Lisää väkivaltaa

Eri syistä en haluaisi kirjoittaa tätä, mutta kirjoitan nyt kuitenkin. Taitaa olla pakko.

Helsingin Sanomain ulkomaansivuillaan perjantaina 30.7. julkaisema juttu rikollisten moottoripyöräjengien laajenemisesta on kammoa luettavaa. Olin monen muun tavoin hämmästynyt, lähes järkyttynyt vajaat parikymmentä vuotta sitten, kun poliisi teki hurjan äkkirynnäkön silloisen Overkill-moottoripyöräklubin tiloihin. Rynnäkössä poliisi käytti järeintä kalustoaan panssaroituja Pasi-ajoneuvoja ja helikoptereita myöten. Jotenkuten tunsin muutamia kerholaisia ja heidän lähipiiriään.

Minulle Overkill oli moottoripyöräilyä harrastavien, aika lailla ikäisteni vähän machoilevien kundien klubi ja harrastus. Ja itse asiassa olin oikeassa. Mutta oli poliisikin oikeassa. Klubi laajeni hiljalleen osaksi kansainvälistä Hell’s Angels -järjestöä, jota voi ihan rauhassa kutsua rikollisjärjestöksi, vaikka tämä nimitys ei jäseniä miellytäkään.

Muutoksen yksi indikaattori oli se, että kun meno äityi yhä hurjemmaksi, rauhallisemmasta päästä olevia kavereita jätti Overkill-liivinsä naulaan ja jätti klubin. Overkill muuttui Enkeleiden ehdokasjäseneksi ja lopulta täysjäseneksi.

Overkillin ehdokasjäsenyyden aikana tapahtui konflikti, jonka seurauksena edesmennyt Marko Hirsma jätti klubin. Hirsman tunsin jotenkuten, hän soitti samassa Backsliders-yhtyeessä parin kaverini kanssa. Potkut Enkeleistä saatuaan Marko halusi jatkaa samoissa kuvioissa ja toi kilpailevan Bandidos-jengin värit Suomeen.

Aika oli kypsä jengisodalle. Viimeistään siinä vaiheessa, kun Bandidos-jäsen ampui varastetulla Ruotsin armeijan singolla Helvetin Enkeleiden klubirakennukseen ja kun Enkeleiden jäsen ampui hengiltä Helsingin keskustassa Bandidos-jäsenen, kaltaiseni luupääkin tajusi poliisin aiemman rynnäkön Overkillin tiloihin olleen oikea ratkaisu. Poliisi oli yrittänyt iskullaan estää näiden kansainvälisten jengien rantautumisen Suomeen. Ei onnistunut.

Tilanne Suomessa muuttui osapuilleen niin, että ensin prätkäkundeista tuli rikollisia. Myöhemmin tilanne muuttui päinvastaiseksi. Rikolliset hakeutuivat prätkäjengiläisiksi. Juuri tämän(kin) tajuamiseen minulta kului aikaa.

Hell’s Angels veteraani Sonny Bargerin muistelmateos ”Hell’s Angel” antaa jotakin osviittaa siitä, miten tähän tultiin. 1960-luvulla Kalifornian Enkelit olivat retkuilevia, kamaa vetäviä hurjalla tavallaan moottoripyöriään ajavia jannuja. Kerhon taustoja kuvaa se, että porukassa oli paljon sotaveteraaneja toisesta maailmansodasta, Koreasta ja Vietnamista. Kyllästyneitä ja katkeria miehiä.

Oman tulkintani mukaan nimenomaan Barger oli niin vahva johtajahahmo, että hän sai organisoitua remuporukan rikollisjärjestöksi, joka sitten laajeni ensin kaikkialle Yhdysvaltoihin ja myöhemmin Eurooppaan, Suomen perukoille saakka. Ja nyt, kuten Hesari kertoi, vuorossa ovat kolme Baltian maata.

Yksi syy siihen, että tämän kirjoittaminen on minulle vaikeaa, on eri kansalaisryhmien vaatimukset siitä, miten jengiläisiä pitäisi kohdella. Ruotsissa joskus julkaistiin kaikkien liivijengiläisten nimet ja kuvat. Siihen aikaan olin toimittaja ja muistan, että yksityisporukoissa asiasta puhuttiin Suomessakin. Minusta asia ei ole noin yksiselitteinen. Bandidos ja Helvetin Enkelit ovat rikollisjärjestöjä, epäilemättä, mutta nahkaliivin käyttämistä, vaikka sen selässä mitä lukisi, ei voi pitää rikoksena. Ei ainakaan minun moraalikäsitykseni mukaan. Burkha-kiellossakin on enemmän järkeä, koska burkhan käyttö voidaan tulkita alistamiseksi.

Mutta pahempaa on tulossa, jos uskomme HS:n haastattelemia poliiseja. Nimittäin, Tanskassa riehuu taas jengisota, jossa vastakkain ovat Helvetin Enkelit ja maahanmuuttajataustainen Black Cobra, joka on erittäin väkivaltainen. Jengisodan takana ovat huumemarkkinat. Black Cobran liiketoimiin kuuluvat huumekaupan ohella ryöstöt, kiristys ja ihmiskauppa.

Poliisin mukaan Ruotsissakin kolmessa kaupungissa toimiva Black Cobra haikailee jalansijaa Suomesta. Parissakymmenessä vuodessa olen kasvanut: sitä jalansijaa ei saa antaa.

Toisin kuin jopa vakavasti otettavien poliitikkojen lausunnoista voisi päätellä, Suomessa ei ole hillitöntä ja hallitsematonta maahanmuutto-ongelmaa. Mutta vastakkainasettelua on sitäkin enemmän. Jos Black Cobra rantautuu tänne, luvassa on väkivaltaa jonkun jengin kanssa. Oli se sitten moottoripyöräjengi, muu rikollisjengi tai skinhead-jengit, niin väkivalta ja paheneva vastakkainasettelu ovat varmasti tulossa. Ja se on syrjäytymisvaarassa olevien kantasuomalaisten ja syrjäytymisvaarassa olevien maahanmuuttajien välistä väkivaltaa ja sitä myöten rankkaa sellaista.

***
Tämä teksti on kirjoitettu mökillä ja siksi ”ulkomuistista”. Sonny Bargerin kirjan lisäksi ulkomuisti käytti lähteenään toimittaja Mika Mölsän parin vuoden takaista kirjaa Prosenttiijengit (Johnny Kniga). Oikeusministeri Tuija Brax kommentoi kirjaa tuoreeltaan Uudessa Suomessa.

 

niklasherlin

Niklas Herlin (1963–2017) oli Uutta Suomea kustantavan Alma Median hallituksen jäsen ja Alma Media Oyj:n toiseksi suurin omistaja. Herlin oli myös vuonna 2003 perustetun Kustannusosakeyhtiö Teoksen suurin omistaja ja hallituksen puheenjohtaja ja yksi pörssiyhtiö Cargotec Oyj:n pääomistajista ja omisti myös kolme prosenttia hissiyhtiö Kone Oyj:stä.
Herlin omisti enemmistön Uudesta Suomesta 2007-2016.
Herlin suoritti Bachelor of Science -tutkinnon Yhdysvalloissa. Nuoruudessaan hän oli pankkimies, mutta päätti sitten siirtyä tiedonvälityksen pariin. Hän työskenteli toimittajana ja uutispäällikkönä Kauppalehdessä, Suomen Kuvalehdessä ja Ilta-Sanomissa 1987-2001. Sen jälkeen hän oli vapaa toimittaja ja kolumnisti ja julkaisi kolme tietokirjaa ja urheilupakinakokoelman.
Herlin oli eronnut ja hänellä oli kaksi lasta. Herlin palkittiin helsinkiläisen Kehitysvammatuki 57:n mitalilla numero 37 27.1.2001.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu