Ja julkista tukeakin vielä

Viestintäpolitiikan professori Hannu Nieminen kirjoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla (9.10. 2009) ikäviä totuuksia viestintäkentän nykytilasta – ja ehdottaa taudin parantamiseksi vielä ikävämpiä ratkaisuja.

En todellakaan väitä, että minulla oli lihaksia vastata noin tärkeälle miehelle, mutta kai sitä voi parista asiasta olla mieltä.

-Pikaisia uudistuksia tarvitaan, jos perinteisen journalismin tulevaisuus maassamme halutaan turvata, Nieminen kirjoittaa ja viittaa sanomalehdistön ilmoitus- ja levikkitulojen laskuun. Ja syyllisetkin ovat jo kierroksessa: ”Internet uhkaa vieraannuttaa erityisesti nuoria sanomalehdistä”.

Edelleen sananvapaus erityisesti laatujournalismin muodossa on joutunut alisteiseen asemaan, Nieminen väittää.

Niemisellä on sama ongelma kuin monella muullakin mediaa sisä- ja ulkopuolelta tarkastelevalla. Hän luulee, että maapalloa voi pyörittää myös takaperin. Hänen mielestään tauti paranisi, tai ainakin sen oireet lientyisivät, jos valittaisiin neljäs tie: ”Sen ytimessä olisi julkinen tuki journalismille”.

Katsotaan nyt vähän tarkemmin.

Onko journalismi viihteellistynyt? No on varmasti. Journalismi on muuttanut muotoaan eri suuntiin niin kauan kuin journalismia on ollut. Jotkut puhuvat myös tabloidistumisesta; muu media ottaa mallia kuvan käytössä ja otsikoinnissa iltapäivälehdistä. Tässä vaiheessa kuuluisi vielä sanoa, että iltapäivälehdet ovat pelkkää roskaa eikä niitä edes erota juorulehdistä.

Iltapäivälehtien sivut ovat täynnä vakavia yhteiskunnallisia aiheita. Inhottavat perhesurmat jatketaan aina laajempaan kuvioon sijoitettuna. Ilmastonmuutos, sodat, terrorismi, kuluttajahinnat… Kaikki erittäin vakavia ja jatkuvasti juuri irtonumeroina myytävien iltapäivälehtien peruskauraa. Vaikka niissä on myös urheilua ja muuta viihdettä.

Juuri nyt tärkein asia on vaalirahaskandaali. ”Korruptoitumattoman” maan karmeista, vuosikymmenet jatkuneista rahoitusveivauksista ei tiedettäisi kuin murto-osa ilman iltapäivälehtien toimintaa. Ja kuitenkin epäilen, että Nieminen ei antaisi julkista tukea iltapäivälehdistölle journalistisen laadun varmistamiseksi.

No entä tämä vaarallinen internet, joka ”uhkaa vieraannuttaa erityisesti nuoria sanomalehdistä”? Kirjoitan tätä internet-lehti Uuden Suomen aloittamisen kaksivuotispäivänä. Olenkohan projektin rahoittajana vieroittanut montakin viatonta nuorta laatujournalismista/sanomalehdistä?

Professori Hannu Nieminen elää 1990-luvun harhassa, jonka mukaan internet on tulvillaan pornoa ja huonoa viihdettä ala-arvoisen ”keskustelun” ja rasismin täydentämänä. Meillä täällä Uudessa Suomessa on tarjolla uutisia, näkökulmia, kuvia, videoita, keskustelua ja paljon muuta. Mutta koska teemme nuoria sanomalehdistä vierottavaa internet-julkaisua, emme varmaankaan tavoittaisi niitä kriteerejä, jotka Nieminen valtion julkiselle tuelle asettaisi.

Voiko internet-lehtiin luottaa? Onneksi asiaa on tutkittu. Lukekaa tuolta: Uusi Suomi luotetuimpia verkkosivuja.

Internetin perinteiset mediat, Uusi Suomi mukaan lukien, ovat lukijoiden mielestä luotettavia, iltapäivälehtiin luotetaan vähemmän. Tässä mielessä internet ei ole muuttanut maailmaa miksikään.

Internet asettaa toimitukset uusien haasteiden eteen, siinä professori Nieminen on aivan oikeassa. Mutta vastaus haasteisiin ei ole suora tuki sanomalehdille. Jos valtio todella haluaisi tukea journalismia, se panostaisi koulutukseen: sekä nuoriin että kokeneen kaartin jatkokoulutukseen. Hyvät toimittajat ovat korvaamattomia. Heihin kannattaa satsata, jos haluaa pitää journalismin korkeatasoisena. Mutta missään nimessä ei saa perustaa ”viisaiden neuvostoa”, joka jakaisi rahaa ”laadukkaille” sanomalehdille ja jättäisi rahatta ”heikkolaatuiset” julkaisut.

Vuosi sitten Uuden Suomen yksivuotispäivänä lupasin julkaisulle ainakin vuoden lisäaikaa. Eikä lehteä olla lopettamassa.

niklasherlin

Niklas Herlin (1963–2017) oli Uutta Suomea kustantavan Alma Median hallituksen jäsen ja Alma Media Oyj:n toiseksi suurin omistaja. Herlin oli myös vuonna 2003 perustetun Kustannusosakeyhtiö Teoksen suurin omistaja ja hallituksen puheenjohtaja ja yksi pörssiyhtiö Cargotec Oyj:n pääomistajista ja omisti myös kolme prosenttia hissiyhtiö Kone Oyj:stä.
Herlin omisti enemmistön Uudesta Suomesta 2007-2016.
Herlin suoritti Bachelor of Science -tutkinnon Yhdysvalloissa. Nuoruudessaan hän oli pankkimies, mutta päätti sitten siirtyä tiedonvälityksen pariin. Hän työskenteli toimittajana ja uutispäällikkönä Kauppalehdessä, Suomen Kuvalehdessä ja Ilta-Sanomissa 1987-2001. Sen jälkeen hän oli vapaa toimittaja ja kolumnisti ja julkaisi kolme tietokirjaa ja urheilupakinakokoelman.
Herlin oli eronnut ja hänellä oli kaksi lasta. Herlin palkittiin helsinkiläisen Kehitysvammatuki 57:n mitalilla numero 37 27.1.2001.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu