Jokerifanin sietäminen
Kun suomalainen jääkiekkokausi alkoi, kunnon kannattajat seisoivat oman joukkueensa takana.
Kovaa on ollut Jokeri-fanien kanssa asioista sopiminen. Olen tehnyt työ- ja toimitusjohtajasopimuksen Markku Huuskon kanssa Uuteen Suomeen – ja yrittänyt unohtaa hänen Jokeri- sympatiansa. Itse asiassa pistin aikanaan Kauppalehden pikkupomon ominaisuudessa pari toimittajaa, HIFK:n miestä, kopioimaan HIFK:n paremmuutta Jokereihin verrattuna kertovia lehtijuttuja ja lähettämään ne faxilla Markku Huuskolle New Yorkiin! Toimittajat Eljas Repo ja Olli Herrala olivat kerrankin haukkoina työtehtävän päällä.
Mikko Rimmisen kanssa sovin aikoinaan kirjan kustantamisesta. Myöhemmin kävi ilmi, että kyseessä on Jokerien mies. Suhteemme on kuitenkin jatkunut. (http://www.teos.fi/fi/kirjat/index.php?sub=2&id=315). Rehellisyyden nimissä tarjouduin kuitenkin peruuttamaan sopimuksen – Jokeri-fanit ovat jotenkin epäilyttäviä. Rimmisen kanssa kirjoista on neuvotellut myös kustantaja Silja Hiidenheimo. Vannoutunut HIFK:n kannattaja – neuvottelut vaikeutuivat.
Toimittaja-kirjailija Tuomas Nyholm on vuorotteluvapaalla. Tuomas on tietojeni mukaan Suomen toinen toisen polven kiekkotoimittaja ja hyvä kirjailija (http://www.teos.fi/fi/kirjat/index.php?sub=2&id=285). Soitin äijälle äsken. Hän vakuutti olevansa Etelä-Vantaan Urheilijoiden kasvatti. B-junnuna Nyholm siirtyi Espooseen. Mutta tämä kaveri ei vieläkään tunnusta faniuttaan! Miten voi kävellä kadulla ilman omaa joukkuetta?
Onneksi keravalainen kaverini Rane on HIFK:n miehiä. Ja myös broidinsa Ippe. Ja vielä heidän edesmennyt broidinsa Maukka, Maukka oli HIFK:n takana loppuun saakka myöhemmin tiltanneella sydämellään.
Jääkiekko on itse asiassa aika tylsä laji. Mutta oikean kiekkojoukkueen löytäminen, jos löytämisen haluaa oikein tehdä, ei ollut tylsää. Kun Karhu-Kissat katosi ylimmältä sarjatasolta ennen kouluikääni, valinta oli selvä. HIFK. Ja siedän jopa Markku Huuskon ja Mikko Rimmisen kaltaisia Jokeri-faneja.
Niklas Herlin on LÄTKÄ – ÄÄLIÖ ! Helvete !
WTF? kysyin mä kun näin sen kirjotelman ja veli Igor heti kärkkäänä; Nyt rokotat siitä saamari, se meni just goisaan eikä se mitään huomaa kuiteskaan. Kimppuun vaan RAAKASTI ! Helvete !
Kuvistaan siis päätellen voisi ainakin varovaisesti arvioiden päätyä tulemaan että se voisi olla joku kumma vasemmisto intelligentti, ei hintti kuiteskaan mutta deekiksellä kuiteskiin.
Ollu tietysti taas remuamassa Helsingin yössä ja aamuyöstä sitten pitää tulla kertomaan, varmaan kännissä kuitenkin että MÄ OON MUUTEN ÄIJÄ !
JA MÄ OON HIFKI – FANI; KUKA HALUAA TAPELLA ! VIDDU !!!
Siis niinku rivien välistä. Jep!
Sillä on siis ainakin Identiteetti , mikä on ilahduttavaa, Suomalaiselle miehelle ja sekin että se on sentään urheilun puolelta valinnu ihmiskuvansa.
Jonkun urheilutaksonomian mukaan Herliiniä voisi arvuutella, että:
1. Se on ÄIJÄ !
( äijä, äijempi, ÄIJÄ )
2. Se on KIEKKO – ÄIJÄ !
– Huutaa pää punasena muitten mulopäitten kanssa, et: ” Koukkaa sitä koukkaa, KEPPIÄ JERE KEPPIÄ ! ÄÄÄH !! PLÄÄH ! ja VIDDU ”! Siis.
3. Se on Testosteroni TIIMI – ÄIJÄ
Osallistuu joukkotappeluihin Helsingin yössä, joittenkin ulkolaisten kanssa, vanhan äitinsä kauhuksi. Ja teloo vielä polvensakin, no vahinko vahinko, kun niitä muita oli kuusi jne. HIDDO !
4. SE on siis julkinen HIFKI – ÄIJÄ !
Ärsyntyy ja alkaa mulkoileen jos baaarin toisessa päässä puhutaan JOKEREISTA ! Shhh !
5. Se on KULISSI – ÄIJÄ
Sillä on ilmein identiteettiristiriita, et ” mikä must tulee oikein ISONA” ! Se siis harrastaa kirjaltamista, kustantamista ja muitakin kaunotaiteita peittääkseen ÄIJYYTENSÄ, tai käydäksen sivistyneestä tai saadakseen naisia ( Sofii, SOFII Hipi HIPIII ) !
AINAKAAN se ei oo mikään vasuri kyssäniska sivari – hipuli, ehkä ei mikään De Dorkakaan ! Toivottavasti !
Onkohan sillä ees poliittista kantaakaan ? Ja mistäköhän mekin puhuttais jos kupille vahingossa saman kaukalon ääreen satuttaisiin. Mä mikään ÄIJÄ oo, mut on mullakin polvessa rautaa, oikeessa, runttauspuolen legissä mut 1,2 kiloo TITAANIA. Mä kun oon vaan vanha kolhintunu Juhopainija, ensiis mitään ainakaaan JÄÄKIEKKO – ÄIJIIN verrattuna !
VeliSynkkä ja
Igor von Brutalisshwili ( Alter Ego )
Ja jos joskus satutaan samoille tulille on vissiin tsekattava kundi ja huudettava, että; HEI POIKA, Tuus tänne kertoon et mikäs ÄIJÄ Säkin luulet olevas ! Helvete ! ( Kaikennäkösiä ) 🙂 Heheee…
Ilmoita asiaton viesti
Onko tuossa mitään järkeä. ”Onko järkee vai Ei” Sliiparit joskus aikoinaan!
Ilmoita asiaton viesti
Juha Rantasila, numero neljä.
Tämä mies sai minut nuorena poikana Heinolassa kannattamaan HIFKiä. MM-kioissa tämä pakki tosin vietti suurimman osan ajasta jäähyaitiossa, mutta ne hetket kun oli jäällä, oli loistava puolustaja.
MM-tuomarit on seeproja.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Rantasila oli Porin Ässien kasvatti, ja pelsikin pitkään Ässissä. Oli Suomen kaikkien aikojen paras hyökkäävä puolustaja. En oikein muista oliko silloin vielä Porin Karhut? Silloin hän edusti Karhuja.
Ilmoita asiaton viesti
IFKn kannattaminen ei ole mitenkään helppoa. Monet syyttävät glory hunteriksi, mutta 12 vuotta viimeisestä pojan tuomisesta kotiin on kaukakan glory hunterista. IFK on varmasti suurimpia brandeja, mitä suomalaisessa jääkiekossa on. Pelit se on ryssinyt monta vuotta peräkkäin, mutta nyt näyttäisi olevan organisaatiossa tekemisen meininki, kun The Penan aikakauden virheet on nyt pesty pois.
Tämä kausi on ainakin alkanut hyvin. Tosin kausi on niin alussa, ettei mitään isompaa voi sanoa. Kaksi isoa voittoa kuitenkin alla ja mitä tärkeintä narrit voitettu sekä bleg pidetty pikkuveljenä – kuten aina. Jaksamisia, sitä tarvitaan.
En gång IFK, alltid IFK!
Ilmoita asiaton viesti
Idän Jättiläisten, SAIPA:n kannattajana Jokeri-fanien sietäminen on helpompaa, sillä pelitulokset ovat olleet meille edullisempia.
Tekokaukaupungissani (vrt. ”tekopitäjä”)asuessani askeleet veivät pääsääntöisesti Helsingin Jäähalliin. Nykyisen kotimaani maajoukkuekin häviä TPS:lle, yök.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkea sitä joutuu elämässään sietämään, kuten Jokerien kannattajia, mutta elämä on kärsimystä. Uskaltaako Kustantaja paljastaa, kannattaako hän Tapparaa vai Ilvestä?
Ilmoita asiaton viesti
Karalahden sieraimen räkäpallukkaa väitettiin kokaiiniksi.
Veikkaus-lehdessä Karalahti kertoi, että hän oli syytön ja luottamus poliisia kohtaan meni.
SAK:n ”jalo” vaalituki vasemmistolle on myös luonut luottamuspulan poliisiin, valtakunnansyyttäjiin sekä oikeuskansleriin.
On hieman kummallista, että vain Vanhasen räkäpallukkaa osoitellaan sormella kun SDP:n nenä on valkeana SAK:n laittomista rahoista. Riihi-säätiön osaltahan asia on jo oikeudessa näytetty.
Ilmoita asiaton viesti
Vanhasen tukia tutkitaan. Hän on siis syytön kunnes toisin osoitetaan.
SDP:n ja Vasemmistoliiton saamat tuet SAK:lta ovat laillisia. Sen saapi selville kunhan haluaa, joten älä sie tietoisesti valhettele.
RKP on puolueista saanut eniten tukea erilaisilta säätiöiltä. Sekin on aivan laillista, koska säätiöiden peruskirjassa on mainittu niiden tehtäväksi myös politiikan tukemisen.
Jos Nuorisosäätiön ja RAY:n säännöt olisivat sallineet poliitikkojen tukemisen ja nämä vekkulit sitten evänneet itsensä tukien käsittelyssä niin laillistahan tuo olisi ollut.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingfors Idrottsföreningen Kamraterna on siitä erikoinen hurrien perustama joukkue, että nykynuoret eivät tiedä sen nimestä kuin lyhennyksen.
Itse seurasin aktiivisemmin lätkää aikoinaan vain maailmanmestaruuskisojen aikaan silloin kun legendaariset Leningradin pojat Maltshev, Harlamov ja Petrov esiintyivät supermiehinä täysin voittamattomassa hyökkäyskokoonpanossa.
Ilmoita asiaton viesti
Se oli aikaa, kun jääkiekko oli jääkiekkoa eikä mitään jatkuvaa laitojen pystypainia!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä suomenkielisetkin HIFK-fanit osaavat vähän vapaaehtoisruotsia: ”Lär dig krypa, lär dig gå, lär dig älska IFK!”
Ilmoita asiaton viesti
Niinku Dodgers.
En ole ikinä ymmärtänyt tuota urheiluseurojen kyyristelyä.
Ilmoita asiaton viesti
Jääkiekko ei kiinosta ainakaan jos käy jäähalissa katsomassa jokin matsin. Olen muutaman kerran käynyt matsissa sekä Jokereiden että HIFKIN.
En ymmärrä mitä järkeä maksaa lippu jäähaliin että saa aukoa päätään vastujan pelaajille ja tuomareille.
Onko kyse huonosta mihisestä egosta vai onko kyseessä äijäporukalla matsiin meno siitä että saa purkaa adrelaiinin pois vai onko se sitä että päsee muijasta eroon muutamaksi tuniksi viikossa.
Tätä asiaa en ymmrrrä vai johtuuko se siitä kun en ole minkään joukueen fani.
Ainoastaa haluna mennä johonkin jäähaliin jos siellä on joku hyvä keikka, eikä tarvise katsella jääkiekkoa.
Ilmoita asiaton viesti
On tuossa kyllä perää. Varsinkin tuo tyhmä tuomareille kitinä on rasittavaa. Käyn sellaiset pari matsia kaudessa katsomassa, yleensä keravalaisen Ranen kanssa, ja porukkaan tulee ainakin Ranen keravalainen poika, joka on kummipoikani – ja IFK:n takana.
Jonkun Jokerimatsin olen nähnyt ”yhteistyökumppanin” aitiossa. Ja sitä ei kyllä kiekon seuraamiseksi voi sanoa, ei ainakaan niin kuin minä jääkiekon ymmärrän.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan mielenkiinnosta, miten se on nin erilaista ?
Ilmoita asiaton viesti
Ne aitiot on tavattoman kaukana kentästä, hyvä jos kiekon näkee. Ja mukavasta aitiosta puuttuu intensiteetti kokonaan. Mutta nämähän ovat enemmän yritysten promotilaisuuksia kuin kiekkomatseja.
Ilmoita asiaton viesti
Jotta tulis paremmin koko Suomi edustettuna fanituksessa, niin sitten ehdottamasti Kärpät. Kärpäthän on nopea eläin liikkeissään. Onpa voittanut mestaruudenkin muutamaan kertaan.
Ei sillä kyllä katsellaan myös niitä Kehä III:n Eteläpuolen joukkueita. Faniksi asti tuo jääkiekko nyt ei kuitenkaan tosiasiassa ole kehittynyt. Nautitaan vain hyvästä joukkuepelistä.
Eikös se ole muuten US:llekin rikkaus kun on useamman joukkueen fanittajia toimittajien joukossa ?
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se rikkaus, mutta päätoimittajana Jokerien mies… Epäilyttävää.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös tuota Huuskoa voisi edes narraamalla saada HIFK:in faniksi ? Jospa veisi vaikka sinne Jokereiden jäähallin edustustilaan, siis aitioo, ja keksisi jonkin ”härskin” keinon käännyttämiseen ! Yrittänyttä ei laiteta !
Ilmoita asiaton viesti
Jokereiden slougani taitaa nykyään olla:
”Myö voitettaan mestarruuus!”
HIFK on myös minun joukkue. Räväkkä ja kontakti-hakuinen pelityyli, kova mutta silti rehti, miellyttää. Carl Brewer oli mukana luomassa jotain ihmeellistä suomalaiseen jääkiekkoon 60-luvun lopulla.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyään naisetkin pelaavat jääkiekkoa ja jalkapalloa. En tiedä sitten sitä, että käyvätkö miehet niitä matseja katsomassa. Näistä molemmista peleistä ymmärrän ainakin sen, että kauhean kovalla vimmalla yritetään saada kiekko tai pallo vastustajan maaliin.
Miehille taitavat nämät lätkämatsit olla tärkeitä ylimääräisen paineen ja stressin purkautumiskanavia.
Kuulin kerran tällaisen tarinan. Eräs mies oli ollut lätkämatsissa. Hän yhdessä muiden kanssa nousi seisomaan ja huusi ja hurrasi, kun tuli maaleja. Tuli niitä maaleja sitten kummalle joukkueelle tahansa. Tälle miehelle tuli juttua väliajalla vieruskaverin kanssa. Ja tämä vieruskaveri kysyi tältä mieheltä, kumman joukkueen puolella hän on. Niin tämä mies vastasi tälle vieruskaverille, että sinun puolella.
Ilmoita asiaton viesti
Naisten lätkä ei kyllä meikäläiseen uppoa. Siinä kun on säännöt, jotka tavallaan kieltävät pelaamasta kiekkoa. Mutta faittakaa kaikki, jotka haluatte!
Naisten jalkapallo on hyvä laji, ainakin televisiosta seurattuna. Varsinkin huipputasolla miesten jalkapallo alkaa olla vähän tylsää, pelaajat ovat tavallaan liian hyviä. Naisten maaottelut ovat lähempänä urheilua, kun tahti on vähän lungimpi ja fiilis jotenkin inhimillisempi.
Ilmoita asiaton viesti
Heh heh, tää satusetä Synkkä se vasta veikeä heppu onkin kun esittää tota vanhan painijan rooliaan. On tonne ”paholaisen casino” laittanut itsestään painikuvankin. Luuli varmaan ettei kukaan hiffaa että kuva on Sydneyn olympialaisista 2000 superraskaan sarjan loppugeimeistä, heh heh mikä pelle. Ja sitten siellä oli toinenkin kuva muka menneiltä vuosilta, joka sattu kyllä olemaan tanskanmaalta pari vuotta myöhemmin vaikka värien takia vanhalta näyttikin.
VELISYNKKÄ mä nauran sulle ja sun tarinoille.
Ilmoita asiaton viesti
Sydneyssä oli yksi ainoa suomalainen judoka ja sekin oli nainen.
Eiköhän noi muut tarinat psykiatrivaimosta joka nakkelee lääkenäytteitä (psyykelääkkeitä ei edes jaeta näytteinä) kassillisen puolihuolimattomasti pöydälle ja häipyy, vaaleanpunaisesta puudelista (suomen kennelliitto nostais äläkän) ja ulkomaankilvissä olevasta urheiluautosta jolla muka ajetaan vain kesäisin ja monet muut mene samaan satulaariin.
Ilmoita asiaton viesti
ÄH ! UH ! ja PUH !
Onnittelut Allan tarkkanäköisyydestä !
TARKKAAN sääkin Alaan nää jätkien perseet ootkin tsiigannu, oot Sä !
Tätä me pelättiinkin et jos me ois laitettu mun OMAN takafrisyyrin foto sinne niin joku olis vielä vinkassu, et ” hei mähän tunnen ton jätkän ” !
Kuvien kanssa pelatessa pitää näköjään olla entistä tarkempi.
VS
Mutta komeita heittoja, eiks ookkin, isoilta jätkiltä ! 🙂 heheee
Ilmoita asiaton viesti
Katos kun mä olen sitä ihmettellytkin että kun mä olen ite pyörinyt noilla saleilla yli kolkytvuotta niin mun pitäis tuntee sun kaltanen heppu ja kun en tunne niin sua ei silloin ole olemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Palaan vielä siihen edelliseen tarinaan. Se kyseinen mies siinä tarinassa oli pastori.
Ilmoita asiaton viesti
Allan
Minkä maiden saleilla sä olet pyöriny?
VS
Myöskään kaikki ei huutele tekemisistään, kaikille.
Ilmoita asiaton viesti
Onko fanitusessa mitään järkeä en vieläkään ymärrä asiaa ja sen ydintä?
Ilmoita asiaton viesti
En ole löytänyt järjen hippua fanituksesta. Kaipa se on elämäntapakysymys. Ja tietysti tärkeää esimerkiksi paikalliselle identiteetille. Ja esimerkiksi pienen paikkakunnan iso työnantaja tietää, että paikkakunnalaa täytyy olla jotakin hauskaa. Siksi yritykset toivovat, että paikallinen seura pärjää ja kiinnostaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä sen ehkä pinillä paikkakunilla ymmmärtää jo siellä ei ole muuta huvia ja täytyy päästä arjesta pois. Mitä esim: Helsinkiin ja Espooseen lisäkssi Tampere. En ymärrä niin kiihkomielistä fanitusta, patsi jos menää niin kipitkälle kun Suomessa oli oikeaston ja vasemiston urhelun keskusjärjestöt. Mutta siitäkin on aika pitkä aika kun ne yhdistyivät. Edelleen menen meluummin katsosmaa bänjä jäähallehin kun jääkikkoa.
Rock ei tuune tai puolue rajoja ja sillä on renompi meininki.
Ilmoita asiaton viesti
äh, meinaisin kommentoida, mutten sitten kommentoikaan. Tai no jos kuitenkin, lyhyesti. Lätkää turhempaa on tuskin edes pesäpallo.
Ilmoita asiaton viesti
Siinäpä sitä suvaitsevaista mieltä kysytäänkin!
Miekin olen päättänyt sietää Niklas Herliniä US:n sivustoilla, enkä vaadi boikottia!
Joskus kyllä tekisi kovin mieleni painaa sitä ”tuhoa” nappulaa, mutta olkoot nyt vielä…joukon jatkona.
Varsinkin se kyhäelmä ”lihaa syövistä heteromiehistä” sai vereni kuohahtamaan, VAIKKA heitinkin pullapalasilla ikkunasta metsoja, kun velipoika aikoi mennä ampumaan ne evääksi. Ja olin tyytyväinen, kun sain ne pelastettua. SILTI. Olen solitaarinen meikäläisille metsästys- ja kalastuskulttuurin edustajille, änkyröille junttiäijille!
Ilmoita asiaton viesti
”Juha Rantasila, numero neljä.
Tämä mies sai minut nuorena poikana Heinolassa kannattamaan HIFKiä. MM-kioissa tämä pakki tosin vietti suurimman osan ajasta jäähyaitiossa, mutta ne hetket kun oli jäällä, oli loistava puolustaja.
MM-tuomarit on seeproja”
tosifani toki tuntee pelaajansa numeron:
http://t1.gstatic.com/images?q=tbn:sZdl7A60FkbNiM:…
Matti väisänen pelasi numerolla 4.
Ilmoita asiaton viesti
Tosifani,
viittasin MM-kisoihin. Niissä maajoukkuematseissa Rantasilan numero oli neljä.
Sen aikaa kun tuomarit anto sen kentällä olla.
Ilmoita asiaton viesti
Nelonen ei ole mitään. – Rakuuna-veli Lalli Partinen oli Stadissa ollessaan punainen kolmonen. – Se oli jotain.
Ilmoita asiaton viesti
http://www.mtv3.fi/urheilu/jaakiekko/uutiset.shtml…
Ilmoita asiaton viesti
siis
http://kuvat.huuto.net/d/16/ddc7f4a4f9637d0fd5d6df…
Ilmoita asiaton viesti
Epäluottamukseni Aamulehteä ja lehdistön tietojen todenperäisyyttä kohtaan sai alkunsa haastattelusta, jonka AL:n toimittaja teki minulle joskus 70-luvun alussa. Yksi kysymyksistä käsitteli mitä jääkiekkojoukkuetta kannatan. Olin muuttanut Helsingistä 6-vuotiaana Tampereelle, mutta vaikka olin asunut Mansessa jo 5 vuotta, vastasin suosikkijoukkueekseni yhä HIFK:in. Seuraavana päivänä sain sitten lukea haastattelun Aamulehdessä, ja se v…n toimittaja oli kirjoittanut suosikkijoukkueekseni jonkun kolmesta Tampereen paikallisjoukkueesta eikä se ollut KooVee, sen verran muistan. Toisaalta en muista enää lukiko Aamulehdessä Ilves vai Tappara suosikkijoukkueenani, mutta se ei ainakaan ollut HIFK.
Tapahtuma jäi kuitenkin aina varjostamaan luottamustani Aamulehteen. Onneksi kotiimme tuli myös HS. Jälkeenpäin olen nyt ihmetellyt, kuinka se HIFK jäi minulle suosikkijoukkueekseni vielä asuttuani niin monta vuotta Mansessa, mutta se kai liittyi stadilaiseen identiteettiini, ja rakkauteen raitsikoita, Korkeasaarta, Linnanmäkeä ja kaikkia lapsuuteni muistoja kohtaan. En halunnut luopua helsinkiläisyydestäni ja sanoin siksi aina HIFK, kun joku erehtyi kysymään kannatanko Ilvestä vai Tapparaa.
Tämä Aamulehden sensuroima HIFK-juttu jäi niin vahvaksi muistoksi, että muistan sen vieläkin, 40 vuotta myöhemmin. Ja siksi olen aina sisimmässäni ollut HIFK:in kannattaja.
(Tämän vuoden MM-kisoissa fanitin ensimmäistä kertaa Tanskaa)
Ilmoita asiaton viesti
Erinomainen anekdootti! Fanittamisessa ei ole mitään järkeä, mutta tärkeää se on, ja 40 vuotta myöhemminkin ovat tunteet pinnassa. Ja minä olin olympialaisissa USA:n takana…
Ilmoita asiaton viesti
Kysyin kerran tamperelaisessa ravintelipöydässä, että mikä se Tappara on. En ollut ikipäivänä sellaisesta kuullutkaan. Olisin varmaan saanut turpiini, jos en olisi nainen. Kovasti äkämystyivät.
Ilmoita asiaton viesti
Mie kannatan urheilussa enimäkseen Ranskaa.
http://www.youtube.com/watch?v=S4ZO2FD4pNA
Ilmoita asiaton viesti
Täälläkin on tapahtunut puhdistus. Kuka säikähti noin kun velisynkkä paljastui kolmen ammattikirjoittajan tuotokseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Pienistä paikkakunnista ja urheilufanituksesta… 90-luvulla menin vastoin tapojani hiukan tähän mukaan ja kävin seuraamassa pesismatseja, naapuri-ja kesämökkipaikkakunnan seuralla meni lujaa ja henki oli kova ja korkealla varmaan koko maakunnassa. Jotenkin se meni liian pitkälle se hehkutus. Reilun pelin henki tuntui katoavan ainakin katsomoissa ja alkoi tuntua muutenkin, että asianomaisen seuran supersarjaa on pakko tukea yritystenkin tai on petturisarjaa itse. Meni maku – eli että voipi siinä kotiseutuylpeydessä urheilumenestyksen suhteen olla ikävämpiä sivumakujakin varsinkin huuri pienellä paikkakunnalla…
Ilmoita asiaton viesti
Kuten jo aikasemminkin sanoin en ole kenenkään joukkueen fani. Mutta jos fani kultuuria selasen henkilön kannalta että käyt katsomassa matsia silloin tällöin lasten kanssa, niin olen vertaillut fanien käytösta eri halleissa HIFKIN hallissa on jurrisia öykkäreitä jotka eivät tunne käytöstapoja Harvall areenassa on niin paljon porukaa ja ongelma on ositain sama eilen kävin Espoossa ja yllätyn positiivisesti siellä oli hyvä lastenleikkipaikka enkä nähnyt juuri lainkaa jurrisia öykkäreitä ja kyseessä oli viikonloppu matsi. Espoo voitti katsojien käytöksellä jos katsoo lasten kannalta ja öykkäreiden määrän suhteen muihin katsojiin.
Ilmoita asiaton viesti
Itse kannatan Karhu-Kissoja. Stadin vanhin lätkäseura, joka tekee hyvää ja arvokasta työtä juniorijääkiekossa. Karhu-Kissojen miesten joukkueen tasosta en tiedä, mutta junnut A, B, C jne. kamppailevat parhaimmillaan tasaväkisesti niin HIFKiä kuin Jokereitakin vastaan. Niissä otteluissa on monesti paljon enemmän nähtävää kuin SM-liigan velttoiluissa.
Sen lisäksi seura kasvattaa oikealla asenteella nuorisoa, ja ehkäpä jostakin junnupelaajasta sen lisäksi saattaa tulla isona taitava pelimies jopa SM-liigaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jokerrit,Jokerrriit sanoi vannoutunut Narri fani ”Puti” mahtaako mies olla viela elossa ja kierrella mopolla maakunnissa huutelemassa hulluuksia ?
Hifk on ollut mun joukkue pikku skidistä lähtien.Carl Brewer kun tuli Stadiin ja nosti Hifkin mestaruuteen alkoi sydän iskeä Hifk tahtiin jo 7 vuotiaana.
Ilmoita asiaton viesti