Hyvät hillot asuntopulalla
Täällä pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat nousevat nousemasta päästyään. Tein prosenteissa mitattuna elämäni kenties onnistuneimman sijoituksen vuonna 2002. Ostin ajan hintatason mukaan varsin kalliilla 90 neliömetrin asunnon hyvästä osoitteesta Helsingin Etu-Töölöstä. Avioeron jälkeen tarvitsin sopivan kämpän mahdollisimman läheltä lapsieni kotia. Vuosi sitten myin sen huomattavalla voitolla. En suinkaan ole taitava kiinteistösijoittaja. Hinta vain nousi markkinoiden mukana. Kaupassa saamani rahat käytin osapuilleen samankokoiseen asuntoon, joka sopi sijainniltaan ja pohjaratkaisultaan nykyiseen elämäntilanteeseeni paremmin.
Uuden asuntoni hintakehityksellä ei ole väliä, laskelmieni mukaan asun tässä loppuelämäni.
Mutta kyllä asuntonäytöissä on kiinteistösijoittajiakin liikkunut useamman vuoden, ennen USA:n pankkikriisiä ja sen puhkeamisen jälkeen. Rahakkaat ostavat yksiöitä ja kaksioita ja vuokraavat ne ulos. Esimerkiksi Jari Sarasvuo kertoi hankkineensa parikymmentä pientä asuntoa pääkaupunkiseudulta, lähinnä kantakaupungista ja radanvarresta (tuskin Sarasvuo ostaessaan tiesi, että juna-asema asunnon lähistöllä alkaa olla arvoa laskeva, ei nostava tekijä).
Lisäksi Sarasvuolla on 15 pienen asunnon verran rahaa kiinni niihin sijoittavassa sijoitusrahastossa. Ja Sarasvuo olkoon vain esimerkki, muitakin on ollut liikkeellä.
Asunnot, varsinkin pienet, ovat edelleen kalliita. Rahamiesten logiikka on selvä. Asuntopula pääkaupunkiseudulla jatkuu vaikka mikä lama olisi päällä, koska ihmisiä muuttaa maakunnista pääkaupunkiseudulle. Vuokrat pysyvät tapissa eli tuotto on vakaata.
Nyt kun rahamiehet ovat ajaneet neliöhinnat korkealle, "tavalliset" sijoittajat tulevat perässä. Tavissijoittajan kiinnostusta kiinteistösijoittamiseen sai todistaa muun muassa äskettäin Helsingissä järjestetyssä verotapahtumassa. Hinnat ovat jo nousseet vaarallisen korkeiksi. Asunto on kuin kymmenen vuoden takainen IT-osake: hinnassa on kupla.
Mitä rahamiehet tekevät, kun hinnoissa on kupla? Lakkaavat ostamasta, ainakin. Panevat ehkä asuntoja myyntiin. Jos rahamiehet panevat asuntoja myyntiin, "tavallinen" sijoittaja maksaa myyntivoittoa rahamiehille. Niin kuin monta kertaa ennenkin.
Erityisen ikävää on, jos "tavallinen" sijoittaja ostaa sijoitusasunnon kuplahintaan velaksi. Korot ovat juuri nyt sitä, mitä ne ovat, mutta ei nykyistä (alhaista) korkotasoa voi pitää mitenkään lakisääteisenä. Ei kukaan, siis kukaan, tiedä miten koko euroalueella tapahtuu. Jos romahtanut Kreikka saa seuraajia Portugalista ja/tai Espanjasta, niin valuutta-alueella voi tapahtua ihan mitä vaan. Ja pelkkä Kreikkakin saattaa riittää yksinään. Ja muistetaan, että nykyinen talouskriisi puhkesi amerikkalaisesta asuntokuplasta.
Mistä tunnistaa hyvän sijoituskohteen? Lähtemättömästi jäi mieleen kokemus yli 15 vuoden takaa, Helsingin Töölössä sijaitsevasta baarista, kuinkas muuten, olen sellaisissa viettänyt aika tovin aikuiselämästäni.
Suuri lama oli syvimmillään. Joku kaveri tunnisti minut naamalta ja tiesi rahamieheksi. Hänellä oli liikeidea: hankitaan ensin työttömyysalueelta tehdashalli, laman aikana niitä sai käytännöllisesti katsoen ilmaiseksi. Sitten pannaan pari kaveria kiertämään Suomea ja ostamaan kellareista ja navettojen vinteiltä mopoja, niin sanottuja Pappa-Tuntureita, huono- ja hyväkuntoisia. Hyvänkin saisi parilla sadalla markalla, varaosiksi kelpaavia ilmaiseksi.
Sitten kuskataan moponraadot tehdashalliin ja pannaan ne kuntoon - maakunnat olivat niinä vuosina täynnä nuoria, työttömiä miehiä, jotka osapuilleen kaikki osasivat rassata mopoja. Halpaa työvoimaa oli tyrkyllä. Baarimies sanoi, että kun Pappa-Tunturit tulevat muotiin, myymme niitä läjäpäin hyvällä voitolla.
Ajatus ja ajoitus olivat täydellisiä. Juuri noin olisi pitänyt toimia. Pappa-Tunturit tulivat muotiin ja pari vuotta myöhemmin hyvästä moposta maksettiin samoja hintoja kun laman aikana, paitsi että hintaan pantiin nolla perään.
Omituinen souvari, minä baarimiehestä ajattelin. Ja järjetön idea, tuumin tästä hankkeesta ja jatkoin tuoppini tyhjentämistä ja lehteni lukua. Toivottavasti hän löysi täydelliselle idealleen minua fiksumman riskisijoittajan.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kannattaa muistaa tämän kaverin kanssa torilla rupatellessaan, että "kaikki mitä sanot..."
.. voidaan julkaista verkkolehdessä.
Koskenee myös herran sukulaisia ja perheenjäseniä: "johon poikani nihilistisesti totesi..."
No. Kukin tyylillään.
"Kannattaa muistaa tämän kaverin kanssa torilla rupatellessaan, että "kaikki mitä sanot..."
.. voidaan julkaista verkkolehdessä."
Mistä ihmeestä höpiset? Jutussa kerrottiin positiivisessa hengessä nimettömän ideoijan esittämästä ideasta jossain pubissa joskus.. Mikä on ongelma?
Niklaksen kohtalotoverin toisen puolen samaistuskohde, Joensuun kartanon Salossa miehitti kommunisti Björn Wahlroos. Hänellä oli riittävästi isänsä "Buntta" Wahlroosin karismaaa tämän kartanon saadakseen. Pääasiahan tietenkin oli Salon lakimiesten kanssa että hillo riitti.
En tosin ole mitenkään kateellinen, sillä "Nalle" joutuu kunnostamaan tiluksiaan isolla rahalla.
Olen suorastaan vihainen itselleni siitä, että en itse osaa näitä juttuja!
Ei Helsingillä ole pian mikä sitä kasvattaisi, muutama vuosikymmen niin maallepako alkaa kuten monissa maailman metropoleissakin, veikkaan.
Tosin maallepako on tullut kalliiksi, kun on keksitty että rahastetaan jätevesi-, sadevesi-, hulevesi- ym. maksuilla ja järjestelmillä.
Minulle aikoinaan eräs ravintoloitsija esitti kun kysyin että: "mitäs tehtäis?" että vuokrataan varastohalli, tilataan se täyteen tuotetta X, myydään varasto nopeasti edulliseen hintaan ja jätetään kaikki maksamatta ja häivytään kymppimilli taskuissa paikkaan Y, se on ainoa konsti ettei rahamiehet pääse rahastamaan. Muutaman vuoden kuluttua sama uusiksi... Miten niin kaikkee voi käyttää mitä vastaan? Netissä voi kirjoittaa mitä tahansa, semmoistakin jota ei ole tapahtunut. Kuten yllä.
Markkinat ovat aina oikeassa
Helsinki on Suomen mittapuun mukaan *suurkaupunki*
Jos ei ole varaa maksaa markkinahintaa kaupunkiasumisesta, muuttakaa takaisin sinne Pielavedelle
Eikä ne asunnot ole edes kalliita, ne vaan tuntuu siltä, jos on vähän rahaa..................
12 000 e/m2 Bulevardilla on jo kyllä hieman yläkanttiin.
Odotellaan kun korot nousee, niin -50% ei tunnu missään.
Kolumni on mitä suurimmassa määrin totta ja sen lisäksi vielä hauskakin ja samalla opettavainen aika monessakin mielessä.
Ostit asunnon, myit asunnon, sait rahoilla asunnon. Missä se voitto näkyy? Raha on vain numeroita, rahan arvo verrattuna asuntoihin on ilmeisesti vain laskenut reiluhkosti viime vuosina.
Pienasunto juna-aseman lähellä ei ole välttämättä arvoa laskeva tekijä.
Parhaassa tapauksessa työmatkat sujuvat (jos juna kulkee) ilman liityntäliikennettä (maksaa) ja omaa autoa ei välttämättä tarvita.
Pienasuntojen hintaa nostava tekijä on sauna, joka maksaa ja joka haukkaa suuren osan neliöistä.
Pienasuntojen hintaa nostaa niiden vähyys ja Helsingissä stalinistiset pinta-alamääräykset.
Vuonna 2008 avioliitoista 13 471 päätyi avioeroon. Avoeroista tilastoja ei ole. Oma veikkaukseni on, että erojen johdosta n. 20 000 henkilöä joutuu vuosittain muuttamaan pois yhteisestä asunnostaan.
Muuttajana on yleensä mies ja joka usein maksaa kuukausittain elatusmaksua jälkeläisistään. Kalliin pienasunnon vuokran/ostohinnan johdosta talous on jo valmiiksi kuralla.
Sen on totta, mitä Niklas Herlin totesi. Pisnesmiehet ovat hilanneet pienasuntojen hinnat ylös. Niistä saa kohtuullisen vuokratuoton ja ne on ylikysyntätilanteessa helppo tarvittaessa myydä.
Varmaankin niitä tulee lisää mynntiin silloin, kun ollaan aallon harjalla tai viimeistään silloin kun käppyrät alkavat sojottamaan alaspäin.
Jos Kreikan sunnalta rantautuu tsunami Suomeen, kaikki tulee olemaan toisin.
Huolestuttavaa tässä on se että vakaa ja huippuhyvä tuotto maksetaan yhteiskunnan varoilla asumistuki- ja toimeentulotukijärjestelmän kautta kanavoiduilla rahoilla.
Pienten asuntojen vuokrataso määräytyy suoraan sen mukaan mikä on viranomaisten hyväksymä vähimmäistukeen oikeuttava vuokra. Miksi pyytää vähempää tai tinkiä vuokrasta, kun joku ulkopuolinen sen maksaa.
Vuokralaisen on toimitettava tarkat sopimukset ja kuitit tuen maksajalle. Tällä tavalla varmistetaan että maksettava tuki KOKONAISUUDESSAAN kanavoituu sijoittajan lompakkoon.
Vuokra-asunnon tuotto on joka tapauksessa riskittömämpää kuin esim. pörssiosakkeiden, jos taloyhtiöön ei suuria remontteja ole tulossa. Asunnon arvo voi nousta tai laskea, mutta vuokratuotto on vakaata, jos muistaa olla tarkkana vuokralaisia valitessaan.
Suurin riski onkin vuokralainen, jolla ei ole aikomustakaan maksaa vuokraa tai saa toiminnallaan asunnon huonoon kuntoon. Tässä kuitenkin auttaa vuokravakuus, josta voi ulosmitata vuokralaisen aiheuttamat vahingot.
Vuokra-asunnon tuotto-odotukset eivät ole hääppöiset ja vuokralaiset ovat tunnetusti tarkempia asumisen kuluista kuin omistusasunnon hankkijat. Sijoittaminen yksiöihin ja kaksioihin kauempana Helsingin keskustasta voi olla järkevää vaikka kupla olisikin. Tämä riippuu myös halutun sijoituksen kestosta. Mikäli ostat Helsingin keskustasta "sijoitusasunnon" ja kupla realisoituu tulee sijoituksesta pitkä tai varsin lyhyt jos sijoituksen on tehnyt velalla.
Oletetaan asuntokuplan realisoituvan maltillisesti ja Helsinki 1-alueen asuntojen säilyttävän arvonsa inflaatio mukaan lukien: Tässä tapauksessa on 10 vuoden valtion velkakirja tuottavampi kohde ja varmasti turvallisempi.
http://www.arkadianmaki.fi/2010/03/01/asuntosijoittaminen/
http://vleppanen.blogit.uusisuomi.fi/2009/10/05/nama-tahot-yllyttavat-ko...
Sellasta.
Minusta on aina suuri riski sijoittaa lainattua rahaa mihin tahansa, ainakaan lainarahan osuus ei voi olla kovin suuri kokonaispotista. Vaikka asunnon arvo romahtaisikin, vuokratuloja tulee silti, jolla voi lyhentää velkaa.
Pörssiyhtiöillä voi mennä pitkään huonosti, mutta jostain syystä ihmisten on aina asuttava jossain, siksi tuotto on vakaampaa. Kummassakaan tapauksessa ei tietenkään pidä myydä tappiolla, vaan vasta sitten, kun käypä arvo on ylittänyt hankintahinnan.
Valtion velkakirja on varmasti turvallinen kohde, mutta vuokra-asunnolla saattaa silti saada tuossa 10 vuodessa paremman koron rahoilleen. Mutta asunnonvuokrauskin on oma taiteenlajinsa, jossa pitää olla vainua monenlaisille asioille.
Juuri näin. Miten ihmeessä valtiovalta ei mitenkään reagoi tähän rahansiirtoon veronmaksajilta sijoittajille? Ja kaikkein eniten tästä karsivät ne vuokralaiset, jotka maksavat nämä sikavuokrat itse. Vuokralainen kun ei pysty asuntojen hinnoilla keinottelemaan. Ja kallista vuokraa maksavan on aika vaikea säästää omaa asuntoa varten. Vuokralainen on nykyajan torppari.
"Asuntopula pääkaupunkiseudulla jatkuu vaikka mikä lama olisi päällä, koska ihmisiä muuttaa maakunnista pääkaupunkiseudulle."
Helsingin asuntopula johtuu maahanmuuttajista. Maahanmuuttajat siis ajavat hintatasoa ylöspäin. Onko kukaan koskaan kuullut sellaisesta sosiaalishoppailija-maahanmuuttajasta, joka olisi joutunut muuttamaan pois Helsingistä sen takia, että rahat eivät riittäisi asuntoon?
Aivan oikein, sossu maksaa tai asunto tarjotaan muuten vaan.
Vuonna 2020 arvioidaan Helsingin koululaisista olevan neljännes maahanmuuttajataustaisia.
Mutta en oikein usko sosiaaliviraston asuttavan maahanmuuttajia sijoittajien kalliisiin luukkuihin. Tosin on selvää, että kaupungin vuokra-asuntojen niukkuus pakottaa turvautumaan myös muihin kohteisiin. Mutta maksaako " sossu" myös myös tähtitieteellisiä vuokria?
Olisi kiintoisaa tietää.
Kaupungin vuokra-asuntoa on suomessa syntyneen aika turhaa edes hakea. Ne menevät pääsääntöisesti maahanmuuttajille. Ja jos joku suomalainen on onnistunut saamaan kaupungin asunnon, niin sen vuokran maksavat kyllä pääsääntöisesti veronmaksajat. Sanon tämän vankan omakohtaisen tiedon perusteella. Kaupunki perii asunnoistaan myös "pääomavuokraa", joka on noin 2/3 osa vuokrasta. Minne se sitten menee, niin sitä voi ihmetellä.
Jos olen sokea, pyydän anteeksi.
Mutta mihin katosi europarlamentaarikko Korholan Supoa koskeva blogi? En löydä sitä.
Ja miksi?
Vähävaraisen eläkeläisen tai työttömän kannattaa myydä/vuokrata/jälleenvuokrata asuntonsa Suomessa harkintansa mukaan ja muuttaa Viroon. Aivan kuten eräs US:n kolumnisti on tehnyt.
Kaksion ("kunnostetun") pyyntihintoja Tallinnassa:
http://www.city24.ee/client/city24client?&analytics_search_id=xfa84b565e...
Kaksion ("kunnostetun") pyyntivuokria Tallinnassa:
http://www.city24.ee/client/city24client?&analytics_search_id=x6c4f8309c...
Vuokriin ei yleensä sisälly lämmityskustannukset.
Toteutuneet hinnat ovat pyyntihintoja pienempiä.
Valuuttakurssit:
1 EUR = 15.6466 EEK 1 EEK = 0.0639115 EUR
Eräät suomalaiset kiinteistösijoittajat ovat kantaneet setelinkuvat silmissään roponsa Viroon.
Virossa asuntojen hinnat ovat historiallisen alhaalla ja käytetyn asunnon ostajalle remontti- ja materiaalikulujen hinnat ovat kohdallaan.
Muutaman vuoden odottelun jälkeen kassa kilisee. Toivottavasti.
Vaikkei koko pajatsoa haluaisi tyhjentää muutaman vuoden jälkeen, vuokratulot tuovat sitä ennen vuodesta toiseen pientä leivänlisää kohtuusijoituksella.
Nyt kun Usarin lukijat tietävät pappatuntsien olevan muotia ja maksavan paljon, kauppa tulee käymään vieläkin paremmin.
..ja nostaa hintoja.
Ja aina kun on helsinkiläisiltä raha loppunut, kupataan muuta Suomea.
Rikas Espookin maksattaa metronsakin Pihtiputaan mummojen eläkerahoilla.
on tässä maailmassa toteuttaa mitään "oikeudenmukaisuutta". Moni tehtailijan poikahan sitä on tosin yrittänyt aiemmilla vuosisadoillakin.
Tosin, ei kait se syntikään liene.
Olipa lohdullista lukea että asuntokaupan myötä Niklas Herlinin omaisuus kasvoi noin sadasta miljoonasta eurosta kenties parikin sataa tuhatta euroa lisää. Onnea. Koita jaksaa kitkuttaa...
Entisen Itä-Saksan alueella olisi ollut saatavissa halpaa varastotilaa ja Trabanteja noutokustannuksella jokaiseen pastellivärisävyyn. Kyllä sillekin sijoitukselle olisi koron saanut ajoneuvon muututtua kulttivälineeksi.
Kunakin ajankohtana baarissa kuulee erilaisia sijoitusneuvoja joista suurin osa on kelvottomia ja osa osuu oikeaan sattumalta kuten pankin hallinnoiman rahaston tuotto-odotus.
Kyllä näitä ideoiden esittäjiä löytyy mutta mistä löytyisi yrittäjiä?
Oikea yrittäminen tehdään omalla riskillä ja oman riskin ottaminen pakottaa miettimään mitkä ovat asiakkaan tarpeet ja miten ne voisi täyttää voitollisesti.
Asuntomarkkinoilla 90-luvun laman aikaan oikea yrittäjä Bertel Ekengren yritti rakentaa rauhalliselle Sundsbergin alueelle Länsiväylän ja Kehä kolmosen ulottuville ajan alentuneilla kustannuksilla suuren lähiön mutta eihän se käynyt. Myöhemmin hän sai rakentaa korkeammilla kustannuksilla pienemmän asuinalueen.
Asuntoihin sisältyy selvä tuottomahdollisuus, mutta yrittäminen on ilmeisesti eri keinoin estetty kun kullanvuolijoita ei ole näkyvissä.
Silloin lähiöiden rakentaminen on onnistunut kun mukana ovat olleet vakiintuneet rakentajat, perinteiset rahoittajat ja hankkeen kaitsijoina kunnalliset valtapuolueet jotka ohjastavat "yhdyskuntasuunnittelua" oikeisiin ratkaisuihin. Varsinaisina porttoina toimivat siis yhdyskuntasuunnittelijat jotka tosin osittain toimivat myös naiviuttaan.
Äly hoi - älä jätä on vanha sanonta. Näyttää siltä, että verovaroin työhönsä palkatuilta ihmisiltä äly on enemmän kuin hukassa.
Takana ovat ajat jolloin VR:n myymistä käytöstä poistetuista matkustajavaunuista tehtiin pienasuntoja luvalla tai luvatta.
Ympäristöministeriö säätää välillisesti määräyksillään rakentamisen hinnan.
Vanhat, omatoimisesti rakennetut ja Klubiaskin kanteen piirretyt rakennukset ovat harvakseltaan vielä pystyssä. Pääasiassa ne on hävitetty perikuntien toimesta setelinkuvat silmissä myymällä tontti rakennusoikeusineen grynderille.
Ja kuinka ollakaan, uudisrakennuksen katolta joudutaan lapiomaan lumet romahtamisen pelossa lähes joka talvi sikäli kuin kosteusvaurioiden korjaamiselta ehditään.
Kierrätysvaihtoehtoja löytyy, elleivät herrat pane hanttiin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Shipping_container_architecture
http://images.google.fi/images?sourceid=navclient&hl=fi&rlz=1T4SUNA_en&q...
http://www.tempohousing.com/
http://www.tomw.net.au/blog/2009/10/shipping-container-apartment-buildin...
http://www.container-life.com/
http://www.eurans.com.ua/eng/faq/buildcont
Muuten asiaa, mutta syy hintojen nousulle ei ole pääasiassa maaltamuutto - esimerkiksi Helsingin väkiluku kasvaa hyvin hiljaista vauhtia.
Laman tullessa puolitoista vuotta sitten hintojen piti romahtaa, mutta rakennusfirmat olivat ennustaneet tämän ja panneet uudet aloitukset jäihin, osa jo 2007 keväällä. Eli tarjonta supistui kysynnän kanssa samaa tahtia, toisin kuin 1990.
Mutta ei sekään voi olla kuplan syy, että firmat annostelevat tarjonnan kysynnän mukaan.
Kyllä minäkin osoittaisin syyttävää sormea kuntia ja valtiota kohtaan:
-Rakentamisen laatuvaatimukset on eristys- esteettömyys- ynnä muulla hötöllä vedetty niin luksukseen, että halpoja asuntoja on oikeasti mahdoton rakentaa.
-Kunnat eivät rakenna vuokra-asuntoja
-Helsingissä rakennetaan valtavia alueita keskustan kupeeseen, Arabiaa, Verkkosaarta, Kalasatamaa, missä tonttihinnat ovat sitä luokkaa, että duunareilla ja nuorilla ei ole varaa siellä asua, elleivät pääse harvoihin kaupungin kämppiin. Oikeasti tarvittaisiin pari isoa kerrostaloaluetta tuonne Vantaan rajoille.
Ja ei Niklasin tarvitse ihmetellä Etu-Töölön kämppien hintoja: Helsingissä "parhaat" alueet ovat kansainvälisesti katsoen edullisia, sen sijaan keskikastin kämpät ovat ylihintaisia.
luin taannoin erään artikkelin , muistaakseni HS:sta, jossa kerrottiin Berliinin keskustan eli parhaiden alueiden asuntohinnoista.
Ne olivat huomattavasti alempia kuin Helsingin keskustassa.
Jotain kummallista tässä on.
Myös Brysselin tuttavat todistavat samaa.
ja hinnat kohoaa.
Tuppukylä helsinkiläisten elättäminen on kallista.
"Esimerkiksi Jari Sarasvuo kertoi hankkineensa parikymmentä pientä asuntoa pääkaupunkiseudulta, lähinnä kantakaupungista ja radanvarresta (tuskin Sarasvuo ostaessaan tiesi, että juna-asema asunnon lähistöllä alkaa olla arvoa laskeva, ei nostava tekijä)."
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Mitä Niko tarkoitat, ettei ole etu asua "radanvarressa?" Kyllä se ainakin meidän poppoollemme on ollut todella suuri ja arvoa nostava etu.
Tiksistä kulkee junia melkein non stop ja matka Pasilaan kestää junalla n. 10 minuuttia. Stadiin saakka n. 15 minuuttia. Onhan tuo nyt suuri plussa koko jutulle.
Ja kaukojunatkin pysähtyvät täällä ja kohta aletaan rakentaa raideyhteyttä lentokentälle.
Me olemme kyllä kokeneet tämän erittäin positiivisena asiana koko ajan ja olemme asuneet näissä maisemissa jo yli 20 v.
Stadiin ei saisi edes autoja kunnolla parkkeerattua....täällä meillä on kaksi autopaikkaa autotallissa, jonne pääsee suoraan kotiovelta hissillä alas.
On muuten aika nastaa. Koskaan ei tarvitse kaivaa autoa mistään lumikasojen alta, vaan se on aina puhtaana ja freesinä tallissa odottamassa.
Mutta pääasiahan tässä oli nyt tuo radanvarsi-asuminen. Minua kiinnostaisi tietää, miksi mielestäsi radanvarressa asuminen ei olisi enää mikään "arvoa nostava etu.?"
-EP-
On yleinen sanonta autokauppiaalle, "ajan tällä autolla loppuelämäni". Usein kolmen vuoden kuluttua "sijoittaa" uuteen malliin. Senioritaloon muutetaan, kun auto vaihdetaan rollaattoriin.
Elämisen laskelmat. Jos elää vielä vaikkapa 50 vuotta, niin ei sitä koskaan tiedä minkä kuusen juurella asunto.
Pitkää ikää toivottaen.
Kun tuotetaan niukkuutta saadaan hinta nousemaan. Eikös se ole taloustieteen määritelmä, "niukkuuden vallitessa"
Raimo Ilaskivi 1980-luvun lopulla samassa tilanteessa ihmetteli ja lenteli kaupungin yllä ja kartoitti rakennusmaata. No sitähän olisi.
Tiedän - kun olen rakentanut - että 250 neliön luksustalon rakennuskustannus on tällä hetkellä 400 000. Tosin vihreiden johtama ympäristöministeriö on tehnyt kaikkensa rakentamisen vaikeuttamiseksi uusilla ukaaseilla. Ja missä tontit?
Ei ole tarpeeksi selvitetty tätä win-win-win-win "ekosysteemiä" joka hyötyy asuntopulasta. Se menee syvälle yhteiskunnan ytimeen ja yhdistää keinottelijat, vauraan ikääntyvän porvariston (kokoomus) ja nuoremmat wanna-be ympäristönsuojelijat (vihreät, edellisten lapsia).
Nuorisosäätiö on vain jäävuoren huippu.
Ministerikin asuu kommuunissa ja pitää sijoitusasuntoja.
Asuntopulan tuotannosta vihreät laajensivat sähköpulan tuotantoon. Siitä hyötyvät keinottelijat ja ao. yritysjohto. Vain mielikuvitus on rajana mistä voidaan tuottaa pulaa lupien ja kieltojen avulla. Tätä on ns. vihreä kapitalismi, kieltojen ja määräysten tuotanto ja kapitalisaatio.
Säälin niitä nuoria jotka ostaa (pakko?) nykyhinnoilla pienasunnon.
ihan helposti , valtiovallan keinoin. Ratkaisu on tuttu hajasijoitus, valtion laitokset pois pääkaupunkiseudulta.
Jos byrokraatit eivät halua muuttaa laitostensa perässä- so what? Suomessa riittää koulutettua väkeä kortistoissa pilvin pimein. Moni muuttaisi ilomielin Kuopioon, Poriin,
Jyväskylään, Tampereelle, Lahteen jne. jos virka tarjotaan.
Kun nää nirppanokkastadilaiset jäis ilman entistä virkaansa
peruspäivärahan varaan, ei siinä enää Eirassa budjattas. seurauksena asuntojen hintojen roima lasku ja asuntomarkkinoiden tervehtyminen.Ykskin järkisyy miksi esim. patentti ja rekisterihallituksen on oltava juuri Helsingissä???
"Ykskin järkisyy miksi esim. patentti ja rekisterihallituksen on oltava juuri Helsingissä???"
Ykskin järkisyy miksi mitään helsingin ulkopuolella
Vuokratukikielto yksityisomisteisiin ta
"ihan helposti , valtiovallan keinoin. Ratkaisu on tuttu hajasijoitus, valtion laitokset pois pääkaupunkiseudulta."
Kepulainen talousjärjestelmä perustuu siihen, että puolet kyläläisistä on työttömiä ja vanhuksia ja toinen puoli on kunnalla töissä hoitelemassa toisen puolen asioita.
Uskokaa tai älkää, snovat että tähän vaaditaan rahaa ulkopuolelta ja pahat kielet ovat kertoneet, että se tulisi jostain pääkaupunkiseudulta?
Siellä on kuulemma on sellaisia työpaikkoja, joissa tuotetaan jotain rahan arvoista, tavaraa tai palveluja joista valtio saa verotuloja!
Tämä saattaa tietysti olla pelkkä urbaanilegenda, sillä useimmat ihmiset ovat edelleen sitä mieltä, että raha tulee valtion budjetista.
Muutama vuosi sitten valtio päätti purkaa vuokrasäännöstelyn ja sen jälkeen asuntojen hinnat ovat vapaasti saaneet nousta tähtitieteellisiin hintoihin. Olisiko silloin pitänyt rajata vuokrasäännöstelyä ja turvata jokaiselle vuokralaiselle oikeus kohtuulliseen vuokraan? Näin lama-aikana vuokrasääntelyn puuttuminen on näkynyt entistä enemmän jokaisen kukkarolla.
Jari Sarasvuon asuntojen osto on enemmänkin verosuunnittelua kuin huimien tuottojen metsästystä.
Esimerkkejä verotuksesta:
Pääomatulot
Pääomatuloja ovat: korkotulo, pörssiyhtiöstä saatu osinkotulo, vuokratulo, voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto, maa-aineksista saadut tulot ja kiinteän tai irtaimen omaisuuden luovutuksesta saatu voitto (luovutusvoitto). Pääomatuloa on myös muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Vero pääomatulosta on aina 28 %.
Vuokratulot ja alivuokralaistulot osakehuoneistosta ja kiinteistöstä
Tulot ilmoitetaan vähennettynä vuokratulon hankkimisesta aiheutuneilla kuluilla. Myös silloin, kun vuokratulon hankkimisesta aiheutuneet kulut ovat suuremmat kuin tulot, erotus merkitään veroilmoitukseen.
Rahoitusvastikkeet, jotka asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö rahastoi, eivät ole vuokratuloista vähennyskelpoisia.
Kiinteistöstä saadusta vuokratulosta voidaan vähentää kiinteistövero siltä osin kun se kohdistuu vuokratuloon. Kiinteistön oman käytön osalta kiinteistöveroa ei voida vähentää.
Luovutusvoitto - ja tappio
Omaisuuden myynnistä tai vaihtamisesta saatu voitto on luovutusvoittoa. Kiinteistön sekä asunto- tai kiinteistöyhtiön luovutuksista täytetään liitelomake 9. Myös verovapaat luovutukset, esim. oman asunnon myynti, on ilmoitettava.
Arvopapereiden ja arvo-osuuksien luovutuksesta sekä sijoitusrahasto-osuuksien lunastuksista ja luovutuksista saaduista luovutusvoitoista ja -tappioista on annettava selvitys liitelomakkeella 9A.
Arvopaperikaupat on ilmoitettava, vaikka arvopaperivälittäjät ilmoittavat tiedot ostetuista ja myydyistä arvopapereista verohallinnolle ja ne ovat esitäytettynä veroilmoituksella. Verohallinnolla ei kuitenkaan ole käytettävissään kaikkia luovutusvoiton tai tappion laskemiseksi tarvittavia tietoja.
Osinkotulot
Osinko, sijaisosinko ja osuuspääoman korko ilmoitetaan veroilmoituksella, jos ne eivät ole sillä esitäytettynä.
Ulkomaisen yhtiön osakkeen tai osaketalletustodistuksen perusteella saadut osingot ilmoitetaan veroilmoituksella ulkomaan pääomatulot -kohdassa.
Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Esitäytetyn veroilmoituksen ilmoitusosassa ilmoitetaan osingon bruttomäärä. Verohallinto laskee osinkojen veronalaisen määrän. Veronalaisen osuuden voi katsoa verotuspäätöksestä.
Muut kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut osingot ovat osittain ansio- ja osittain pääomatuloa. Esitäytetyltä veroilmoitukselta puuttuvat osingot on ilmoitettava.
Omistajayrittäjän tai yrittäjäosakkaan joka on saanut osinkoja muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä ja jolla on ollut osakaslainaa tai käytössään yhtiön varoihin kuuluva asunto, on selvitettävä osingot liitelomakkeella 13.
Korkotulot
Korkotulona ilmoitetaan veroilmoituksella esimerkiksi toiselle henkilölle annetusta lainasta saatu korko sekä korko kauppahinta- tai muusta saatavasta. Samoin ilmoitetaan mm. pakkolunastuskorvauksen korko, palkkasaatavasta saatu viivästyskorko ja takaajan tai muun vakuuden asettajan alkuperäiseltä velalliselta saama sellaista korkoa vastaavaa hyvitys, jonka takaaja tai muu hyvityksen saaja on vähentänyt verotuksessa.
Veronalaisista koroista, esim. notariaattitalletusten koroista, pankki tai muu maksaja toimittaa ennakonpidätyksen ja ilmoittaa sen sekä koron määrän verohallinnolle verotusta varten. Näitä tuloja ja niistä toimitettua ennakonpidätystä ei ilmoiteta veroilmoituksessa. Talletettu pääoma ilmoitetaan kuitenkin varallisuutena veroilmoituksessa.
Lähdeveronalaiset korkotulot
Korkotulon lähdeveronalaisia korkoja ei ilmoiteta tuloina eikä talletuksia varallisuutena. Pankki perii niistä korkotulon lähdeveron. Tällaisia ovat esimerkiksi ne tavallisten käyttelytilien korot, jotka olivat aiemmin (1.6.2000 saakka) verovapaita.
Sijoitusrahaston tuotto- ja voitto-osuudet
Sijoitusrahaston tuotto-osuuksille maksama vuotuinen tuotto on veronalaista pääomatuloa. Sijoitusrahaston rahasto-osuuden pääoma on omistajan veronalaista varallisuutta. Tuottoa, siitä toimitettu ennakonpidätys ja pääoma ilmoitetaan veroilmoituksessa, jos ne eivät ole esitäytettynä. Ulkomaisen sijoitusrahaston tuotto ja rahasto-osuuden pääoma on ilmoitettava. Myös sekä kotimaisten että ulkomaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien lunastuksista ja luovutuksista saadut luovutusvoitot on ilmoitettava.
Kai sentään edes jonkin virallisen inflaatiokeroimen mukaan korjasit saamasi kauppahinnan.
Tässä on elinkustannusindeksi, joka kyllä ilmeisesti osoittaa matalampaa inflaatiota kuin erityisesti joku todellinen asuntokustannusindeksi. Onhan tässä elinkustannusindeksissä tietääkseni mukana mm. kovan kansainvälisen kilpailun alla olevaa elektroniikkaa, jonka numeraalinenkin hinta on jopa laskenut.
http://www.stat.fi/til/khi/2009/03/khi_2009_03_2009-04-14_tau_002.html
Minulla on vähät varani juurikin asuntokiinteistöissä joista viimeisen ostin nyt vuodenvaihteessa. Tämä asunto on kyllä tosihyvällä paikalla ja se on saunallisena ja isolla komealla pyöreäetusivuisella parvekkeella varustettuna kaksiona helppo vuokrata pitkäaikaisestikkin kohtuuhintaan. 90-luvulla rakennetusta kerrostalosta, hyvin hoidettu eikä isoja remontteja tiedossa. Sain sellaisen Turusta alle 100 000€.
Yritätkö tehdä propakantaa sen puolesta että ihmiset asuinkiinteistöjen sijaan rahansa pörssiin sijoittaisivat, ja vaikkapa Konecranesin osakkeita ostaisivat.
Minä en kyllä nyt ostaisi Konecranesin osakkeita kun ne juurikin ovat kuluneen vuoden aikana arvossaan lähes tuplanneet, en vaikka nekin kyllä vielä voivat nousta merkittävästikkin.
Minä en ole pörssissä pelannut muuta kuin ihan vähän Elisaa ostin noin vuosi sitten kun ne alimmillaan olivat. Sekin vähä oli kyllä ihan hyvä ostos. Olisi vaan pitänyt ostaa enemmän, mutta kun tämä asunnon ostaminen siinä oli mielessä, ja tätä pörssiä olen pelannut velkarahalla sen vähän minkä nyt olen.
Nyt vasta otin pörssipaalvelunkin tähän koneelleni ja tarkoitus olisi kokeilla vähän näiden kurssiheilahtelujen kanssa.
Tietenkin palkkatöistä olisi paljon helpompi saada rahaa(on vuosikymmenten kokemus niihinkin keskittymisestä), mutta minä olen jo sen verran vanhempi äijä että en sellaisia enää kerjäämään lähde kun kerraan saneerattu ulos olen ja niistä jo pieni työeläkekkin on myönnetty.
Joka tapauksessa näyttää siltä että ajattelet tämän esimerkkisi valossa olevasi nerokkaampi kiinteistösijoittaja kuin mitä todellisuudessa olet, tai sitten pyrit tekemään propakantaa sen puolesta että rahaa virtaisi enemmän pörssiin ja asuntojen hinnat laskisivat.
Se on näin kaikissa esim. politikkojenkin tempuissa jotka he tekevät jonkin omaisuuslajin kysynnän heikentämiseksi tai sen arvon alenemiseksi, että se merkitsee samalla jonidenkin toisten omaisuuslajien arvon nousemista vastaavasti(kun varat alkavat enemmän virrata niihin). Tämä on se suuri pimeä etu joka tällaisissa kähminnöissä siirtyy taskuista toisiin, ja joka ei missään rätingeissä näy. Tästä syystä minusta kaikkia kansalaisia ja omaisuuslajeja tulisi kohdella niin tasavertaisesti kuin se suinkin on mahdollista, ja erityisesti yhtäkkisiä temppuja tulisi välttää.
Isoja ongelmia on horisontissa, mutta arvaukseni on että niitä tavalla tai toisella uutta katteetonta rahaa kehiin talikoimalla tullaan hoitamaan.
Rahamiehistä ja kiinteistösijoittajista ei tarvitse olla huolissaan.
Enemmän olen huolissani siitä valtaenemmistöstä joka ostaa asunnon tarpeeseensa.
Vanhanaikaisesti sanottuna ihmisistä jotka tarvitsevat kodin.
Yksiöitä, kaksioita ja kolmioita pitäisi myydä vain niille jotka tarvitsevat asunnon itselleen tai lapsilleen.
Ei asuntoja keinottelijoille.
Tämä sijoitusrahasto Q III Ky näyttää olevan harvinaisen reilu.
Vastuunalainen yhtiömies ei sijoita rahastoon mitään, mutta ottaa jokaisesta rahastoon ostetusta asunnosta 2.500€:n ostopalkkion sekä kuukauden vuokrauspalkkion.
Rahastossa voi olla vierasta pääomaa mitä vaan välillä 30-75%:a.
Hallinnointipalkkio on 1.1%, hallintoyhtiölle, kaikki asuntorahaston juoksevat kulut veloitetaan tämän palkkion lisäksi asuntorahastolta, eli ihmisiltä, jotka sijoittavat rahaa tähän myllyyn.
Voitonjakokin on harvinaisen reilu, 5.5%:n ylittävä osasta myllynpyörittäjä kuittaa 40%:a, 60%:a kuuluu niille, jotka antavat rahajyvät myllyn raaka-aineeksi.
Itse kyllä sijoittaisin kiinteistörahani pörssissä Spondaan, Cityconiin tai Tecnopolikseen.
Aika usein puhutaan "Helsingin asuntopulasta". Syntyperäisenä stadilaisena jaksan kuitenkin ihmetellä, millaisista asunnoista on pula?
Pienasunnoistako? Jos mielii ostaa yksiön, valittavaa olisi 271 kohteesta (lähde: Oikotie.fi). Vuokrayksiöitä olisi tarjolla 174 kappaletta. Muitakin asuntotyyppejä tuntuu olevan tarjolla runsain mitoin: vuokrakaksioita lähemmäs 200, perheasunnoiksi kelpaavia yli 4 huoneen omistusasuntoja taas 716. Ja luvuthan ilmaisevat ainoastaan yhdestä Internetin asunnonvälityspalvelusta löytyvät vaihtoehdot. Jos etsiytyy esimerkiksi yksityisten vuokra-asuntoyritysten sivuille tai ottaa Hesarin kauniiseen käteen, luku kasvaa entisestään. Puhumattakaan asuinmahdollisuuksista vaikkapa Espoossa tai Vantaalla.
"Asuntopula" on eri asia kuin pula asunnoista, joihin suorittavan työn tekijällä on varaa. Tai perheasunnosta, johon alle keskituloisella perheellä on varaa. Tarjontaa on riittämiin - hinta ei vain kohtaa potentiaalisten ostajien maksukykyä. Kyse ei ole tällöin pulasta.
On hauska huomata, että US osaa tarjota meille tavissijoittajille mahdollisuuden osallistua rulettipöytään. Kun klikkaa tuota Herlinin yläpuolella olevaa banneria, niin saa seuraavan tarjouksen.
Loppukaneetti on hauska, lopulliset ehdot julkaistaan vain englannin kielellä. Ilmeisesti US onkin oikeasti tarkoitettu ammattimaisille rahamiehille, ei taviksille.
Nordea Bank AB (publ) pörssitiedote 9.3.2010
Nordea Bank AB (publ) laskee liikkeeseen 2 uutta bear indeksisertifikaatti-sarjaa 10.3.2010
Nordea Bank AB (publ) laskee warranttiohjelmansa puitteissa liikkeeseen 2 uutta bear
indeksisertifikaatti-sarjaa 10.3.2010. Bear indeksisertifikaattien kohde-etuutena on NASDAQ
100 Indeksiin tai S&P500 Indeksiin sidotut futuurisopimukset. Bear indeksisertifikaatit ovat
myynti sertifikaatteja. Bear indeksisertifikaattien lunastustapa on rahasuoritus. Bear
indeksisertifikaattien päättyessä haltijalle tilitetään mahdollinen positiivinen nettoarvo rahana.
Sertifikaattikohtaiset ehdot
Bear indeksisertifikaatit liikkeeseenlasketaan osana Nordea Bank AB (publ):n
warranttiohjelmaa, joka on julkaistu 6.10.2009. Warranttiohjelmaa koskeva perusesite ja
kaikkiin liikkeeseenlaskettaviin warrantteihin ja sertifikaatteihin sovellettavat lopulliset ehdot
ovat saatavilla liikkeeseenlaskijan kotisivuilta: www.nordea.fi/warrantit. Tässä esitettävät
tiedot ovat ainoastaan tiivistelmä lopullisissa ehdoissa ja perusesitteessä esitetyistä tiedoista.
Sertifikaattien lopulliset ehdot julkaistaan ainoastaan englannin kielellä.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 45 kommenttia