden riitojen kautta. Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä yrittää paikata tilanteita. Kiitos, kun jaoit kokemuksiasi. Olen ihan varma, että siitä on monelle apua. Ihminen niin helposti luulee, ettei kukaan häntä ymmärrä ja että hän on vastaavissa tilanteissa ihan yksin. Tällaisten rohkeiden julkisten vetojen avulla voi moni ulkopuolinenkin saada kootuksi voimia. Toivottavasti tämä ei mennyt liian henkilökohtaisuuksiin, ihan vilpittömällä mielellä kommentoin. Mukavaa päivää sinulle.
jjr (nimimerkki)
Miksihän sisarusten välit menivät poikki kun ilmeisesti muut kuin Antti eivät yrityksestä tahi sen johtamisesta olleet edes kiinnostuneita. Näin olen ymmärtänyt.
Lempi (nimimerkki)
Mielestäni ihmisten omanarvontunnetta ei pidä vähätellä. Ehkä kirjoituksesta on apua ihmisille. Onneksi on myös paljon miehiä ja naisia sekä johtotehtävissä, yrittäjinä ja työväkenä julkisella ja yksityisellä sektorilla, jotka ovat ihania empaattisia ihmisiä, jotka tekevät työnsä hyvin ja ovat lisäksi rakastavia vanhempia ja isovanhempia. Mielestäni on tärkeää vahvistaa myös miesten hyvinvointia elämän vaikeissa asioissa. Olette ihania ihmisiä. Naisten ja lasten hyvinvointi on useimmiten keskusteluissa. Miten miehet vahvistaisitte miesten hyvinvointia? www.secure-tukinet.net on tukea mm. aikuisille "Apua arkielämän kriisitilanteissa Hyvä ystävä! Tukinet on netissä toimiva kriisikeskus. Tukinetissä voit saada henkilökohtaista tukea kriisikeskusten työntekijöiltä tai vapaaehtoisilta, osallistua erilaisiin keskusteluryhmiin, tai voit etsiä tietoja Tukinetin palveluhausta tai aineistokannasta."
Lempi (nimimerkki)
EU:ssa kuluu vuodessa arvioiden mukaan 2/3 Suomen BKT:stä mielenterveyskuluihin, joten useimmiten kyse on ihan arkisista asioista, kuten uupumus, masennus, ahdistus yms. joihin voi saada apua. www.lapsiasia.fi ja www.mll.fi tukea aikuisille vanhemmuuteen ja lapsille myös perheille joissa on vähemmän ongelmia ja vanhuksille www.vanhustyonkeskusliitto.fi sekä www.helsinkimissio.fi. MLL sivuilla on myös www.varjomaailma.fi "Varjomaailma on paikka kaikille niille, joiden vanhemmat käyttävät liikaa alkoholia tai muita päihteitä. Täällä voit kertoa oman tarinasi tai lukea, mitä muut ovat kirjoittaneet.Sivuilta löydät myös tietoa siitä, mistä voi hakea apua, jos kotona on vaikeaa." Ystävien ja perheenjäsenten lisäksi neuvoa erilaisissa vaikeissa asioissa voi kysyä esimerkiksi terveyskeskuksesta ja lääkäristä. Terveysalanihmiset mieltävät vaikeat asiat normaaliksi työksi. Mielenterveys on kaikkien ihmisten terveyttä ja hyvinvointia www.thl.fi. Kunnissa on apua kaikille ihmisille, kuten www.psyli.fi. Terveysalalla on myös erilaisia ihmisiä töissä, joten esimerkiksi psykologien osalta voi jutella useamman ihmisten kanssa, jotta vuorovaikutus olisi mielekästä.
Vieras (nimimerkki)
mitä kommentointia! Sekopää ja muut, minä sisaruksineni olen päättänyt pysyä lapsettomana, jotta tuo 'sterilisaatio' toteutetaan edes yhden sukupolven liian myöhään... Ne, joiden mielestä Niklas käyttäytyy huonosti isäänsä kohtaan, on todettava, että selkeästikään onneksenne ette ole kasvaneet narsistin lapsena, muuten ymmärtäisitte. Luulen, että tuo viinan kanssa läträäminen on narsismin ja sadismin rinnalla jopa aika iisi juttu, mutta todella, jos yhdistetään nuo kolme...
Lempi (nimimerkki)
miksi sisarustesi kanssa vihaatte itseänne ja halveksut ihmisiä, jotka eivät ole vanhempiensa toimesta esimerkiksi alkoholistien, narsistien ja sadistien uhreja ja kuka mielestäsi on sekopää? Minun mielestäni avun hakeminen on tärkeää sekä vaikeiden asioiden käsitteleminen ja mieltää, että sisarustenne kanssa voitte olla vaikka kuinka ihania ihmisiä www.secure-tukinet.net. Aikuinen ihminen on itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan ja voi vaikuttaa omaan käytökseensä sekä voi hakea apua ja kykenee empatiaan myös erilaisista taustoista olevien ihmisten osalta... alkoholismi on sairaus, johon voi hakea apua... kuten masennus, ahdistus yms. ovat asioita, joista voi toipua. Masennus esimerkiksi vaikuttaa omanarvon tunteeseen ja apua on paljon. Mielestäni on tärkeää antaa lapsille, nuorille, aikuisille ja vanhuksille selvä viesti, että ei henkinen eikä fyysinen väkivalta ole hyväksyttävää. Kiusaaminen, kuten esimerkiksi työpaikkakiusaaminen on Suomessa laitonta ja esimerkiksi kiduttaminen kielletty kaikissa maissa. Hae ihmeessä tietoa fyysisen ja psykologisen kidutuksen ja kiusaamisen vaikutuksia ihmisiin, kun sadismista kirjoitat.
Lempi (nimimerkki)
Miksi negatiivinen kirjoittaminen on arvostettua ja ihmisten kehuminen sekä positiivisten asioiden kirjoittaminen on melkein tabu? ja mielipiteenne miten ihmisiä voidaan auttaa myös vaikeissa asioissa sekä edistää ihmisten hyvinvointia? Kuten on tärkeää ja voidaan kirjoittaa vaikeista asioista on mielestäni julkisuudessa myös tärkeää olla myönteisiä kulttuurisen identiteetin rakennuspalikoita lapsille, nuorille, aikuisille ja vanhuksille. Sekä kirjoittaa hyvin tehdystä työstä ja myönteisestä vanhemmuudesta ja isovanhemmuudesta. Myös johtotehtävissä olevien ja varakkaiden ihmisten osalta. Ihan kuten työväen ja vähempituloisten ihmisten osalta. Kaikki ihmiset ovat enemmistöjä ja vähemmistöjä erilaisissa asioissa. Ihminen ihmisenä. ...vaikuttaisi, että ihmisten pitäisi melkein pyytää anteeksi herravihaajilta, jos vanhemmat ovat rakastavia ihmisiä, jotka tekevät työnsä hyvin saati jos ovat varakkaita. Minun mielestäni vaikuttaisi myös, että julkisessa keskustelussa vaikeista ja negatiivisista asioista kirjoittaminen on jotenkin mielletty hyväksyttäväksi ja julkisuudessa myönteisyys sekä ihmisten kehuminen aiheesta olisi tabu. Onneksi on siis myös paljon miehiä ja naisia sekä johtotehtävissä, yrittäjinä ja työväkenä julkisella ja yksityisellä sektorilla, jotka ovat ihania empaattisia ihmisiä, jotka tekevät työnsä hyvin ja ovat lisäksi rakastavia vanhempia ja isovanhempia. Lasten, naisten ja vanhusten hyvinvoinnista keskustellaan paljon. Mielipiteenne palveluista ja miten ihmisten, erityisesti miesten hyvinvointia voitaisiin edistää? Myös vaikeissa asioissa? ...sekä auttaa ihmisiä vaikeissa asioissa sekä vähentää esimerkiksi julkisuudessa esiintyvää herravihaa, joka kohdistuu usein myös ihaniin ihan syyttömiin ihmisiin ja vaikuttaa myös lasten ja naisten hyvinvointiin?
telma (nimimerkki)
Muistan kouluaikoina aina kotiin tullessani aina katsoneeni onko isän auto parkkipaikalla. Jos oli, niin ilta oli pilalla. Kotiin oli kuitenkin mentävä.
70-luvun teini (nimimerkki)
Luen kirjan mielenkiinnolla. Hyvä että pakkokulissien lapsikantajienkin näkökulmasta katsotaan Suomen 70-luvun kauppapolitiikan hintaa. Meitä, sen ristiriitaisen helvetillisen arvomaailman ehdollistamien alkoholisti-isien lapsia on paljon, jotka ovat maksaneet siitä lapsuudesta kovan henkisen veron. Niinkuin kaikkien alkoholistien perheet. Se on erityisen kiitettävää että tässä tapauksessa myös pojat puhuvat, enemmänhän tyttäret ovat alkoholistivanhemmasta puhuneet avoimesti ja julkisesti ja kirjoittaneet kirjoja. Suuri sääli on siinä etteivät nämä isät, ehkä koskaan pystyneet puhumaan ja kirjoittamaan näistä perhe-elämän maksamista "hinnoista", totuudenmukaisesti ja suoraan. Se pohdinta on kai liian vaikeaa alkoholistille, oli psykopaatti narsisti tai ei.
Lempi (nimimerkki)
...onneksi on myös ihmisiä, jotka kirjoittavat myönteisiä asioita ihanista ihmisistä, vanhemmista, jotka ovat rakastavia ja tekevät työnsä hyvin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja kansainvälisen myönteisen vuorovaikutuksen sekä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi...
maston juurelta (nimimerkki)
En tiedä miten täällä kerrottuihin, kotona koettuihin, lapsuusajan traagisiin kokemuksiin pitäisi oikein suhtautua? Kuitenkin olettaisin, että jokaisella meistä jo teini-ikäisenä on mahdollisuus tehdä omia ratkaisuja, jos haluaa eroon ahdistavasta kotipiiristään. Heti rippikoulun jälkeen itse päädyin klassisen yksinkertaiseen ja halpaan ratkaisuun, mihin tarvittiin lyijykynä, pala ruutupaperia ja kansakoulutodistus, missä olivat isän ja äidin allekirjoitukset. Jäljensin nimet ruutupaperille ja sitten paperi taskussani matkustin junalla 80 kilometriä läänin pääkaupunkiin. Tätä ennen olin kyllä hankkinut jo esteettömyystodistuksen, jonka sitten ruutupaperin ohella esitin lääninviraston, vai mikä laitos se sitten olikaan, naispuoliselle virkailijalle, joka muistaakseni heti siltä istumalta kirjoitti minulle passin? Tämä tapahtuma on vähän yli 50 vuoden takaa, mutta vieläkin ihmettelen, miten on mahdollista, että niin heppoisin perustein sen passin sain? Ehkä olin niin säälittävän näköinen yksilö? Sen jälkeen hyppäsin ensimmäiseen laivaani ja pysyttelin 30 vuotta erossa kotioloista ja muista sukulaisista. Omia polkuja kulkiessani, joskus meni vuosia, etten pitänyt mitään yhteyttä kotiväkeeni. Mikä näin jälkikäteen ajateltuna oli hieman typerää, koska asiallinen suhtautuminen ja yhteyden pito sukulaisiini olisi ehkä ollut paikallaan?
Johtajien lapsi (nimimerkki)
Täällä on ollut paljon keskustelua siitä, miten kaikki yritysjohtajat on perhettään hakkaavia kusipäitä. Minun vanhempani ovat kummatkin johtajia suurissa pörssiyhtiöissä. Vaikka he olivat nuoruudessani aika paljon poissa kotoa, he kuitenkin viettivät kaiken vapaa-aikansa lastensa parissa. Taloudellista tukeakin olen heiltä saanut huomattavia summia ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Uskon, että kokemukset omasta nuoruudesta vaikuttavat siihen hurjasti miten vanhemmat kohtelevat omia lapsiaan. Tiedän että ainakin toisen isä oli todellinen tyranni aikoinaan, ja he eivät halua tehdä samoja virheitä kuin heidän vanhempansa tekivät.
Lempi (nimimerkki)
tärkeä näkökulma. Johtajissa on paljon ihania ihmisiä. Kuten heidän lapsissaan. Vanhempasi ovat myös tekemällään työllä edistäneet ihmisten hyvinvointia. Mielestäni voisi kirjoittaa paljon enemmän myös myönteisiä asioita johtajista ihmisinä.
Pekka Siikala (nimimerkki)
Niko H kirjoitti: "Toimittajakontaktieni ansiosta minulla on vähän liiankin tarkat tiedot siitä, miten isolla isäni elämäkertaa käsitellään lehdissä ja televisiossa ja muualla mediassa lähipäivinä." Saadaan nähdä. Toistaiseksi näyttää kyllä jäävän iltapäivälehtien lööppien asteelle tuo käsittely. Voin olla väärässä. Jotain kuitenkin kertoo esitetty kysymys: "Kuka ihmeen Pekka Herlin?"
Lempi (nimimerkki)
mielekästä olisi, että myös ihmiset, joilla on myönteistä viestittävää esimerkiksi johtajista tuntisivat toimittajia, joilla on joskus positiivista sanottavaa ihmisistä, kuten johtajista, jotka tekevät työnsä hyvin ja ovat rakastavia vanhempia. Miksi ihmisten pitää jatkuvasti lukea esimerkiksi lööppejä, joissa harvoin on myönteisiä asioita? Esimerkiksi suomalaiset iltapäivälehdet ovat luetumpia kuin Financial Times, joka on Euroopan luetuin talousalanlehti. "Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on Suomessa yhteensä liki 250 000. Tämä on yli 99% koko Suomen yrityskannasta. Näistä yrityksistä suurin osa on alle 50 henkeä työllistäviä pienyrityksiä, joiden palveluksessa toimii noin 615 000 henkeä." tietopaketti yrittäjille www.suomi.fi. Esimerkiksi suomalainen yritysjohtaja on siis useimmiten töissä pienyrityksessä. Miksi negatiivista asioista kirjoittaminen on julkisesti hyväksyttyä ja esimerkiksi johtajien sekä rakastavien vanhempien kehuminen aiheesta tabu viestintävälineissä? miten esimerkiksi juuri lukemaan oppinut lapsi mieltää lööppien viestin? Lööpeistä päätellen lööppien laatijat eivät tunne esimerkiksi suomalaisia johtajia ja ihmisiä ja vaihtoehtoisesti eivät halua kirjoittaa ihmisistä, jotka ovat rakastavia ja tekevät työnsä hyvin?
OnSlow (nimimerkki)
P.Siikala: "Voin olla väärässä." Olit oikeassa, olit väärässä. Ainakin TV:ssä on ollut uutisissakin isosti juttua Herlinien perheestä.
Pekka Siikala (nimimerkki)
Verkkolehdissä aihe hävisi kirkaasti Sarasvuon ylinopeussakoille. Monilla verkkosivustoilla asiaa ei käsitelty lainkaan. Melko vähällä palstatilalla juttu hoitui printtilehdissäkin - tosin oletan että Hesari on eri juttu. Oliko tässä nyt tarkoituksena nostaa Herlinien perhe tapetille? En oikein ymmärrä koko kuviota. Erittäin suuri osa suomalaisista kysyy yhä : Kuka Pekka Herlin?
VierasJohannes Remy (nimimerkki)
Jotkut ovat täällä paheksuneet Niklasta sekä isänsä haukkumisesta että sen myöntämisestä, että kyse on osittain myynninedistämisestä. On sinänsä hyvä sääntö, ettei vanhemmistaan saa puhua pahaa, mutta se pätee vain tietyissä rajoissa, kutakuinkin normaaleissa tapauksissa. Hirveäähän se on, jos ei pahuutta ja kärsimystä saa nimittää pahuudeksi ja kärsimykseksi. Muutenkin vanhemmilla on yleensä yhteiskuntaluokasta riippumatta tietty etulyöntiasema lapsiinsa nähden, eivätkä kaikki osaa tuota asemaansa viisaasti ja oikeudenmukaisesti käyttää. On lapsen kokeman sorron jatkamista väittää, ettei hän saa sitä edes myöhemmin aikuisena sanoa. Mitä myynninedistämiseen tulee, minulle syntyy teksteistä vaikutelma, että se on todellinen, mutta toissijainen motiivi. Huonompi juttu olisi, jos kirjoittaja todellisuudessa tavoittelisi rahaa, mutta ei edes itse tajuaisi sitä. Niklasta oli täällä syytetty rahan tavoittelusta ja hän vastasti asiallisesti syytöksiin. Viimeksi nautin näin paljon Niklas Herlinin tekstistä silloin, kun hän vertasi vaatimusta Leninin patsaasta siihen, että vaadittaisiin Hitlerin patsaan pystyttämistä.
Vieras (nimimerkki)
Tuula Hölttä (nimimerkki)
niklasherlin: "Sanoin lähteväni kaljalle 250 viestin kohdalla - ja tämä on se." Hyviä kaljoitteluhetkiä. Osasi menneisyytesi "tiedostavana" on varmaankin paljon raskaampi kuin minun, jolle "lapsuuden kokemusten" seurauksena on diagnosoitu muistinmenetys, joka peittää n. 17 vuotta lapsuudestani ja nuoruudestani. Niin kuin joskus olen muistikirjaani tallentanut: ”Kuinka voisin tulla Sinun uuteen kaupunkiisi, Jumala, astua helmiportista onyxkadulle, kun sisälläni itkevät sodan syömät lapset, niin kuin vedettömät, tuulten ajeltavat pilvet tai paljaat, syksyiset puut, hedelmättömät, kahdesti kuolleet, juurineen maasta reväistyt.”
MerjaH (nimimerkki)
"maanis-depressiivinen", mutta pystyi järjen tasolla toimimaan, niin kyllä tuo Niklas kumminkin on AIKA HURJAA (PAKSUA). Vaikka samahan se, kun ei ole kuulemassa...siis hälle, sinulle kumminkin varmasti tärkeää siksi, että pääset eteenpäin. On taakka kevyempi. Sekin on sairasta, että rahasta ja vallasta riitelette. Kun tässä kaikki saa rääpiä teidän hlökohtaisia juttuja, niin on se ihan sairasta. Se vain on totta, mitä vanhassatestamentissa sanotaan, että älä rikkautta tai köyhyyttä anna... Veli on kumminkin veli. Ja se asia kummittelee sulle, jos ei nyt...niin ehkäpä kun olet vanha. Röyhkeätä sanoa eli ei, mutta, mitä jos menisit ja pirauttaisit sille Antti Herlinille. Kerrot sitten, että Happy End, ja meille kaikille tulee hyvä mieli tätä perhedraamaa seuraavillekin. Ettei olla ihan niinkuin Dallasissa, Texasissa:
MerjaH (nimimerkki)
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009092510304732_uu.shtml tai sitten ihan omin päin hokasivat. Dallas-sarjassa ei kylläkään ollut isä se pahis, vaan isoveli, JR. Isä oli varsin kunnon mies. JR oli käenpoika. Dynastia oli vastaava sarja, kumma kun ei se Iltalehdelle päähän pälkähtänyt. Ei ehkä riittänyt yleissivistys sinne asti :) Muuten se purjehdus-episodi Ahvenanmaalla oli muuten tosi hauska...vaikka ei ehkä sinun mielestäsi. Pekka Herlin oli lyönyt turpaan ruotsalaista, eikä ollut suostunut puhumaan ruotsia, ja oli "vaikeuttanut" sillä tavoin asioiden hoitamista. niinhän TE sanotte. Te kun olette niin umpisivistyneitä olevinanne.
laurimunkisto (nimimerkki)
Onpas Pekka ja Niklas Herlinillä paljon läheisiä tuttavia, jotka tietävät heidän asiansa todella hyvin, kun on tullut näin paljon kommentteja tyyliin "kiitos kun kerroit totuuden, rehellistä, suoraselkäistä".. tai sitten: "oikeasti Pekka oli herkkä ihminen jolla oli virheensä niin kuin meillä kaikilla". Muutoinhan te ette voisi tietää lopullista totuutta tässä asiassa, ellette olisi todella läheltä ja pitkään seuranneet kummankin miehen elämää, ja niin muodoin ette myöskään voisi kiittää totuuden esille tuomisesta. Sisällöllisesti nämä 300 kommenttia olisi voitu korvata kolmella, joissa olisi lukenut "kiitos", "hienoa" ja "minunkin isäni joi". Mutta ehkä näin suurelle määrälle on sitten tarvetta jostain muusta syystä kuin sisällön takia. Itse suhtaudun varauksella nimettömiin kertomuksiin omien vanhempien pahuudesta (Niklas Herlin kertoi nimellään, joten ei kuulu tähän). Jotain kertoo myöskin ehkä se, että postillassa on nyt 300 viestiä pahuuden vihaamisen hienoudesta, mutta ei yhtään pohdintaa siitä mistä pahuus johtuu, tai siitä mitä tulee vihan jälkeen, vai tuleeko mitään.
Pekka Siikala (nimimerkki)
Niko H on kohtuullisen varakas, tunnettu, ja tämän verkkoaviisin omistaja. Hän voi kirjoittaa mitä milloinkin sattuu, ja nöyrä rahvas rientää kilvan ylistämään. En tarkoita tämänkertaista näkökulmaa, jossa oli potkua, vaan yleensä Niko H:n kirjoituksia. Luulen, että Niko H nauraa noille jutuille. Luulen, koska en miestä tunne.
laurimunkisto (nimimerkki)
Joo, olen aikaisemminkin vähän ihmetellyt tätä nimimerkkien tarvetta tehdä itselleen esikuvaa, jota sitten suopeasti kehuskellaan. Ilmeisesti se antaa jonkinlaisen tunteen siitä että ollaan samalla puolella, samassa hengessä, ollaan koettu samoja kuin itse esikuvakin. Ehkä se nostaa joidenkin omanarvontuntoa. Vaikka mikäpä siinä, saahan niinkin suhtautua, jos se helpottaa. Toiset tykkää Big Brother -asukkaista, toiset joistain muista karaktääreistä.
Vieras (nimimerkki)
Minusta tuntuu, että vanhemmista puhuminen hymistelemättä on tabu ikäluokassani. Kuulun samaan ikäluokkaan kuin N. Herlin ja isäni oli syntynyt samana vuonna kuin hänen isänsä. Esimerkiksi jos paljastan sukulaisilleni negatiivisia kokemuksiani isääni liittyen tai sanon suoraan, miten hänet koin, saan osakseni sääliä ja paheksuntaa. Niinpä olen pysynyt vaiti. Mielestäni on tärkeää, että elämäkertoja kirjoitetaan liikoja kaunistelematta. Teeskentely on pahinta, etenkin jos itse joutuu sitä harjoittamaan ja hymistelemään kuorossa muiden kanssa. Omat tunteet tulevat kielletyksi toistamiseen. On hyvä, että joku ikäluokastamme sanoo suunsa puhtaaksi. Sain myötärohkeutta olla vastedes hymistelemättä yhdessä suin muiden kanssa.
Äänestäjä (nimimerkki)
Suomalainen taloudellisesti ja poliittisesti riippumaton arvojohtaja. Kalle Isokallio kuuluu samaan sarjaan. Perustuslaki palautettava arvoiseensa asemaan, Suomeen perustettava perustuslaki tuomioistuin. Näin päästään eroon puoluediktatuurista. Lisäksi poliittisesta ja rakenteellisesta korruptiosta. Pöytä puhtaaksi!
tapio_o_neva (nimimerkki)
"Suomalainen taloudellisesti ja poliittisesti riippumaton arvojohtaja. Kalle Isokallio kuuluu samaan sarjaan." Isokallio oli tavallinen IBM:n myyntimies, joka sai appiukokseen SYP:n pääjohtajan, Miljardi-Mika Tiivolan. Tässä mielessä Isokallio ei ole riippumaton vanhempansa perinyt miljonääri, vaan oikeastaan aatelinen, köyhä ritari, joka tuli oikeaan sukuun Mannerheimin tapaan. Mannerheimhan sai riippumattomuutta vasta kuolleen venäläisen appensa perintörahoilla. Moni luulee, että Isokallio on suurikin idoli kirjoitellessaan kuin "Oulun tohtori" Lasse Lehtinen tai ylioppilas Aarno Laitinen. Moniko odottaisi, että Kallasvuo tai Ollila valitsisi saman tyylin tai että Kairamo olisi kynäillyt samaan tyyliin. Ainoa syy, miksi terveelle ja elinkelpoiselle Isokalliolle on jo vuosia maksettu Nokia-eläkettä siitä, että hän on kuin sopeutumiseläkkeellä oleva kansanedustaja, on se, että kukaan ei halua nähdä tai ei halunnut nähdä R-kioskissa hänen Nokia-muistelmiaan, jotka olisivat kertoneet SYP:n ja KOP:n osakkeille ehkä liikaa niin Nokiasta kuin suomalaisesta yhteiskunnasta.
Vieras (nimimerkki)
On täysin mahdoton ajatus, että maailmassa olisi Pekka Herliniä huomattavasti vaikutusvaltaisempia, psykoottisempia ja "pahempia" ihmisiä jotka halveksivat lakeijoitaan ja haluaisivat alistaa heidät takaisin orjien asemaan ja jotka pyörittävät tätä maailmaa kaikkien kirjallisten sopimusten ohi "miehen sanalla". Olen täysin vakuuttunut, että kaikki vallasta haaveilevat ja näin ollen sen saavuttaneet miehet ajattelevat vain muiden ihmisten parasta.
OnSlow (nimimerkki)
Näin on, muutenhan vaikka Suomen presidentti saattaisi olla henkilönä aivan sietämätön alaistensa mielestä.
Readme (nimimerkki)
Tällaisista lapsuuden kokemuksista tuskin toipuu täysin koskaan, mutta parasta lääkettä on joka päivä tehdä jotain hyvää itselleen ja sanoa, että olen sen arvoinen, rakkauden arvoinen. Rakastan ja pidän hyvää huolta itsestäni. Emme voi pelastaa muita, vain itsemme. Voimia ja rakkauden täytteistä loppuelämää.
VierasMark.K (nimimerkki)
Jotkut edellä kirjottaneista siteerasivat raamatun neljännettä käskyä, jossa mainitaan "Kunnioita isääsi ja äitiäsi" Olen lukenut jostain (muistaakseni Paul Bruntonin kirjasta Totuuden jäljillä), että alunperin käsky oli alkukielellä suunnilleen seuraavasti: " Vanhempien täytyy elää niin, että lapset voivat kunnioittaa isää ja äitiä". Aikojen saatossa tämä on typistynyt muotoon "Kunnioita isääsi ja äitiäsi", samalla käskyn merkitys on muuttunut. Typistetty käsky antaa vanhemmille vallan ilman vastuuta. Alkuperäisessä versiossa vanhempien on täytynyt ansaita lapsiensa kunnioitus ja tottelevaisuus. Vastavuoroisesti lapsilla on ollut oikeus vastustaa tai olla hyväksymättä huonoa vanhemmuutta. Niklaksen tapauksessa isäukko ei ilmeisesti ollut kunnioitusta ansaitsevaa tyyppiä. Silloin on oikeus ja kohtuus käsitellä asiat haluamallaan tavalla. Tällöin jotkut ihmiset voivat ymmärtää korjata asioita elinaikanaan. Jolloin jälkipolven on helpompi elää omaa nykyisyyttään. Arvostan Nikalas Herlinin rehellisyyttä kommentin julkaisemisen motiiveista. Suoraselkäinen mies!
Vieras (nimimerkki)
Arvostan tätä esiintuloa. Olen kasvanut yrittäjän ja narsisti-isän mielivallan alla vanhimpana tyttärenä. Takanani on mitätöity lapsuus ja nuoruus. Nyt nelikymppisenä toivon ja kuvittelen, että alan vihdoin saada omasta elämästäni kiinni. Lapsuus en erittäin merkittävä aika elämässä, ja jos silloin menee pieleen, voi mennä pitkään ja kunnolla pieleen. Eli te kultalusikka suussa syntyneet - siis hyvän lapsuuden eläneet, olkaa onnellisia. Rahasta tässä ei ole kysymys. Totta kai myös isäni lapsuudessa on mennyt paljon pieleen. Sitä vain ei kasvava pieni lapsi ja nuori ymmärrä, kun opettelee selviytymään hirmuvallan kanssa. Ja se tieto ei hirveästi lohduta, niin kauan ja pitkään sattuu. Suomessa tarvitaan myös tälläistä keskustelua, kiitos avauksesta!
Munkkiniemen Kreivi (nimimerkki)
Mikä tässä on ongelma? Missä tässä on uutinen? Kaikesta päätellen Herlineillä on vietetty täysin normaalia perhe-elämää. Jos tytär sanoo isästään ettei tällä ollut "empatiakykyä", on se varmin merkki siitä että kyseessä oli kunnon mies. Juttuhan menee niin, että joka ikiselle pikkupojalle pitäisi jo tarhassa opettaa, mihin nk. "perhe-elämä" johtaa. Mutta niin kauan - siis ikuisesti - kun näin ei ole, ovat seuraukset sitten tällaisia. Syy: Miehelle perhe-elämä on luonnonvastainen olotila. Sitä siten räpistellään siinä ansassa, kuka mitenkin. Kiitos, Pekka Herlin, tuottavasta elämäntyöstä!
Vieras (nimimerkki)
Itse elin 19 vuotta perheyrityshelvetissä narsistiäidin oikkujen armoilla. Äitini määräsi kaikesta muttei ottanut vastuuta mistään. Ja valitettavasti hän ei mitenkään osallistunut perheen elättämiseen, kuten isäsi, vaan eli loisena muiden kustannuksella. Hänen todelliset taitonsa eivät olleet työteon saralla vaan muiden manipuloinnissa, hyppyyttämisessä ja kulissien pystyssä pitämisessä. Enkä tiedä pelkäsikö isäni häntä niin paljon, ettei mitenkään koskaan puuttunut äitini lapsiin kohdistamaan henkiseen väkivaltaan. Toisaalta eipä isääni juuri kotona näkynyt kun hänellä oli niin kiire olla töissä ja tehdä rahaa. Eli isälläni on nyt paljon rahaa ja omaisuutta ja kaksi henkisesti vammautunutta lasta. Toivottavasti olet nyt onnellinen, isä. En ole aiemmin lukenut Uutta Suomea mutta tästä lähtien luen. Kiitos rohkeudestasi ja rehellisyydestäsi, Niklas. Kuten näistäkin kommenteista on näkynyt, joillekin ihmisille totuus kusipäävanhemmista on niin suuri tabu, ettei sitä saa ääneen sanoa. Kusipäävanhemmista tarvitaan lisää rehellistä keskustelua ja hyssyttelyn täytyy loppua.
Sulo Hytonen (nimimerkki)
Ei ole helppoa olla isä- ei nyt eikä menneinä vuosikymmeninä. Helppoa se ei ole vallankaan Suomalaiselle miehelle, eikä hänen lapsilleen. Itsekullakin on omat kokemuksensa, mutta yllättävän paljon niissä näyttää olevan yhtäläisyyksiä- sillonkin kun jätetään viina pois kuvioista. Luettuani ensimmäiset kymmenet kommentit, niin totesin, ettö wau, tässähän on aihetta vaikka kokonaiselle kirjalle, joka kertoo kirjasta ja sen päähenkilöstä. Toivottavasti tätä viestiketjua ei siivota ihan heti pois. Itse ainakin haluan joskus kahlata sen lävitse ajan ja ajatuksen kanssa.
Kurjuuden kuningas (nimimerkki)
Rikkaista (ns. vanhan rahan) "eliitistä" 95% on täydellisiä hirviöitä. Julkisuuteen annetaan kuva joka vastaa joulupukkia mutta tuskin pahempia ihmisiä voisi olla. Ne eivät välitä tippaakaan muiden kärsimyksistä ja pahoinvoinnista. He nauravat köyhien kurjuudelle ja eivätkä haluaisi maailman muulla tavoin olevankaan. Lisää valtaa ja rahaa ja maita heille ja lisää ja lisää kontrollia meille. Kaikki kansa kaupunkiin ja maat ja mannut heille. Köyhien kontrolli on ollut jo pitkään rikkaiden apuna ja hyvä apu onkin. Onneksi taas 95% meistä köyhistä on kunnollisia jotka välittävät toisistaan. Köyhä antaa viimeisistään rikas ei anna ensimmäisistäkään. Köyhyydessä on muutenkin yksi todella hyvä asia ja se on kohtalotovereiden paljous.
Pentti Valo (nimimerkki)
Karua tekstiä. Samaa tyyliä, mitä lehden nykyinen sisältökin. Oikeallahan Uusi Suomi on aina ollut, mutta ei kuitenkaan äärimmäisenä, kuten nykyään. Karu elämä, karut jutut?
Vieras (nimimerkki)
Tutulta kuulostaa. Vuosia pohdin johtaako alkoholismi narsistiseen käytökseen vai narsismi alkoholismiin. Asialla ei loppujen lopuksi ole merkitystä. Surua, murhetta ja pahimmassa tapauksessa kuolemaa on luvassa. Tuloksena on tallottuja perheitä ja tuhottuja työyhteisöjä. Isäni vietti viimeiset työvuotensa ulkomailla. Firmalla oli varaa ulkoistaa ongelma pois Euroopasta. Hyvä hengäsdystauko perheelle ja työyhteisölle. Ongelmajäte piinasi sitten afrikkalaisia. Itse en ole keksinyt mitään muuta tapaa pelastaa oma elämäni kuin paeta mahdollisimman kauas itsenäiseen elämään. Keskustelemalla ei ongelma poistu. Virheetöntä ei voi parantaa ja itseään on suojeltava murskaantumiselta. Jokaisella on oikeus ehjään elämään. Enkä enää edes kuvittele, että olen ollut isälleni millään tavalla tärkeä. Paitsi tietysti perhekulissin osana. Odottelen isän hautajaisia. Haluan leipäkakkua, jättää hyvästit ja jatkaa sitten taas täyttä elämää. Kiitos Niklas tärkeän keskustelun avauksesta ja kommentoijille kirjavinkeistä
Vieras (nimimerkki)
Ottamatta kantaa Niklas Herlinin kokemiin hirveyksiin - joista hänellä on vain ja ainoastaan omat henkilökohtaiset kokemuksensa ja näkemyksensä - asiallista ei silti ole nimittää ketään julkisesti kusipääksi tai pystyyn nostetuksi paskaksi. Vähemmästäkin on jaeltu kunninloukkaustuomioita maassamme. Munatonta ja mautonta tekstiä minun mielestäni.
Smedsin nimeen (nimimerkki)
"Ottamatta kantaa Niklas Herlinin kokemiin hirveyksiin - joista hänellä on vain ja ainoastaan omat henkilökohtaiset kokemuksensa ja näkemyksensä ..." Meillä KAIKILLA on "vain" henkilökohtaiset kokemuksemme tunteidemme motiiveina.
Vieras (nimimerkki)
En suinkaan vähättele Niklas Herlinin tunteita enkä kenekään muunkaan karmean lapsuuden kokeneen. Katsonpa itsekin lukeutuvani sellaisiin. Niklaksella on ihan varmasti syynsä olla vihainen, minulle ne eivät vain tuosta blogikirjoituksesta selvinneet. Tämän tekstin perusteella Pekka Herlinin pahimmat synnit olivat luokkaa ei osannut purjehtia, vaikka niin väitti. Silti olen sitä mieltä, että meillä kaikilla on oikeus tunteisiimme. Eri asia on sitten, kuinka niitä osoittaa ja millä tavoin niiden pohjalta toimii. Yksi tapa on tietenkin haukkua joku julkisesti paskiaseksi. Ehkä itse elämäkerta valaisee, kuinka kusipäisestä hirviöstä lopulta oli kyse (hui kauheaa). Tosin sekin on vain joidenkin ihmisten näkemys ko. henkilöstä. Pelkään kyllä, että en taida jaksaa lukea.
Kurjuuden kuningas (nimimerkki)
Naurettavaa sensuuria. Heti kun puhuin vähän totta niin eikös hävinnyt kirjoitukset. Ei nää kestä kuulla totuutta. se on liian paha.
Vieras (nimimerkki)
Minäpä kerron toisenlaisesta perhehelvetistä jossa naiset pitävät jöötä ja miehet on potkittu ulos. Jos Niklas Herlinin isä olisi ollut tavallinen mies. Nainen eli äiti olisi varmaan ottanut yhteyttä lastensuojeluun. Lastensuojeluviranomaiset olisivat neuvoneet äitiä menemään turvakotiin. Kas näin olisi saatu ikävä isä pois kuvioista. Näin tapahtuu tosielämässä eikä isän edes tarvitse olla mitenkään vaikea tahi väkivaltainen. Riittää jos kaksi naista näin sanoo. Sen mukaan laaditaan pöttyykit ja isä menettää lapsensa. Herlinin tapauksessa oli rahaa, oli valtaa ja tuskimpa edes sosiaalitädit olisivat asiaan kiinnittäneet huomiota. On olemassa myös naisia jotka haluavat kontrolloida kaikkea. Ovat määräysvaltaisia tunnekylmiä jne. Älkäämme unohtako tätä. Se on erittäin ikävää lasten kannalta kuten Niklas Herlinkin on asian kokenut. En tiedä millainen sukupolvi kasvaa näistä poikani lapsosista mutta luulen että ongelmia tulee myöhemmin omassa elämässä. Luoja varjelkoon heitä samanalaisilta naisilta. Siinä on aina se se vaara koska ovat miehiä josseivat sitten kuulu seksuaaliseen vähemmistöön. Elämä on aika raakaa. Lapset ovat menettäneet isän sekä isän puoleisen suvun. Minä taas lastenlapseni. En millään meinaa oppia elämään tämän asian kanssa mutta kai se vain on hyväksyttävä. sanon kuitenkin että surullista lasten kannalta.
Vieras (nimimerkki)
Pitkäaikaisen alkoholin liikakäytön seurauksena syntyvät patologiset, skitsofreenisluonteiset persoonallisuusmuutokset tunnetaan suomalaisessa arkikäytännössä hyvin(empaattisesta Jekyllistä julma, väkivaltainen, katkera ja vainoharhainen Hyde - nousuhumalassa silmänräpäyksessä ja selvässä potilaassa hiipivän hitaasti etenevä muutos). Potilas kykenee kuitenkin vuosikymmeniäkin pitämään nämä järkyttäviä kokemuksia ja erityisesti lapsia pysyvästi henkisesti vammauttavat oireet vain välittömimmän lähipiirinsä kärsittävinä, eli laajemmat sosiaaliset seuraamukset välttäen. Maallikkona ihmettelen miksei poikkeuksellisen runsaasti yleisiä varoja saanut alkoholismitutkimus ole kyennyt paremmin nostamaan julkisuuteen tämän erityisesti lasten oikeuksia ja terveyttä polkevan ilmiön hälyyttävyyttä. Aviopuolisoiden syyllistäminen on väärä tie. Avioeron tai sen uhanalaisuuden seurauksena lasten olotila saattaa muodostua vieläkin vaikeammaksi. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi kiireesti selvittää miten nykymuodossaan hampaatonta pakkotoimisen hoitoonohjauksen mahdollistavaa lainsäädäntöä tulisi kehittää.
Vieras (nimimerkki)
Kiitos Niklas Herlin Näin suoraan kertominen on hyvin raikasta ja tuo ihmisten tietoisuuteen totuuden. Minut on tuomittu kunnianloukkauksista sanan narsisti käytöstä. Lasten kertomukset isästään ovat kuvausta kuin narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Julkinen esilletulo on hyvin tervehdyttävä ja asiasta on voitava puhua. Moni perhe Suomessa elää samanlaista elämää. Ei tosin ehkä aivan yhtä rahakasta, mutta alkoholi ja narsismi on monen kulissin takana. Niklas käyttää ronskia kieltä, mutta minusta hänellä on oikeus mielipiteeseen ja totuuden kerrontaan. Kiitos Kirjasta Pekka Herlinin lapset Kunnioittaen Markku Ahdeoja
Vieras (nimimerkki)
MTV3:lla on muuten mielestäni hyvä terapeutin analyysi perhehelveteistä tämän Herlin-keskustelun pohjalta. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/09/960667
Katkeroitumaton (nimimerkki)
Minun isäni oli paitsi alkoholisti niin myös äärimmäisen väkivaltainen, Nyrkki heilui, mutta heilui myös ase, mihin isälläni oli lupa sivutyön vuoksi. Varhaislapsuuteni iltarukous oli, että heräisimme aamulla vielä hengissä. Ehkä olisi jäänyt rukoilematta, jos olisi ennustajanlahjoja ollut. Onneksi ei ollut. Perheessä olevan väkivallan lisäksi olimme myös äärimmäisen köyhiä. Ehkä olisimme vähän paremmin pärjänneet, jos ei rahat olisi menneet isämme ravintolailtoihin. Luukeitto ja metsän antimet olisivat siis useimmiten ruokaamme. Jouduin mm. talvella paikkailemaan pahvilla kumisaapasta, kun reikä oli pohjassa. Talvikenkiä ei tietenkään ollut... Asuimme P-Suomessa. Isämme kun piti tärkeänä, että julkisivu on hieno. Ei hän juopotellut kotona, ravintola sen olla piti. Ulkopuoliset pitivätkin isääni hienona ja hyvin toimeentulevana miehenä - aina siihen asti, kunnes kaikki romahti vähän ennen isäni kuolemaa. Karkuun lähdimme muutaman kerran. Nukuimme kerran peräti seurakuntasalin penkeillä. Kotiinpaluu tiesi sitten lisää väkivaltaa. Isämme kun ei ollut väkivaltainen vain humalassa, vaan myös selvänä. Tappouhkauksiakin sateli - minullekin. Vain nuorin meistä taisi selvitä ilman niitä. Meitä oli kaikkiaan viisi. Kumma kyllä, kukaan meistä ei ole sortunut rikosten teille, vaikka tilastollisesti kai niin pitäisi olla käynyt. Emme ole kukaan edes olleet virkavallan kanssa missään tekemisissä ja tuskin enää tulemme olemaankaan, kun alkaa elämä jo iltapuoella olla. Kun kaikilla, pahimmillakin, on jotain hyvääkin, niin isällämme oli se, että äärimmäisestä köyhyydestä huolimatta lasten oli pyrkiminen oppikouluun. Ikävä vain, että hän käytti niin vääriä keinoja opin tärkeyden takoamiseen päähämme, joten vain pari meistä kävi ylioppilaaksi. Äitini ei jaksanut, vaan vammautui psyykkisesti. Hänenkään kanssaan eläminen ei ollut sitten helppoa. Vaan kukapa siitä selviäisi vammautumatta, kun joutuu katselemaan pistoolin suuhun, kun panos on vedetty piippuun, nyrkkien aiheuttamista mustelmista puhumattakaan. Väkivalta päättyi isämme kuolemaan. Olin tuolloin 15-vuotias. Kun itse olin aikanaan valtiotieteellisen luennolla, jossa Riitta Auvinen kertoili huono-osaisuuden muotokuvasta, jäi luento iäksi mieleeni. Järkytyin rajusti, kun totesin, että olen ihan väärässä paikassa. Ei minun historiallani pidä yliopistossa opiskella... Niiden leimojen lyömisessä pitäisi olla vähän varovaisempi. En ole kuitenkaan katkera. Elämä on sitä, mitä on. Olen pystynyt itse mielessäni käymään aika hyvin läpi syyt ja seuraukset. Minusta sinunkin kannattaisi hellittää ja luopua katkeruudesta. Sillä pilaa vain oman ja läheistensä elämän. Tsemppiä!
Vieras (nimimerkki)
Lasten suusta totuus kuullaan niin tässäkin tarinassa. Ehkä nyt muutkin hirviö isien lapset uskaltavat sanoa ja purkaa vuosia kaivertaneen ahdistuksen johtavassa/omistavassa asemassa olleesta vanhemmastaan. Niklaksen kommentit vapauttaa varmaan paljon häntä. Nyt on päänavaus tullut johtamiskulttuurin tutkiskeluun, vapaamuurarit varmaan istuu seuraavissa kokouksissaan paskat housuissa. Kun vaienneet poliitikkojen lapset joskus saavat mittansa täyteen niin voidaan ehkä odottaa suuntamuutoksia inhimillisyyden lisääntymiseksi. Tätä samaa "tautia" kyllä sairastaa johtajat useammassa portaassa yritystä tai yhteisöä mainitsematta.
Vieras (nimimerkki)
Kommenteista huomaa, että Niklaksen purkaus isäänsä kohtaan on ollut kaikin puolin tarpeellinen. Moni muu on saanut siitä voimaa ja tukea kusipäävanhempien aiheuttamien traumojensa käsittelyyn. Hyvä ja oikea teko on kaataa kulisseja. Niitä olemme tarpeeksi nähneet etenkin ns. paremman väen pystyttäminä. Niklaksen purkausta on vähän moitittu, mutta paljon kiitetty. Moittijat tuomitsevat pääasiassa vanhemman kunnoittamisvaatimuksen perusteella. Ei sellaista vanhempaa tarvitse kunnioittaa, joka tyrannisoi perhettään. Toinen peruste on ollut kuolleen arvostelu. Kyllä Niklas on arvostellut isäänsä jo tämän eläessä, ehkä silloin liian lievästikin. Lastansa vahingoittava tyranni ei kyllä ansaitse rauhaa poismenonsa jälkeenkään. Myös hyväksyn ja arvostan Niklaksen rehellisyyttä hänen ilmaistessaan kaupalliset perusteensa julkitulolleen. Kieltäminen olisi ollut epäilyttävämpää. Kyllä näillä perusteilla (rohkeus ja rehellisyys) Uusi Suomi paukahti selaimeni suosikit-kansioon.
Vieras (nimimerkki)
vali vali, se on mun mielipide. oiskohan hyvä mainostemppu, saada kirjaa myydyks. mietin vaan. haastakoot vaan isot kihot mut oikeuteen nyt "kunnianloukkauksesta" tai muusta paskasta, ei kiinnosta, jonkun pitää kertoo totuus
Vieras (nimimerkki)
en kiellä sitä keneltäkään. Mutta Vieras 12.01: Kuolleet eivät pyydä anteeksi ja käytännössä Suomessa voi armahtaa vain presidentti. Jokainen psykiatri,joka kuvittelee omaavansa oikeuden armahdukseen, kuvittelee olevansa joko guru tai muu yli-ihminen. Jos joku sellaisia hoitoja antaa,hän on itse sairas. Vihan hoito ei vähene vihaan kehottamalla. Jokaisen ihmisen on vain itse löydettävä, joko hoidon, terapian, surutyön tai anteeksiannon kautta taito hyväksyä ja hillitä vihansa. Elämä on elämistä eikä kuolemista varten.
Vieras (nimimerkki)
Luin juuri otsikoista miten edesmenneestä isästäsi mainitaan (M. Ahtisaari), miten hieno seuramies hän oli. Kuulostaa niin...niin tutulta, miten kaikki paha tosiaan puretaan niihin läheisiin ja ulkopuoliset näkevät asiat aivan toisin. Minunkin kumppani hieno seuramies ja vitsin kertoja, mutta kodin sisällä väkivaltainen sadisti jopa. Jossain aiemmin oli puhetta miksi täällä vain hekumoidaan pahuudesta puhumisella, mutta ei pohdita sen syntyjä, alkuperää. Itse olen elänyt 11 vuotta luonnehäiriöisen ihmisen ( 3 v. poikani isän kanssa) ja mielestäni syitä tähän epä-empaattiseen käytökseen mm: Kylmä tunneilmasto lapsuudessa, oma empatia kyvyn puute, huono sisäinen itsetunto, tietty kovuus, jossa asioista ei puhuta edes läheisille vaan pidetään ne sisällä ja puretaan ne "toista kautta kuitenkin/ epä sosiaalisesti" läheisiin. Alkoholi rentouttaa, mutta luonne muuttuu - kun tarpeeksi humalassa/ tietty promille raja ylittyy. Näitä ajatuksia olisi paljon, mutta tässä muutama omakohtainen kokemus. Hienoa, että tiedostat isääsi paremmin mikä on oikein mikä väärin ihmissuhteissa. Minunkin kumppanini aluksi ihannoi pitkään jo edesmennyttä isäänsä, mutta nykyisin jopa vihaa. Uskon sen vihan tunteen huonosti kohtelevaa isää kohtaan auttavan kasvussa, jossa tuloksena tasapainoisempi ihminen ihmissuhteissa.
Höntsä (nimimerkki)
Niklas Herlinin ulostulo oli minulle henk.kohtaisesti tärkeä. Meillä 60- ja 70-luvuilla syntyneillä on paljon paskaa sisällämme. Niklas Herlinin avautuminen on vain pieni pisara meressä. Eivät auta vanhempiemme sukupolvea UKK:t, YYA:t eivätkä Rauhanliikkeet, jos on omia pentuja kohdeltu kuin vierasta sikaa. Älkääkä sitten, vanhempiemme ikäluokka, ihmetelkö, jos teitä ei tulla hirveästi moikkailemaan sinne laitoksiin. Teidän oma elämänne meni maailman valloituksessa (sikaniskaporvarit) tai maailman pelastamisessa (ituhippivasurit). Jospa se valloittamanne ja pelastamanne maailma tulisi teille ne vaipatkin vaihtamaan vanhainkoteihin. Toivoa sopii.
Sami Haapavaara (nimimerkki)
Tässä kävin kirjakaupassa. Kirja oli hyvin esillä, kassakoneen vieressä, mutta olipa kuva kanteen valittu. Näin nykynuorten slangilla, aika ÄIJÄ.
HARANTA (nimimerkki)
Nyt puheena olevan kirjan kansikuvasta katsoi mies,joka tyyliltään, näöltään ja olemukseltaan muistutti - niinpä, Niklas Herliniä. Mutta Niklas on ymmärtääkseni tehnyt monta asiaa toisin kuin isänsä: lähimmäisten hoito, kultturiteot ( Teos Oy:ssä monta kulttuuritekoa, hän on julkaissut joitakin kirjoja lähinnä hyvää hyvyyttään, taatusti tietäen, että voittoa ne eivät tuota ); kuppia Niklaskin ( Niko )ottaa mutta se ei haittaa niin kauan kun hän pystyy itseironiaan samalla lailla kuin nyt.
pilkelehtokaven (nimimerkki)
Teos vaikuttaa lupaavalta, täytyy hankkia kirja. Olen oppinut kiertämään kaukaa elämkertasepustukset sekä kirjastoissa että kirjakaupoissa. Tympeitä ja valheellisia pönötyksiä - keskinkertainenkin fiktio päihittää ne mennen tullen. Mutta, itse aihe taitanee osua kansan syvään syöveriin ja niin myös minuun, myös minuun! Kukapa täällä, edes köyhä, vaurioitta vanhemmistaan selviäisi. Odotukset ovat nyt tosin viritetty äärimmilleen ennakkopuffauksen perusteella. Moniko malttaa vielä lukea tämän mullistavan mestariteoksen. Ystävällisiä terveisiä ja silkkaa sympatiaa mr Niklakselle P.S. Onko sillä kirjalla joku nimi?
pekkatoivonen (nimimerkki)
Oli kammottavaa käydä nettikylässä Herlineillä.Ulko-oven sulkeuduttua oksensin kadulle ja sekarotuinen koira tuli ja söi oksennukseni.
vieras (nimimerkki)
Isäni oli alkoholisti ja kaikenlaista kuviota liittyi perhe-elämään lapsuudessani. En kuitenkaan viitsi enää tässä iässä ruveta repimään näitä haavoja auki. - Mietin vain, minkähänlainen vanhempi olen ollut ja olen omille lapsilleni. Miten lapseni näkevät minut? Kuka on aivan syytön, heittäköön ensimmäisen kiven.
Vieras (nimimerkki)
Itsekin alkoholistin lapsena sivuutan tämän purkauksen hymähtäen. Mietin vain sitä, miten omat lapseni ovat kokeneet lapsuutensa. Kuka on täysin syytön heittäköön ensimmäisen kiven.
psychowired (nimimerkki)
Kyllä niitä kusipää mutsejakin löytyy ja ihan yhtä pahoja kuin kusipää faijat. Toistaiseksi elämäni onnellisin päivä on ollut se kun mutsi kupsahti. Ja tämän kirjoitti keski-ikäinen mies.
VierasYOP (nimimerkki)
kun helvetti (osa 1/5) loppui mutsin kuolemaan. Sopia saattaa ettei kyynel vuoda myöhemmin.
Vieras (nimimerkki)
Olisiko aika kerätä kolehti kärsimään joutuneille lapsille. Kovasti näyttivät huvijahdin kannella onnettomilta lehtikuvassa.
Timotei (nimimerkki)
Eiköhän tämän purkauksen taustalla ole vanha tuttu juttu, että kirjoittaja on tuntenut jäävänsä mopen osalle perinnönjaossa isänsä määräyksestä. Näinhän se on monissa yrityksissä, jossa joku perillisistä jatkaa yritystoimintaa. Pientilasta Koneeseen. Isä Herlin kyllä teki virheen, kun jätti valtavan omaisuuden perillisten yksityisomaisuudeksi ja riideltäväksi. Vähempikin rahamäärä olisi varmaan riittänyt. Hänen asemassaan oleville suosittelisin Bill Gatesin tavoin osakkeiden säätiöimistä ja säätiön määräysvallan sementoimista perillisille. Näin perillisille jäisi määräysvalta yhtiössä ja kuitenkin he saisivat elää normaalin ihmisen elämää ilman ylisuurta nimellistä varallisuutta kadehdittavanaan. Tällainen yhtiö on muuten Suomessakin, Olvi. Sen perustajat sementoivat määräysvallan yhtiössä säätiölle. Perustajasuvun jäseniä työskentelee yhtiössä vieläkin erilaisissa tehtävissä aivan normaaleina kansalaisina. Mikään ei tietysti estä Herlinin suvun jäseniä tekemästä näin vieläkin. Mutta yksituumaisuutta se vaatii.
Vieras (nimimerkki)
ihmiset ihmettelevät minkälainen vaimo oli? Varmaan samanlainen kuin minäkin.Lapsiaan yli kaiken rakastava,nuorena mieheensä syvästi rakastunut. Voimakas,kauniskin ja "kiltti". Ei varmaankaan mikään surkea tapaus-päinvastoin. Meitä sydämen äitejä, jotka "yksinhuoltajina" avioliitossa alkoholistimiesten kanssa hoitavat kodin ja lapset täydestä sydämestään rakastaen lapsiaan yli kaiken kyllä löytyy vielä vaikkakin harvassa.Olen varma että sellainen äiti on tämänkin kirjan äitihenkilö. Jokaisella meillä on omat syymme jäädä tai lähteä tällaisista suhteista. Minulla on omat syyni jäädä samoin varmaan oli kirjan alkoholistin vaimolla. Itse en pidä itseäni minään surkeana tyyppinä-eikä varmaan ole hänkään. Voimia kaikille kanssasisarille. Lapsille annettu aika ja rakkaus tulee tuplana takaisin.
Vieras (nimimerkki)
alkoholistin vaimo kirjoitti: "Lapsille annettu aika ja rakkaus tulee tuplana takaisin." minäpä kerron: Ei tule. He tulevat vihaamaan ja halveksimaan sinua, koska et heitä "rakastavana" vanhempana lähtenyt pois alkoholistin luota ja tarjonnut heille turvallisempaa kotia ja kasvuympäristöä. Olet marttyyriäiti, joka kuvittelee että kärsimys jalostaa. Ei jalosta. Saat vanheta yksin, kun lapsesi - ja jos he uskaltavat lisääntyä, lastenlapsesi kiertävät sinut kaukaa.
pirjo-maarit liflander (nimimerkki)
Hesassa myi kirjan loppuun heti kun se ilmestyi, uusi painos tulee viimeistään huomisaamulla, parhaiten sen saa jos tekee varauksen. Tein varauksen, haen huomenna.Varmasti menestysteos.
Van Helsing (nimimerkki)
Muistan lukeneeni jostain että Akateemisen osuus kirjan hinnasta on 50%! Kirjailija saa jotain, kustantaja saa jotain, mutta kauppa saa samanverran kuin kirjailija ja kustantaja yhteensä! Korjatkaa ihmeessä jos muistan väärin. Vaikkapa Akateemisen Kirjakaupan toimitusjohtaja voisi varmistaa asian.
Vieras (nimimerkki)
Voi pikku Niklasta. Taisit mennä aika paljon liian pitkälle noissa kommenteissa. Tee itse samat asiat mitä isäsi teki, arvostele sitten ja jätä kuppi vähemmälle.
sivusta seurannut (nimimerkki)
Uskomattomia kohtaloita: Isä toimi arvostettuna johtajana ja korkeissa luottomasutehtävissa mm aatelisten nokkamiehenä. Isän tulot olivat vielä eläkevuosinakin kuukaudessa enemmän kuin keskiverto suomalaisen hyväpalkkaisen vuodessa. Oman isänsä ison ja menestyneen maatilan tämä mies syöksi konkurssiin jo nuoruusvuosinaan. Kotona vaimo ja lapsi näkivät nälkää. Pojan perhe menetti kotinsa isän velkojen vuoksi. Samoin pojan muu omaisuus meni isän aivan uskomattoman kalliin narsistisen elämän pönkittämiseen.
Vieras (nimimerkki)
Tässäkin taas yksi näistä rikkaan perheen poikia, joka on aivan varmasti saanut elämässään kaiken helpolla, paitsi sitä isän syliä. Nyt sitten isän kuoleman jälkeen herralla on etuoikeus ihan lehden omistajan ominaisuudessa homotella muita ja terapoida itseään mediassa. Säälittävän kakaramaista käytöstä aikuiselta mieheltä.
Vieras (nimimerkki)
Rehellistä ja rohkeaa jälleen kerran Niklas Herlin. Sinussa on samaa hengen paloa kuin runoilija Elmer Diktoniuksessa sekä ainutlaatuista kykyä mennä pelotta kohti vaikeitakin aiheita ellei nyt sitten vaikeinta, Sinua kuvaa osuvasti runo Stena mig med heta stenar-et pelkää kivittäjiä. Suoria ja pelottomia vaikuttajia maamme tarvitsee. Minä koin huikean vapauttavan tunteen luettuni suhteestasi isääsi ja perheeseesi. Monella on vaiettuja salaisuuksia taakkanaan, Kiitos ! Laura
Jari Öystilä (nimimerkki)
Tere, joo näin se menee - pitää lukea kirja - vedetään sitten bisset Mamman terassilla jos säät vielä sallii,kerrot sitten lisää jos tarvis.Aika hyvin breikkas kun kirja oli jo loppu kaupasta... Terv Jari Ö
pirjo-maarit liflander (nimimerkki)
vertailua kannattaa tehdä, mielenkiinnolla odotan mitä muut maksoivat kirjasta.Laittakaa tietoa tänne.Kiitos.Kirjastosta jos haluaa kirjan, saa odottaa kuukausia,pitkät jonot aina.Ei ole aikaa sellaiseen, eikä mielenkiintoa.Akateemisen hinta noin 33 e.
Tanka (nimimerkki)
Suomalainen Kirjakauppa Hinta : 32,95 EUR http://192.194.71.135/BookSearch/Forms/Details.aspx?isbn=9789511234784 Adlibris.com Hinta 28,90 EUR (ilmaiset toimituskulut syyskuun loppuun) http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9511234781 Suurikuu.fi Hinta 27,90 EUR (ei toimituskuluja, jos noutaa kaupasta) http://www.suurikuu.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&groupID=359&a... Booky.fi Hinta 30,30 EUR (toimitusmaksu 0 EUR) http://www.booky.fi/
pirjo-maarit liflander (nimimerkki)
tiedoista, mulla on Stockan tili ja ostan sieltä kaiken. Maksoi mitä tahansa. Muistaakseni se oli n 33,80 e en muista.Varasin,menen kohta hakemaan. Hauskaa päivän jatkoa ja antoisia lukuhetkiä! P-M
pirjo-maarit liflander (nimimerkki)
kk:ssa maksoi kirja tänään 33,90 e. Oli taas loppuunmyyty, vain 15 kappaletta jäljellä, ja uutta painosta odotellaan. Englanninkielisiä kai löytyi vielä muutama?
Vieras (nimimerkki)
me emme voi valita vanhempiamme, emme minkälaiseen perheeseen synnymme. ison rahakasan päälle olisin mieluummin pyllähtänyt kuin siihen perseaukisten juoppojen pesään, jonne jouduin. minulta ei kysytty. jokaisen meistä on osamme tässä maailmassa kestettävä.opettele nauttimaan nyt rahasta.kaikkea ei voi saada. yritä kestää. hyvää jatkoa sinulle.
Vieras (nimimerkki)
Mina olen tallaisen 'kusipaa' isan tytar. Meilla tosin kaikki tapahtui selvinpain. Tyttaret eivat olleet mitaan eika nyt myoskaan lapsenlapset ole mitaan. Mutta poika , se vasta oli jotain. Sita on sitten ponkitetty muiden kustannuksella. Ymmarran taysin mita puhut, Niklas.
eve_avolin (nimimerkki)
Kuulin jokin aika sitten kolmikymppisestä naisesta, joka on käynyt 20 vuotta terapiassa vanhempiensa avioeron takia. En ole käynyt terapiassa, mutta terapeutitko suosittelevat terapian jatkamista näin pitkään? Eihän tällainen ihminen kykene elämään elämäänsä vaan kokee kaiken lapsuutensa traumojen kautta. Läheskään kaikkia kommentteja en lukenut, mutta joku mainitsi Furmanin kirjan Koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus. Jo kirjan otsikossa piilee uskoakseni totuuden siemen, ja se onkin ainoa kirja jota olen suositellut luettavaksi ilman että olisin itse sen lukenut. Viimeistään kolmikymppisenä pitäisi päästä astumaan aikuisuuteen ja lopettaa vanhempiensa syyttely oman elämänsä epäonnistumista ja siirtyä eteenpäin. Harva vanhempi on syytön vaan kaikista löytyy ihan varmasti jotain puutteita. Kenenkään lapsuus ei ole täydellinen ja kuka tietää, syntyykö onnellisen lapsuuden seurauksena onnellisia aikuisia. Jos kokee lapsuutensa hyvin onnellisena, ehkä on eheämpi ihminen ja se kantaa, mutta mitä tapahtuu, kun kova maailma iskee vastaan. Tiedän mitä onni on, muttei sitä enää ole. Elämä on aina epätäydellistä ja onnellisuuskin on monessa mielessä enemmän päätös ja tahdon asia kuin olosuhteista riippuvainen. Ja miten se tehdään on keskittymällä hyviin asioihin ja unohtamalla huonot.
Vieras (nimimerkki)
Hyvin kirjoitit, täydellisiä perheitä on harvassa. Jokaisen vaan pitää pystyä luomaan/tekemään asiat mihin on intohimoa, ei sitä isukit ja äiskät kerro vaan se on omassa itsessään mitä haluaa. Jokaisen lapsen olisi hyvä luoda se oma intohimo tiettyyn mieleiseen asiaan eikä murehtia sitä mitä OLI ISÄ tai ÄITI. Näyttää siltä että asialla kerätään rahaa joka on dramasisoitu. Ei varmaan ole ollut helppoa mutta parempi ne asiat on jättää taakseen ja keskittyä siihen omaan juttuun. Tuollainen ISÄLLÄ ratsastelu rahan keruussa haisee PASKALLE. Eikä todellaakaan sympatiaa KONEEN hisseihin. Olisi ollut parempi olla hiljaa kuin Pekkaa moittimaan joka teki paineen alla teille "rahaa vailla elämän". Mieti Niklas sitä, sä voit tehdä ihan mitä haluat ilman että mietit mistä seuraavan kuun vuokra. ÄLÄ ITKE; RUIKUTTAJA. Rahaa keräät taas, eikä motiivisi ole puhdasta
Vieras (nimimerkki)
Olen Uuden Suomen lukija siksi, että pidän Nikosta, vaikka en häntä henkilökohtaisesti tunne. Heti alkuun luettuani Niklaksen juttuja nettiversiosta havaitsin, että Niko on hieno ihminen. Suora ja omalla tavallaan herkkä ja vaatimaton persoona. En pojitellut siksi, että halveksisin tai haluaisin sanoa keskenkasvuiseksi, vaan päinvastoin. Hänessä on suurta miestä, enemmän kuin isässään, luettuani lisää asioista. Anteeksi pojittelu kaikille niille,joita se loukkasi, vaikka uskon, ettei se Nikoa loukannutkaan, hän on herkkä havaitsemaan asioiden toisen puolen. Joka tapauksessa, hienoa, että asia on nyt otettu esille, se koskettaa monia ihmisiä. Kenelläkään ei ole oikeutta aliarvioida toista ihmistä, vähiten isällä lapsiaan.
demarien vihollinen no1 (nimimerkki)
..jossa puhuttiin euroopan vapautumisesta ja kiusattiin erästä(nykyinen demarien vihollinen no1) 25 vuotiasta opiskelijaa. muistaakseni Ehnrothien sakki oli asiassa myös mukana. Suunnittelimme amerikkaan toimistoa jossa inhimilliset kesälomat....heheheh, tosi juttu!........taidettiin puhua hisseistä ja tisseistä, sekä nokiasta ja kännykästä.... ps. oli puhetta myös pienestä taloudellisesta kompensaatiosta...jotta muikenisin kuin vaari tai siis vaikenisinin kuin MUURI...
Vieras (nimimerkki)
Hyvä kirjoitus, jossa puhutaan suoraan. Hyvä niin. Suomessa muutenkin hekumoidaan liikaa näitä suurmiehiä ja yleensä machoperinnettä. Oma isäukkoni oli melkein samaa luokkaa henkisesti.
Vieras (nimimerkki)
On hyvä, että sanoit mielipiteesi ääneen. Myös minä olen hirviöisän lapsi. Isäni on viikonloppualkoholisti. Mutta me lapset olemme aina olleet hänen mielestään huonompia ja tyhmempiä kuin esim. naapurin lapset. Yli 50 vuotta on kuultu haukkuja. Meitä lapsia on neljä. Riitaannuin hänen kanssaan pari vuotta sitten. Kovistelin häntä tekemisistään ja hän vain suitsutti miten tyhmiä olimme ja tehneet aina virheitä koko elämämme ajan. Kovistelin edelleen, että kyllä varmasti hänkin on joskus tehnyt virheitä. Sain vastauksen: "Olen tehnyt koko elämässäni vain kolme virhettä. Siittänyt teidät kolme nuorinta lastani." Tämän sanottuaan poistuin hänen luotaan, enkä aio enää ikinä tavata. En edes hautajaisissa. Perääni hän myös huuteli, että aikoo tehdä kaikkensa saadakseen minut perinnöttömäksi. Sopii minulle: vastasin. ps. Olen ollut alkoholin käytön suhteen absolutisti viimeiset kymmenen vuotta. Hän häpeää minua, eikä uskalla kertoa raitistumisestani kenellekään tutulle. Käytän nykyään vain sanaa hän. Minulla ei ole enää i...ää. Kirjan kirjottamisella pääsisi varmasti traumoistaan.
La vie (nimimerkki)
Tuttua asiaa minullekin. Despootti -isäni onnistui vähättelyllään ja mitätöinnillään miltei riistämään ihmisarvoni ja itsetuntoni. Aikuisiälläni olen käynyt terapiassa, kärsinyt ahdistuksesta, masennuksesta sekä muunlaisesta epämääräisestä pahasta olosta. Miessuhteeni ovat olleet onnettomia ja elämäni kaiken kaikkiaan selvitymistä. Kaikesta tästä elämäni helvetistä saan kiittää narsistisesti luonnehäiriöistä isääni.Sterilointi olisi ollut tässäkin tapauksessa paikallaan. Valoa elämääni on tuonut Jumalan parantava isän rakkaus, se antaa toivoa siihen, että elämästäni vielä tulee mielekkään tuntuista ja jopa onnellista.
Jorma S. (nimimerkki)
De mortuis nihil nisi bene!
OnSlow (nimimerkki)
Atque memento, nulli adsunt Romanorum qui locutionem tuam corrigant.
MerjaH (nimimerkki)
Katso nyt hyvä mies peiliin, että kenen geenit oletkaan saanut. Luulin, että äitisi on kuollut, eikä kukaan varsinaisesti kärsi tuosta jutusta.
Vieras (nimimerkki)
Tiedän itse mitä on kun ukko tulee kotiin juovuksissa, mutta ei se koskaan ollut paha meille lapsille eikä Äiskälle. En tiedä miten se teille oli paha ????. Ei asiaa ole kiva katsoa, mutta mitä isäsi teki sinulle ellei oteta huomioon perintöä ???
Vieras (nimimerkki)
Mitkä ihmeelliset lapset, siis Pekka Herlinin lapset ja varsinkin sinä Niklas. Oli miten oli - ainakin olet omaperäinen, rohkea ja oman tien kulkija. Tästä omat lapsesi voivat olla ylpeitä. Ei rahalla tällaista persoona osteta! Kyllä se sinun sisaresikin Hanna on ihaltava persoona. Muista en tiedä. Oma isäni oli aikoinaan metalliteollisuuden johtajia (ei niin SUURI kuin isäsi) Meitä on neljä lasta kolme poikaa ja yksi tyttö. On veljilläni varmaankin ollut vaikeaa. Onkohan tämä viidesadas kommentti. Niin koskettava tekstisi on. Tässä kamalassa maailmassa, jossa elämme sinä toit toivoa ja uskoa, että vielä rehellisyys ja aidot tunteet elävät.
MerjaH (nimimerkki)
"omaperäinen, rohkea ja oman tien kulkija." ? Hän oli vain aikansa lapsi.
Vieras (nimimerkki)
löytyy näiltä sivuilta. Ei mitään uutta, hanki itellesi elämä ilman isää
Riitta Skytt (nimimerkki)
Aikuisuuden mitta on antaa anteeksi omille vanhemmilleen.
Jorse (nimimerkki)
"Aikuisuuden mitta 25.9.2009 20:58 Riitta Skytt Aikuisuuden mitta on antaa anteeksi omille vanhemmilleen". Aikuisuuden mitta on olla tekemättä sellaista, mitä lapsen pitäisi antaa anteeksi vanhemmilleen. Riitta, mittaat väärästä suunnasta! Toki anteeksiannollakin on sijansa, mutta rajansa kaikella.
pekkatoivonen (nimimerkki)
Malja kaikille isille ! Kiitos elämästä isä,ei välttämättä elämästäsi.
Äiti (nimimerkki)
Nimenomaan! Uskon, että jokainen isä ja äiti tekee vanhempana parhaansa, niillä eväillä mitä on itse saanut. Itse en kirjaa ostaisi, mutta tämä viestiketju on ollut erittäin mielenkiintoinen :)
pirjo-maarit.liflander (nimimerkki)
Ostin sen, luin jo puolet, on tosi hyvin kirjoitettu, ajatuksella ja tunteella. Suosittelen kaikille. Varsinkin minua kiinnosti miten Pekka Herlin tapasi vaimonsa Kirstin.Olivat koulutovereita ja tunsivat jo 6-vuotisesta. Erittäin mielenkiintoista luettavaa, ja mielenkiintoinen teos. Paljon kuvia. Varmasti kirjan saa jossakin vaiheessa myös kirjastosta. Varaus kannattaa jättää heti jos on kiinnostunut.Ostamallani kirjalla on jo pitkä varausjono ystäväpiirissäni.Aiheesta saisi hyvän elokuvan myös.
Vieras (nimimerkki)
Mikä saa äidin kestämään ja hyväksymään mieheltään hirviömäisen kohtelun lapsia kohtaan????? Miksi äiti vuosikymmenet sulkee suunsa, vaikka elää tässä ainaisessa helvetissä ja tietää varmasti koko ajan sen jättävän jälkensä lapsiin? Uskon kuitenkin, että teillä on polvi parantunut, etkä itse ole tehnyt isäsi virheitä. Inhimillisyys ja toisten huomioon ottaminen paistaa sinusta. Vai olenko väärässä?
Nanna (nimimerkki)
Kiitos Niko. Kuten varmaan olet huomannutkin suurin osa tänne kommentoijista on itse kokenut jotain vastaavaa. Joko ottavana tai antavana osapuolena... Äärettömän tärkeän asian olet nostanut keskusteltavaksi. En ymmärrä kommentteja, jossa äiti nostetaan tämän asian konnaksi, johtuen tietysti siitä, että elin itsekin silloin. 60-luvulla elämä oli hiukan toisenlaista kuin nyt - ei sossua, ei avustuksia, useimmilla naisilla ei ammattia ja ero oli suunnilleen yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytymistä. Moni äiti ajatteli auttavansa lapsiaan parhaiten jäämällä huonoonkin liittoon eikä suinkaan lähtemällä liitosta. Ihan sama toisaalta mikä ongelman nimi oli - alkoholismi, mielenterveysongelmat, väkivaltaisuus - mitään ei voinut tunnustaa, koskaan mihinkään ei ollut apua saatavilla! Huonot valinnat oli vain pakko sietää.Tuntuu naurettavalta lukea ohjeita miten asiat olisi pitänyt hoitaa, kun ihmisillä ei ole käsitystä vallinneista olosuhteista. Olet tehnyt tärkeän ja arvokkaan teon, laittanut itsesi framille ja suorastaan repivän arvostelun kohteeksi, jonka seikan aivan varmasti tiesit niin tehdessäsi. Nostan sinulle kuvitteellista hattuani sekä itseni että lasteni puolesta! Miten syvästi tyydyttävää oli keskustella tyttäreni kanssa tänään ja todeta hänen ahdistuksensa lieventyneen pelkästään siitä syystä, että asiasta saa vihdoinkin puhua ääneen lounaspöydässä tai ystävien kanssa, ilman että siitä seuraa automaattisesti huono olo ja kauhistus siitä, että arvostelee vanhempaansa. Edustan sitä käsitystä, että kunnioitus ihmisyydestä on ansaittava. Sitä ei voi vaatia Raamattuun tai muuhun perimätietoon perustuvana "vanhemmuuden" itseisarvona. Olet omasi ansainnut.
Tarzan.Kuusela (nimimerkki)
Alkoholismista on kirjoitettu monessa kommentissa. Kansantauti aiheuttaa taatusti paljon murhetta ja kärsimyksiä, taloudellisia ongelmia, riitaa ja väkivaltaa. Siitä huolimatta urpoilla voi ilman viinaakin. Luonnehäiriönen raivoraitis voi olla huomattavasti hankalampi tapaus kuin lempeä juoppo. Kaikki riippuu ihmisestä ja hänen kyvystään huomioida toiset. Monet ovat kritisoineet Herlinin kirjoitusta pata kattilaa soimaa -tyyliin. Käsittääkseni hänellekin maistuu keitto ja rööki. Siitä huolimatta samassa naapurustossa asuvana olen havainnoinnut hänen aidosti välittävän lapsistaan. Monet Niklas Herlinin kirjoitukset ja toiminta kehitysvammaisten hyväksi tukevat tätä ajatustani. Voin olla väärässäkin. Odotellaan viitisenkymmentä vuotta elokuvakuvaohjaajapojan muistelmia.
hannele04 (nimimerkki)
Jotenkin tuntuu,että Pekka Herlin hallitsee vielä haudan takaakin perheen elämää. Suosimalla yhtä lapsistaan hän hajotti perheensä. Ja koska perilliset eivät pysty nousemaan asian yläpuolelle, on Pekka Herlin edelleen voitolla. Toisaalta kun katsoo nykyistä tilannetta, alkaa miettiä, että Pekka Herlin tiesi, jos sisarukset omistaisivat Konetta tasasuuuruisin osuuksin, he eivät pysyisi yhtenäisinä?, vaan alkaisivat riidellä keskenään. Eli lopputulos olisi kenties nykyisen tilanteen kaltainen? Meillä kaikilla on ristinsä kannettavana ja perheillä on vaietut salaisuutensa. Ehkä parasta mitä kirjanne voi opettaa ihmisille, on että raha ei tee automaattisesti onnelliseksi eikä takaa onnellista lapsuutta. Raha ei muuta ihmistä paremmaksi. Päinvastoin se voi korostaa luonteemme huonoja, sairaita piirteitä.
Nimimerkki (nimimerkki)
Tähän kylmään ja pimeään sulkeutuneisuuden maahan ilmestyi aikanaan yksi varteenonettava paikka, jossa on oikeasti tilaa keskustelulle, ajattelulle ja (joskus aika kyseenalaisillekin) mielipiteille. Paikka, joka ei ole mikään lööppilehden tai "virallisen totuuden torven" turhanpäiväinen keskustelupalsta. Paikka, jossa on tilaa niillekin, jotka saa omilla mielipiteillä tehdä itsensä vaikka naurunalaiseksi. Tämän kaiken lisäksi on nyt mahdollista huomata sekin, että koko asiaan liittyy vahvasti ihminen, joka oikeasti välittää siitä, miten me tässä kylmässä vaikenemisen ja itsepetoksen luvatussa maassa pystytään jäämään ihmisiksi - vaikka asettamalla itsensä ja oman elämän julkisen "kivityksen" kohteeksi. Tietenkin voi asiaan liittyä kaupallisen edun tavoittelua, mutta tämä on tässä niin toisarvoista, että ei ole tässä yhteydessä oleellista - paitsi niille, jotka kokee sen kaiken piikkinä omassa lihassa ja laskeutuu "kivityksessä" henkilökohtaisuuksiin. On hienoa, että on ihmisiä, jotka todella välittää tällä tavalla, että eivät pelkää laitta itsensäkään likoon - ainakin todistaaksen sen, että hekin ovat ihmisiä. Näin voi vaikuttaa paljon enemmän kuin pankkitilin nollien määrällä! Kiitokset siitä!
Vieras (nimimerkki)
Edes aikuisten lasten ei ole välttämättä helppoa myöntää itselleen, saati toisille, että oma vanhempi on tunnevammainen alkoholisti. Tuskin tällaiset tilitykset ketään alkoholistia raitistavat, mutta alkoholistien läheisille avoimuus on tärkeää ja helpottavaa. t. alkoholistiäidin aikuinen tytär
Zoltan (nimimerkki)
Olisi ollut suuri paskanmakuinen pettymys jos olisi julkaistu "virallinen sankarin ylistys kun se pärjäsikin niin hyvin" Totuudessa perheen jäsenillä on kaikki kestäminen, sivusta kommentoijat ovat pelkää kaikua tyhjässä tynnyrissä. Kuvaamasi lapsuus aiheuttaa elämätöntä elämää ja hukattuja hetkiä, niitä ei saa takaisin, ja tiedän ettei edes jurrissa. Olen vaikuttunut Niklaksen suoraselkäisyydestä.
Vieras (nimimerkki)
Miten ihmisten pitäisi suhtautua aiempaan vetoomukseen, että kaapatun ihmisen perhe saisi olla rauhassa uutisoinnilta?
Vieras (nimimerkki)
Munkin isällä oli yhdessä vaiheessa kausi, missä hän oli kusipää, vastuuton isä, joka hävitti salkkunsa, jätti pienet lapset yksin kotiin, huusi ja raivosi. Isän itsetunto oli koetuksella perheen elättämisen, urapysähtymisen ym. asioiden vuoksi. Hän avoimesti halveksi jälkikasvuaan mm. minua ja erityisesti vanhempaa veljeäni. Edelleenkin koen, että minulla ei ole ollut isää. Myöhemmin isäni vaurastui ja menestyi haluamallaan tavalla, jolloin hän meni itseensä ja kasvoi ihmisenä hieman mm. juominen loppui ja anteeksipyyntöjäkin sain. Äitini ei kuitenkaan ollut yhtään parempi, vaikka hän ei juonutkaan. Hän kasvatti syyllisyyteen ja huonommuuden tunteeseen. Nyt olen antanut anteeksi, mutta en kaipaa läheisyyttä vanhempieni kanssa.
Lempi (nimimerkki)
etusivulla on uutinen kaappausoikeudenkäynnistä. Muistaakseni aiemmin viestintävälineissä vedottiin kaapatun ja hänen omaisten yksityisyydenoikeuteen hyvinvoinnin vuoksi...
jt (nimimerkki)
On aina vaikea mennä ulkopuolisena kommentoimaan, mutta jotain voi faktojen perusteella päätellä. Faktoina pidän sellaisia asioita, joista kaikki asianosaiset ovat yhtä mieltä. Perhe hajosi perintöriitaan. Perhe ei hajonnut vielä silloin kun Pekka Herliin oli "vain" kusipää. Ihminen, joka luo tuon kokoluokan yrityksen rinnastuu pikemmin taiteilijaan kuin yritysjohtajaan. Jokainen voi kysyä itseltään mitä tekisit tilanteessa, jossa havaitset, että sinulla on lahjat ja kyky tuottaa jotain sellaista, mihin hyvin harva ihminen kykenee. Vastavuoroisesti joutuisit olemaan aika rasittava kotioloissa ja läheisesi saisivat kyllä kärsiä itsekkääsä valinnastasi. Tekosi tekisi sinusta ja läheisistäsi satumaisen rikkaita ja loisi työtä kymmenille tuhansille ihmisille. Pekka Herlin loin Yhtiön. Yhtiön, joka oli hänelle todella tärkeä. Hän halusi, että yhtiötoiminta myös jatkuu. Yhtiö oli näin siirrettävä yhdelle miehelle. Ei kai kukaan kuvittele, että Kone voisi menestyä, jos hallituksessa istuisi koko Pekka Herlinin kakaralauma. Pekka Herlin hoiti sukupolvenvaihdoksen niin, että nämä todella pahasti syrjityt lapset saivat kukin useita satoja miljoonia euroja varallisuutta. Tästä nämä poispilatut kakarat sitten ottivat sellaiset herneet nenään, että antoivat perheen hajota. Kuollutta miestä on helppo lyödä. Hän ei lyö takaisin. Luulisi edes hävettävän.
paula lindroos (nimimerkki)
Niklas Herlinin "lötinät" isästään ei kannata kommentoida, ne kertovat enemmän Niklas Herliinistä itsestään kun Pekka Herliinistä. Minua ihmetytti Herliinin tapa kuvailla elämäkerran kirjoittajaa tyyliin " Newyorkin juutalainen John Simon". Mitä ihmeen merkitystä sillä asialla on, mihin uskontokuntaan kirjan kirjoittaja kuuluu tai kuvaileeko Herlin itseään mahdollisesti Helsingin protestanttina, Helsingin Zen-budistina tai ehkä Helsingin ateistina ?? Herätys. Elämme jo vuotta 2009 on aika kasvaa jo aikuiseksi Niklas .
VIERAS (nimimerkki)
Ilmeisesti aikoinaan salailua on tainnut olla upporikkaiden perheissä. Nykypäivänä ns. ihmishirviöitä jne. suojaa lastensuojelu. Lapset ovat täysin puolustuskyvyttömiä pako yrityksistä ja oman tahtotilan esille tuomisesta huolimatta, koska nykyisellään lastensuojelu suojaa huoltajaa ainakin Kaakonkulmassa. Uskon lastensuojelun suojaavan huoltajaa useilla paikkakunnilla. Erityisesti tämä on pienten paikkakuntien suuri ongelma sisäpiirin konsultoinnin takia. Esimerkki tapaus: Isä on käynyt viisi vuotta pojan kanssa terapiassa, jotta isä kykenisi jonkin asteiseen vuorovaikutussuhteeseen pojan kanssa, mutta edistystä ei tunnu tulevan. Poika ei halua enää mennä isän kanssa vuorovaikutusterapiaan, mutta hänet pakotetaan siihen. Neljätoista vuotta täyttänyt poika karkasi Kaakonkulmasta Helsinkiin ja kertoi sekä poliiseille että lastensuojelun työntekijöille ettei halua asua isänsä kanssa. Helsingin sosiaalipäivystys tutkimatta asiaa soitti isän hakemaan pojan keskellä yötä. Poika pääsi kotiinsa kello kolme yöllä. Onko tässä tapauksessa noudatettu uutta lastensuojelulakia? Kun täysivaltaisena ja aikuisena ihmisenä ajattelen lastensuojelun toimintaa. Vertaisin sen tilanteeseen, jossa nainen on raiskattu puistossa. Nainen pääsee raiskaajalta pakoon. Menee sokki tilassa poliisilaitokselle, josta poliisi soittaan raiskaajalle, että tule hakemaan nainen takaisin puistoon.
Penman (nimimerkki)
Niklaksen jutusta kaikki asiat olivat tiedotusvälineissä esillä paitsi yksi lause: On yhteiskunnallisesti vaarallista, kun hulluimmat levittävät sairaita geenejään. Tämä lause olisi ansainnut suurimman huomion koska se sisältää tulkinnan mahdollisuuksia ja olisi vaatinut selityksiä tuekseen. Kun minä moitin isääni (oikeutetusti?) huonoista geeneistä,hän syytti omaa isäänsä, joka olisi moittinut taas omaa isäänsä...Olemme kaikki geeniemme vankeja hyvässä ja pahassa. Nenämme muoto, silmiemme väri jopa mielemme on osaltaan geeniemme tuotosta. Tätä asiaa eivät entiset( taist) homo sovieticuksen tekijät millään tunnusta. Olisi jo aika herätä tunnustamaan tutkitut tosiasiat.
Vieras (nimimerkki)
Lisää ajattelemisen aihetta löytyy mm. Marko Hautalan kirjasta "Itsevalaisevat." Tuokin fiktiivinen kirja kuvaa dekkari- elementtiensä ohella suomalaista perhekulttuuria, jossa menestyvä liikemies-isä voi törttöillä ja vähätellä läheisiään miten haluaa. Mm. halveksii vaimoaan ja tytärtään siihen asti, kunnes jälkimmäinen katoaa ihan omille teilleen.
Vieras (nimimerkki)
Sä voit olla isukistas mitä mieltä tahansa, mutta kannattaa muistaa, että hemmo rakensi yhden Suomen suurimmista yhtiöistä omin avuin. Ja tuon se sai aikaan tekemällä sen aamupäivän töitä ja ollen kännissä muun aikaa. Sä olet saanut aikaan pelkän yhden nettisivun, joka sekin tuottaa hurjat tappiot.
Tarzan.Kuusela (nimimerkki)
Arvoisa Vieras. Ehkä kannattaa miettiä, mitä kirjoittaa toisen ihmisen henkilökohtaisista kokemuksista ja tuntemuksista. Olitko mahdollisesti paikalla?
Vieras (nimimerkki)
Jotkut sairaudet ei parane kuin kuolemalla.Jotta jaksaisi elää maanpäällä ja vielä hyvin on kuitenkin voitettava katkeruus. Ei puutu muuta kuin että jaetaisiin rahat köyhille...
Salailu pilaa suhteet (nimimerkki)
Puutun tässä vain yhteen asiaan: salailuun. Äitini teki testamentin muiden sisarusten hyväksi, ja sitten vielä myi kiinteistönsä lahjanluontoisella kaupalla osalle näistä. Kaikki tämä salattiin vielä hänen kuolemansa jälkeen, ja kaupasta sain tiedon soittamalla käräjäoikeuteen. Mitään tasapuolisuus- tms syitä ei ollut, eikä asioita muutenkaan perusteltu. Olen sitä mieltä, että salailuun ei kaupoissa/lahjoituksissa pidä mennä. Miksi selkäranka ei riitä avoimuuteen, jos ratkaisu on perusteltu asianomaisten mielestä ?
Vieras (nimimerkki)
näistä elämän tarinoista tulee surulliseksi ajattelee miten lapsi on nämä kokenut tulee omat lapsuuden vaikeudet ( isä yrittäjän alkoholismi, - pelkäsin aina tulevaa viikonloppua ja muistin edeltävän viikonlopun , , joskus mentiin pakkaseen , olin pelkuri tyyppi pelkäsin sitä ainaista tappelua . isä meuskasi viikonlopun ( pelkäsin äkkipikaisuutta, haukkumista, teräaseita >>> koskaan ei fyysistä väkivaltaa syntynyt, mutta pelkäsin että vahinko voi milloin tahansa sattua- lyö vaikka äitiä ) ja äiti huusi sitten viikot isän niskan päällä viikolla olin koulukiusattu ( liian kiltti joka ei osannut puolustautua ) älyttömän raskasta lapsuutta minusta tuli kiltti, yritteliäs ja pelkuri nuorempi veli oli rohkempi, hän käytti tilannette hyväksi ja kinusi rahaa - hänestä tuli juoppo ). silti rakastin vanhempiani, vaikka en heiltä todellista syliä saanut jatkuvaa puhetta vain rahasta ( raha vain mielessä ) olisin kaivannut vain rakkautta / mies 40 + _________________________________
Vieras (nimimerkki)
Olisiko sinun Niklas syytä pohtia omaa suhdettasi alkoholiin syvällisemmin. Liiallinen alkoholinkäyttö tuppaa aiheuttamaan mekanismeja, joilla kaikki vastuu oman elämän onnellisuudesta/onnettomuudesta siirretään jollekin toiselle - esimerkiksi isälle. Minun isäni oli viimeisen päälle varakas, luonnehäiriönen mulkvisti joka kuoli samana vuonna kuin oma isäsi. Pari ensimmäistä vuotta vihaa piisasi ja edelleenkin piisaa, mutta ei hän silti pelkkä paska ollut... Kiitos kirjan kirjoittajalle, se oli loistava opus.
K-Veikko (nimimerkki)
"taloudellisesti riippumaton heti täysi-ikäiseksi tultuani" Ovatko kodin arvot seuranneet mukana? Haluatko että omat lapsesi voivat elää taloudellisesti riippumatonta elämää?
Vieras (joku niistä monista) (nimimerkki)

Vanhanaikaisesti Oidipuksen, myytin isänsä tappavasta esiin tuon. Jotenkin sen jäljiltä on sanottu, että jokaisen pojan pitää isänsä surmata. Miten, vaikka kynällä. Ei se rakkautta ja yhteisiä hetkiä menetä, jos sitten mieleen pahat hetket iskostuivat.
Mietin, että Suomi on kuitenkin epätavallinen maa. Siis vieläkin kolmannessa polvessa sodanjälkeinen.
Että ei minnekään samoja historioita toivoisi.
Myöhässä tulee.

KONE (nimimerkki)
Vieras (nimimerkki)

Tuohan on mainiota, että on selkeä kanta luettavissa omaan isään. Ei tule mitään epäilystä, että mistähän tuo johtuu. Asioita on ollut vinossa, sen uskon. Epäilemättä myös menestyvä bisnes viehättää juuri tietynlaisen luonteen omaavia henkilöitä. Sopii kuvaan, sanoakseni. Perheestä viis, kun rahaa tulee ja urakoita piisaa.

Tulee mieleen vasta lukemani Jaakko Pöyrystä kertova kirja, jossa mr. Pöyry ihmettelee, että tuommoinenko minun pojasta tulikin. Herra Pöyry oli näet ollut kotoa poissa viimeiset 30-40 vuotta. Sellaisen rupeaman jälkeen varmaan perhe onkin vieras ilmiö tähtien tuolta puolen, sen uskon.

Nauratti lukea myös selittelyjä, kuin oltaisiin jääty kiinni pahan teosta, että sehän oli yleistä siihen aikaan ja niin edelleen. Ylistyskirjan pieni omituisuus, että selitellään selkeää bisnesvalintaa parhain päin. Lapset kärsivät, mutta sehän on lasten osa. Panisitko muuten itse lapsesi kärsimään ? Moni tekee niin ja löytää helposti perustelut yhteisöstämme, jossa tuo on ihan normi toimintaa. Lapset kärsiköön, on yhteiskuntamme yksi motto.

Useat tekevät juuri niin. Sitten selitellään, että voi voi ja kun me suurempaa hyvää saavutamme siellä muualla. Mutta lapset eivät välitä "suuremmasta hyvästä", vain ne perustarpeet on pienellä. Seli seli aina vaan, koska niinhän on aina tehty. Afrikassakin on "aina tehty" vaikka mitä, se ei oikeuta jatkamaan samalla tiellä. Myöntäisivät reilusti, että "meidän lapset kärsii mun tekemisistä".

Miksi te perkeleen bisnessankarit selittelette tuota asiaa, kun muuten olette niin saatanan kiviä ja kylmiä titaaneja.

Pieni heikko kohta titaaneissa, siitä voi mennä vettä sisään ja paketti alkaa vuotaa varotoimista huolimatta.

Käyttäjän poimintoja kuva
Timo Knuutila

Se on kasvutarina se, että isän työhistoriasta, saavutuksista ja roolinsa kautta ensin omaksuu sen jotenkin omaksi identiteetikseen ja suojeltavaksi asiaksi, niin että sitä luulee helposti isänsä elämää jotenkin että siinä olisi jotain omaakin. Kunnes tulee tuo hetki, miten Niklas on kirjoittanut, että tulee se päivä että koko raadollinen totuus valkenee ja senkin asian kanssa vain on sitten tultava toimeen.

Parempi kun kohtaa tosiasiat, mitkä muut ovat huomanneet sitten tietysti jo paljon aiemmin, mutta joita on kai automaattisenkin oman perheen puolustamisen kautta torjunut itseään tajuamasta. Sitä voi verrata lapsena, nuorena ja aikuisenakin elämää toisiin, ja jotenkin voi kuvitella että asiat on kuten muillakin, mieli täyttää odotukset muiden elämästä, sen mitä niistä ei tiedä, että niinkuin ne olisivat samanlailla.

Kunnes tajuaa, että eihän se niin olekaan. Kiitokset Niklas Herlin tekstistä, ilman sitä en olisi ajoissa herännytkään. Kun teksti oli tuore, en sitä edes vielä tajunnut. Tarvittiin aikaa ja realiteettien tajuamista, että saattoi oivaltaa että kirkkoherran poika ja lääketeollisuuden ja pornoteollisuuden uskollinen palvelija se ei ollut yhtään parempi. Samat asiat puuttuivat, aitous, välittäminen. Sieltä ne tuntemattomien koskaan tapaamattomien ihmisten vihatkin varmaan kumpusivat, joita oli vaikea ymmärtää, mutta kukin olivat omalla tavallaan varmaan vääryyttä kokeneet. Kolhiintuneet tärkeän tieltä.

Kuinka yltää olemaan sitten paremmin itse, ehkä se todellisuuteen herääminen on iso osa sitä tietä.

Janne Pyykkö

Se ,että mullakin on huonoja kokemuksia lapsuudesta,on vahvistanut ja opettanut elämästä ja paljon!Olen kiitollinen työpaikastani,naisesta rinnallani,lapsestani,lapsenlapsistani.Oma faijapuoleni oli myös väkivaltainen ja turvakoti tuli tutuksi.Life is beatuful!

Sivu « 1 | 2 |

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset