Niklas Herlin

Suomenruotsista eliitin kieli?

Koko aiheesta ei pitäisi kirjoittaa mitään. Palaute on voimakkaan tunteellista, etupiirit on jaettu, pelkoa ja vihaa on joka puolella ja eri kieliryhmissä. Sitä paitsi isä ja äiti tekivät fiban pannessaan tällaisen etunimen tällaisen sukunimen eteen, kun lapsesta umpisuomenkielistä kasvatettiin.

Pannaan ensin pari epäpyhää mainintaa. Mielestäni suomenruotsi on eri kieli kuin ne kielet, joita Ruotsissa puhutaan. Ensimmäinen peruste on se, että ymmärrän sitä ruotsia, jota puhutaan Helsingissä, mutta en sitä, mitä puhutaan niinkin lähellä kuin Tukholmassa. Alakerran baarissa yksi tarjoilijoista puhuu suomea ja suomenruotsia asiakkaan mukaan. Ymmärrän jokaisen keskustelun. Ruotsinkielisen Pohjanmaan ruotsia en ymmärrä yhtään, mutta ei moni ruotsinkielinen ystävänikään. Ahvenanmaa on, kuinkas muuten, ymmärrettävyydeltään siinä Helsingin ja Tukholman välissä.

Toinen peruste väitteeseeni on se, että kirjankustannusmaailmassa olen tavannut riikinruotsalaisia kustantajia, jotka eivät aina oikein välitä suomenruotsalaisten suomesta ruotsiin kääntämästä tekstistä. Tai näin olen ymmärtänyt, asia on puettu minulle ruotsalaisen hienotunteisesti. Toisaalta, ruotsalaiset kirja-alan asiantuntijat palkitsivat muutama vuosi sitten takuulla suomenruotsilla kirjoitetun romaanin tärkeällä ja kansainvälisesti suurta tunnustusta nauttivalla August-palkinnolla. Kyseessä oli Monika Fagerholmin romaani "Amerikkalainen tyttö" (jonka suomeksi julkaisi edustamani kustannusosakeyhtiö Teos). Eli ei niistä ruotsalaisista ota finnjävelkään selvää.

Suomenruotsalainen kaverini naureskeli juuri teini-ikäisten lastensa käyttämälle internet/mesetys-kielelle. Suomenkielisten teinien nettikieltä ymmärtääkseen täytyy hallita suomi, englanti ja erilaiset hymiöt, lyhenteet ja muu nettislangi. Ruotsinkielisen, suomalaisen teinin nettikielen pohjana on suomenruotsi, jota ymmärtääkseen täytyy hallita myös suomi, koska mesettäjä käyttää aina ensimmäiseksi mieleen tulevaa sanaa. Ja jos se sana on suomea, niin sitten se kirjoitetaan sinne suomenruotsin, nettislangin ja englannin sekaan. Hauskaa.

Joskus vuosia sitten suosittelin poikaani harkitsemaan vakavasti pitkän ruotsin valitsemista kouluaineeksi. Logiikka oli selvä: käyttöenglannin oppii kuitenkin ja omalla työurallani ruotsista olisi ollut oikeasti hyötyä. Mutta sekin liittyi pörssitoimittaja-aikoihini; suomalaisessa pörssimaailmassa suuri osa tarinaniskennästä käydään suomenruotsiksi. Kun toimittaja Paul Öhrnberg joskus 1990-luvun alkupuolella peri Kauppalehdessä pörssitoimittajan vakanssini, hän käytti tarpeen tullen haastattelukielenä toista kotikieltään, suomenruotsia. Uskon, että se antoi toimittajalle etua.

Tapasin yhdessä tilaisuudessa kirjailija Arto Kivimäen (saman kustantamon miehiä...). Artolla oli aika vinha ajatus: ehkä suomalaisten pitäisi innostua enemmän suomenruotsista, siitä että meillä on tällainenkin erikoisuus. Sehän erottaisi meidät ruotsalaisista, jotka ovat alistaneet esimerkiksi pohjoisen Ruotsin meänkielisiä minkä ovat kerinneet. Mutta jos suomenruotsista tehtäisi tällainen aito eliittikieli, josta ollaan ylpeitä, sen pitäisi olla hauska asia. Ja silloin pakollinen ruotsinopetus pitäisi lopettaa. Ja toisaalta suomenruotsalaisilla pitää olla oikeus saada esimerkiksi lääkärinhoitoa äidinkielellään. Kaikki, jotka ovat joutuneet asioimaan lääkärissä muulla kuin äidinkielellään tietävät tämän.

Niin että pakkoruotsista ei enää uskalla olla mitään mieltä. Minulle se sopii, mutta olenkin paria lyhyttä pätkää lukuun ottamatta asunut kaikki elämäni 46 vuotta Kirkkonummella ja Helsingin Töölössä. Näissä ympyröissä kaksikielisyyden ymmärtää paljon paremmin kuin monessa muussa paikassa Suomessa.
Oli miten oli, en tunne itseäni syntiseksi, vaikka pidän hyvine ja huonoine puolineen savolaisuudesta, ahvenanmaalaisuudesta, Suomen romaneista, saamelaisista, stadilaisista, suomenruotsalaisuudesta ja mistä lie Suomessa esiintyvästä.

Pannaan sen kunniaksi loppuun vielä yksi kirjapuffi. Suomalaisista yhteiskuntaluokitusta kielieroineen kerrotaan kahden kustannusyhtiön (Teos ja Söderströms) yhteisessä tuotannossa. Kirjan nimi on suomeksi "Me muut" ja ruotsiksi "De andra". Kirjasta löytyy yksi kirjoittamani pätkä, mutta aika monta mielenkiintoisempaa kirjoittajaa: Monika Fagerholm, Sauli Niinistö, Sofi Oksanen, Kjell Wästö, Markus Drake, Husein Muhammed, Kreetta Onkeli ja muita. Kannattaa lukea.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (198 kommenttia)

O.S. (nimimerkki)
Puit kutakuinkin kaikki aiheeseen liittyvät ajatukseni sanoiksi. Ja vielä hyvin. Kiitokset ja terveiset täältä Savosta.
Vieras2020 (nimimerkki)
Miksi suomenruotsalaisten, jotka puhuvat suomea, pitäisi saada palvelua eri kielellä ? asun ulkomailla ja käytän lääkäri- ja kaikkia muitakin palveluita maan kielellä. Joka ei siis todellakaan ole äidinkieleni, eikä edes toinen virallinen kotimainen, jota siis pitäisi osata. 6% kansasta saa vaatia mitä vain ja 94% joutuu siihen tyytymään. Laittakaapa tästä (suomen kaksikielisyydestä + kaupan päälle pitäisikö Ahvenanmaa erottaa suomesta) kansanäänestys, helpompi siihen on vastata kuin vaikka Lissabonin sopimukseen. Kaikkien on pitänyt ruotsia opetella ja Ahvenanmaalla on varmaan suurin osa käynyt. (Lissabonin sopimusta ei ole lukenut varmaan juuri kukaan).
TakojaIlmarinen (nimimerkki)
Ei se ole synti, mutta helvetin suuri häppeee! Lisäys aikaisemmin kirjoittamaani. Mahtoiko koko aihe olla Niklaksen provo? Kuten näkyy aihe on tunteita kuumentava ja niin paljon kirjoituksia tuottava, ettei niitä enää jaksa lukea. Pitkät jaarituksetkaan eivät ole sopivia tälle pastalle.
Lilli Earl (nimimerkki)
ainakin kielten osaamisen suhteen. Olen aina pitänyt etuoikeutena sitä, että Suomessa saa opiskella niin monia kieliä. Ruotsin opiskelu avaa ovet saksan hallitsemiseen. Samoin muiden Pohjoismaiden kielet avautuvat helpommin. Eri kulttuureista saa paljon enemmän irti, jos ymmärtää edes himpun verran maan kieltä. Sitä paitsi oli tosi hauskaa kuunnella kun italialaiset miehet mittailivat ääneen minun ja ystävättäreni ulkonäköä. Leuat loksahtivat kun hymyilin ja kiitin kommenteista...italiaksi.
Vieras (nimimerkki)
>>Ruotsin opiskelu avaa ovet saksan hallitsemiseen.<< Niinhän sitä sanotaan. Usein olenkin miettinyt missä meni vikaan kun itselläni ovet jäivät kiinni. Kuusi vuotta ruotsia koulussa ja vielä pakolliset kurssit yliopistossa, ja lopputulos on +/- nolla. Ja saksakin putosi lukiossa pois kun alkoi käydä se kielten opiskelu pyllyn päälle. Aikoinani mietin, että jos vain olisin saanut lukea saksaa ruotsin sijaan, ei sen lisäksi, olisin kenties kieltä oppinutkin. Mutta nyttemmin olen hylännyt sen ajatuksen. Itselleni ne ovet pysyivät suljettuina ja olen tuomittu elämään yhdellä vieraalla kielellä kuten suurin osa länsimaiden ihmisistä. Harmittaa vaan kaikki se hukkaan heitetty aika ja energia (ruotsia, saksaa, ranskaa, venäjää... ja mitään en osaa).
Liike (nimimerkki)
Jokainen puhekykyinen ihminen oppii minkä tahansa kielen.
Upphew (nimimerkki)
Ja hyvä tapa tappaa motivaatio on tehdä se pakolliseksi. Siinä on heti opettajalle haaste, opettamisen lisäksi. Oman kokemuksen mukaan ruotsinopettajat tarvitsisivat motivointikoulutusta, sillä omalle kohdalle ei ole sattunut yhtään sellaista ruotsinopettajaa joka olisi onnistunut motivoimaan meitä oppilaita, muuten kuin toteamalla, että "se on pakko".
pur (nimimerkki)
lähes kaikki kouluaineet ovat pakollisia. Ei ruotsi mikään poikkeus ole - motivaatio ei riipu pakollisuudesta tai vapaaehtoisuudesta lainkaan. Aineilla ei nimittäin ole mitään todellista eroa. Sen jälkeen kun vapaaehtoinen aine on lukujärjestyksessä, sekin on peruskoulussa pakollinen; ei tunneilta saa luvatta olla pois. Suomessa on tähän paljon puhuva sanonta: koiraskin poikii, jos on pakko. Pakko on paras motivoija. Samaa sanovat monet todella paljon raataneet, mm. takavuosien viuluvirtuoosi Viktoria Mullova: ei tästä mitään olisi tullut, elleivät vanhemmat olisi pakottaneet.
eve_avolin (nimimerkki)
Sinä vaikutat henkilöltä, joka osaa vastata minua askarruttavaan kysymykseen. Mikä tekee ruotsin kielestä niin poikkeuksellisen tärkeän oppiaineen suomalaisille, että se ajaa pakollisuudessaan englannin kielen ohitse? Miksi englannin kieli ei ole pakollinen oppiaine kouluissa ja virkamiehille? Eikö juuri englanti ole globaalisti tärkein kieli ja ainoa, jolla voi kommunikoida kaikkialla maailmassa, myös Itä-Suomessa?
Timo Laine

Oppii toki mutta ei kuitenkaan kaikkia kieliä. Niinpä on pakko valita. Kunnollista perustetta sille että valinta on tehty niinkuin se on nyt tehty ole vielä näkynyt.

Minä haluan että lapseni saa oppia englannin ja saksan koska näen että hän niistä todennäköisimmin korjaa elämässään suurimman hyödyn. Miksi en saa valita näin, vaan joku toinen taho katsoo oikeudekseen haaskata hänen kieltenoppimisresurssejaan ruotsin kieleen jonka olen omakohtaisten kokemusten perusteella jo havainnut 99,9% todennäköisyydellä täysin turhaksi?

Itse uskoisin olevani onnellisempi jos en osaisi ruotsia. Ainoa asia johon olen sitä eläessäni (yli 40 vuoden aikana) käyttänyt on HBL:n ja VBL:n kommenttipalstojen lukeminen ja uskoisin suhtautuvani suomenruotsalaisiinkin vähemmän kielteisesti ellen olisi niistä osannut lukea kaikkia niitä tyrmistyttävän rasistisia mielipiteitä suomenkielisistä suomalaisista.

teppo tulppu (nimimerkki)
Ehkäpä fiksumpaa silti olisi opettaa Saksaa, joka avaisi ovet tarvittaessa Ruotsin ja muiden pohjoismaisten kielien haliltsemiseen? Kielitaito on hyvästä, mutta miksemme käytä tätä resurssia esim. Kiinan, Ranskan, Saksan tai Espanjan opettamiseen, toki oppilaan oman kiinnostuksen ja halun mukaan. Pakottamisella ei saada aikaan kuin se, että osaa porukasta ei kiinnosta ja tästä seurauksena kiinnostuneetkaan eivät saa häiriköiltä lukurauhaa. Sanoisin Ruotsin ollessa vapaaehtoista, sen valitsisi 75% ikäluokasta, mutta opiskelumotivaatio olisi aivan eritasolla, valinnanvapaus motivoi, pakko nostaa vain kapinahenkeä.
Aku (nimimerkki)
"Olen aina pitänyt etuoikeutena sitä, että Suomessa saa opiskella niin monia kieliä." Saa opiskella, mutta vain yhtä pakotetaan opiskelemaan kaikilla opiskelutasoilla. Oppimaanhan on mahdotonta pakottaa, kuten uutinenkin kertoo: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/77836-ruotsin-arvosanat-muuttuivat-surke... . Olipa muuten harvinaisen kuluneita ja typeriä argumentteja pakkoruotsin puolesta, paitsi tuo italia joka oli hauska absurdiudessaan :-)
Lilli Earl (nimimerkki)
on jankuttaa pakkoruotsista. Vai ovatko opiskelijat uhmaikäisiä lapsia, jotka haraavat kaikkea pakollista vastaan asenteella "enkä minä!" Koulussa on aika paljonkin pakollista suoritettavaa. Miten se ruotsi siinä eroaa muista? Oletko koskaan huomannut kuinka moni suomenkieliseksi mielletty sana tulee ruotsista? Tämä kun oli joskus kaksikielinen maa.
MerjaH (nimimerkki)
Anteeksi, en malttanut olla heittämättä välihuomautusta. Se kumminkin on totta, että venäjästäkin tulee moni sana suomen kieleen. Vaikka varmaan useampi sana on ruootsista tullut. Jotkut vanhat sanat ovat kumminkin venäjästä. Helsingin slangissahan on paljonkin venäläisiä sanoja, ja toisaaltä "meän" murtheessa, mikä on sitä vanhaa suomea. Palttoo nyt ainakin tulee mieleen ja koni :). Siisti on kait puhdas...blöystäkki on kait ruotsalaisperäinen sana, olisiko se sitten täkki, vai onko "täkki" suomea. Matressi on kumminkin patja. Mie kerran lähin vartavastan kauppaan ostamaan "vakstuukia", mutta en millään muistanut, että mitä vakstuuki on suomeksi, ja minun täytyi palata tyhjin käsin takaisin. En kehdannut kysyä jotain vakstuukia. Se on vahakangas, muistin sen myöhemmin, että näin on. Minä en itse oikein kumminkaan siitä pakkoruotsista välitä, vaikka itse kielestä tykkäänkin. Se rajoittaa muita kielivalintoja, varsinkin pojilla.
Lilli Earl (nimimerkki)
sillä kommenttisi juuri todistaa mitä hyötyä kielten, kaikkien kielten, opiskelusta on. Toivottavasti osun tiskin taakse ensi kerralla kun etsit vakstuukia tai nästyykiä. Isäni syntyi vuonna 1920, joten tampuurit ja hantuukit tulivat tutuiksi. Alkuperältään täysin suomalaiset sanathan ovat hauskoja siinä mielessä että kaikki on otettu niin kirjaimellisesti. Lentokone, kirjoituskone, tietokone, jääkaappi, olkalaukku...
MerjaH (nimimerkki)
Minua hiukan ujostutti vastata Sinulle, koska olet no, Lilli. Isäsi oli niin huippu, varmaan äitisikin. Ja sinä itse, sinä et koskaan ole vaikuttanut tv:ssäkään ylpeältä. Olet oma itsesi. Se sellainen on radikaalia. Mie olen kumminkin demokraatti, niin että olin rohkea. Niin ja puhelinkin on saanut alkunsa sanoista puhe-helistin, niin ainakin muistan lukeneeni. Kaikkea kaunista ja hyvää Merja
Lilli Earl (nimimerkki)
Nimittäin se, että ilmaisit mielipiteesi. En ikinä antaisi itselleni anteeksi jos joku ei minun takiani uskaltaisi sanoa mitä ajattelee. Isä oli huippu, siitä olemme samaa mieltä. Minäkin olen kuullut puhe-helistimestä. Eikös Virossa "helistetä" kun soitetaan jollekin? Tästä Herlinin kolumnistahan kehkeytyi varsinainen kielten tutkimusprojekti.
MerjaH (nimimerkki)
Niin siinä ainakin on präntättynä. Olen mie vähän yllättynyt vastaamisestasi, VAIKKA olemuksesi onkin juuri sellainen, että sinä vastaat kyllä. Olen aina lukenut mielipiteesi lehdistäkin.
Liike (nimimerkki)
Minulle siitä on ollut silloin tällöin hyötyä, koska asun lähellä Vaasaa, vaikka Vaasa onkin Helsinkiä suomalaisempi kaupunki väestön kielen perusteella arvioiden - ja monessa suhteessa muutenkin ... Olen eri mieltä ajatuksestasi, että ruotsista olisi hyötyä saksan opettelussa. Osasin melko huonosti ruotsia, kun aloin lukea saksaa, mutta sitten alkoivat molemmat sujua. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että opettajat vaihtuivat ja ikä lisääntyi ynnä muuta. En usko, että ensimmäisen kielen vaikutusta toisen kielen oppimiseen voi todeta muilla kuin roboteilla.
Gagarin (nimimerkki)
... nimittäin sitä, että miksi niin monet suomen kieliset suomalaiset mieltävät suomenruotsin ja riikinruotsin välisen eron niin suureksi? Kuka tahansa Hufvudsatdsbladetia lukeva voi todeta, ettei sen kieliasu juurikaan poikkea Svenska Dagbladetista - tämän ovat minulle vahvistaneet monet ruotsalaiset itsekin. Kun oikein intin asiaa, yksi heistä sanoi, että silloin tällöin suomenruotsissa saattaa esiintyä hiukan vanhakantaisempia ilmaisuja. Mutta kaiken kaikkiaan riikinruotsalaiset ovat yleensä kehuneet, että suomenruotsalaisten puhe on erittäin selkeätä ja ymmärrettävää. "Man kan inte missa ett ända ord", totesi muuan ruotsalainen kolleegani aikoinaan. Ainoa oleellinen ero "virallisen" suomenruotsin ja "virallisen" riikinruotsin välillä on tietty intonaatioero, joka tottumattoman korvaan kuulostaa eksoottiselta - "sjungande finlandsvenska", kuten ruotsalaiset tapaavat sanoa.
yypee (nimimerkki)
No siinähän sen eron huomaa jokainen, kun katselee telkkaria. FST:n Suomessa tehdyt ohjelmat pystyy peruskouluruotsilla seuraamaan vain satunnaisesti tekstitykseen turvautumalla. Ruotsista tuotuja sarjoja ei (edelleen peruskouluruotsilla) pysty ilman tekstitystä seuraamaan minuuttia kauempaa ilman että putoaa kärryltä. Samoin sisämaan peruskouluruotsilla ei tee yhtään mitään Pohjanmaan rannkkopitäjissä muuten kuin matkailijana. Jos aikoo mitään syvällisempää jutella, paikalliset osaavat kohteliaasti ennen pitkää muuttaa puhekielen suomeksi. @Niklas: Kiitos aiheen esiintuonnista.
Gagarin (nimimerkki)
Suomenruotsissa on kyse yhdestä ruotsin kielen murteesta, jonka ominaispiirteenä on suomen kielelle läheinen sävelkulku, mikä tekee siitä muiden ruotsin murteiden puhujien keskuudessa "laulavan" kuuloista. Itse asiassa kuitenkin Tukholmassa puhuttu murre on lähempänä FST:n uutiskieltä kuin esimerkiksi Malmön tai Landskronan skånskaa. On siis turha erottaa nimenomaan suomenruotsia joksikin ainutlaatuiseksi murteeksi lukuisten muiden ruotsin kielen murteiden joukossa.
Koira (nimimerkki)
Kyllä riikinruotsalaista puhetta pystyy seuraamaan. Se on vain tottumiskysymys. Jopa norja menee samalla vaivalla. Tanska on jo vähän hankalampaa, mutta kouluruotsilla siitäkin pääsee jyvälle kun viitsii nähdä vaivaa.
nikke (nimimerkki)
ottaen huomioon etteivät ruotsalaisetkaan tanskasta ole niin perillä (eivät työasioissa täysn ymmärrä) ja tanskalaisten ohjelmien tekstitys Ruotsissa (ellei sitten sen 5,5% suomenkieltäpuhuvien ruotsalaisten takia) en mainostaisi kouluruotsia avaimena tanskaan. Lisäksi Norjassa pärjää ruotsilla...baarissa, jossa työntekijät ovat Ruotsista.
Pekka Siikala (nimimerkki)
Lahjakkuuta kielipuolella on montaa sorttia. Minulle ei tuota vaikeuksia ymmärtää riikinruotsia, ja hyvin nopeasti puhun itse riikinruotsia. Suurin ero kun todellakin on intonaatiossa. Pohjaanmaan murteita ymmärrän hyvin, mutta puhuminen on vaikeampaa. Valtaosa vaikkapa närpiöläisistä kuitenkin puhuu minulle muuta kuin Närpiön murretta. Minun siis on helpompi ymmärtää vieraita kieliä kuin puhua niitä. Joillain asia menee juuri päinvastoin.
yypee (nimimerkki)
Ehkä kyse kohdallani onkin vain asenteesta. Mielestäni kyllä Australian tai jopa Intian englanti on helppoa peruskouluenglantipohjallakin ymmärtää.
Liike (nimimerkki)
Et varmasti ymmärrä Pohjanmaan pohjoisen ja eteläisen osan täysin erilaisia ruotsin murteita, koska niitä on kohtalaisen vaikeaa ymmärtää edes äidinkielenään ruotsia puhuvan. Minä en ymmärrä läheskään joka murretta, vaikka olen kuunnellut niitä muutaman kymmenen vuoden ajan. Jos tarkoitat Närpiön murteen ymmärtämisellä sitä, että ymmärrät närpiöläisen Sinulle puhumaa ruotsin kirjakieltä, puhutaankin siitä, osaatko ghanaa, koska ymmärrät ghanalaisen Sinulle puhumaa suomea.
niklasherlin (nimimerkki)
...mutta en ihan oikeasti ymmärrä riikinruotsia kunnolla, sori vaan. Ja HBL on tavattoman tärkeä varsinkin nettijulkaisuna; kuulemani mukaan varsin suuri osa hbl.fi:n käyttäjistä on ruotsalaisia. Tämä ei ole tärkeää "Suomi-kuvan" kannalta vaan ihan taloudellisista syistä. Suomessa on paljon ruotsalaista pääomaa ja muita taloudellisia intressejä. On hyvä, että sikäläiset ovat perillä siitä, mitä täällä itämaalla tapahtuu. Niko H.
Gagarin (nimimerkki)
Meinaan tuo HBL:n rooli ikkunana "oikeille" ruotsalaisille Suomen suuntaan. Kuten mainitsit Suomessa toimii eniten ruotsalaisomisteisia yrityksiä kaikista "ulkomaista" ja niissä on paljon sellaista henkilökuntaa niin Suomessa kuin emämaassakin, jolle HBL on varmaankin se tärkein informaatiolähde Suomesta.
eve_avolin (nimimerkki)
Talousasioissa HBL:n lukeminen voi vielä riittääkin. Suomenruotsista on kuitenkin enemmänkin muodostunut kielimuuri Ruotsin ja Suomen välille, koska ruotsalaiset tiedotusvälineet seuraavat lähinnä suomenruotsalaisen ankkalammikon tiedotusvälineitä. Ruotsalaiset toimittajat eivät suomen kieltä taitamattomina tiedä, mitä suomenkielisessä Suomessa tapahtuu ja millainen maa tämä on, tavallisista ruotsalaisista puhumattakaan. Sitten vielä ihmetellään, että miksi ruotsalaiset tuntevat Suomen niin huonosti. Vai osaako joku nimetä suomenkielentaitoisia ruotsalaistoimittajia? Minä muistan yhden, jonka etunimi oli Hasse, löytyykö muita?
niklasherlin (nimimerkki)
Kyllä ruotsalaisesta mediasta löytyy suomenkielentaitoisia, mutta ymmärtääkseni aivan liian vähän. Minulta pyydettiin kommenttia isoon ruotsalaislehteen kesällä. Sanoin kuten kaikille samasta aiheesta kysyneille toimittajille, että kaikki sanottava löytyy Uuden Suomen näkökulmastani. Eikä siellä ollut ensimmäistäkään suomenkielerntaitoista... (no, se oli sunnuntai, eli vuoro oli varmaan vajaa). Dagen Industri -lehdessä työskentelee vanha kaverini Mosse Wallen, joka puhuu suomea. Ahvenanmaalainen kaveri, muuten. Enemmänkin saisi olla. Niko H.
nikke (nimimerkki)
vaan antaako höplä oikean kuvan SUomesta ankkalammikkokeskusteluineen? Suomi näyttäytyy ruotsinkielisempänä kuin on. Toisaalta tässä on se oikea ihana pohjoismainen yhteys
Vieras (nimimerkki)
Maalahdessa Vaasan kupeessa asuvana katson laatusyistä liki pelkästään Ruotsin kanavia ja olen jo kauan sitten todennut että riikinruotsia on helpompi ymmärtää kuin nylandssvenskaa juuri intonaation ansiosta - nylandssvenska on kovin monotonista ja tylsää kuunnella.
Tanka (nimimerkki)
Kielen ja murteen välinen raja on häilyvä. Sanotaan, että kun ihmiset eivät ymmärrä toisiaan on kyse eri kielistä. Ymmärtäminen on kuitenkin subjektiivista kuten Niklaksen artikkelista kävi ilmi. Itselläni ei ole minkäänlaisia vaikeuksia ymmärtää tukholmalaisia, mutta skoonelaisista en mene takuuseen. Suomenruotsi eroaa ruotsinruotsista jonkin verran lähinnä ääntämyksen (vokaalit, intonaatio) ja sanaston (finlandismit) osalta. Erot ovat kuitenkin niin vähäiset, että ei voida puhua kahdesta eri kielestä. Lisäksi, suomenruotsia ei ole nomitettu - kirjakielen oikeinkirjoituksessa noudatetaan samoja SAOL-sääntöjä sekä Ruotsissa että Suomessa.
Liike (nimimerkki)
Kun kerroit, ettei Sinulla ole vaikeuksia ymmärtää tukholmalaisia, oletko koskaan kokenut, että tukholmalaisilla olisi ollut vaikeuksia ymmärtää Sinua? Vai oletko kohdannut vain kohteliaita tukholmalaisia? ;)
Reiska (nimimerkki)
Samma vamma i pääkoppa. Pakkoruotsi jo viimeinkin pois ja hyödyllisempää valinnaisuutta tilalle. Ei sitä opi kukaan jos ei halua ja pakolla vielä vähemmän. Tätä ei tunnu ääliöpäättäjä vaan tajuavan.
pirjo-maarit liflander (nimimerkki)
olen havainnut, että pärjään paremmin suomenruotsalaisten kanssa, koska he ovat iloisempia ja välittömämpiä ihan selvästi muihin nähden. Ja heihin on ollut aina helpompi saada kontaktia. Olen myös lapsena ja nuorempana asunut Ruotsissa vähän aikaa ja siitäkin johtuen pidän ruotsalaisista ylipäänsä ja luen mielelläni ruotsalaisia lehtiä. Joten tämä asia ei ole minulle ollut koskaan ongelma ja hieman hämmästelen tätä "noitavainoa", mitä nyt usein tapaa ruotsinkielen opetusta kohtaan kouluissa. Pitää kai kaksikielisessä maassa voida opiskella myös toista kotimaista kieltä, tietenkin se saa olla vapaaehtoinen valinta. Kuitenkin ruotsia tarvitaan niin kauan ainakin kun ollaan kaksikielisiä. Kjell Westö on suosikkikirjailijani.
Liike (nimimerkki)
Osaat siis hyvin ruotsia. Ehkä et ruotsia osaavana osaa asettua niiden suomalaisten asemaan, jotka pitävät parempana englannin, saksan, ranskan tai muun kielen opettelua vapaaehtoisuuden pohjalta? Ja varsinkin sellaisen valinnanmahdollisuuden tarjoamista lapsilleen?
pirjo-maarit liflander (nimimerkki)
Olette kaikki nyt ymmärtäneet väärin. Kerroin vain, että yhäkin valtion virastoissa, missä itsekin olen työskennellyt mm Helsingin yliopistolla, poliisissa jne, vaaditaan ruotsinkielen osaamista jos on asiakaspalvelussa. Se osaavatko nämä palvelijat tarpeeksi hyvin ruotsia, on taas kokonaan eri asia. Kun valtiolle otetaan työhön niin ennen ainakin vaadittiin osaamista. Ja jos nyt oli käynyt vaikka lukion niin oletettiin, että sen verran sitten osaa, että selviää tehtävästä, mikä nyt suurinpiirtein piti paikkansa. Tietenkin jokaisella pitää olla valinnanvapaus mitä kieltä opiskelee jne. Kerroin vain, mitä valtio vaatii, muusta ei siis todellakaan ollut kyse. Ja tämä ei ole minun oma vaatimukseni vain entisen työnantajani valtion. Mikä ei tarkoita sitä,että minä vaadin. Haloo! Minusta on hyvä, että ihmiset lukevat mitä kieltä haluavat. Tietenkin niin kauan kuin valtiolla vaaditaan ruotsin osaamista, jossakinhan sitä on hyvä jonkun ainakin lukea. En tietenkään tarkoittanut, että pakotetaan nyt kaikki lukemaan kyseistä kieltä. Minähän olen aivan liberaali, ja minun puolestani jokainen saa tehdä mitä lystää. Itse en osaa ruotsia sen paremmin, lukiotiedot ja lapsena asunut kyseissa maassa pariin otteeseen. Kerroin vain, että suomenruotsalaiset työpaikoilla ovat olleet minusta iloisempia kuin suomalaiset keskimäärin. Kannattaa lukea tarkemmin, jotta ymmärtää paremmin. Tämä myös muille kommentoijille. Kiitos mielenkiinnosta ja oikein hyvää syyspäivän jatkoa!
Pekka Salo

Oletko tullut ajatelleeksi, että sinun kokemuksesi ovat vain yhden henkilön? Ei niitä voi yleistää vai voiko? Minä olen ollut erittäin hyvä sekä kiinnostunut fysiikassa. Oletko sinä ja kaikki muut suomalaiset?

Lue Höblää niin tapaat varsinaista "noitavainoa". Taxellin paradoksin mukaan pikkupikkurillin antaminen suomelle vie koko käden ja suomenruotsin tuhoon. Tätä korosti viimeksi Carl Haglund.

Vieras (nimimerkki)
Suomessa puhutaan n. 60 eri ruotsin murretta, yleisessä ruotsalaisessa murre-kartastossa nämä laitetaan termin "östsvenska mål"-alle. Yleensä kategoriaan kuuluu vielä gotlannissa puhuttava ruotsi, joka lähellä suomenruotsia. Suomessa puhuttavat ruotsin murteet ovat selvästi Ruotsissa puhuttavia murteita arkaaisempia (poikkeuksena aivan Pohjois-Ruotsissa ja Norjan rajalla puhuttava ruotsi), aivan kuten inkerin suomi on Venäjälle ollut suhteessa Suomen tasavallassa puhuttaviin murteisiin. Suomalaiset suhtautuvat yleensä halveksuen suomenruotsiin, aivan kuten anglot pitivät Pariisissa puhuttavaa ranskaa hienompana kuin Quebecissa puhuttuvaa ranskaa (McRae, 1999). Tyypillistä suomenruotsalaisille murteille on musikaalisten aksenttien poissaoli (poikkeusena Snappertunan alue), jotka tavaan yleensä Manner-ruotsalaisissa murteissa. Musikaaliset aksentit tulivar Ruotsin kieleen n. 500 vuotta sitten, tätä ennen Manner-Ruotsissa puhuttava ruotsi oli intonaatioltaan huomattavasti suomea lähempänä kuin mitä se on tänään. Arkaaisempana versiona, suomenruotsia on säilyttänyt vanhan ruotsin intonaation, jo lähempänä intonaatioltaan suomean, ja myös norjaa, kuin mitä Ruotsissa puhuttava ruotsia on suhteessa suomeen. Islantilaisilla ja norjalaisilla on helpompaa ymmärtää suomessa puhuttavaa ruotsia, koska "kieli" on enemmän uskollinen kanta-skandinaavialla ja proto-ruotsille, kuin mitä nykypäivän "Manner-ruotsi" on. Kaikkien suomenruotsia koskevien tutkimusten mukaan suomen vaikutus suomenruotsiin on ollut hämmästyttävän pieni, poikkeuksena on tietenkin pääkaupunkiseuden nuorten puhekieli, joka heijastaa ympäristöään.
eerosuonio (nimimerkki)
Onko tietoa mistä/miten musikaaliset aksentit tulivat ruotsin kieleen n. 500 v sitten?
Vieras (nimimerkki)
Kiitos Niklas Länsi-Uudeltamaalta kotoisin olevana suomenkielisenä en ole koskaan ymmärtänyt, mitä pahaa ruotsin opiskelussa on. Emmehän me historiaa voi paeta, vaikka kuinka haluaisimme. Mitä tulee hyödyllisempien aineiden opiskeluun, niin kuka tahansa voi suomalaisen kirjastolaitoksen avulla harrastaa niitä vaikka kuinka paljon. Ei ruotsin opiskelut esteenä ole itseopiskelulle.
Vieras (nimimerkki)
"Niin että pakkoruotsista ei enää uskalla olla mitään mieltä. Minulle se sopii, mutta olenkin paria lyhyttä pätkää lukuun ottamatta asunut kaikki elämäni 46 vuotta Kirkkonummella ja Helsingin Töölössä. Näissä ympyröissä kaksikielisyyden ymmärtää paljon paremmin kuin monessa muussa paikassa Suomessa." Pakkoruotsilla ei liene kaksikielisyyden kanssa muuta tekemistä kuin se, että pitäytymällä inhotussa pakkoruotsissa, Suomessa otetaan melkoinen riski sille, että ruotsi häipyy maasta yhtä nopeasti ja "yllättäen" kuin Itä-Saksa hävisi inhotun muurin murruttua.
Vieras (nimimerkki)
Ei siitä ainakaan ensimmäistäkään tarkastelua kestävää perustelua pakkoruotsille ollut. Ellei oikeutta saada lääkärinhoitoa omalla äidinkielellään lasketa sellaiseksi. Sensijaan Niklas kyllä vahvisti sen vanhan käsityksen, kuinka suomenruotsalaisilla suvuilla on raha. Peruja historiasta (ensin Ruotsi-Suomi aikakaudelta ja sen jälkeen venäjä hallitsi suomea vähemmistön kautta), jolloin kaikki ädinkielenään Suomeakin puhuvat opettelivat ruotsin, jos halusivat piireihin. Eiköhän tämä luokkayhteiskunnan jäänne viimeinkin pitäisi purkaa.
niklasherlin (nimimerkki)
Kirjoitin, etten uskalla olla mitään mieltä pakkoruotsista. No kyllä pakkoruotsin voisi venäjään vaihtaa varsinkin Itä-Suomen kunnissa, jossa venäjällä olisi käyttöä, mutta ruotsilla ei. Toisaalta varsinkin läntisessä Suomessa on tärkeää, että ihmiset saavat tärkeät palvelut äidinkielellään, oli se suomi tai ruotsi. Siis pakkoruotsiakin tarvitaan. Eli ole tässä sitten jotain mieltä... Tuntuu vaan siltä, että molemmilla puolilla kaivaudutaan syvemmälle poteroihin. Eikä siitä mitään hyvää kenellekään seuraa. Niko H.
Tepeteus (nimimerkki)
Tulee mieleen parinkymmenen vuoden takaiset ajat, suomettuminen. Moskovan ihailijat olivat mediassa kovasti äänessä, mutta arvostelijat eivät päässeet esille. Lehdistä ei juuri löytynyt kriittisiä puheenvuoroja Neuvostoliitosta. Periaatteessa se olisi ollut mahdollista, mutta ei käytännössä. Kansa tiesi Tallinnan ja Leningradin kävijöiden puheen perusteella paljon enemmän todellisuudesta kuin mediassa haluttiin puhua. Samalla tavalla suomettunutta tuntuu media olevan nyt pakkoruotsin takia. HBL puolustaa ruotsinkieltä ja mikä ettei, se on heidän mediansa. Mutta pakkoruotsin arvostelijoita ei muista lehdistä löydy juuri ollenkaan. Se ei olisi sivistynyttä aivan kuten aikoinaan ei ollut sivistynyttä arvostella Neuvostoliittoa. HBL:ää pidetään rohkeana kun se puhuu oman asiansa puolesta, se ei ole ongelma. Mutta muu media ei uskalla tarttua aiheeseen ja se on ongelma.
Dejavu (nimimerkki)
No kyllä pakkoruotsin voisi venäjään vaihtaa varsinkin Itä-Suomen kunnissa, jossa venäjällä olisi käyttöä, mutta ruotsilla ei>> Perustimme yhdistyksen edistämäään MONIPUOLISTA kielitaitoa. Englanti ja "hoono rootsi" ei ole monipuolista kielitaitoa. Siksi ruotsin tilalla tulisi oppilaan niin halutessa saada opiskella ranskaa, saksaa, venäjää tai espanjaa. Emme vastusta ruotsin kieltä, mutta vastustamme pakkoa ja ruotsin ylikorostettua asemaa kielikoulutuksessamme. Se syö kielivarantoamme. Edellä mainittuja maailmankieliä opiskellaan paljon aikuisopiskeluna, mutta miksi myös ruotsia ei voisi opiskella aikuisopintoina, jos aitoa tarvetta esim. työssä on. Itse kannatan kahta vapaasti valittavaa pitkää A-kieltä, alkaen 3.-4. luokalta. www.vapaakielivalinta.fi
Vieras (nimimerkki)
Kertokaapa viisaammat - vaikka Niko - hyviä vinkkejä, miten saada pojanroikale "viemään" ruotsi edes siedettävästi tai jopa asiallisesti peruskoulun läpi. Asiaa ei tee helpommaksi ikäneito-opettajan hauras olemus eikä se, että pojan tulevaisuuden haaveet suuntautuvat täysin konepuolen hommiin (tässä kohtaa koneella tarkoitetaan kaikenlaisia koneella liikkuvia/pyöriviä härveleitä). äiti
niklasherlin (nimimerkki)
Vinkki. Konepuolella, ainakin jos huoltohommiin ryhtyy, ruotsia taitavalle on paremmin työpaikkoja tarjolla. Tämä koskee kaikkia palvelualoja; äidinkielenään ruotsia puhuvat pitävät äidinkielisestä palvelusta. Toiseksi, ruotsia osaavalla on moninverroin enemmän luettavaa myös konepuolelta. Ruotsissahan on valtava koneosaamisen historia ja niin muodoin uskomaton määrä alan kirjallisuutta yms., jota ei ole käännetty millekään muulle kielelle. Niko H.
Penttijuhani (nimimerkki)
tekninen sanasto on Ruotsissa vanhempi ja kehittyneempi, mutta se saapui maahan tosiasiallisesti hugenotti- ja muiden siirtolaisten mukana, joita kuninkaat tuottivat oman ase- ja muun teollisuuden perustamiseksi. Eikö Kone Oy:nkin juuret ole jossakin siellä, tai vastaavassa? Koin pulman teknisiä käännöksiä tekevänä opiskelijana: suomeksi ei ollut sanoja! Muuten kyllä "skandinaaliviset" kielet ovat sekavia saksan reunamurteita, mitä englantikin oli. Mutta se vältti esim. kahden "suvuttoman" artikkelin pulman, tuli periaatteessa helpoksi "yleiskieleksi." Skandinaaviset saksat juuttuivat epäloogiseen kieliopittomuuteen, koska sivistyneistö opiskeli latinaksi ja puhui ranskaa. Suomenkieli esim. on parempi oppivan lapsen aivoille; se on looginen, samalla sävykäs ilmaisun keino, jota pitkään halvennettiin "erilaisuutensa" vuoksi, mikä tekee siitä "hyvän lisän" eri tavalla loogisille indoeurooppalaisille suurkielille.
Timo-Vieras (nimimerkki)
PenttiJuhanipa on asettanut sanansa näppärästi. Saksa-keskeisyys Pohjanmeren rantamailla ja Skandinaviassa on aivan totta. Englantiin taisivat anglit mennä jo ennen hansakaupan aiheuttamaan saksalaistumista pohjoisessa.
Vieras (nimimerkki)
Penttijuhanille vaan, että kyllä ainakin lausumisessa tanska kuulostaa enemmän englannilta eli angliselta kuin sakasalta. Luulin olevani Englannissa kun ne sanoivat Haderslev ja se oli Heatherslev. a on ae niin kuin englannissa ja d on sanan keskellä th. On muuten jännä kuinka monta kieltä on Euroopassa jossa on tämä englanninkielinen th.
Penttijuhani (nimimerkki)
germaanisen reunamurteen kehityksenä, kun alkuun sinne menijät olisivat oleet Friisien saarilta, siis kelttien lisäksi. Mutta vaikutteita on sitten ollut paljon. Tanska sai niitä merenkulkijana, mutta kyllä se on germaaninen murre. Tuo "d-th" voi olla Tanskassa "glottal stop," joka kielessä on muodollisesti, vaikka "stoppia" on vaikea kuulla tai ymmärtää oikein.
Vieras (nimimerkki)
Kiitos kaikille äitiä vinkanneille. Samahan se on aikuisellakin - tuskin kiinnostaa lukea aiheesta, josta ei ajattele olevan itselleen iloa tai hyötyä - miksipä siis lapsikaan, muuten kuin pakon edessä ja sen polunhan me kaikki tiedämme. Oikeastaan opot olisivatkin avainasemassa kertomaan jo heti seiskaluokkalaisille, miksi mikäkin aine voi olla tärkeää. Muunkin kuin keskiarvon vuoksi. Veikeää lukea, miten moneen suuntaan Niklas Herlinin kirjoitus lähti rönsyämään, kuten "kuinka saada kasiluokan karpaasi tajuamaan ruotsin hyödyllisyys". Ruotsi herkistää kenet mitenkin.
Liike (nimimerkki)
Sen ikäinen poika opettelee kielen kuin kielen, kun yllytät hänet käyttämään mielikuvitustaan kielen oppimisessa. Vanhemman on vaikea saada poikaansa uskomaan tällaista, mutta kerro, että Liike, joka on saanut peruskoululaiset ja lukiolaiset nousemaan heikoista arvosanoista ylös, neuvoi Sinua. (Liikkeeseen ei saa yhteyttä edes tämän lehden kautta ;) ) Kerro pojallesi, että hänen on käytettävä yksi tietty tunti päivässä sängyssä selällään maaten, esimerkiksi klo 19.00-20.00 kuvitellen, että hän on joko ruotsalaisessa kaupungissa tai kunnassa sen mukaan, missä te nyt asutte, erilaisessa ympäristössä kuitenkin. Ei tarvitse antaa mitään muuta ohjetta, kuvitelkoon vain olevansa siellä. Puoli tuntia päivässä, mieluusti klo 18.00-18.30 hänen on käytettävä ruotsin koulukirjassa toivottavasti olevien uusien sanojen luettelon läpi lukemiseen enemmälti lukemaansa ajattelematta. Tuota kuuria yksi viikko ja palataan sitten asiaan.
Aku (nimimerkki)
"Toisaalta varsinkin läntisessä Suomessa on tärkeää, että ihmiset saavat tärkeät palvelut äidinkielellään, oli se suomi tai ruotsi. Siis pakkoruotsiakin tarvitaan." Mitenkähän tämän sanoisi niin että älyllisesti rajoittuneempikin sen ymmärtäisi? No yritetään nyt kuitenkin: pakkoruotsi ei takaa, ja tuskin edes edistää ruotsin osaamista. Negatiivisia asenteita ruotsia kohtaan se kyllä 100% varmuudella pitää yllä.
S.Y (nimimerkki)
"Toisaalta varsinkin läntisessä Suomessa on tärkeää, että ihmiset saavat tärkeät palvelut äidinkielellään, oli se suomi tai ruotsi. Siis pakkoruotsiakin tarvitaan" Tässä perustelussa minua on aina kiinnostanut se, että miksi kaikkien lääkärien ja hoitajien täytyisi osata ruotsin kieltä? Koska kuitenkin käytännössä ruotsinkielisiä palvelee pääasiassa parhaiten ruotsia osaavat lääkärit, sillä kaikki eivät sitä osaa niin hyvin. Näin vastuut on jaettu julkisen alan puolella, paljon selvemmin kuin lääkärien kohdalla. Kaikilla on virkamiesruotsin todistukset todisteena kielitaidosta, mutta sepä ei takaa käytännön osaamista. Tästä maasta loppuisi virkamiehet opettajia myöten, jos edellytettäisiin näiden perusteluiden mukaista kielitaitoa. Poliisithan olivat hyvin äreissään kielilain uudistuksen eräistä esityksistä, koska moni olisi joutunut viralta tai käyttämään hyvin paljon aikaa kielitaidon todistamiseksi. Erittäin monilta osin Suomea poliisi ei törmää ruotsin kieleen. Lakiesitystä muutettiin, ettei tarvitsisi katsoa joko poliisien lakkoa tai irtisanomisia kielitaidon puutteen takia. Poliisi saattakin joutua tilaamaan ruotsin kieltä osaava poliisi paikalle, jos joku haluaa hoitaa asian tienpäällä ruotsin kielellä, eikä partio sitä hallitse. Käytännössä pakkoruotsi ei siis tälläkään hetkellä takaa ruotsin kielen osaamista jokaiselta lääkäriltä, saati sitten viranomaisten kohdalla. Perustelun mukainen malli onkin siten helppo osoittaa toimimattomaksi. Suurin osa pakkoruotsin tarponneista ei muutenkaan opiskele lääkäriksi. Ei riitä opiskelupaikat nykyisellään edes tulevaisuuden tarpeisiin. Eiköhän ruotsinkielisiä lääkäreitä löytyisi aivan varmasti ilman pakkoruotsia. Virkamiehiltäkin voisi ottaa virkamiesruotsin vaatimuksen pois, eikä käytännössä eroa huomaisi. Samat virkamiehet edelleen hoitaisivat ruotsinkielisiä asioita, mutta muiden ei tarvitsisi enää paeta paikalta kuullessaan ruotsinkielisen nakituksen lähestyvän. Ps. Olen ollut, tiettävästi, venäjänkielisen lääkärin vastaanotolla, jonka suomea hädin tuskin ymmärsin. Koska kuitenkin olin saamassa lähetteen, niin en hienotunteisuuttani viitsinyt vähän välistä kysyä sanotun toistamista, jotta olisin ymmärtänyt kaiken.
Lilli Earl (nimimerkki)
Niklas Herlin on oikeassa. Venäjänkielelle on kysyntää näinä päivinä, Itä-Suomen lisäksi ihan jo Helsingin tavarataloissakin. Parempi olisi kuitenkin opiskella sekä venäjää että ruotsia, eikä sulkea toista pois toisen hyväksi. Itäsuomalsisetkin kun matkustavat, eivätkä aina suuntaa itään. Voi kunpa ruotsinkielen hallinta tekisikin ihmisestä etuoikeutetun ja varakkaan, kuten yleinen käsitys tuntuu olevan. Pihlajanmarjoistako tässä onkin kyse?
Vieras (nimimerkki)
Minäkään en ymmärtänyt yhtään, mitä kirjoituksella haluttiin sanoa - ehkä, että suomenruotsi on kaikille suomalaisille hyvä asia - vai mitä. Ainakaan pakkoruotsia en missään nimessä kannata. Ihminen opiskelkoon niitä kieliä, mitä haluaa.
TakojaIlmarinen (nimimerkki)
Ei kai sitä kaksikielisyyttä vastusteta vaan sen seurauksia. - 5% kansasta aiheuttaa mittavia kuluja 95% kansalle. - Pakkoruotsi on kaiken pahan alku ja juuri. - Suomenruotsalaisten etuoikeudet kaksikielisyytensä takia oppilaitoksiin. - Stephan on luvannut lyödä nyrkkiä pöytään jos tätä suomenruåttalaisten asemaa heikennetään! - Kyllä 95% kansasta vapisee pelosta, kun suomenruåttalainen "leijona" (hiiri) elämöi! :))))))))))))
PekPalo (nimimerkki)
Ruotsin kieli ei ole minkään pahan alku ja juuri. Lopetetaan jo kalistelu tästä "pakkoruotsista". Ruotsi on kouluissa oppiaine siinä, missä muutkin. "Pakkohistoria, pakkomatikka, pakko..., pakko...". Perkele! Hävettää, kun Ylenkin toimittajat haastattelevat ruotsalaista englanniksi! Suomi on 2-kielinen maa ja sillä hyvä. Pulinat ja kalinat pois! Sitä paitsi ruotsin taitamisesta on ainakin minulle omassa ammatissani ollut pelkkää hyötyä. Ja joutavat nämä nykyisetkin opiskelijat ruotsia oppimaan. Elleivät halua pysyä h-tinmoisina juntteina!
Vieras (nimimerkki)
Ruotsin oppiaineella ja vaikka matemaattisilla aineilla on se ero, että matikasta on oikeasti hyötyä tulevaisuudessa ja matikka on oikeasti yleissivistystä. Samoin historia on (oppiaineena) koko ihmiskunnan ja oman kansan kehityksen kannalta mittasuhteiltaan aivan eri luokkaa kuin jokin ruotsi. Ruotsin taidon nimeäminen "sivistykseksi" on piilorasismia: vihjataan ettei suomalainen ole sivistynyt ellei osaa ruotsia. Ruotsin kielen pakko on RKP:n suurin moka. Puri omaan nilkkaan.
TakojaIlmarinen (nimimerkki)
Otet juntti jos et hyväksy pakkoruotsia ja vielä suurempi juntti jos et osaa ruotsinkieltä. Tulee mieleeni vanha tositapaus Stockmannin tavaratalossa. Vanhempi mieshenkilö puhui hieman murtaen suomenkieltä. Tavaralon myyjä halusi väkisin puhua hänelle ruotsia. "Voitteko antaa minulle anteeksi etten puhu ruotsia. Puhun Suomea, Venäjää, Ranskaa ja Saksaa, mutta ruotsinkieltä en osaa" Hän oli siis myös juntti jos on uskomista PekPaloon. Miksi emme uskoisi sillä onhan hänkin JUNTTI leimaamalla muita junteiksi!
Vieras (nimimerkki)
Aivan niin, kun yhdellä on hyötyä ruotsin kielestä, niin koko kansa vain perään, tarvitseeko se sitä tai ei. Egoistista ajattelua. Ja pahinta on kaikki ne etuisuudet joita ruotsalaisilla on. Opiskelukiintiöt, virkamiesruotsi, täysin typerät määräykset kunnissa kieliprosenteissä ja huippuna 3000 riittää pitää Helsinkiä Vantaata Turkua jne 2-kielisinä vaikka ne eivät ole sitä. Suhteellisuuden tajua pitää olla.
eve_avolin (nimimerkki)
Katselin eilen FST5:lta Bettina S:ää, jossa oli vieraana Lill Lindfors. He olivat ohjelmassa sitä mieltä, että suomalaiset ovat suoria ja siten suorastaan töykeitä kun taas ruotsalaiset kohteliaampia, vaikka kieli olisikin yhteinen. Tämä sama ero on mielestäni havaittavissa myös englannin kielen ja suomalaisen ilmaisun välillä. Samoin ranskalainen menee kauppaan sillä asenteella, että voisitteko olla niin ystävällisiä, että myytte minulle jotain. Mitä tulee ruotsin kieleen Suomessa, on aika ajanut jo kauan sitten pakollisen ruotsin kielen opiskelun ohitse. Pakkoruotsi syntyi kylmän sodan ja sopimusyhteiskunnan seurauksena, kun suomettunut Suomi torjui pakollisen venäjän opiskelun kouluissamme. Nyt sitä osataan perustella enää yhteisellä historialla Ruotsin kanssa sekä kiitollisuudenvelalla ruotsinkieliselle sivistyneistölle, koska todellinen tarve koko väestön pakkoruotsille puuttuu. Kuten Wideroos totesi muutama viikko sitten, ilmapiiri on kääntynyt ja on aika katsoa tulevaisuuteen.
tapio_o_neva (nimimerkki)
"Pakkoruotsi syntyi kylmän sodan ja sopimusyhteiskunnan seurauksena, kun suomettunut Suomi torjui pakollisen venäjän opiskelun kouluissamme." Pakkoruotsi syntyi Mauno Koiviston ensimmäisen hallituksen aikana 1968-1970, kun opetusministerinä oli Johannes Virolainen ja Svenska folkpartiet kiristi peruskoulu-uudistuksen mitätöimisellä ainakin kulisseissa. Venäjä keisarikunta ja Neuvostoliitto olivat täysin syyttömiä Svenska folkpartietin suvaitsevaiseen kiristykseen Keskustapuoluetta vastaan.
eve_avolin (nimimerkki)
Suomi halusi koko kylmän sodan ajan kuulua länteen eikä itäblokkiin. Ääneen sitä ei kuitenkaan voinut sanoa, joten Suomi halusi virallisesti olla puolueeton Pohjoismaa. Suomalaiset suorastaan itkivät ilosta, kun Gorbatsov vihdoin 1989 tunnusti Suomen puolueettomuuden. Joten jos Suomi ei olisi ollut niin tukalasti idän puristuksessa, se tuskin olisi hyväksynyt pakollista ruotsin kieltä vaan olisi valinnut pakollisen englannin. No, ehkä se pakollinen venäjä torjuttiin jo sodissa ja sillä, ettei Suomea koskaan miehitetty, mutta täysin syytön Neuvostoliittokaan ei pakkoruotsiin ole.
Vieras (nimimerkki)
pirjo-maarit: "hieman hämmästelen tätä "noitavainoa", mitä nyt usein tapaa ruotsinkielen opetusta kohtaan kouluissa." Hämmästeletkö myös sitä suomen kielen kammoa, jota esiintyy ruotsinkielisissä kouluissa ja ruotsinkielisissä päättäjissä? "Pitää kai kaksikielisessä maassa voida opiskella myös toista kotimaista kieltä" Missä se kaksikielinen maa on? Ei ainakaan täällä! Suomi on yksi maailman yksikielisimpiä maita, ruksi ruotsalaisia alle 5%! "Toinen kotimainen" on varmaan se saame... Westön jaaritukset ovat sitä luokkaa että huh! Harvoin on jäänyt suuren yleisön keskuudessa kesken kirja, joka on "palkittu". Tai ainakaan kehdattu ääneen tunnustaa. Niklas kirjoittaa: "Mutta jos suomenruotsista tehtäisi tällainen aito eliittikieli, josta ollaan ylpeitä, sen pitäisi olla hauska asia." Olisiko pitänyt, Niklas, oikaista ja ehdottaa suomea täksi eliittikieleksi, jos Kivimäen mukaan sellainen pitää kerran olla. Siitähän suomalaisten pitäisi olla ylpeitä!
pirjo-maarit liflander (nimimerkki)
virallisesti kaksikielinen maa. Valtionvirastoissa esimerkiksi pitää osata ruotsia, olen ollut valtion palveluksessa ja siellä pitää pärjätä asiakaspalvelussa molemmilla kotimaisilla kielillä. Niin kauan kuin näin on, pitää jossakin saada opetusta kyseisestä kielestä. Muussa tapauksessa pitää tehdä muutos tähän asiaan.Monissa valtion viroissa vaaditaan yhäkin kielitodistus ruotsista.
Vieras (nimimerkki)
Koskee vain valtion virastoissa työskenteleviä. Laki sanoo vain että on varmistettava ruotsin kielen osaajan saatavuus, ei siis sitä, että kaikkien on osattava ruotsia. Poliittinen termi "toinen kotimainen" olisi syytä jo unohtaa ja sinunkin liturgiasi näyttää olevan suoraan vanhentuneesta Rkp:n propagandaoppaasta. Kannattaa käydä uusimassa se.
pirjo-maarit liflander (nimimerkki)
20 vuotta asiakaspalvelussa eri virastoissa, ja kaikissa vaadittiin kaikilta, jotka luukulle joutuivat ruotsinkielen taitoa.Ruotsinkielistä asiakasta piti osata palvella ruotsiksi. Älä sinä opeta minua, tiedän kyllä nämä systeemit.Tämä tapahtui ihan 2000 luvulla. Hoida sinä vaan omat vanhentuneet käsityksesi kuntoon, taidat elää ihan viime vuosisadalla. Ja uskalla ilmaista itseäsi omalla nimelläsi, äläkä piileskele nimimerkin takana.En arvosta nimimerkkejä. Ruotsi on täysin virallinen toinen kotimainen kieli yhä. Eri asia, pitääkö olla, mutta on.
Dejavu (nimimerkki)
We must be the change we wish to see.(Gandhi)
Nimimerkillinen (nimimerkki)
"Älä sinä opeta minua" Jos et ymmärrä lain henkeä niin kyllä minun täytyy opettaa. Silloin kielilain tulon aikaan Johannes Koskinen selitti juuri asian niin, että kielilakia ei saisi käyttää aseena vaan se määrittelee minimitason. Siis: virastossa pitää olla ruotsinkielen taitoinen henkilö JOS ruotsia nyt joskus sattuisi joku tarvitsemaan. Eri asia on juuri se kaikille PAKOTTAMINEN, ihan kuin jokainen suomenkielinen olisi valmistautumassa valtion virkaan palvelemaan ruotsinkielistä. "Hoida sinä vaan omat vanhentuneet käsityksesi kuntoon, taidat elää ihan viime vuosisadalla." Minun näkemykseni on vapaus valita kielet, uutta tällä vuosituhannella - sinun taas Freudenthalilaisen tyyliin ajatukset ovat 1800-luvulta. Minä en arvosta nimimerkkien arvostelijoita, mutta niin kauan kuin nimimerkin käyttöä ei ole kriminalisoitu, nimimerkin käyttö kai sallitaan. Tosin suvaitsevaisuus ei koskaan ole kulkenut käsi kädessä ruotsinnuolijoilla vaikka RKP mainoksessaan kehuukin avoimuutta, suvaitsevaisuutta ja liberaalisuutta. Ai niin, mutta sehän on vain mainos.
pirjo-maarit liflander (nimimerkki)
Eipä tunnu löytyvän tuota muiden arvostamista sinultakaan.Lisäksi minulla ei ole mitään tekemistä minkään puolueen kanssa, eikä varsinkaan RKP:n. Itse et tunnu hyväksyvän muiden mielipiteitä lainkaan, kaikkien pitäisi olla samaa mieltä kanssasi. Kerroin vain, että valtiolla edelleen pitää osata ruotsia, se on fakta tietoa.Itse en nyt ole enää valtiolla muista syistä kuin tämä kieliasia. Jos ette usko ja hyväksy, oma asianne, en ole kiinnostunut. minä en ole tätä sääntöä laatinut, enkä mahda sille mitään. Nimimerkin takaa voi huutaa vaikka mitä kenelle tahansa, omalla nimellä ei uskalleta sanoa mitään.Esimerkiksi täällä Helsingissä käy kyllä paljon ruotsia puhuvia asiakkaita eri virastoissa mm Poliisilaitoksella, joissa puhutaan ruotsia henkilöille, jotka sitä itse puhuvat äidinkielenään, sanokaa nyt ihan mitä haluatte.
Nimimerkillinen (nimimerkki)
"Eipä tunnu löytyvän tuota muiden arvostamista sinultakaan." Niinhän minä sanoinkin, kuten sinäkin. "Itse et tunnu hyväksyvän muiden mielipiteitä lainkaan, kaikkien pitäisi olla samaa mieltä kanssasi." Tuon olet päätellyt omassa päänupissasi. Olen arvostellut ainoastaan keinotekoista kaksikielisyyttä ja pakollista ruotsia. "Kerroin vain, että valtiolla edelleen pitää osata ruotsia" Ja minä kerroin, miten se oikeudenmukaisesti toteutettaisiin. "Nimimerkin takaa voi huutaa vaikka mitä kenelle tahansa" Niin näköjään "nimenkin" takaa. "virastoissa mm Poliisilaitoksella, joissa puhutaan ruotsia henkilöille, jotka sitä itse puhuvat äidinkielenään" Tuohonhan pitäisikin pyrkiä. Ruotsinkieliset enemmän palvelualoille palvelemaan niitä ruotsinkielisiä. Nythän on 18-19 suomalaista valjastettu yhden ruotsinkielisen palvelemiseen.
pirjo-maarit liflander (nimimerkki)
Mikäli tarkoitit minua, en ole ruotsinkielinen. Ja kaikilta todella vaadittiin ruotsinkielen osaamista.Ruotsinkielisiä siellä ei ollut yhtään, siis äidinkielenään puhuvaa. Olet itse väärinymmärtänyt alunperin mitä tarkoitin.Opettele sisälukutaitoa.
Nimimerkillinen (nimimerkki)
"Mikäli tarkoitit minua, en ole ruotsinkielinen." Ruotsinkielistä pahempi on ruotsinmielinen suomalainen. Sanoit: "Esimerkiksi täällä Helsingissä käy kyllä paljon ruotsia puhuvia asiakkaita eri virastoissa mm Poliisilaitoksella, joissa puhutaan ruotsia henkilöille, jotka sitä itse puhuvat äidinkielenään, sanokaa nyt ihan mitä haluatte." Nyt väitit että ruotsinkielisiä ei ollut yhtään. Kumpi pitää paikkansa? Pitäisikö opetella kirjoitustaitoa? Muuten kyllä kritisoin ainoastaan tuota pakollista virkamiesruotsia. Miksi Venäjän rajalla rajavartijat joutuvat pakkoruotsin tunneille?
pirjo-maarit liflander (nimimerkki)
vastauksia kysymyksiisi, kysy viisaammilta.Toivotan hyvää joulunalusaikaa ja kaikkea hyvää elämääsi. Itse en enää opiskele ja olen jo niin vanhakin, että jään jonkun vuoden kuluttua jo eläkkeellekin. Toivotan menestystä elämääsi ja toivon, että saat valita niitä kieliä luettavaksi lapsillesi, joista hyödytte ja pidätte eniten. Joten ei kannata vastata enää minulle. Kiitos kommenteista ja menestystä elämääsi. Toivon hartaasti, ettei sinun tarvitse tätä ruotsia opiskella nyt missään koskaan enää. Olen sen verran vanhempi, että minun aikanani ei ollut tällaista keskustelua. Minusta koulussa esimerkiksi pitkä kemia oli paljon vaikeampaa kuin ruotsi. Mutta koemme asiat eri tavalla. Hyvää jatkoa sinulle ja pärjäile!Loppujen lopuksihan vain asiat riitelevät eivät ihmiset, toivon näin.
Nimimerkillinen (nimimerkki)
"Olen sen verran vanhempi, että minun aikanani ei ollut tällaista keskustelua." Kuvasta päätellen olet kyllä nuorempi kuin minä, tai sitten nettiin panemasi kuva on vanha. :)
pirjo-maarit liflander (nimimerkki)
ei ole vanha kuva, mutta olen säilynyt niin nuorena että luulevat jopa 20 v nuoremmaksi jep Kaikkea parasta sinulle!
niklasherlin (nimimerkki)
Suomihan on eliittikieli, josta eri murteineen ainakin tähän saakka on pidetty hyvää huolta. Siitä on suomenkielisenä syytä olla ylpeä. Niko H.
HE (nimimerkki)
Terve Niklas, hyvä että keskustelet asiasta. Olen ehdottanut HBL:päätoimittajalle että huomioisivat myös suomenkieliset lukijat, kirjoittamalla tiivistelmän uutisista suomeksi. Tämä voisi jopa nostaa ko. lehden lukijakuntaa ! Eivät vaivautuneet edes vastaamaan. Olen silti edelleen suomenruotsalainen. Nilas, voisitko sinä tehdää vastaavasti, tehdä uutissivu ruotsiksi?? T/HE
raimeli (nimimerkki)
Ruotsinkieli on hyvä kieli ruotsalaisille. Vihan suomenruotsalaisuutta kohtaan saa aikaan sellaiset suomenkieltä osaavat suomenruotsalaiset, jotka eivät ymmärrä tai ei halua ymmärtää, missä ei ole soveliasta puhua ruotsia.
m.vilmi (nimimerkki)
HBL sensuroi suomenkieliset komentit pois keskusteluista, vaikka sen keskustelusäännöissä lukee: "På www.hbl.fi publiceras kommentarer på svenska och de andra nordiska språken". Kai suomi on kuitenkin pohjoismainen kieli? Eivät vaivautuneet vastaamaan tähänkään kysyttäessä.
m.vilmi (nimimerkki)
suomi ei ole Nordiska språk vaan "språk i Norden"
joutomies (nimimerkki)
Vertailu kirjoitetun suomen ruotsin ja riikinruotsin välillä ei ole ihan oikein. Niissä ei ole juuri eroa. Mutta sitten kun puhutaan murteita, niin niissä on vuosisatojen tuomaa eroa, ja paljon. Olen kotoisin Vaasasta ja kun menee viisikymmentä kilometriä etelään tai pohjoiseen, niin eipäs enää ymmärrä puhuttua. Mutta hauskaahan se vain on. Minulla on myös riikinruotsalaisia sukulaisia, jotka eivät osaa juuristaan huolimatta suomea. He vaihtavat yleensä kielen englanniksi, koska arvelevat minun saavan siitä paremmin selvää. Vaimoni on savolainen, hän toimii tulkkina matkalla Savossa.
sari suomalainen (nimimerkki)
Pidän suomenruotsalaisista ja minulla ona ina ollut ystäviä heidän joukossaan, mutta miksi he eivät opettele kunnolla suomea, se on ainoa asia joka ärsyttää. ETTÄ FIKSU IHMINEN EI OPETTELE KOTIMAANSA PÄÄKIELTÄ. Monet heistä kuitenkin osaavat aivan puhdasta suomea, joten kommunikaatio sujuu.
andersin (nimimerkki)
Yksi syy on suomenkielen osaamisen tarpeettomuus, kun kaikki ystävät ja tuttavat ovat ruotsinkielisiä ja kaikki media (tv, sanomalehdet, radio, internet) sujuu ruotsinkielellä. Näin Maalahdessa.
Tepeteus (nimimerkki)
Suomenruotsalaisuuden tekohengityllä pakkoruotsin avulla on uskomattoman pöljät seuraukset. Tohmajärvellä peruskoulu on yrittänyt vuosia saada vaihdettua pakkoruotsia venäjän kielen opiskeluksi, mutta eihän se Opetusministeriön byrokraateille tosiaankaan sovi. Viime eduskuntavaalien alla naapurissa Kiteellä televisioidussa vaalipaneelissa oli jopa Ruotsalaisen kansanpuolueen Thors mukana, vaikka RKP:llä ei edes ollut ehdokkaita koko vaalipiirissä! Hän tuntui olevan paikalla vain sanomassa sanansa Tohmajärven koulun pakkoruotsista, hän kannatti sitä ehdottomasti. Ja Ylen demokraattiseen tyylin hän sai myös viimeisen puheenvuoron aiheesta. Paikalliset ehdokkaat vaiennettiin, toimittaja kielsi jatkokommentit. Uskomatonta mutta totta nykypäivän Suomessa! Tällaisessa poliittisessa todellisuudessa joutuvat suomalaiset elämään Itä-Suomessa. Ei ihme että suomenruotsalaisuutta pidetään herrojen metkuina.
KKalevi (nimimerkki)
piihuusko (nimimerkki)
Pakkoruotsi oli minulle suorastaan painajainen lukihäiriöni takia. Selvisin siitä yläasteella jotenkin saaden päästötodistukseen numeroksi 5. Lukiossa tuli sitten seinä vastaan. Olen kotoisin Jämsästä eikä siellä oikein ymmärtänyt ruotsin kielen merkitystä. Myöhemmin Helsingissä asuessani olen yrittänyt harjoitella edes ymmärtämään ruotsia, puhuminen onkin jo toinen juttu. Toivon häiriöisenä että pakko poistetaan Ruotsin opiskelusta. Suomenruotsalaisia vastaan minulla ei ole mitään.
tapio_o_neva (nimimerkki)
Itselläni ruotsi taisi olla 9 tai 10. Siitä on ollut jonkin verran apua myös Norjassa opiskellessani kahteen otteeseen. Silti kuitenkin arvostan sitä, että Suomi voisi siirtyä venäjän ja ruotsin kielten osalta NATO-maiden tasoiseen vähemmistön suosimiseen esimerkiksi Viron, Latvian ja Liettuan tapaan. Ruotsi on länsisuomalaiselle ja venäjä on läntiselle itäsuomalaiselle miehittäjien kieli.
Komennusmies (nimimerkki)
Ruotsi ja venäjä on kaikille isänmaata arvostaville suomalaisille miehittäjien kieli.
Haggis (nimimerkki)
Kummisetäni oli ruotsinkielinen ja puhui hieman "hoono soomi", mutta oli hyvin isänmaallinen, sosiaalinen ja mukava. Suomi olisi kulttuurilliseesti ja henkisesti aika köyhä maa ilman ruotsinkielisiämme. Ymmärrän hyvin ruotsinkielisten huolta oman kulttuurinsa säilyttämisen puolesta. En kuitenkaan ymmärrä sitä, miksi 95%:n enemmistön on pakko opiskella ruotsin kieltä, jotta pieni vähemmistö saisi kaikki palvelut äidinkielellään. Tunnen akateemista maailmaa, missä tietyn tasoisiin yliopistovirkoihin vaaditaan pakollinen ruotsinkielen taito. Itse on ole koskaan tarvinnut ruotsin kieltä virassani, mutta pakko on ollut tentti läpäistä. Toisaalta, alallamme tutkimuksessa ja opiskelussa englannin kielen taito on ehdoton edellytys ammatissa toimimiseksi. Käytännössä kaikki oppikirjat, tutkimus ja muu informaatio on 100%:sti englannin kielellä. Kaikki väitöskirjat tehdään englannin kielellä. Ulkomaiset opiskelijat opiskelevat englannin kielellä ja vierailevat tutkijat käyttävät englannin kieltä. Ruotsia ei koulussamme käytä juuri kukaan. On esitetty, että korkeakouluihin pitäisi saada enemmän kainsainvälistä vaihtoa: opettajia, opiskelijoita, tutkijoita, professoreita. Ulkomaisten professoreiden ja opettajien esteenä on kuitenkin se, että virkoihin vaaditaan lain mukaan pakollinen Suomen ja Ruotsin kielen taito. Tämä on suorastaan järjetöntä. Ulkomaisten huipppututkijoidenkin viransaannin esteenä on siis Suomen tai Ruotsin kieli. Suomalaisia tutkijoita sen sijaan on esim. professorein ulkomaisissa yliopistoissa. Virran pitäisi mennä molempiin suuuntiin. Kansainvälisty tässä sitten. Eikö jokaisen instituution pitäisi itse voida päättää, mikä on vaadittava kielitaito käytännön vaatimusten ja terveen järjen mukaisesti. Suomen ja Ruotsin kielen pakko ei enää nykymaailmassa saisi olla joka paikassa asia, joka pitäisi laissa määrätä. Suomenruotsalaisuudesta on tullut nykymaailmassa monin paikoin älytön byrokraattinen riippakivi. Ruotsinkielinen kulttuuri kyllä tulee säilyttää. Yhteiskunnan pitäis voida elää ja muuttua ajan kehityksen mukaisesti.
Pentti TervonenVieras (nimimerkki)
Luulen, että monen ruotsinkielen ihailu kumpuaa alemmuuskompleksista: ennenhän nämä tekoruotsalaiset olivat rikkaampia ja paremmissa asemissa yms,johtuen vuosisatoja jatkuneesta suomalaisten sortamisesta ja hyväksikäytöstä.Huvittavaa on, että näissä ruotsalaisissa on hyvin paljon savolaisia ja muita kelkkansa kääntäneitä,varsinkin miehiä ,jotka ovat naineet ruotsinkielisen frouan,joka pitää huolen,että lapset käyvät ruotsalaista koulua. Niin ja sitten yhä enemmäm joukossa on mustia,vietnamilaisia,venäläisiä "ruotsalaisia",jotka vain haluavat ruotsalaisten etuoikeudet-
Vieras (nimimerkki)
"kun menee viisikymmentä kilometriä etelään tai pohjoiseen, niin eipäs enää ymmärrä puhuttua. Mutta hauskaahan se vain on." Hauskaa kun ei ymmärrä? Hyvin olet nimimerkkisi valinnut :)
Suuri ikäluokka (nimimerkki)
Me suuret ikäluokat opittiin helposti ruotsia. Me, jotka pääsimme oppariin. Keskikoulun ja lukion opetus oli siihen aikaan laadukasta ja tavoitteet korkealla. Ruotsi alkoi jo oppikoulun ekaluokalla ja kun sitä kahdeksan vuotta opiskeli, niin olihan ne pohjat melkoiset työelämään mennessä. Olen asunut Ruotsissa vain 5 kuukautta. Aikanaan katsoin Ruotsin tv:stä elokuvia, joissa oli ruotsinkielinen tekstitys. Ja opin ruotsia ihan kunnolla. Amerikassa tapasin Ruotsin ruotsalaisia ja tunsimme olevamme veljiä keskenämme. Pohjoismaisuus, ja ruotsinkieli, yhdisti meidät täydellisesti. Sääli on, jos ruotsinkielen pakollisuus lopetetaan Suomen koululaitoksessa. Suomenkieliset ovat kirjakielestään kiitollisuudenvelassa suomenruotsalaiselle sivistyneistölle. Hekin yrittivät voimiensa mukaan opetella suomea. Nyt voisimme maksaa velat ja antaa ruotsinkielelle edelleen elinmahdollisuudet.
eve_avolin (nimimerkki)
Täytyy taas ihmetellä tätä velka-asiaa. Miksi ylipäätään demokraattisessa maassa pitää kysyä, mitkä ovat esi-isiesi saavutukset, onko äänesi kuulemisen arvoinen? Juureni ovat sekä ruotsinkielisessä että suomenkielisessä sivistyneistössä, joka on ollut rakentamassa tätä maata. Silti ääneni ei riitä siihen, että saisin vapaasti opiskella niitä kieliä, joita tarvitsen eniten. Kuinka kauan sitä kiitollisuuden velkaa pitää ruotsinkieliselle sivistyneistölle maksaa? Riittääkö 100 vuotta vai voidaanko jo alkaa katsoa tulevaisuuteen?
Vieras (nimimerkki)
Ensin jutustelet niitä näitä omaa historiaasi etkä edes kerro, onko SE syy pakkoruotsittaa koko Suomi. Sitten sanot että "Nyt voisimme maksaa velat ja antaa ruotsinkielelle edelleen elinmahdollisuudet." Mitkä helvetin velat?
TiuskeaRakki (nimimerkki)
Niinhän se aloitetaan aina läpsäisemällä kriitikoita primitiivireaktioista tai vaikka mistä. Siihen loppui minun osaltani tämän tekstin lukeminen, koska luultavasti osaisin kirjoittaa sen jo itsekin, sen verran monta kertaa on näitä tullut luettua että sisällön tietää ennalta. Jospa se suomenkielisyyden pelko ja viha ja kielipoliittisen kritiikin kuuntelemisen haluttomuus saataisiin joskus voitettua ja voitaisiin huomata että siinä missä "ruotsinmieliset" tuottavat puppua tyyliin "minusta on kiva puhua ruotsia joten kaikkien pitää puhua ruotsia" ja se on ihan hyväksyttävää, suomenkielinen voi kirjoittaa vaikka miten asiallisen kritiikin ja se kuitataan vain primitiivireaktiona. Ajatus siitä että joku eliittikielen osan automaattisesti ansaitseva kieli pitää opettaa kaikille jotta enemmistöstä ei tule syrjäytyneitä juntteja on ainakin minun korvaani täysin kyseenalainen. Näitä esimerkkejä varmasti löytyisi historiasta, eikä yhtäkään niistä ole pidetty ymmärtääkseni "kielikylvetettävän" väestön kannalta oikeudenmukaisena. Monet suomenruotsalaiset tosiaan ovat oikeasti ihan ok; monet ovat täysiä kusipäitä tässä kieliasiassa. Se riippuu ihmisestä. Suomenruotsalaisuus ilmiönä on luotaantyöntävä koska se vaatii "palvontaa", johon ainakaan minun selkärankani ei taivu. En mitenkään pysty ajattelemaan, että minulla jotenkin oikein kuuluisi olla toissijainen rooli elämässä jos en ala identifioitua toisen ihmisen äidinkieleen, jotta pääsisin osaksi "eliittiä". Mahdollisen eliittiin kuulumiseni haluan rakentaa itse enkä tavoitella sitä kuulumalla johonkin kielipoliittiseen nomenklatuuraan jossa kaikki ovat sitä mieltä että ruotsi on jättekiva. Nyt taisi loppua usarin lukeminen minun osaltani vähäksi aikaa. Tämä alkaa kuulostaa ihan Hesarilta.
Vieras (nimimerkki)
Ruotsalaisen hienotunteellisista? mitä se on kun esimerkiksi katsotaan historiaa+ Ei ainakaan Suomenkieliset ole saanet siitä nauttia .Ja nämä meidä pienet Suomen ruotsalaiset tekevät samaa perässä mitä emomaa lännessä edessä, mutta raha kai korruptoi.
erkki mattila (nimimerkki)
Kyllä meänkielellä pärjää hyvin Tornionlaaksossa. Meänkieli on lähempänä suomea kuin ruottia. Se taas johtuu siitä että poikkinainti toimii niin että ruottalaiset miehet hakevat vaimonsa mieluummin Suomesta kuin Ruottista. On tietenkin selvää että äidit puhuvat lapsilleen ensin suomea kuin ruottia ja siitä syntyy meänkieli. Kun menet Ruothiin voit puhua suomea ja meänkieltä. Kun tulet Suomeen puhu meänkieltä. Niin se vain toimii.
tuulakiilamo (nimimerkki)
En usko, että Niklas Herlin ei ymmärrä sitä, että useimmat suomenkieliset haluavat opiskella ensimmäisenä sitä kieltä, jonka he kokevat tulevaisuuttaan ajatellen tärkeimmäksi. Useimmiten ne kielet ovat Euroopan valtakieliä tai globaalisti ajatellen merkittäviä kieliä kuten kiinankieli tai venäjä. Demokratiassa pitää olla oikeus siihen. Halutessaan kansalainen voi valita myös ruotsin ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen, mutta siihen ei saa pakoittaa, kuten edelleen tehdään. Ruotsin kieli ansaitsee paikkansa vapaaehtoisesti opiskeltavana kielenä.
mattivuorio (nimimerkki)
Vrt. useimpien leipäpappien saarnat!
siviilitarkkailija (nimimerkki)
Mitä eroa on suomalaisella ja suomenruotsalaisella insider trading rikollisella? Hah, huomasitte varmasti vitsin, sehän on tietysti se että jälkimmäinen ei ole lainkaan rikollinen vaan hyvää vanhaa maantapaa kavereiden kanssa harrastava miellyttävä henkilö. Mutta se edellinen on törkeä, talouselämää vääristävä tyypillinen harmaan talouden edustaja. Fasaanijahdissa ei voi tehdä talousrikoksia, johan sen ymmärtää tyhmempikin toimittajaplanttu. Niklas on kaikesta päätellen elänyt niin elitistisen opiskeluelämän kuin mitä tekohengitystasavallassa voi elää. Tästä on luonnollisena seurauksena elitistisen elämän ymmärrystä noin laajemminkin. Tosin tämän elitistisen kielielämyksen rajoittavana tekijänä on kirkkonummen (kyrkslätt) ja töölön (tölö) määrittelemä ankkalampi. Eräänlainen kultainen ankkalampi. Ja kun tähän lisätään ankanpoikien toteamus:"Titta, Aleksander Lukas har änny en silversked i munnen!" niin lienee selvä että yhteiskuntasuhteiden, ammatillisen tulevaisuuden ja yhteisen asian hoitaminen muuttuu luonnolliseksi velvollisuudeksi jota lammikkoperinne velvoittaa koska "Nobless oblige!" Räpylät päristen kohti isien työpaikkaa, jossa luonnollisesti kaikki ovat valintatilanteessa tasa-arvoisia, kunnes tulee se pieni mutta tärkeä kielikysymys. Näin varmistetaan se että isien työpaikka siirtyy oikeille eikä väärille pojille tai tytöille. Jos nyt olisi päässyt käymään niin ikävästi ettei selektiivinen oppilasvalinta eliittioppilaitoksen valintaperusteissa olisi karsinut näitä vääräkielisiä pois hakijajoukosta. Samalla pidetään huoli siitä, että yrityksen johtoportaassa osataan tärkeimmässä vaiheessa aina kanavoida intressit oikeaan suuntaa tai vaikka ei kanavoitaisi, niin ainakin varmistetaan se että pappa betalar i framtiden ocså. Härregud jos joku ei tätä ymmärrä. Niklas edustaa katoavaa kansanperinnettä. Miellyttävää suomenruotsalaista mennyttä maailmaa. Sitä maailmaa jolle ihmisten luonnollinen epätasa-arvo ja sukuhistorian merkitys ovat pysyviä arvoja. Tässä maailmassa ei ole ymmärrystä eurooppalaiselle tasa-arvo, ja vapausajattelulle. Omalla tavallaan dinosauruksen huuto maassa etenevien nisäkkäiden temmellykselle.
Magerosmus (nimimerkki)
Etkö oikeasti ota kantaa? Suomessa asuu varmaan 4 000 000 ihmistä joille ruotsinkielinen tulee vastaan alle kerran vuodessa! Minkä takia KAIKKIEN pitää opiskella sitä suomenruotsin kieltä? Mietipäs sitä!
SIMO PERTTULA (nimimerkki)
Eliitin käyttämä pakkosatakunnan murre! Sen hyvä osaaminen on tie vihreälle oksalle. Satakunnan murre on hyvä sekoitus Suomi-Ruotsi-Venäjä kielistä! Sen osaaminen takaa, että tulee hyvin toimeen, mistä ilmansuunnasta tahansa, sukujuuriltaan peräisi olevien ihmisten kanssa. Olen tutustunut kirjaan, jossa kerrotaan Pietarin seudulta lähtöisi olevan suvun vaiheista. Pietarista Hattulan kautta eteläiseen Suomeen tulleen suvun elämästä ei värikkyyttä puutu. Samoin on laita kielenä Satakunnan(Porin) murteesta!Jo tämän kirjoittamani syvällinen ymmärtäminen, on osoitus ymmärtää Suomen eliittikieltä
Kaija Kuopila (nimimerkki)
Lapsuuteni Hgissä puhuttiin suomea, ruotsia, sekamelskaa, venäjää , saksaa jne. Ruotsin kielen taito oli itsestään selvä, jonkun verran opetin lapsillenikin jA iloissaanhan sitä sölkkäsivät. Opetusministeriksi nousi (ehkä 80 luvun alussa) Riitta Uosukainen ja iloinen sölkkäys loppui. Ruotsi muuttui "pakko-ruotsiksi", sitä opetetiin inhoamaan. Kyllä suomenruotsalaiset ovat periaatteessa yhtä isänmaallisia kuin suomalaisetkin. Astrid Thors ja monet muut ovat tosin vieraantuneet suomalaisten arjesta, joten järjettömiä suomalaisille epäedullisia päätöksiä tehdään. Mutta niin on vieraantuneet vihreät, kokoomuslaisista osa, puhumattakaan nyt demareista. He ovat vuoroin marssineet DDRn, vuoroin Putinin tahdissa ja jopa tietoisesti. Vihreät taas touhuaa tyhmyyttään kuin siat vatukossa. Nuorena opitusta ruoninkielen taidon rippeistä minulla on nykyäänkin paljon iloa. Asun vauraassa etelä-euroopan kaupungissa ja suurin osa mamuista on englantilaisia, mutta ruotsalaiset, norjalaiset, tanskalaiset hyvinä kakkosina ja kaikkien kanssa tulen toimeen ruotsillani. Ruotsalaiset ovat tunnollisia ja rehellisiä ainakin täällä
MerjaH (nimimerkki)
Mie vastaan vain tuon perusteella (ensin) mikä oli plokattu tekstistäsi etuflemehrin: eli että et tunne itseäsi syntiseksi siksi, että pidät suomenruotsalaisuuvesta. No, en miekhään.
Hannu Myllynen (nimimerkki)
Olen aina tyytyväinen kun ruotsinkielen taidostani on hyötyä. Lapseni ovat kaksikielisiä ja ruotsia äidinkielenään puhuvat sukulaiset ja tutut parhaimmasta päästä. Mielelläni käyn ruotsinkielisissä teatteriesityksissä ja luen kirjallisuutta ml HBL. Mutta päähäni ei mahdu, että ihmisten vapautta päättää mitä kieliä tarvitsevat ja tai haluavat opiskella pitää rajoittaa? Kilpailukykymme kärsii ja on kärsinyt kielitaidottomuudestamme. Suomi ja ruotsi ovat mikroskooppisen pieniä kieliä ja maailmalla ymmärtämättömiä. Tarvitsemme venäjän, kiinan, espanjan, saksan ja ranskan kielen taitoisa enemmän kuin mitä meillä on tarjolla. Ruotsinkieltäkin tarvitsemme muttemme pakolla. Kysymys on kansalaisten ja kansakunnan sivistyneisyydestä.
JanneGPirinen (nimimerkki)
Hienoa että rinnastit ruotsinkielisen vähemmistön savolaisiin. Nyt pakkosavo peruskouluihin, tai Itä-Suomi itsenäiseksi!
Vieras (nimimerkki)
Mielestäni on aivan outoa tämä kauan kestänyt sanailu-kiista kahden kielen välillä. Mutta on hyvä, että asiat tuodaan julki, jos kerran näin on, että joitakuita niin kauheasti sapettaa täällä Suomessa ruotsin kieli ja siihen liittyvät asiat. Tuntuu vaan niin perin kummalliselta, kun moni, melkeenpä kaikki meistä ovat olleet aikojen alussa 1700 luvulta lähtien ruotsinkielisellä nimellä varustettuja. Sukututkimusta tehdessä havaitsee, että kaikki me ollaan oltu Lyydioita och Hanseja. Sukuniminä Sjähl eller Hedman. Suomettumisen myötä muuttui moni sukunimi. Ennenaikaan maalaistalojen ylpeät tyttäret jopa toivoivat kutsuttavan itseään itse keksimillään ruotsinkielisellä sukunimillä sulhaskandinaateille esitellessään itsensä fiinimpinä kansalaisina. Olisko tämäkin suomi-ruotsi kielisotamme jatkoa sille, että jotkut eivät vaan halua olla huonompia kuin fiinimmät svenskapratandet? Joskus huvittaa seurata kielikeskustelua, mutta silti suurella mielenkiinnolla. Hemmetin bra, Niklas, että otit Sinäkin tämän aiheeksesi. Lycka till, olet aina niin oikeassa monessa asiassa, ehkäpä jo siksikin, että olet ollut niin kauan sellaisten asioiden keskellä, jotka antavat kokemusta ja tietoa puhua kieliasioistakin asiantuntemuksella. Hyvä niin.
Anna-Liisa (nimimerkki)
Lilli Earl kirjoitti 9:58: "Sitä paitsi oli tosi hauskaa kuunnella kun italialaiset miehet mittailivat ääneen minun ja ystävättäreni ulkonäköä. Leuat loksahtivat kun hymyilin ja kiitin kommenteista...italiaksi." :D Täytyy sanoa, että en olisi hoksannutkaan että osaan italiaa nyt kun olen lukenut pakkoruotsini. Saksaa tosin opin parhaiten opiskelemalla saksaa, ranskaa opiskelemalla ranskaa ja venäjää opiskelemalla venäjää. Ruotsia opin parhaiten opiskelemalla ruotsia. No. Väsynythän tuo porttiklisee jo on. Mitä blogi-isännän omaan merkintöön tulee: tosi hyvä! En ole oikeastaan eri mieltä mistään. Minulle ruotsin taito on erityisesti verkkomedian aikakautena antanut paljon, kun on voinut seurata asioiden ja tapahtumien käsittelyä Ruotsissa. Ruotsalaismediassa on aina vähän erilainen näkökulma kuin suomalaisessa. Siltikin vastustan pakkoruotsia ja siihen liittyvää virkaruotsipakotusta - asioiden hoitamisen äidinkielellä voisi mahdollistaa vähemmälläkin väestön röykytyksellä. Maantieteellistä erikoistumista, ajan varaamista erityiselle ruotsintaitoiselle viranhaltijalle supisuomalaisimmissa kunnissa jne. Mutta suosittelen lämpimästi ruotsin opiskelua vapaaehtoisesti.
StupendoNiina (nimimerkki)
Lilli Earl kirjoitti 9:58: "Sitä paitsi oli tosi hauskaa kuunnella kun italialaiset miehet mittailivat ääneen minun ja ystävättäreni ulkonäköä. Leuat loksahtivat kun hymyilin ja kiitin kommenteista...italiaksi." :D Täytyy sanoa, että en olisi hoksannutkaan että osaan italiaa nyt kun olen lukenut pakkoruotsini. Hahaa :D Päivän naurut! Grazie Grazie!
Lilli Earl (nimimerkki)
Kiva, jos teillä oli hauskaa, Anna-Liisa ja StupendoNiina. Suosittelen kuitenkin luetun ymmärtämis- kurssia ennenkuin alatte opiskella mitään kieltä. Italia-kevennys oli yhdistettynä aiheeseen: Kulttuureista saa enemmän irti, kun osaa kyseisen maan kieltä. Länsinaapuri on jäänyt monelle hyvinkin vieraaksi ja kieliriitojen vuoksi myös kuilu suomenruotsalaisten kanssa vain kasvaa.
camunen (nimimerkki)
Jotenkin vaan tuntuu siltä että suomalainen yhä pohjimmiltaan pelkää ajatella omalla päällään koska on opetettu luottamaan ylhäältä annettuun Sanaan.
Lempi (nimimerkki)
Ihminen ihmisenä. Kaikki ihmiset ovat enemmistöjä ja vähemmistöjä erilaisissa asioissa. Minkälaisissa asioissa kommentoijat ovat itse mielestään enemmistöjä ja vähemmistöjä? miten syrjintää, ihan turhia ennakkoluuloja ja syrjäytymistä voisi mielestänne vähentää? Yhteisvastuukeräyksen sivuilla voi haastaa ennakkoluulojaan www.yhteisvastuu.fi/2009/ ja SPR:n sivuilla voi luopua ennakkoluuloistaan www.redcross.fi/ext/ennakkoluulot/. Ennakkoluulot ja harhaluulot, joista voi luopua voivat myös olla ennakkoluuloja rantaruotsalaisista, suomenruotsalaisista, helsinkiläisistä, himangalaisista, pohjanmaalaisista, maalaisista, tornionlaaksolaisista yms... Ehdotuksena Uudessa Suomessa voitaisiin tehdä artikkelisarja, jossa esiteltäisiin erilaisia kulttuureja, enemmistöjä www.suomi.fi ja vähemmistöjä www.vahemmistovaltuutettu.fi erilaisissa asioissa sekä Suomessa, että kansainvälisesti www.global.finland.fi ja kuntia www.kaks.fi ihan turhien ennakkoluulojen vähentämiseksi www.vuoropuhelu.fi. Keskustelua Suomesta ja suomalaisuudesta www.mitasuomion.fi. Tietopaketti perustietoa Suomesta www.suomi.fi. Kielitaidon ja lukutaidon lisäksi kulttuurinen lukutaito on tärkeää. Hyvä kansallinen ja kulttuurinen itsetunto vahvistaa myönteistä suhtautumista sekä suomalaisiin, että kansainvälisiin mahdollisuuksiin. Kaikki lapset, nuoret, aikuiset ja vanhukset tarvitsevat myönteisiä kulttuurisen identiteetin rakennuspalikoita myös viestintään.
Vie rahat (nimimerkki)
Suomenkielisen kirjan nimi on alistuneesti "Me muut" ja ruotsinkielisen saman kirjan nimi on ylistyneesti "He muut". Onko varmasti kyseessä sama kirja, jos näkökulma on noin erilainen jo otsikossa? Kieli on aina valtaan kietoutunutta semantiikkaa, jonka rakenteista voidaan nähdä alistussuhteita eri maidenkin välillä. Mikäli suomenruotsalaiset todella olisivat fiksuja humanisteja ja jopa älyllisesti ja oikeutetusti niin elitistisiä kuin nyt luulevat olevansa, he esittäisivät itse, että ruotsin kielen asema Suomen toisena virallisena kielenä lakkautettaisiin. Todellisuudessa tämä muodollinen teko ei vaikuttaisi itse kieleen millään tavalla, mutta miksi pitää pelätä jo pelkästään valtasuhteen klaaraamista näkyväksi piilomerkityksien sijasta? Kumman pitää osata suomenruotsia lääkärinkö, potilaan, vaiko molempien, ja miksi siihen tarvitaan virallinen päätös? Joskus on pakko mennä lääkäriin muuallakin kuin vain Suomen ruotsinkielisellä alueella.
niklasherlin (nimimerkki)
Oikea huomio. Kirjan kaksi erimerkityksellistä nimeä mainitaan jo toimituskunnan esipuheessa. Siis harkittu rikos. En kuulu toimituskuntaan. Niko H.
eerosuonio (nimimerkki)
"Mikäli suomenruotsalaiset todella olisivat fiksuja humanisteja ja jopa älyllisesti ja oikeutetusti niin elitistisiä kuin nyt luulevat olevansa, he esittäisivät itse, että ruotsin kielen asema Suomen toisena virallisena kielenä lakkautettaisiin." Ruotsin kielen asema Suomen toisena virallisena kielenä lakkautetaan viimeistään siinä vaiheessa kun tulee ajankohtaiseksi venäjän kielen ottaminen kolmanneksi viralliseksi kieleksi.
IJ (nimimerkki)
Saavatkohan Suomen kolmen eri saamenkielistä alkuperäiskansaa lääkäripalveluita äidinkielillään? Jos ei, mitähän pitäisi tehdä näiden palveluiden toteuttamiseksi?
Oscari (nimimerkki)
Muuten miten on romanien laita, saavatko he lääkäripalvelut omalla kielellään? Entä kursit, somalit jne... Minä vaan kysyn.
Vieras (nimimerkki)
Suomenruotsi on sekä köyhempien rantaruotsalaisten että ruotsalaisen eliitin kieli.
Pekka Stierneslott (nimimerkki)
Niin hävytön on suomenruotsin opiskelupakko historian ja eliitin takia, että Turkmenistankin kalpenee. Ankkalammikko on liberaali vain sisäänpäin, totalitaarinen rahalla puffattu koneisto ulospäin.
Sami Haapavaara (nimimerkki)
Joka ikinen vuosi ruotsin kielestä ehdot saaneena, en erikoisemmin perusta kielestä. Vaikka sitä nykyisi ihan auttavasti ymmärrän, ja jopa suostun sitä kahvilla puhumaan. Mutta kun kaksikielisellä paikkakunnalla asun, en voi kieltää ihmisiltään äidinkieltään. On näytetty että opiskeluun pääseminen voi olla kielivähemmistöstä helpompaa, tosin, onko kiintiöihmisellä sitten niitä parempia kykyjä? FST;n ohjelma tarjonta on välillä yllättävän hyvä, ja suorastaan hämmästelen, mitä helmiä mystisiin lähetysaikoihin piilotetaan, höblästä sen verran, että käyttää niin kivan vanhaa kieltä välillä, että paikallinen ruotsinkielinen alkuasukaskaan ei osaa sitä suomeksi kääntää.
Dejavu (nimimerkki)
Idea aloittaa kielen opinnot ala-asteella on sinänsä hyvä. Mutta, kaikilla ei ole asiaa eliittiin, joten on aivan turha perustella sillä PAKKOruotsia. Kyllä sosiaalista nousua tavoittelevat voivat aloittaa ne VALINNAISEn ruotsin opiskelut vaikka päiväkodissa. Suurin osa kansasta (99 %) ei kuitenkaan pääse tuohon eliittiin, joten annettaisiin heidän olla rauhassa pakkoruotsilta. Eteenpäin ja nousuun pyrkiviltä kukaan ei ole kieltämässä valinnaisen ruotsin opiskelua, jos kokevat sen tärkeäksi. Useimmat eivät koe ruotsin opiskelua tärkeäksi.
Vieras (nimimerkki)
Kiitos Niklas! Suomenruotsin ja riikinruotsin suhteesta on pakko kertoa pikku tositarina. Sisareni, hurri kuten minäkin, oli kerran kutsuttuna kunniavieraana Ruotsissa jossakin koirankasvattajaporukoissa. Päivällisellä pidettiin puheita kuten Ruotsissa on tapana ja sisareni piti jonkinlaisen kiitospuheen omalla äidinkielellään, suomenruotsilla. No. Tilaisuuden jälkeen joku papparainen oli tullut sisareni luo ja lausahtanut suurinpiirtein näin." Varför sägs det att finska är ett så svårt språk att förstå. Jag förstod nästan varje ord du sade i ditt tal."
Gagarin (nimimerkki)
Papparaisella oli huumorintajua - kuten sillä YK-edustajalla, joka totesi Ahti Karjalaisen englannin kielistä puhetta kuunnellessaan, että "omituista kieltä tuo suomi!" Totta puhuen suomenruotsalaisia filmejä tai TV-sarjoja ei käännetä millekään riikinruotsille ruotsalaisia katsojia varten eikä niissä ole tekstitystä. Siksi ruotsalaiset pikkulapset kutsuvatkin joskus suomenruotsia puhuvia aikuisia miehiä nimellä "mumintrollet". Heidän puheen partensa kun kuulostaa niin samalta kuin muumipapalla.
Vieras (nimimerkki)
"Mutta jos suomenruotsista tehtäisi tällainen aito eliittikieli, josta ollaan ylpeitä, sen pitäisi olla hauska asia. Ja silloin pakollinen ruotsinopetus pitäisi lopettaa. Ja toisaalta suomenruotsalaisilla pitää olla oikeus saada esimerkiksi lääkärinhoitoa äidinkielellään. Kaikki, jotka ovat joutuneet asioimaan lääkärissä muulla kuin äidinkielellään tietävät tämän." Ajatus tehdä molemmista kielistä kansallisiksi eliittikieliksi on myöhäinen koska jo on alempi keskiluokka ominut surujen kulttuuripanoksen itselleen eikä se nykyään ole hauska.Tieeteessä, sivistyksessä ja hengessä ne jo laahaavat esiisiään perään ja ovat muuttuneet junttimaisiksi.Nuorisokin on säyseä tässä flegmaattisessa konservatiivisuudessaan. Kumpikaan kieliryhmä ei tuota "diskursiivisen analyyttistä kirjallisuutta"!(Hä!)Suomenkielisten tieteessä ja nuorisossaon tietynlaista toivoa. Juutalaisten näkyvyys USA:ssa johtuu heidän vahvasta sivistyksellisesä kulttuurista. Meillä suomalaiset aktiivisesti haluavat unohtaa juuri kivoja historian osia kuten kirkkohistoriaamme (Turku ja tiernapojat, tai Gratis vallie-Nådendal-luostari) - elementtejä jotka elävöityneinä hedelmöittäisi kulttuurisuorituksiamme ja lämmittäisivät lapsenmieltämme. Jos lukiossa luetaan ruotsia se jo riittää! Se riittänee tarjoamaan kaksikielisiä lääkäreitä y.m.!Muuten pitää kuitenkin kouluissa opettaa historia-aiheen piirissä enemmän meistä suomenruotsalaisista ja maan aikaisemmasta historiasta. Meistä ei NYT tiedetä! Alustavasti näitä oppikirjoja voisi ruveta kirjoittamaan - hauskasti ja ottaen kaikki uusi tutkimus huomioon suomalaisten vaiheista, kirjoitetuista ja kirjoittamattomista. HS-palstalla kerrottiin 1600-luvun tuohikirjeestä - suomeksi mutta kyrillisin kirjaimin. SE minusta on hauskaa ja kulttuuria!
Alppisirkka (nimimerkki)
ja kannustaa sitä äidinkielenään omaavia oppimaan sen mahdollisimman hyvin. Ikävä kyllä ruotsi on globaalisti arvioiden lähes yhtä himppahamppa kieli kuin suomi joten pakolla opettamiseen ei ole mitään perustetta tai syytä.
Vieras (nimimerkki)
Niklas käytti kirjoituksen alussa väärän sanan eli 'viha'. Kyseessa ei ole vihaa ruotsin kieltä vastaan vaan ANTIPATIA. Se taas ei johdu yksin pakkoruotsista, jolla kuten itsekin sanot on vähän käyttöä, vaan kaikista eduista näille 4.9%ille. Miksi epädemokraattinen kielilaki, joka on täyttää puppua ja jossa 3000 asukasta riittä pitämään Helsinki, Vantaa jne 2-kielisinä - ja mitkä kustannukset tämä aiheuttaa. Eivät vähemmistön rahat siihen riitä, kaikki maksavat Utsjoelle asti. Ja miksi ahvenanmaalaisille maketaan suurempi lapsilisää ?? Tässä maassa on paljon mälsä. Ja kyllä fakta on, että Suomessa jokaisen pitää osata pääkieltä eli suomea kuten Ruotsissa ruotsia. Katso muuten tätä Ruotsin uutta kielilakia.
Reino Alho (nimimerkki)
"En tunne itseäni syntiseksi, vaikka pidän suomenruotsalaisuudesta", En minäkään. Ehkä olen jäävi sanomaan, koska olen "divannut" sitä jo äidinmaidosta. Olen syntynyt Boiella ja kaksikieliseen perheeseen, jossa puhuttiin suomenruotsia sekä murteetonta suomea kutakuinkin saman verran. Yhtä vähän kuin olen stadinkundi muualla asuvana, voin sanoa olevani jatkuvasti kosketuksissa suomenruotsia puhuviin. Savolaiset näen siihen tapaan kuin Johannes Linnankoski on teoksessaan Pakolaiset kuvannut hämäläisten kokemuksia Savossa. En tosin tiedä kuinka paljon hämäläistä minussa isäni puolelta lopultakin on. Voi olla, että juureni löytyvät isänikin puolelta Ruotsista. Mutta vaikka minä tunnen itseni suomea puhuvaksi suomalaiseksi, niin identiteettini on joltakin osin suomenruotsalainen. Olen aina joutunut kokemaan kolme kovaa tosiasiaa täällä. Nämä ovat eriseuraisuus, epuu ja etuilu. Suomenruotsia puhuva "svenskfinland" on hyvin sirpaleinen ja siinä on toisaalta mukana luokkayhteiskunnan piirteitä. Savolaiset taas ovat Ruotsin kuninkaan Savoon asuttamia muualta tulleita. Hekin ovat etuilemaan pyrkiviä "piällysmiehiä". Yhteinen piirre nykysuomalaisuudessa kulminoituu epuuseen "kukaan ei oo mitään". Eipä ihme, että vieraan tullessa hämäläismiehen on kerrottu vetäytyneen takahuoneeseen saoen, ettei ollut kotona.
Edward X (nimimerkki)
Aika löysää ja sekavaakin höpinää - en oikein tajua mistä! Tiettyjen piirien mielistelyn halu jotenkin paistaa läpi! Entinen teräväkynäinen kolumnisti saisi kyllä hieman skarpata!
Totuus (nimimerkki)
Voisiko joku kertoa yhden järkevän ja perustellun syyn koulujen pakkoruotsille? Siis järkevän.
Reino Alho (nimimerkki)
Saman, minkä olen itsekin saanut kokea. Siis selkokielellä ja rautalangasta väännettynä asia on niin, että kaikkia suomenkielisiä suomalaisia vaaditaan eritoten suomenruotsia puhuvien suomalaisten palvelijoiksi. Ei nykyisin rengeiksi tai piioiksi, vaan lääkäreiksi, sairaanhoitajiksi ja tuomareiksi tai miksi tahansa. Näin siitäkin huolimatta, että useimmat äidinkielenään suomenruotsia puhuvat osaavat hyvin myös suomen kieltä. Kysymyksessä on velvoitteen täyttäminen. Et pääse virkaan, jos et osaa (suomen)ruotsia. Todellisuudessa asia on virkaa täytettäessä kuitenkin niin, kaikki ovat kutsutut hakemaan virkaa, mutta kielitodistuskaan ei tee sopivaksi, jos hakijana suomenruotsia puhuva ja muuten yhtä pätevä. Katsokaa viranhaltijoiden luetteloa, niin huomaatte, että pelkkä ruotsinkielinen nimi sellaisilla, joiden äidinkieli on suomi, on ilmeisesti merkinnyt jotakin. Kysytty järkevä syy siis on, että voidaan katsoa, että suomenkielisiä alistetaan. Mutta eihän kukaan silti vaadi, että pitää myös tuntea itsensä alistetuksi. Minä olen aina ollut valmis virassani palvelemaan kaikkia. Mutta joskus harvoin on käynyt niin, lähes käsittämätöntä ruotsinkielen murretta vikkelästi suoltava on ollut valmis osoittamaan jonkin asteista tyytymättömyyttäkin "palveluun". Ja jopa sitten osasi suomeakin.
huusianna (nimimerkki)
Niklas ei ole ymmärtänyt että ruotsinkieli on hiipumassa Suomessa nimenomaan siksi se on ollut vain eliitin kieli Suomessa. Jos ruotsin kieli olisi aikoinaan ollut kansan kieli se olisi ehkä juurtunut Suomeen pysyvästi. Se että ruotsi on katoamassa osoittaa että Ruotsin kieli ei edelleenkään kuulu Suomeen.
Etelä-Karjala News (nimimerkki)
"Tuntuu vaan siltä, että molemmilla puolilla kaivaudutaan syvemmälle poteroihin. Eikä siitä mitään hyvää kenellekään seuraa..." sanoo Niklas. En näe mitään poteroita. Mielelläni kuitenkin näkisin avointa keskustelua valtamediassa, vaikkapa Ajankohtaisen Kakkosen kielipoliittinen ilta, jossa vaihteeksi olisi paikalla muitakin kuin RKP:n, Folktingetin ja ruotsinopettajien edustajia. Miksi YLE pelkää keskustelua? Onko hallintoneuvoston Sasi Folktingetistä antanut ohjeet?
Neuvos (nimimerkki)
Suomen ruotsi on yleensä sekoitus ja sekaan tulee vielä suomen sanoja. Kyllä se aito ruotsinkieli hiipuu suomessa eikä se ole mikään maailmankieli. Ruotsinkielisten olisi parempi satsata oikeinpuhuttuun suomenkieleen. Onhan täällä paljon eri kielivähemmistöjä. Pienenä maana meidän tulisi satsata maailmalla puhuttaviin kieliin, niin ja se toinen naapurimme idässä?
Aku (nimimerkki)
Niklas on aivan ilmeisesti wannabe-hurri. Mikäs siinä, kyllä tähän maailmaan hassumpiakin ilmestyksiä mahtuu :-) "Ja toisaalta suomenruotsalaisilla pitää olla oikeus saada esimerkiksi lääkärinhoitoa äidinkielellään. Kaikki, jotka ovat joutuneet asioimaan lääkärissä muulla kuin äidinkielellään tietävät tämän." Lääkärissä(kin) riittää mainiosti että kykenee kommunikoimaan sujuvasti ja ymmärrettävästi. Ei se äiti siinä kielessä mitään lisäarvoa tuo.
Viras (nimimerkki)
Minnepäin Suomi päänsä kallistaisi? Idässä puhutaan venäjää, etelässä mm. baltian kieliä ja saksaa, lännessä ruotsinsukuisia kieliä. Jos täältä käsin länteen halutaan suuntautua, on hallittava ruotsi. Nykyisin naapurimaat taitavat Suomen lailla englantia ja englanti onkin usein syrjäyttänyt ruotsin talouden kielenä. Ruotsin osaamisella on kuitenkin yhä geopoliittinen merkitys. Naapurimailla on usein yhteisiä etuja ajettavanaan.
Tepeteus (nimimerkki)
Terve Viras. Ei meidän tarvitse enää minnekään "suuntautua". Suomi on EU:n jäsen, me olemme jo osa Eurooppaa. Voimme valita kaikki suunnat ja opetella mitä haluamme. Suurin osa suomalaisista valitsee englannin, mikä onkin erittäin hyvä ja hyödyllinen kieli ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi.
raimeli (nimimerkki)
Maakuntien isännänviirin kesämökeillä ymmärtää. Mutta miksi ihmeessä pitää olla uusimaalaisten ruotsinkielinen isännänviiri?
TSV (nimimerkki)
Niklas kertoo, että suomenruotsilla ei tee juuri mitään muualla kuin Suomessa mutta silti sitä pitäisi lukea? Suomessa on yksinkertaisesti tyhmiä ihmisiä. Ihmiset haluavat vapauksia, mutta sitten pitää ylläpitää vanhaa kielipakkoa? En ota edes kantaa omiin "yksityiskouluihin" kuten Hanken tai koulutettavien määrään. Eikö meidän pitäisi lähteä yksilönvapaudesta? Englanti on kieli jota jokaisen tulisi osata edes vähän, mutta mielestäni ei kaikkien ole edes sitä pakko pitkälle lukea. Nykyinen järjestelmä missä ruotsia on pakko lukea muttei kirjoittaa on täysin järjetön eikä olisi käytössä missään muussa maassa. Suomessa ei ole välttämättä eliittiä jos on rikas, Suomessa on eliittiä jos on suomenruotsalainen ja omaa suhteita (on myös helpompaa saada näitä suhteita), erottelu on jopa sen verran kovaa, ettei kunnon sukuihin oteta mitään suomalaista pyrkyriä. Kaikki minun tuntemani suomenruotsalaiset, pitävät pakkoa typeränä, koska heillä on jo KIELIETU, miksi pitää pakottaa muutkin siihen? PS. Suomen suurin kauppakumppani on Saksa.
joukahinen (nimimerkki)
5%:n vähemmistö kyykyttää 95%:n ennemmistöä maksattamalla laskun erioikeuksistaan. Kaksikielisyys on historian jäänne, joka tulee hetimiten purkaa jo pelkästään taloudellisista syistä. Suomenruotsalaiset ovat pieni vähemmistö, joten heille ilman muuta kuuluu myös virallinen vähemmistökielen asema.Turha sitä on enemmistölle enää väkisin tuputtaa, eletään 2000 lukua, ei 1700 lukua. Panokset tulevaan , ei menneeseen.
Vieras (nimimerkki)
Eliitin kieleksi? Sitähän se on. Poliittiseen eliittiin pääseminen edellyttää korrektia suhtautumista viralliseen kaksikielisyysliturgiaan. Sama pätee kulttuuripiireihin. Joku yhteinen nimittäjä pitää eliitillä Suomessakin olla, ruotsi sopii siihen mainiosti. Itseään outsidereina pitävät kulttuurintekijätkään eivät uskalla sanoa puolikastakaan rumaa sanaa Virallisesta Kaksikielisyydestä.
ei nimeä (nimimerkki)
ymmärtäminen olisi minulle kaikista tärkeintä. Ihan sama mitä kieltä ihmiset puhuvat jos on muuten käsitystä syvemmältikin.
Helena Tornberg (nimimerkki)
"Onhan noita kielä kunhan olisi sanottavaa" sanoi vanha mies kun häntä yritettiin saada mukaan suomi-ruotsi kieliriitaan.
Vieras (nimimerkki)
Hienoa että vielä löytyy harkittuja ja neutraaleja mielipiteitä kieliasioista ja vaikkapa uskonnon opetuksesta. Olen itse väsynyt keskustelupalstojen kiihkoilijoihin, edustivat nämä sitten oikeistoa tai vasemmistoa. Jonkinasteinen historian taju on kuitenkin osa kulttuuria ja yleissivistystä. Eli tattis vaan, kuten joku savolainen jo tokaisikin.
Liike (nimimerkki)
Onko mielipide aivan varmasti edelleen mielipide, jos se on neutraali? Neutraalia mielipidettä ei minun suomen kielen ymmärrykseni mukaan ole olemassakaan. Jos joku luulee kuulleensa sellaisen, hän on kuullut kompromissin kahden erilaisen mielipiteen välillä tai vailla mielipidettä olevaa liirumlaarumia.
J.Ryyti (nimimerkki)
N. Herlin on sisäistänyt hyvin ruotsinkielisen kulttuurin. Hän kirjoittaa finnjävel eikä finländarejävel. Ruotsinkielisen kulttuurin omaksumista mitä esimerkillisimmin. Että hyvin on oppi mennyt perille. Myös en finländare igen olisi tosi paha paha moka. Siitä ruotsin opettaja hermostuisi ja miinusta tulisi kielikokeessa.
PekPalo (nimimerkki)
Opinahjoissa ruotsi on oppiaine ja sillä hyvä. On aivan turhaa kalistella alemmuudentunnon sapelia "pakkoruotsista". Perkele! Ei ole pakkohistoriaa, pakkomatikkaa tai muitakaan pakkoja. On vain oppiaine, pulinat pois. Kyllä hävetti, kun Ylenkin toimittajat haastattelivat läntisiä naapureita - englanniksi. Eihän sille tietysti mitään voi, jos pää ei kestä tai omaksu ruotsin oppimista. Omissa töissäni tästä läntisestä, toisesta kotimaisesta, kielestä on ollut äärettömästi hyötyä. Otetaan asiat asioina vaan!
pakista (nimimerkki)
Kielitaito on hyväksi siten, että suomenruotsalaiset voivat vallan mainiosti puhua keskenään äidinkieltään ja suomenkielisten kanssa suomea. Suomalaiset saattavat puhua ruotsia osoittaakseen, että sekin kieli on hallinnassa - tarpeen vaatiessa. Kielten opiskeluun ei tarvita pakkoa vaan kiinnostusta.
Tero Turkulainen (nimimerkki)
Hyvä, että edes Niklas uskaltaa asettua poikkiteloin näiden nettifoorumtotuuksien toistajien edessä. Isossa, isossa osassa suomalaisia työpaikkoja on ruotsinkielestä hyötyä. Jotakuinkin kaikki johtaviin asemiin etenevistä puhuvat ainakin välttävästi ruotsia, ja vielä ihan mielellään. Monasti jopa äidinkieleltään suomalaiset keskenään. (ei kai näillä palstoilla vaan huuda kateellisten ääni?)
nikke (nimimerkki)
keskijohtoon kaivataan ruotsinkieliä. Palvelutehtäviin heitä ei riitä. Korkeakoulutettuja ei palveluun pistetä- suomenkieliset piiat sen sijaan. Ruotsin yrityksille on toiminta täälä helppoa. Ja rikkaushan on ruotsinkielisillä... Tuo tukee kliseitä - joissa on paljon totta.
Kansankokonaisuus (nimimerkki)
Olen yksityisellä työssä ja teen noin 40% työajasta töitä Ruotsiin. En koe että ruotsista on hyötyä. Puhun kyllä asiakkaiden kanssa ruotsia suht sujuvastikin mutta parempi olisi oikeastaan puhua englantia. Yhteistyö sujuisi todennäköisesti paremmin. En oikeastaan tiedä miksi asia on näin. Sama kokemus on monella muulla minua paremminkin ruotsia taitavalla.
Liike (nimimerkki)
Uudessa Suomessa voitaisiin alkaa valita viikon vitsi ja kuukauden vitsi. Tuo totisessa sävyssä esittämäsi päättömyys olisi vahvoilla jopa vuoden vitsiksi.
Äiti ja opettaja (nimimerkki)
Ruotsiako ei haluta oppia - no älä. Toisen vieraan kielen arvosanat olisivat huonoja, oli kieli mikä tahansa. Miksikö? Siksi, että iso osa peruskoululaisista ei hanskaa kahta kieltä. Englanti tulee väkisin ja koetaan helpoksi, onneksi, mutta peruskoulussa ei pitäisi ahnehtia enempää. Lukekaapa tilastoja vaikkapa Ahvenanmaalta. Siellä lähes kolmasosa peruskoulun ysiluokkalaisista lukee vain äidinkieltään ruotsia ja vieraana kielenä englantia. Siis vaikka ruotsin piti olla portti muihin kieliin. Eiköhän asia ole niin, että peruskoulussa on paljon porukkaa, jolla on vielä matkaa oman äidinkielenkin hallintaan ja käsitteelliseen ajatteluun. Ja tämä ilman pilkkaa. Ihmiset kehittyvät eri tahtiin. Erityisesti monet pojat tarvitsevat kasvulle rauhoitettua aikaa ja mahdollisuutta keskittyä muihin asioihin. Tästä on turha tehdä kieliriitaa. Pakollinen toinen vieras kieli sopii huonosti tähän aikaan. Kaiken lisäksi meillä on yhä kasvava määrä maahanmuuttajia, joille neljä kieltä peruskoulussa (kotikieli, suomi, englanti ja ruotsi) on ihan järjetön paketti - kun suomikin on usein hakusessa. Relataan vähän. Ei tehdä nyt kielisotaa vaan lähdetään rakentamaan vähemmän tiukkapipoista koulua, myös pojille.
Isä ja opettaja (nimimerkki)
Eräät opettajat ajattelevat että lapset ovat lahjattomia eivätkä opi. Opettajan asenne on voimakkain kaikista asiaan vaikuttavista tekijöistä (ellei ole kyse jonkintasoisesta vammaisuudesta). On niitä tekijöitä tietysti paljon muitakin. Käytännössä usein onkin niin, että opetus epäonnistuu. Silloin ei pitäisi ajatella, että vika on oppilaassa, vaan jatkaa tarmolla menetelmien kehittämistä. Nykyään opetus on tehokkaampaa kuin esim 1800-luvulla. Vuosisadan kuluttua ollaan selvästi paremmassa tilanteessa kuin nyt. Jokainen opettajan tekemä parannus on kotiinpäin.
Kansankokonaisuus (nimimerkki)
Osa lapsista onkin lahjattomia - ennen ei kaikkien tarvinnut kieliä lukea mutta nyt kaikkien pitää lukea ainakin kahta kieltä.
Vieras (nimimerkki)
Kaikki eivät opi kaikkea. Eikä pidä ajatella, että lapsi, joka ei opi samaan tahtiin muiden kanssa olisi tyhmä. Hänella on ja saa olla oma rytminsä ja painotuksensa oppimisessa. Aina voi opettaa paremmin, aina voi opiskella lujemmin - mutta silti olisi viisautta tunnustaa, että oppilaat ovat erilaisia. Ei yksilöä pidä vanuttaa loputtomiin koulun tavoitteiden saavuttamiseksi, koulutuksen tavoitteet voidaan myös laatia yksilön parhaaksi.
pekkatoivonen (nimimerkki)
Mitä,puhuiko hän viittä kieltä ! Entä oliko hänellä asiaa ? Sattuvasti sanottu Lauri Viidalta.Muistettakoon,että kieli ei ole sanasto , vaan ajatuksen ilmaisuneuvo.
Senioritar (nimimerkki)
Ensinnäkin lisäisin tuohon Niklaksen toteamukseen siitä, missä päin suomenruotsia on täällä etelässä puhuttu, Eiran. Tosin Töölöö ja Kirkkonummikin kuuluvat näihin vahvasti suomenruotsia puhuviin alueisiin, mutta minä jouduin suomalaisena suomenruotsalaisten kanssa tekemisiin lapsena juuri Eirassa ja myös Kirkkonummella. Eri mieltä olen myös siitä, kumpaa kieltä ymmärrän paremmin, riikonruotsiako vai suomenruotsia? Minun ei tarvitse viettää kuin yksi yö Tukholmassa, kun alan jo itsekin suomalaisena laulaa ruotsia. Suomenruotsalaiset sitävastoin mongertavat kieltä, jossa kaikki suomenkieliset sanat saavat minut raivon valtaan. Miksi sotkea kaksi kieltä niin perusteellisesti? Tuo onkin yksi syy siihen, että Suomessa tulee puhua vain suomea. Jätetään ruotsin kieli riikinruotsalaisille ja puhutaan me kunnon suomea. Kyllä kaikki suomenruotsalaiset sitä osaavat, mutta kun heidän on vaan niin vaikea tunnustaa se. Sitäpaitsi suomen kieli on niin arvokas kieli, ettei sitä mielestäni sovi sotkea ruotsin kieleen.
Anna-Liisa (nimimerkki)
Äiti ja opettaja kirjoitti: "Lukekaapa tilastoja vaikkapa Ahvenanmaalta. Siellä lähes kolmasosa peruskoulun ysiluokkalaisista lukee vain äidinkieltään ruotsia ja vieraana kielenä englantia." Että tämäkinkö vielä Ahvenanmaan hyväksi! Hyvänen aika sentään. Voisiko Äiti ja opettaja antaa linkin po. tilastoihin?
Vieras (nimimerkki)
Tilastoja Ahvenanmaan koululaisten kieliopinnoista vuodelta 2008: http://www.asub.ax/files/Grundskola08.pdf
Heja Suomi (nimimerkki)
Ystäväpiiriini kuuluu paljon suomenruotsalaisia arvostan heitä huomattavasti ennemmän kuin "riikinruotsalaisia" välillä tuntuu että he arvostavat suomalaisuutta ennemän kuin monet tuntemani "supisuomalaiset" eivätkä he käytä sanaa finnjävel kuka nyt omaa kansaansa haukkuisi paitsi täysi nuija.
Totuus (nimimerkki)
Minunkin ystäväpiiriini kuuluu suomenruotsalaisia. He käyttävät meistä suomalaisjunteista nimitystä finntollo. Minä kutsun heitä hurreiksi. Big deal.
Partiohavyton (nimimerkki)
Minun mielestäni meillä vielä on tarpeeksi ruotsin kielen taitajia. Meidän nuoret haluavat yhdentyvässä vapaassa maailmassa opiskella luonnollisesti eniten englannin kieltä. Ruotsin kielen opiskeluun pitää jatkossakin panostaa. Ainakin alkeet tulisi jokaisen hallita. Yhdysvalloissakin meillä on englannin kielellä tärkeä pääpaino. Saksan, ranskan ja espanjan kieliä pitää meidän osata myös. Venäjän kielen taitoisia on hyvin vähän, vaikka länsimielisiä tarvitaan rikollisuuden torjunnassa. Venäjän kieltä ei pidetä haluttuna eksoottisena kielenä. Venäjää voi opiskella joissain kouluissa ja siitä on hyötyä yrittäjälle. Lapsuuden maisemat ruotsinkielisellä suurella rakkaudella hoidetulla kauniilla maaseudulla ovat ainaisesti muistossa.
Vieras (nimimerkki)
Täällä jotkut korostavat sitä, että Suomi on kaksikielinen maa, ja sen takia pakkoruotsi on perusteltu. Toivottavasti ei olla menossa tilanteeseen, että Suomi tosiaan on vain kaksikielinen maa. Olisi kyllä toivottavaa, että Suomesta löytyisi huomattavasti enemmän kielitaitoa kuin nuo pakkoruotsin perusteena käytettävät kaksi kieltä.
MerjaH (nimimerkki)
Mie vain vähän freistasin, tais mennä ööveriksi. En miekhän sille mithän voi, että mieki tykkään ruottista ja Ruottista. Minunki häätyy se synti tunnustaa julukisesti. Eikä minusta ruottalaiset mithän knapsuja ole, soli vain vitsi. Semmoset vain väittää, jokka eivä ole freistahnee sitäkhän asiaa bruuvata sen tarkemin. Miehän ruukaan käyä Ruottissa mustikassaki, niin että son mulle mustikka. Oikeasthaan mie voisin olla aivan hyvin ruottalainenki. En mie lähtis ruottalaisia vastaan sotihman, mie saattasin mennä niitten puolele, olla maanpetturi. Mie ko olen "meänmaalainen" syntyhjään, ja ruottalaiset on mulle antahneet niin monta kaunista hetkeä. Sielä aina aurinko paisto. Oli lohta ja vaaleaa leipää, ja sockerdrickaa, jäätelöä ja kompiaisia. Seilasima merelä ja söimä joka aamu griisgryynipuuroa, ja päivälä puikkopottuja, siikaa ja voikastiketta, soli hyyää. Illala syöthiin karppia (ohkasta leipää)ja fiiliä. Että semmosta soli Ruottissa. Ruottalaiset ole mulle koskhaan mithään pahhaa tehneet, päinvaston. Monet suomalaiset on. gulagullengukkuu...
MerjaH (nimimerkki)
Vieras (nimimerkki)
Kiitos Niklas, hyviä huomioita.
Kansankokonaisuus (nimimerkki)
Suomenruotsin tärkein funktio on nimenomaan olla sisäänpääsyehto jäsenilleen hyvin arvokkaaseen sosiaaliseen verkkoon, jonka nimi on "Den finlandssvenska ankdammen". Kieli on tehokas sisäänpääsykortti koska sen oppiminen ei tapahdu käden käänteessä. Oleelllista on myös aksentti - riikinruotsilla ei Ankkalaampeen pääse: Nimimerkki en_av_oss kommentoi suomi24.fi:ssä kun joku Ruotsista Suomeen muuttanut suomenruotsalaisten vanhempien lapsi ei tullut hyväksytyksi suomenruotsalaisena Suomessa. Käännös/lyhennelmä alukuperäisestä tekstistä (http://keskustelu.suomi24.fi/node/2279278/flat_thread#comment-11552524 alla: "Mitä oikeastaan odotit? Oletitko pääseväsi suoraan mukaan jengiin? Mitä tarkoitat että sinua ei hyväksytä? Ihmisestä ei tule suomenruotsalaista vain siksi että hän puhuu ruotsia, suomenruotsalaisuus merkitsee paljon muutakin. Suomenruotsalaiset tuntevat toisensa, käymme samaa koulua, lapsemme käyvät samaa koulua, vanhemmat tuntevat toisensa, olemme serkkuja tai pikkuserkkuja, olemme kesämökkinaapureita. Näin riippumatta siitä olemmeko pohjalaisia, itäuusmaalaisia, länsiuusmaalaisia, helsinkiläisiä tai turunmaalaisia. Käytännössä kaikki tuntevat toisensa. Suomenruotsalaisuutta on ulkopuolisen vaikea ymmärtää. Suomenruotsalaisuus on sosiaalinen verkko, joka muistuttaa perhettä enemmän kuin yhteiskuntaa. Ankkalampi on todellisuutta hyvässä ja pahassa. Suomenruotsia puhutaan käytännössä vain kotona ja toisten suomenruotsalaisten kanssa. Tästä syystä se on erittäin inside juttu. Jos menet johonkin suomenruotsalaiseen porukkaan, useimmat porukan jäsenet ovat tunteneet toisensa kauan - ehkä lapsuudesta alkaen. Se minkä koet syrjinnäksi on pikemmin sitä että toiset tuntevat toisensa tavallaan liian hyvin ja moni asia on selvää ilman sanoja. Tapana ei ole ottaa huomioon sitä, että joku ei tiedä noita sanomatta selviä yhteisiä juttuja. Ei sinua syrjitä, mutta et yksinkertaisesti ole varsinainen suomenruotsalainen niin kuin minäkään en ole Ruotsissa ruotsalainen. Kuinka paljon olet pitänyt yhteyttä Suomeen lapsuutesi aikana ? Oletteko sinä ja vanhempasi ylläpitäneet juuria Suomeen ? Kieli ja murre ovat tärkeitä, mutta kulttuurinen yhteenkuuluvuus vielä tärkeämpää. Suomessa suomenruotsalaiset eivät puhu riikin ruotsia. Ruotsissa asuvat suomenruotsalaiset saavat aksentin takaisin muutamassa päivässä kun käyvät Suomessa tai ovat jopa säilyttäneet aksentin Ruotsissakin. Jos joku Suomessa asuva osaa sujuvasti suomea ja riikinruotsia, hän ei ole suomenruotsalainen. Jos joku puhuu minulle riikinruotsia, oletan hänen olevan riikinruotsalainen. En usko että kenelläkään suomenruotsalaisella on mitään riikinruotsalaisia vastaan. Riikinruotsista on sinulle kuitenkin vain kielellistä etua, ei kulttuurista. Ei ole kyse pahasta tahdosta vaan siitä että haet jäsenyyttä klubiin joka on toiminut kauan ja jolla on omat säännöt ja tavat jotka pitää osata jotta pääsee täysjäseneksi." http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2007/11/suomenruotsalaiset-osa-4.html
Janne Kaarela (nimimerkki)
Hyvin kirjoitettu ja kiihkoton lähestymiskulma. Minä tykkään. RKP ja suomenruotsalaiset tuntuvat menevän iloisesti sekaisin monelta (minultakin joskus). Suomenruotsalaisia vastaan minulla ei ole mitään, muutamaa jopa kutsun ystäväksi. Sen sijaan RKP käy hermoille ja pahasti. Ehkä eniten korpeaa heidän täysin kaksinaamainen politiikka. Parhaiten tämä tulee esille Astrid Thorsin ajamassa täysin leväperäisesssä sosiaalisen maahanmuuton edistämisessä. Samaan aikaan RKP jakaa mitaleja joihin on kaiverrettu "AXEL OLOF FREUDENTHAL 1836-1911". Tämän voi jokainen käydä itse tarkastamasta RKP sivuilta jos on luulo että kyseessä on internet-legenda, näin ei valitettavasti ole. http://www.sfp.fi/verksamhet/sfp-utmarkelser/ (kohta B 1) Voisiko Uusi Suomi nostaa tämän asian framille ? Mielestäni tuo nimittäin pitää saada loppumaan. Jo ihan ruotsinkielisten omankin edun vuoksi. Ei täällä mitään Hitler-mitalejakaan jaella. Minun on ainakin hyvin vaikea tuntea mitään sympatiaa RKP:n tavoitteita kohtaan niin kauan kuin jakavat kunniamerkkinään mitalia sellaisen henkilön nimissä joka vihasi (varsin kirjaimellisella ja rasistisella tavalla) suomenkieltä ja meitä suomalaisia. Jos RKP pitää tätä miestä esimerkillisenä sankarinaan niin valitettavasti puolestani ruotsinkieli saa kuolla tästä maasta ennenkuin RKP:tä voidaan pitää millään tavoin vastuullisena toimijana. Ihmettelen että mikään media ei tähän asiaan ole tarttunut. Etenkin kun asian taustaksi otetaan tapa jolla RKP (ja sidosmedia HBL) käsitteli blogisti Jussi Halla-ahoa jokin aika sitten. Vasemmalla kädellä kuitenkin jaetaan natsi-Freudenthal mitaleja.
Fasse (nimimerkki)
Svenska Folkpartiet anser, att snö och is har januari, djupa drivor februari. - Gunnar Mattsson
Björn-Nikolai Guttorm (nimimerkki)
Mitenkäs olisi, jos kouluihin tulisi myös pakkovenäjä ja pakkosaame? Lisäksi ainakin tietyissä pääkaupunkiseudun lähiöihin pakkosomali.
J.Ryyti (nimimerkki)
Totean vain vielä kerran. Niklas Herlin on hyvin sisäistänyt ruotsinkielisen kulttuurin ,koska hän käyttää sanaa finnjävel eikä finländarejävel kirjoituksessaan. Herlin tietää varmasti mikä ero niillä on ja tietää kumpi on osa ruotsinkielistä kulttuuriperinnettä.
Duunarix (nimimerkki)
On luonnollista että Niklas Herlinillä on erilainen suhde ruotsin kieleen kuin minulla itäsuomalaisena. Se on hänelle äidinkieli, tuttu ja turvallinen. Minulle se on muinaisen sortajan ja siirtomaavallan kieli. Jos se sorto olisikin päättynyt v.1809, niin suhteeni ruotsin kieleen voisi olla toisenlainen, mutta maassamme on vieläkin vähemmistö jonka mielestä enemmistön on opeteltava heidän kieltään voidakseen palvella heitä. Vasta kun ruotsinkielisten etuoikeudet lopetetaan, suhde voi muuttua neutraaliksi. Toisekseen, eiköhän lopeteta tämän typerän porttiteorian hokeminen, ei missään opetella kieltä opettelemalla ensin toista kieltä.
Partiohavyton (nimimerkki)
Ruotsiin kuuluminen oli loistavinta aikaa Suomen historiassa. Me kukoistimme ja ennenkaikkea paljon vaurastuimme. Vainolaisemme tuli ja tulee aina torjua yhdessä tänäänkin. Kuninkaallisen Turun Akatemian perusti Ruotsin kuningatar Kristiina Suomen kenraalikuvernöörin Pietari Brahen ja Turun piispan Isaacus Rothoviuksen tuella. Suurvaltakaudella koulutukseen ja sivistykseen kiinnitettiin meillä Ruotsin kauniissa valtakunnassa erittäin paljon huomiota. Turun Akatemia oli Ruotsin kolmas yliopisto. Pohjoismaiden vanhinta, Upsalan yliopistoa kehitettiin, ja kruunu perusti uusia yliopistoja Turun ohella Tarttoon (1632) ja Lundiin (1666). Turussa yliopiston perustaminen toteutettiin käytännössä muuttamalla Turun kymnaasi yliopistoksi ja nimittämällä useimmat sen opettajat professoreiksi. Yliopiston juhlalliset avajaiset pidettiin 15. heinäkuuta 1640.
Liike (nimimerkki)
Silloin olivat tavallisia oikeuden määräämiä rangaistuksia esimerkiksi teilillä surmaaminen, hirtto, elävältä hautaaminen sekä korvien ja nenän leikkaaminen irti. Onneksi päästiin irti Ruotsista.
Ventovieras (nimimerkki)
Sattuneesta syystä ymmärrän vaivattomasti riikinruotsia ja sen kaikkia murteita, ihan oikeasti. Jos ruotsalaiselta kysytään mielipidettä suomenruotsista saa varmasti poliittisesti korrektin vastauksen. Todellisuudessa Suomessa puhuttu ruotsi kuulostaa riikinruotsalaisen korvissa lähinnä huvittavalta. Se on sitä muuminkieltä. Erityisesti Helsingin suunnalla puhuttu suomenruotsi on varsinaista kyökkiruotsia. Ei ole kauan kun vielä ruotsinkielisillä radiotoimittajillakin oli vaikeuksia ääntää joitakin vaikeimpia ruotsinkielen kirjainyhdistelmiä, nyt on tilanne siinä suhteessa parantunut. Ahvenanmaalla ja Pohjanmaan rannikolla on säilynyt päivittäinen kieliyhteys Ruotsiin, joten siellä voi sanoa puhuttavan ruotsin murretta.
Ari Hänninen (nimimerkki)
Suomen tiedotusvälineet; yle, mtv, uusisuomi.fi ja muut ovat ruotsalaisten tai ruotsinmielisten omistamia/hallitsemia joten aina kun joku esittää pakkoruotsia vastustavan mielipiteen se joko sensuroidaan/poistetaan tai syytetään rasistiseksi/junttimaiseksi. Niin kauan kun tiedotusvälineet ovat ruotsalaisten hallussa aito ja rehellinen keskustelu puuttuu ja vain pakkoruotsin kannattajat, eli pieni mutta varakas vähemmistö, saa tuoda asiansa esille ilman sensuuria. Minä lopetan uusisuomi.fi:n lukemisen protestina sen pakkoruotsin puolesta puhumisesta, sori Niklas, hyvä lehti mutta miksi puolustat entisen miehittäjävaltion jäänteenä olevan pakkoruotsin pakko-opiskelua...Suomalaisten äidinkieli on suomi, on aina ollut ja tulee aina olemaan. Piste.
Mie haluun sanoo meitin kannan asiaan (nimimerkki)
"Mutta miksi ihmeessä pitää olla uusimaalaisten ruotsinkielinen isännänviiri?" Nyt sie veit sanat suustain, samaa ollaan myökii kyläläisten kesken kummasteltu,ku naapurin mökillä Suomessa liehuu tuommoin viir. Onko se sitä ittesä viisaamman ja fiinimmän olosen näyttämistä, josta joskus kuulee haastettavan? Kylällä myö juhannuskokolla pietään hauskaa tuon asian tiimoilta. Ja kovast ihmetelläh, mitä meininkii tää tämmöin oikeastasa on?
raimeli (nimimerkki)
"Pari hurria mulle on ruvennut vuosien varrella aukomaan, toinen rauhoittui kun puhuin ruotsia takaisin ja tokaisi että eihän tässä mitään ihmeellisempää, nähdään Rotaryn ja Lionsin kokouksissa. :) Toinen taas oli selkeästi päästään vialla eikä rauhoittunut millään. Huusi vain että hänellä on verkot tässä, ei tässä sovi onkia, privat område, fiske förbjudet ja muuta - ja rupes kokemaan täysin merkkaamattomia verkkojaan rannan tuntumassa".
MrrKAT (nimimerkki)
Aikoinaan FST, erityisesti sen uutiset ja ajankohtairaportit TV1:n ja TV2:n seassa oli merkittävä ruotsinkielentaitoni ylläpitäjä täällä Savonmualla. Nyt, silloinkin kun pääsen katsomaan tv:tä, se on ikiomalla kanavallaan, jota ei tule katsottua, liikaa kilpailijoita. FST:n siirto Teemaan voisi jopa parantaa vähän tilannetta näin ummikkosuomalaisen näkökulmasta ?
LT (nimimerkki)
Puolustan suomenruotsalaista kulttuuria. Se on todella rikastuttanut henkistä elämäämme. Vaikka jäin varhennetulle eläkkeelle suomenruotsalaisen työtoverini työpaikkakiusaamisen vuoksi, arvostan suuresti kielivähemmistöämme. Ainakin kirjailijoita ja taiteilijoita. Ainakin joitakin heistä. Sitäpaitsi ruotsin kieli on kivaa!!!
Tarzan.Kuusela (nimimerkki)
ja ankkalammikossa kohisee. Kuten monet yllekirjoittaneet ovat todenneetkin, ruåtsalainen kulttuuriperimä on edesauttanut suomalaisen kulttuuri-identiteetin syntymistä. Kun elää vuosisatoja toisen kainalossa vaikutteet tarttuvat. Hajut ja täit seuraavat veroina. Kielitaito on rikkaus, pakkoruotsin mainitseminen punainen vaate monille. Toivoisin osaavani paremmin ruotsia. YO-todistuksen laudatur ja yliopistossa suoritettu virkamiesruotsi eivät takaa keskustelukykyä. Viimeksi tällä viikolla puhuin kantapubiini eksyneen ahvenanmaalaisen kanssa englantia molempien olessa liian kädettömiä toisen virallisen kielen käytössä. Tuntui todella ääliömäiseltä. Vaikka kielen osaa teoriassa, lukee sujuvasti ja ymmärtää kuullun, ei vierasta kieltä voi omaksua kuin puhumalla. Pitkän saksankielen opiskelleena tuntuu turhauttavalta keskustella saksalaisen fudiskaverin kanssa englanniksi, vaikka valmiudet olisivat olemassa. Joukkuetoveri kokee asian aivan samoin. Pitkään Suomessa asuneena hän haluaisi harjoitella kieltä, mutta normaalikeskustelussa englannin helppous jyrää vieraan kielen kiemuroiden miettimisen. Ehkä broken english tulee pakolliseksi oppiaineeksi joskus. Toivottavasti ei.
Vieras (nimimerkki)
Merkillisintä tässä pakkoruotsikeskustelussa on mielestäni se että kaikki hyväksyvät eduskunnassakin esiintynyt ajattelutapa: Suomenkieliset ovat kerta kaikkiaan niin mahdottoman tyhmiä että he pystyvät oppimaan vain ja ainoastaan yhden vieraan kielen, ja sen on oltava englanti. Vaikka todistettavasti tämä ei ole totta, kukaan ei protestoinut kun eduskunnan puhujapöntössä joku poliitikko tunnusti olevansa idiootti ja luuli että hän edusti Suomen kansa myös ÄO:n suhteen.
MerjaH (nimimerkki)
suomi on vain niin ainutlaatuinen kieli. Sen pohjalta on vaikea oppia muita kieliä.
Espoon Erkki (nimimerkki)
Minulla näkyy kotona Ruotsin Tv4 kaapelin kautta ja olen sieltä seurannut Wallanderit ja muut sarjat ja kyllä riikin- ruotsia ymmärtää pienen totuttelun jälkeen siinä missä meikäläistä ruotsiakin. Olen melko usein jutellut ruotsalaisten kanssa kuppiloissa ulkomailla ja olen huomannut että illan kuluessa ääntäminen kääntyy väkiselläkin riikinruotsin suuntaan.Nykyään parin kaljan jälkeen alan ääntää ruotsia "tukholmalaisittain" mikä johtuu siitä että en ole käyttänyt kieltä suomenruotsalaisten kanssa. Onkohan näitä muurre-erona kuitenkin vähän liioiteltu ?
Tarzan.Kuusela (nimimerkki)
Herlinin teollisuusuku mielletään usein ruotsinkieliseksi. Ainakin tämän lehden kustantaja on kallellaan amerikkalaiseen kulttuuriin ja on useissa yhteyksissä pahoitellut puutteellista ruotsinkieltään. Viisas ihminen kertoo asian oikean laidan itse ja välttyy väärinkäsityksiltä. Suomenkielistenkin kannattaa opetella ruotsia, vaikka kuinka harmittasi. Tietää ainakin mitä naapuripöydässä puhutaan. Lehtien ja kirjallisuuden lukeminen alkuperäiskielellä avartaa ajatusmaailmaa. Svedut ovat naapurikansa ja osa suomalaista puhuu ruotsia kotikielenään. Yritämmehän ymmärtää kallepäätaloja ja heikkiturusiakin, miksi kjellwestöt tai larssundit ovat liian vaikeita? Saman kansan tarinoita hekin kertovat.
Make Poison (nimimerkki)
Tällainen suomenkielinen pohjoisen juntti 4 1/2 kielen ekspertti oli kuullut että Suomessa on ruotsinkielisiä ja ne puhuu vain ruotsia eikä ymmärrä sanaakaa suomea, savosta puhumattakaan, mutta että ne on vasiten sellaisia, kyllä ne ymmärtää. Satuinpa sitten matkallani Österbotteniin riksåttanin viereen peräti 1,5 v:ksi. Ensimmäinen asiakas sano ovella kun lähti att hoppas vi förstod varandra. Vastasin ett joo joo, taksomykket adjö. Mutta vähitellen alkoi ennakkoluulot huveta ja kieli luistaa. Vaikka ei nuoret tai vanhat kunnolla suomea osanneet, väliäkös sillä. Oma häpiänsä. Pidän sitä yhtenä arvokkaimmista maakuntavierailuistani, koska saatoin penetroitua tähän niin vieraaseen mutta paljon esillä olevaan kulttuuriin. Det är så kiva o titta när Håkan sånger på västkusten. Taitaa olla Etelä-Karjala ja Åbotrakten enää jotka ovat hieman tuntemattomia. Muuten olen sitä mieltä, että pakkoruotsia ei pidä olla. Tämähän on länsimainen demokratia. Monia muitakin asioita kuin ruotsia opiskellaan vapaaehtoisesti vain siitä syystä että se on fiksua. He para så pojtse.
jpcosta99 (nimimerkki)
"Ei päivää-ei tulta"! Tasavaltamme presidenttimme sysätttiin törkeyden asteikossa maksimissaan "sivuun" EU:N kokouksista? Erään Tukholman keskustan hotellissa ja sen drinkki-ravintolassa tapasin veljespuolueemme jäseniä=tuttuja ja heillä oli omituinen "asenne Suomen hallituksen toilailuihin! Pääministerimme ja ent. ulkoministeri,kansanedustaja Ilkka Kanervan nimet olivat kovinesillä. Pääministerin kielitaidottomuus on jo iso miinus saati muut velvoitteet ja EU:n kokoukset ovat presidenttimme osalta tärkeitä-Halonen sentään puhuu muutamia kieliä sujuvasti. Onko Suomesta tullut EU-asioihin ja huippukokoukseen kirje-vastaus oli-mahdollisesti näin on tapahtunut-muuten tuota "sotkua ei olisi tullut"? Kuka kirjeen on lähettänyt-astukoon esiin-jatkamme selvittelyä. Ilkka Kanervaa haluttiin taas keran Suomen ulkoministeriksi!
JP Korhonen (nimimerkki)
Olen otsikon mukaisesti suomalainen, ihan vaan tavallinen suomalainen, joka on 80 -luvulla tunnollisesti opiskellut niitä aineita, joita koulussa piti lukea, ruotsi siinä mukana. 20-vuoteen asiaa en suurestikaan miettinyt, kunhan seurailin huvittuneena "pakkoruotsi -teemaa mediasta. Olen asunut 15 vuotta pääkaupunkiseudulla, joista viisi viimeistä Kirkkonummella, ruotsinkielisten seassa, sekä kuulun kahteen ruotsinkieliseen pursiseuraan. Kesäisin saaristossa ja Ahvenanmaalla puhun ymmärrettävästi ruotsia, moni asia sujuu helpommin. Ei minun olisi pakko puhua ruotsia, haluan vain tehdä niin. Tästä tavasta kiinni pitämällä olen saanut ystävä sekä Ruotsista että Norjasta ja puhun nykyään myös hiukan norjaa, norjalaisien ystävieni riemuksi ja huviksi. Ei haittaa vaikka teen virheitä, niitä korjataan puolestani ja opin itse samalla lisää sekä ymmärtämään molmempia kieliä että puhumaan niitä. Kukaan ei edellenkään pakota puhumaan ruotsia tai norjaa, se on vain minun oma valintani.
Pekka Salo

Voidaanko sinun kokemuksesi yleistää kaikkia suomalaisia koskeviksi? Ainakaan minulla ei ole varaa purjeveneeseen.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Sain tänne vinkin omaan samaa aihetta käsittelevään blogikirjoitukseen http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146...

Olisi hyvä suomalaisena huomioida, että olemme melko pieni kansa eurooppalaisessa mittapuussa.

Miten meidän peruskansamme oikeasti voi täällä Suomessa, jos eliitti ja rahaporukka poteroituvat ruotsalaisuuteen kielimuurin taakse? Liikepankit on siirretty ruotsalaisten ja tanskalaisten hoteisiin.

Nykyään hyvinvointia on enemmän kuin ennen, mutta meidän pitää mielestäni katsoa kohti tulevaisuutta. On tärkeää luopua historian kahleista ja tunnustautua suomalaisiksi. Suomeen suomenkieli pääkieleksi, maan kieleksi, ja muut elävät kielet vähemmistökieliksi (ruotsi, saame ja mahd. venäjä). Tämä on suunnilleen ehdotukseni.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset