Niklas Herlin

Käveleminen - tuo vaarallinen harrastus

Älä kävele!

Olen huonokuntoinen 47-vuotias astmaattinen juoppo ketjupolttaja. Ainoa kuntoilumuotoni on kävely – edes kovin monta juoksuaskelta en ole ottanut noin kymmeneen vuoteen, sen jälkeen kun vanha vasen lonkkaniveleni korvattiin entistä paremmalla, titaanisella.

Kävelemiseeni liittyy luonnon ja vuodenaikojen tarkkailu. Mieluisimpia ympäristöjä ovat Etelä-Suomen metsät ja rannikko sekä helsinkiläinen kaupunkiympäristö.  Lonkkanivelen leikkaus aikanaan rajoitti kävelyä molemmissa ympäristöissä, koska pelkään koko ajan kaatuvani. Jäinen katu ja märkä kallio aiheuttavat lähes pakkomielteisiä oireita; pelkään terveen lonkkani takia. Erinomaisia kävely-ympäristöjä ovat myös Euroopan välimerelliset kaupungit, silloin, kun ne eivät ole liian kuumia.

Viime huhtikuun puolessa välissä harrastin kuntoilua – kävelin reippaana pari kertaa tuossa lähellä sijaitsevan Töölönlahden ympäri. Ihmettelin vesilintuja ja inhosin citykaneja. Kahden ja puolen kierroksen jälkeen, lahden eteläpäässä, tein kohtalokkaan virheen. Katseeni osui modernin Helsingin ehdottoman tärkeään napaan, Sanomataloon. Sanomatalon alakerrassa olevassa Painobaarissa hengailee paljon vanhoja toimittajatuttujani. Päätinpä mennä katsomaan, josko tuttuja olisi paikalla.

Olihan siellä, jo ovella törmäsin Juha Ristamäkeen (Ajankohtainen Kakkonen). ”Ristan” kanssa menimme peremmälle ja tapasimme toimittajia, jopa sittemmin aina lehdistöneuvokseksi asti edenneen Jouni Mölsän Hesarista! Höpöttelin jengin kanssa pari tuntia ja lähdin kohtalokkaalle kotimatkalle (http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/42904-hakattu-ja-ryostetty).

Reipas kävelyretkeni sai siis lohduttoman päätöksen, ensin tapasin median edustajia, sitten polvilumpion pirulainen halkesi. Se johti kipsiin ja myöhemmin muoviseen tukeen. Kesän kävelyt jäivät kävelemättä. Hyvin lyhyitä lenkkejä tein kaupungissa. Luonnonmaastoa en edes uskaltanut ajatella, pelkäsin kaatuvani ja rikkovani polvilumpion uudestaan.

Lumpio luutui, mutta yksi vasemman jalan lihas oli ihan surkastunut. Se pantiin käyntiin sähkövoimalla. En jumpannut lihasta riittävästi, ja sen palautuminen normaalitilaan kesti turhan pitkään.

No, kun jalka alkoi olla kävelykunnossa, oli marraskuu. Kohta tulivat lumet ja pakkaset. Palelu, lumimyräkät ja liukkaus rajoittivat, tai faktisesti estivät kunnon kävelylenkit. Jäätynyt jalkakäytävä, jolle sataa tuoretta lunta täyttää mieleni pelolla ja vihalla!

No vihdoin, joulun alla, pääsin reissulle Nizzaan. Muutamana ensimmäisenä päivänä kävelin kiinni patoutunutta kävelyntarvettani. Neljään päivään yli 30 kilometriä, nautin joka askeleesta, joka portaasta, jokaisesta Nizzan rannan pikkukivestä. Sateesta ja tuulesta. Kävely on upeaa!

Tai oli upeaa. Viidennen päivän aamuna molemmat kantapääni olivat kipeinä. Arvelin, että kävelyyn tottuneet jalkani ovat ”yllättyneet” levon jälkeen. Luovuin rakkaista saappaistani, hankin lenkkitossut. Kävelin varovaisemmin ja lyhyempiä lenkkejä. Kantapäät kipeytyivät entisestään ja vielä turposivat. Mielessä kävivät kihti ja reuma, koska ne vaivaavat tai ovat vaivanneet lähisukulaisia.

Palasin kotiin. Tilasin ajan ortopediltä. Jalkamies (siis lääkäri) pisti meitsin magneettikuvaukseen. Aamulla siellä pistäydyin. Hetki sitten lääkäri soitti ja kertoi, että molemmissa kantapäissäni on ohuen ohut hiusmurtuma. Intin käyneet kai sanovat sitä marssimurtumaksi.

Kävelemiseen tottuneet kantapääni joutuivat liian pitkän levon jälkeen Nizzassa liian kovalle koetukselle. Kun olen syntyjäni huonoluinen ja pehmentänyt luitani vuosikymmenet tupakoimalla tolkuttomasti, saan maksaa kaikesta kipuna.

Mutta ei  mitään niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Oikea kantapää on selvästi kipeämpi kuin vasen. Oletan sen johtuvan siitä, että vähintään alitajuisesti rasitan oikeaa jalkaa enemmän kuin vasenta. Vasemmalla kun on yksi tekonivel ja kertaalleen haljennut polvilumpio.

No ortopedi sitten antoi ohjeita: rasitusta pitäisi välttää ja vaivat menevät kyllä ohi joissakin viikoissa. Ja kyynärsauvoja suositteli. No niin. Sauvojen kanssa noille kaduille… Kalkkia pitäisi syödä ja lakata tupakoimasta. Lakkaa nyt röökiltä, kun hermot ovat tiukalla muutenkin.

Niin että opiksi ja hyödyksi kaikille: älä mene kävelylle. Jää kotiin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Älä huoli, Niklas! Minulla on hyvä kaveri täälläpäin, joka ajaa lyhyet kauppamatkatkin vaikkapa moottorikelkalla. Hänen mielilauseensa on: "Valkoinen mies ei kävele!".

Parannusta siitä huolimatta ja kävelyiloa vaikkapa keväällä.

Vieras (nimimerkki)

"Niin että opiksi ja hyödyksi kaikille: älä mene kävelylle. Jää kotiin."

... ja rahoita Thorsin maahanmuuttajarikollisia suosivaa maahanmuuttopolitiikkaa. Näin kohta muutkaan eivät kävele.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

No huh. Ajattelin kirjoittaa kerrankin vähän leppeämmin, mutta eiköhän vaahto nouse jo aallosta...

M-T Heikka

Umpihumalallakaan ei selity...Thorsin tukeminen. Thors tahtoo tuhota nykymuotoisen Suomen...rahtaamalla tänne... korkeampaa kulttuuria... Muori on seko.

Suomalaiset kait haisevat hielle ja lehmän paskalle (työlle) Thorsin ei-halpoihin hajuvesiin tottuneeseen neesaan. Jonkinlainen viha lienee taustalla, freudenthalilainen ilmeisesti.

rina (nimimerkki)

Oletko mahdollisesti ikinä kokeillut sauvakävelyä. Siitä on tullut Suomessa suosittu laji kaikenikäisille. Ja jokainen kävelee omalla tyylillään, vaikka tietysti löytyy ohjeita oikeaoppiseen kävelyyn. Sauvat tukee ja niistä voi olla muuhunkin tarpeeseen.

http://www.sauvakävely.fi/

Suomihan on täynnä erilaisia kylpylöitä, joissa saa kuntoutusta. Esim. Helsingin lähellä on Hopeaniemi, josta saa kaikenlaista kuntoutusta ja hoivaa.

http://www.hopeaniemi.fi/

Olen ollut muutama vuosi sitten lomalla Kuolleella merellä marraskuussa ja lämpötila oli noin 25 astella joka päivä. Sen ilmasto sopii hyvin astmaatikoille ja erilaisista ihosairauksista kärsiville.

http://www.ein-gedi.co.il/en/
http://www.ein-gedi.co.il/en/?p=248

Steppaus ei ilmeisesti sovi sinulle!
Singing In The Rain - Singing In The Rain (Gene Kelly) [HD Widescreen]
http://www.youtube.com/watch?v=D1ZYhVpdXbQ

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Sauvakävely... Mä en vaan... Mä en vaan pysty. Uimista aion kyllä lisätä, olen sen niin monelle ihmiselle luvannut, että alkaa olla pakko. Luille/nivelille kepeämpää, mutta luonnon tarkkailu - kävelyn paras puoli - jää altaassa aika vähälle.

rina (nimimerkki)

Sauvakävely voi tietysti olla miehille kynnyskysymys.

Mutta esim. ulkouima-altaalla ja meressä voi mainiosti seurata luontoa.

http://www.lothotel.co.il/index.php?page_id=111

vahvistukseksi (nimimerkki)

Uiminen on todella mahtava kuntoilumuoto. Ei rasita luita ja ytimiä. Ja ajatuksetkin pysyvät poissa arkisista huolista, kun tasaisena virtana altaan pohjakaakelit vilistävät silmissä. Siinä polskiessa voi antaa mielikuvitukselle vallan.
Ja sitten on vielä vesijuoksu tai kävely. Mahtavaa. Ei riko polvia ja kantapäitä.
Olisin kirjoittanut omalla naamalla ja nimellä, mutta ajattelin, että luulevat vielä mielisteleväni isoa päällikköä.
Polskimisiin! Toivottelee mursun näköinen Vesimies.

Vieras Samppa Haapavaara (nimimerkki)

Uiminen on mainiota, kuin myös vesihieronta. Silloin kun yläkroppa jumissa. Ja turkkilainen sauna.

Vaikka väittävät, että Thaihieronta ja ei saunaa.

frank (nimimerkki)

Baareissa juokseminen vaarantaa terveyden. Ajattele kuinka terve olisitkaan ellet olisi sortunut Painobaariin kaljoille tuona huhtikuisena päivänä?

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

No näin on! Olenkin ajatellut vaatia melkoisia korvauksia Sanoma Oy:n omistajilta. Kivusta, särystä sekä omaisille aiheutuneesta surusta nyt ainakin!

sanni rannikko (nimimerkki)

Juuri niin Niklas, kivusta ja särystä nyt ainakin ! Itsekin sujahdin suorilta jaloilta seljälleni, muutmana mustelma ja vähän särkyä. Mutta ensimmäiseksi tuli mielle `kivusta ja särystä..`.

sanni rannikko (nimimerkki)

Eve Avolin: en usko Niklaksen nokkeluutta monenkaan oivaltaneen.

Polvet kunnossa vielä.. (nimimerkki)

Ajelen autolla ja portaan menen neljänteen kerrokseen ylös jos ei ole mitään painavaa rahdattavaa. Kesällä sitten uimista kun ei sitä ilmastomuutosta kestä kun on niin kuuma.

Olen hitusen huolestunut näistä tietyistä pesäpallopelaajista joilla ei ole aavistustakaan pelisäännöistä. Ajattelin äänestää persuja kun tietynlaisilla "osaajilla" ei ole kysyntää ollenkaan vaikka se voisikin joitakin polvenkorjaajia rikastuttaa.

Heikki Ojala (nimimerkki)

rina 15.25: "Sauvat tukee ja niistä voi olla muuhunkin tarpeeseen."

Niillä voi tiukan paikan tullen vaikkapa huitaista ryöstöaikeissa olevaa mamua.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Mielenkiintoinen, tuiki tuore ja vitsikäs lähestymistapa. Kommentoikaa kundit ihan rauhassa, mutta joskus mä mietin, onko teillä mitään muuta mielessä koskaan.

Käyttäjän harmaasusi kuva
Harmaasusi ™

Jo vain se killa bierggas vielä joskus mielessä vilahtaa,
jos joku kunnanlääkäri siitä ensin hoksaa muistuttaa.

Arktinen runoilija, kotiäiti, Harmaasusi™

Seppo Hildén

Niklas, pakko tarttua kun tyrkytetään:

Itsehän olet alustan porukalle tarjonnut. Joten vaikea sinun on kesken projektin mihinkään lähteä silloin kävelemään.

Vieras (nimimerkki)
intrigööri (nimimerkki)

Samanlaiset on harrastukset, paitsi valitettavasti juopottelu piti lopettaa jo kauan sitten. Mikään ei voita parin a-kaljan nousua, sen aikaa kun sitä kesti, ei kauan.
Nykyisin kävelen, ehdottomasti ilman sauvoja, tunnin tai pari johonkin suuntaan. Laihtumisen torjumiseksi käyn aika usein torilla lihapiirakalla. Koska asun aika korkealla mäellä ja kävelystä menee ilo, jos hengästyy, hurautan bussilla takaisin.
Siellä etelän mailla taannoin asuessani tapasin ajaa autolla vaikka Nuuksion polkujen ääreen. Luontopolut ovat parhaita kävelyreittejä. Joskus maaliskuussa hiihtohullutkin hupenevat ja kovettuneita latu-uria pitkin pääsee tallaamaan raikkaassa talvisäässä, sitä tässä nytkin odottelen.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Toi lihapiirakka on kyllä nokkela temppu. Kun tyttäreni, noin 20 vuotta sitten, oli pieni tilpehööri, kävelimme usein Helsingin Kauppatorille. Reippailtuamme sinne, varsinkin talvikeleillä, palkitsimme isän lihiksellä ja tyttären munkilla. Kyytipojaksi jaffaa ja kahvia! Siitä ei reipas urheilu parane.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Tavallisen länsimaisen lääketieteen lisäksi on muitakin teorioita.Lepo auttaa aina, ja olet varmasti oikeassa siinä, että miksi kantapäät kärsivät. Kiinalainen yhdistää kantapäät suolen polyyppeihin, muunmuassa. Suolistomme määrää terveytemme, etupäässä.
Minulta on joskus kysytty miksi paljon aurinkoa eli myös D-vitamiiniä saannut ihminen on kärsinyt osteoporoosin tapaisesta kivusta selässä. Oli pakko todeta, että vedämme liian yksinkertaisia johtopäätöksiä syy ja seuraus suhteista ihmisen kehosta. Suurin ongelma tutkimusten mukaan on B12 puute, mikä on ratkaisevaa verenkierron suhteen hapenkantokyky ja muu. Jos tupakoit, se herkistää vatsalaukun atroosin muodostumisen eli tuhoaa mekanismin, missä ihmisen B12 valmistuu. Moni virus tai alkoholi samoin. Ruokamme ei myöskään anna tarpeeksi kaikkia hivenaineita, tai näitä vitamiinejä.C estää tupakan tuomaa verenhyytymistä ja mahdollista tulehdustilaa b vit kanssa. Kaliumia tarvitaan myös paljon enemmän kuin meidän on annettu ymmärtää. Mutta se pitää nauttia suun kautta, ruuansulatusentsymien kera.
Ja kalkkia ei vaihtoehtoisessa ajatuksessa suositella. Kiinalaiset uskovat sen olevan suurin syy kalkkeutumiseen ja sydänongelmiin. Ken ties. Vain yksi mielipide.

M-T Heikka

Niin justhiinsa, että oikein nyt huono omatunto tulisi...

Että on pätevä syy olla Nizzassa, vai mikä soli.

Kävely on kyllä mainio harrastus. Sitä on osannut jo pienestä, ja siinä sielu lepää. Tänään mie kävin elämäni ensimmäisen kerran punttisalilla, tunnustelemassa. Vähän soutelin ja silleen. Soutu, luonnossa...eikö sekin olisi hyvä liikuntamuoto, vai onkohan siellä Nizzassa soutuveneitä.

Kannattaa satsata hyviin kenkiin.

Vieras (nimimerkki)

Mukiloivat mustalaisvarkaat siis aiheuttivat sinulle ainakin hyvin pitkäkestoisen, jos ei peräti elinikäisen vamman. Ei se polvilumpiosi passiivissa itsekseen haljennut. Todella ärsyttävää, kun asioista ei haluta puhua oikeilla nimillä.

Vieras Samppa Haapavaara (nimimerkki)

-Olen huonokuntoinen 47-vuotias astmaattinen juoppo ketjupolttaja.

Niin. Tekisi mieli kirjoittaa sen 4 vuotta sitten itselleni antama ehkä hieman raaempi ironinen arvio. Mutta kun ei nyt ihan enää ole sitä pokkaa enää. Ainakaan näin julkisesti.

Kävely todellakin on paras tapa tutustua kaupunkiin. Ei mikään himohölkkä, taikka vaikka rullaluistelu.

Sitten vähän huumoria, kävellen, digiloo, digilei, krug till krug...

http://haapavaara.wordpress.com/2010/11/06/new-whe...

Vieras (nimimerkki)

Sähän sait turpaa tai sut taidettiin ryöstää kasvavan voiman tahosta.
No sä yritit vaieta ja paijata.

Onko nyt parempi olo?

PS. Jos tekijät olisi olleet HAN- suomalaisia niin olisitko päästänyt ne yhtä KARMEALLA ja KEINOTEKOISELLA päättömyydelläsi?

Sähän kävelet ja olet kuulemma umpijuoppo, joten kokeile seuraavaksi somaleita mieluiten 5-8 vs. sinä.

Niillä on aina puukot ym. messissä.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman
sanni rannikko (nimimerkki)

En kyllä nyt pysy kirjoittajan ajatuksen juoksussa mukava.

Kalle Kaniini (nimimerkki)

Pyöräily (fietsen) - tuo vielä vaarallisempi harrastus

Enpä malta olla kommentoimatta, kun aikaisemmin vahingossa sekaannuin Ilmarin blogille VERSCHLIMMBESSERUNG sanan kommentoinnissa, vaikka se liittyi ihan toiseen asiaan. Se vain oli juuri silloin taas ajankohtainen, noin viidenkymmenen vuoden jälkeen.

Minulle osoittautui pyöräily liian vaaralliseksi silloin vuonna 1961, jolloin jouduin liikenneonnettomuuteen. Sen jälkeen en ole tervettä päivää nähnyt ja minulla on ollut kunnia tutustua moniin lääkäreihin ja kirurgeihin kuluneena noin 50 vuotena. Ongelma ei ole ollut niinkään vaikeat vammat, vaan se lääkärihoitoon pääseminen ja varsin kirjava hoito.

Muutaman kuukauden lasta-, kipsi- ja kuivatushoidon jälkeen jalka oli jäykkä, joten totesin, että on päästävä asiantuntevammalle lääkärille. Pyysin passitusta lääninsairaalaan, jossa ensimmäisen kerran röntgenkuvattiin. Se oli hirvittävä kokemus, jossa kuivunutta jalkaa väännettiin monen tutkimusapulaisen voimin kuvausasentoon, vaikka ei vielä tiedetty, mikä siinä oli vikana. Tämän verschlimmerung-vaiheen päätyttyä kysyin, milloin se ehkä leikattaisiin. Ei kuulema leikattaisi, vaan minulle tokaistiin enempää selittämättä, jotta "mene sen poropeukalon hoitoon, joka sen on pilannutkin". Olin umpikujassa. Ei ollut hynää yksityisen hoidon hankkimiseen, eikä kuntoa opiskelun jatkamiseen tai työhön menemiseen.

Parin vuoden jälkeen ja moniin sairaaloihin jonotettuani, pääsin onneksi sattumalta entisen "sota-ajan kirurgin" yksityisvastaanotolle ja hoitoon.
Siihen aikaan ei ollut teollisia varaosia, vaan tarvittavat varaosat veisteltiin potilaan terveistä osista. Oli tosi taitava kirurgi, joka päällysteli nivelkuppeja ihosiirteellä ja paikkaili revenneitä jänteitä itse valmistamillaan varaosilla.
Rintamamiehiä paikkailleet kirurgit osasivat koota hajonneen ihmisen uusiksi, eikä varaosia jäänyt yli. Verbesserung siis onnistui, vaikka kovin myöhään. Kävelykin jäi vaivaiseksi.

En pyöräile, hiihdä, enkä juuri kävelekään. Viime vuonna kunto alkoi huonontua ja kivut lisääntyä, joten päätin vielä kerran tutkia, voisiko kirurgi tehdä asialle jotain. Viat kyllä selvisivät, mutta vaatimattomat kliiniset tutkimukset johtivat taas verschlimmerung-vaiheeseen eli kainalosauvojen käyttöön ottoon.(Tänään tilanne on jo hieman valoisampi.) Hoito jäi omahoidon varaan, kirurgi ei tehnyt tarjousta.
Nyt olen kuitenkin viisaampi kuin silloin viisikymmentä vuotta sitten. Osaan ottaa kantaa saamaani tutkimukseen ja hoitoon kriittisesti. Tekoniveliä en tilaa vähällä, jos luomuhoitoa löytyy. Omahoitona käy tällä iällä jo vaikka Nagan, kun ei pääse puuhun kiipeämään. Se parantaa kaikki muutkin vaivat samalla kertaa. Oli siitä sota-ajasta kuitenkin jotain hyötyä.

Sitä minä olen matkan varrella kovasti ihmetellyt, että kaikki pätevät kirurgit ja ortopedit haluavat nykyisin olla urheilulääkäreitä.
Kun vaaralliset urheilulajit ovat yleistyneet, loukkaantuneita kuljetetaan monta kertaa vuodessa helikoptereilla ja lentokoneilla hoitoon, missä potilasjonoja ei tunneta. Tavallinen työssäoleva taavi ei tahdo saada hoitoa edes työtapaturmiinsa, puhumattakaan siitä, ettei ole mitään vakuutusta, joka lystin maksaa. Avainsana on vakuutus.

Toivottavasti Nicklaksella on iso ja kattava vakuutus. Jos vaikka ne kerjäläiset ensi kesänä palaavat ja antavat taas köniin, niin että hammas katkeaa. Tietysti ulkoilua ja kaupunkikierroksia varten voisi hankkia kantotuolin ja neljä rotevaa neekerikantajaa. Silloin olisi turvassa kerjäläisiltä. Minä pysyn kuitenkin sisällä ja pidän kirvestä ulko-oven päällä, kuten ennen aikaan oli maalaistaloissa tapana mustalaisten varalta.

Hyvää työelämää ja vointia nuorille ja työkykyisille. Minun mottini tuli jo täyteen. Vierailen joskus vielä tällä areenalla, vaikka vain lukutunnilla.
Tämä Usarin areena on nykyisistä paras. En voinut vastustaa tällä kertaa kirjoittamista. Meitä elämäntapaintiaaneja on niin moneen wigwamiin.
Pyydän nöyrästi anteeksi, jos satutin jotakuta. Minua ei ole koulutettu sivistyneeksi. Pakkoruotsi on ollut minun erityinen inhokkini.

Seppo Hildén

Kalle Kaniini, hyvä kirjoitus ja siinä välittyi eletty elämä.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Ok. Kiitos. Turhasta on turha valittaa. Yritän päästä siitäkin eroon. Tuo urheiluaspekti on niin hyvä, etten uskalla siitä edes kirjoittaa. Saattaisivat pirut vielä lukea.

janeVieras (nimimerkki)

Sinun takiasi, Niklas

Kirjauduin tähän ja toivon todella voin olla avuksi. En lukenut hyviä neuvoja, vain Sinun vaivasi/ongelmasi.

Tämä täytyy ensin muistaa, en ole lääkäri. Mutta tiedän tämä kantapäiden kipeytymisen. Joskus se on kuin luupiikki, joka pistää läpi kantapään.

Veikkaanpa, staattinen vaiva, toistuva liike, saattaa olla syynä? Se pitkä kävelylenkki? Liian pitkä? Syitä on monia. Vaikka tuntuu kengät hyviltä ja hintavilta, useinkin syy on kengät. Väärä asento jalalle kengissä.

Jalkaholvinlakeuma on vaiva, jota ei niinvain tunnisteta. Se on hyvin kivulias ja saattaa tehdä pahoja kipuja monin tavoin.

Itseläni on ollut. (Mulle oli kengät, tosi kauniit ja kalliit, en osta niitä enää, siis merkki.)

Enkä väitä samaa vaivaa. Pitkä juttu kertoa, mutta helppo, jos jaksaa olla sitkeä niin parantuu.

Mutta mikä tärkentä, kaikki liittyy verenkiertoon, ja mitä nyt pitää ensiksi tehdä, joo, saa nauraa, niin jalkojen verenkierto kuntoon!

Se on, Niklas, hanki jumppapallo. Tee näin, ota se sänkyyn vaikka, jos hirveesti halua liikua (kun oot kipee) sitten jalat juppapallon päälle, selällään maaten, jalat ansin kuokussa.

Siitä sitten vatsalihakset tiukaksi ja jalat suorina hakataan juppapalloa! Lasketaan sataan tai kahteensataan, kestää pari minuuttia.

Ei vedä eikä kisko suonia! Verenkierto piristyy, kestää kuitenkin vähän aikaa.

Mut sit et oo tarpeex kipee jos et viiti noita?

Mä sain niveltulehduksen flunsan jäkeen, ja liikkumemen oli se jumppapallo, sängyssä (suonen sisäinen antibiootti).

Nyt voin oikein hyvin, sääretkin ovat niin sileät!

Tsemppiä!

(Monille ihmisille haluaisin antaa tämän neuvon, verenkierto, ja nimenoamaan jalkojen, ja laskimoiden, niissä ylöspäin on vain läpät.)

janeVieras (nimimerkki)

Avainsana on kuitenkin verenkierto. Verisolut muodostuu luuytimessä. Lisäksi voi ottaa kasvisisöljyjä, ilman lisäaineita.

Rypsi, Rapsi oljy pullossa on aitoa öljyä. Teelusikallinen päivässä.

(Hyvä ystävä, sai koletroolin pois kokonaan, öljyllä, kemian DI, siis ei lääkäri)

Jumpapallo n 6e, öljy n 3e/l.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Tuosta kaikesta tuli mieleeni pari ns. tyhmää kysymystä. Kun liikuntaharrastusta yritetään edistää aivan tosissaan ja ihan virallisestikin monien organisaatioiden ja asiantuntijoiden voimin, niin:

Eikö nimenomaan liikkumiseen liity aikamoinen liuta urheiluvammoja, onnettomuusriskejä, sairauspoissaoloja ja sen sortin "terveyshävikkiä"? Olisiko kansanterveydellinen nettovaikutus sittenkään positiivinen, jos laiska ja lihava kansa yhtäkkiä ryntäisi lenkille, lentopallokentälle, pyöräilemään ja bodaamaan?

janeVieras (nimimerkki)

Niin ei voi tehdä. jos on oikein paljon kipeä, niinkuin kerroin, niin jumppapallo, ihan sänkyyn ja siitä aloitetaan, jos on oikein pahat kivut.

Jalkojen verenkierto on ekax tärkein. Siitäpä se lähtee ja vaikuttaa koko kehoon.

Kalle Kaniini (nimimerkki)

Nicklas hyvä! Luettuani nyt aamulla palstan uudelleen ja vakuututtuani, että näillä lukuisilla terveysohjeilla, luontoistuotteilla ja thai-hieronnalla pärjäät jo hyvin, niin että voisit vaikka alkaa terveyskonsultiksi, annan kuitenkin vielä polvikohtaisen erityissuosituksen, jotta tuleva omahoito onnistuisi hyvin.

Nykyajan med-one-hoitoon kuuluu, että potilasta vain vilkaistaan ensi vastaanotolla ja jos löydetään esim. kuvauksella yksi vika, se riittää.
Lumpion murtuma on hankala ja sellainen isku synnyttää usein myös jännerepeämiä, jotka olisi operoitava heti. Suhtaudu kriittisaesti diagnoosiin, jos vamma ei heti parane tai veripolvi uusiutuu. Älä anna suotta poropeukaloiden kuivattaa jalkaasi kipsissä tai lastassa kuukausikaupalla.

Liikunta on hankalaa, kun pitää varoa jokaista kuoppaa, kiveä ja talvista keliä. Mutta tietty määrä kävelyä tai kuntopyörää on välttämätöntä, koska muutoin tulee "Kipparikallen pohkeet", eli laskimoiden läpät lakkaavat toimimasta, kun ei lihastyöntöä ole, ja vesi pakkautuu jalkojen alapäähän. Pitäisi asentaa päälaskimoihin "Kone-hissit", että veri kiertäisi, eikä tulisi tulppaa tai säärihaavoja. Vähäinen liikunta poikii muita sairauksia, jollei nivelrikkoja korjata ajoissa.
En tiedä, voiko tuota liikunnan puutetta korvata "thai-hieronnalla", siihen on omat asiantuntijat. Olet vielä nuori mies, mutta varo siis viidenkymmenen vuoden vähäistä liikuntaa.

En ole huolissani sinusta, koska sinulla on terävä järki, hyvä huumori ja riittävästi hynää terveytesi hoitamiseen. Minä olen "huolehtinut lääkärien toimeentulosta" yli viidenkymmenen vuoden ajan, joten ajattelin muistuttaa niistä hoidon pitkittymisen ja liiallisen olalletaputtelun vaaroista.

Toivotan pikaista paranemista ja lääkärionnea! Annan tarvittaessa ilmaista konsultointia yksittäisiin hoito-ongelmiin, sähköpostiosoitteeni on keskustelupalstan rekisteritiedoissa.

Tsemppiä ja MOI!

M-T Heikka

Viina ja tupakka, huono kunto ja astma.

Astma on noista ainoa, jota on vaikea täysin hävittää. Sekin kumminkin paranee huomattavasti 1)tupakanpolton lopettamisella ja 2) liikunnalla.

Viina on suurin peikko. Eräs ystäväni kuoli hiljattain, uskon että viinaan. Varmaan joi liikaa ja ehkä kaatui. Se on siitäkin karmeaa, että se tuo sellaisen tyhjyyden, niin että sen vaistoaa muutkin. Ja sitten lopuksi kaikkoaa ihmisetkin ympäriltä. En minä kyllä usko, että olet "juoppo". Mutta onhan se hyvä tunnistaa vaara.

Reijo Koskinen

Herra Herlin tulkaa pois sieltä loskasta tänne, kansojen kattilaan suvaitsevaisuuden mekkaan. Coffee Shopissa istuskelu rauhoittaa mieltä ja helpottaa paluuta lumiseen ja tylsään Helsinkiin.

janeVieras (nimimerkki)

Vieläkin palaan jumppapallojumppaan, vaikka kuulostaa jankuttamiselta? Kerron miten idea tuli itselleni.

Viime keväällä kun olin hyvin kipuinen (kerroin niveltulehduksesta aiemmin, flussan jälkeen) niin välillä, kun en pystynyt nukkumaan kivuilta, hiippasin tietokoneelle.

Aina oli neuvo, liikuntaa ja lisää liikuntaa. Liiku nyt siinä, kun ei voi, kivut olivat niin hirvittävät.

Niin mietin sitten, kun verikokeita otettiin joka päivä ja parhaina kaksi. Pienet suonet ja "pakenevat", niin kokeita otettiin joskun jopa sormien rystysten välistä.

Niinpä labranhoitaja aina taputtaa kohtaa, josta verikoe otetaan, näin suonet tulee näkyviin.

(Helppo todeta, kun taputtaa vaikka omaa kämmenselkäänsä, niin suonet tulee esiin.)

Ihan sama reaktio on myös jaloissa, koko kehossa. Hakkaamalla, vaikka ihan sängyssä jumppapalloa, ääreisverenkierto (pienet suonet) vilkastuu, mikä on erittäin tärketä.

Tästä ns "hakkamisesta"; pallo pompauttaa takaisin, ei todella ole mitenkään rankkaa, eikä tee kipeätä. Vatsalihakset ja jalkojen lihakset vain jännitetään(jalat)suoriksi .

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siis hyvä verenkierto myös luustoon. Eikä ole vaikea toteuttaa, ei myöskään rasita turhaan muuta elimistöä, eikä lisää kipuja, päinvastoin.

Voisihan tuota nyt kokeilla. Ei ainakaan pahenna tilannetta. Kipusena itse pamputin jumppapalloa heti aamulla, päivällä ja illalla. Joskus yölläkin, jos heräsin kipuun.

No, on mun vaaleanpunainen pallo vieläkin käytössä. Jalat ovat kyllä kevyet!(Mun fysioterapautti sanoi näin että kylläpäs rouvalla on hyvät jalkalihakset. (Ei näy päälle, ja vallan hämmästyin. Mutta hän sanoikin, ahaa, että oletpaskin kävellyt korkokengillä. Olen kyllä)

Suosittelen. Paranemista toivoen.

Joskus asiat ovat arvaamattoman pienistä asioista kiinni.

Kerron vielä tämänkin, joka kuuluu ortopediaan, niin toinen juttu on ortopedinen hieronta. Alkaa akillesjänteestä (luupiikkitunne). Siitä pitää ottaa selvää, kuka tunnistaa ongelman? Siitä on myös uskomaton apu. Laukaisee heti kivun.

Ulla (nimimerkki)

Suosittelen nastoitettuja lenkkareita, joissa piikit painuvat kengänpohjan sisään kovalla alustalla, kun jäätä tai lunta ei oo alla. Tuleehan niistä paljailla kohdilla ehkä vähän ääntä, mitä joidenkin katu-uskottavuus ei kenties kestä, mutta ainakin pystyy suht rennosti kävelemään liukkaallakin. Merkkiä en tohdi tässä mainostaa ja kerron tässä tän verran vain siksi, kun itse ja moni tuttavani sekä lonkkaleikattu äitini on kenkiin erittäin tyytyväinen. Saa urheilukaupoista. Ei se kunto loppuiäksi ainakaan liikkumatta kohene olipa nivelvaivoja tai ei. Pelotonta asennetta vaan. Tasapainoa kannatais kehitttää, jotta kehon hallintaan maastossa ja eri keleillä tulee varmuutta. Omia rajoja on joskus vaan pakko ylittää, että saa sit jotain iloakin :)

Kalle Kaniini (nimimerkki)

Piikkarit jalkaan vain ja Töölönlahden juoksulenkille - Paavo Nurmen patsaalta Mannerheimin patsaalle. HEH, HEH, kylläpä sinulle Niklas nyt neuvoja sataa kaatamalla. Huomasin juuri, että en osannut kirjoittaa edes nimeäsi oikein, sorry!

Nukuin vähän huonosti kipulääkkeen takia viime yönä ja näin unta, vai oliko se unta, faktaa vai fiktiota - päättele itse, mutta en malta olla kertomatta, vaikka Stroke Unit hiukan reistailee.

Ensimmäisessä unessa sinä seisoit linja-autoaseman baarin nurkassa kuin vanha pajatso, josta kerjäläismustalaiset yrittivät saada rahaa kuppiin polveen potkaisemalla. Sehän on vanha heimon käyttämä pajatson käynnistämistapa. Ehkä tuo painajainen tuli siitä, kun luulin eilen menettäneeni mikron hallinnan ulkopuoliselle verkonkäyttäjälle ja jouduin repimään siitä kaikki johdot irti saadakseni sen pysäytettyä. Siis vanhan venäläisen hotellivieraan systeemillä - kaikki johdot ensin irti.

Heräsin hikisenä ja otin lisää lääkettä karkottaakseni painajaisen.

Toisessa unessa näin unta bisnes-enkelistä. Tai siksi sitä ainakin ensin luulin, vaikka se näytti kummasti muistuttavan Niklasta. ;=D

Enkeli tarjosi minulle rahoitusta, ihan pajatsoa potkimatta, jotta voisin mennä Stroke Unitin asiakkaaksi ja muuttaa itseni kyborgiksi.
Elinsiirtona vaihdettaisiin typerien aivojeni ja niiden vioittuneen kovalevyn tilalle melkein uudet paljon lukeneen tiedemiehen aivot, jotta minun ei enää tarvitsisi opiskella ja saisin siinä ohessa myös monipuolisen kielitaidon, pakkoruotsinkin kaupan päälle. Tarjous oli houkuttava.

Ehdotin tietysti hieman laajempaa remonttia. Rikkoontuneen polven tilalle asetettaisiin metallinen automaattipolvi ja jalkateräksi tosi kova teräsproteesi. Polveen potkaisu käynnistäisi automaattisesti kovan vastapotkun pajatson tyhjentäjän haaroväliin. Tehokas torjuntaväline.

Lisäksi pitäisi vanhalta kovalevyltä saada siirretyksi isot muistiarkistot uudelle levylle, jotta voisin kirjoittaa Usarin tarjoamalle blogialustalle sadan vuoden kokemuksen elämästäni terveydenhuollon asiakkaana, vaikka otsikolla "Kuolema kolkuttaa...".
On muuten tosi mehukkaita juttuja vielä palamattomassa arkistossa.
Sata vuottahan ei ole vielä täynnä, mutta se viimeiset kolmekymmentä vuotta siis kyborgina elämisestä.

Joku pahuksen anestesiologi vaurioitti kovalevyäni elvytyksen yhteydessä takavuosina, kun kuolema taas kolkutteli. Ovea en avannut, mutta hapen puute ilmeisesti vaurioitti muistisektoria kovalevyllä, ettei lukupää enää löydä kaikkea arkistoa. Lisäksi tarvitsisin uuden kopmressorin antamaan virtaa isommalle aivokapasiteetille ja pumpulle, joka ei sähköstartin jälkeen ole oikein toiminut virran puutteessa. Laturiinkin tuli vikaa vai liekö hiilet kuluneet.

Että tällaisia neuvotteluja sitä käytiin enkelin kanssa unessa. Toivottavasti se oli bisnesenkeli, joka rahoittaa muutostyön kyborgiksi.
Nyt herättyä on taas ihan melkein normaali olo, vain köyhä ja kipeä.

Tietysti tuollaisia nuoren tiedemiehen aivoja on vähän vaikea löytää siirto-osaksi, vaan jouduttaisiin ehkä tyytymään Eisteinin museokamaan, joka on jossakin USA:n Guggenheimissa tallessa.

---
P.S. Jostain syystä innovaatioiden tuotanto ei ole vielä lakannut, vaikka lukupää ei löydä kaikkia muistiosioita. Johtuuko se viinan vähyydestä vai liiasta viinasta? Osaako joku asiantuntija selittää?

Kalle Kaniini (nimimerkki)

Painovirhepaholaisen virus asuu koneessani:
- aggregaatti vaihtuï kompressoriksi ja
- Einsteinista tuli pelkkä Eistein. Jäämiehen aivoista ei kuitenkaan ollut kyse.
Kone käyttäytyi muutenkin eilen kummallisesti, vaikka en ole yhteydessä Osuuspankkiin. Onkohan Lenin taas matkalla Lenin-museoon?

Aku Ankka

En tainnut lukea ihan kaikkea, mutta pisti silmään se, että kun Niklaksesta tai Niklaksen kanssa keskustellaan, niin keskustelijoilla on jotenkin erityisen nöyrä ääni kellossa. Rahan valtaa kunnioitetaan yhä, ja samalla muistetaan, että tämä herra omistaa juuri sen median, johon tekstejämme pistämme. Ehkä se on hyväkin muistaa, mene ja tiedä.

Mutta itse asiasta: ei tässä hyssyttely ja ymmärtäminen auta. Jokaisen ihmisen, oli juoppo tai ei, on voitava turvallisesti kulkea omassa kotikaupungissaan, oli päivä tai yö, ilta tai aamu, ja olipa kuljeksija kännissä tai ei. Tämä on luovuttamaton peruslähtökohta, ja sen takaamiseksi on saatava kaikki ihmiset oppimaan, että muut eivät kulje kaduilla esim. halutakseen tulla ryöstetyiksi tai raiskatuiksi.

Ongelmaa voidaan estää kolmella tavalla: ennalta, tässä hetkessä ja tulevaisuudessa.

Ennalta siten, että rohjetaan rasistisesti käyttää tiettyjä perusolettamia erilaisten ihmisten mahdollisesta sopeutumattomuudesta Suomeen, ja jättämällä päästämättä heitä tänne. Tällöin ei saa välittää siitä, että muutama kilttikin jää pääsemättä. Se on turvallisuuden hinta.

Tässä hetkessä site, että lisätään katuvalvontaa esim. lakkauttamalla Liikkuva poliisi ja Suojelupoliisin "kiusausyksikkö", ja jalkauttamalla useammat poliisit kentälle.

Tulevaisuudessa siten, että väkivaltarikoksista annetaan kunnon tuomiot ja karkotetaan kohdemaan oloista riippumatta jokaikinen rikoksia tehnyt ulkomaalainen tai ulkomaalaisjuurinen, jopa mahdollisesti saadusta kansalaisuudesta huolimatta.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kellosi ei käy. Natsit pannaan uudelleenkoulutukseen kuten sodanjälkeisessä Saksassa.

Kalle Kaniini (nimimerkki)

Riku, sinä olet aivan selvää sisäministeriainesta.
Uskallat jopa huuhtoa leppäkertut vessan pöntöstä alas!
Kyllä me kaikki olemme suomalaisia ja meidän pitää uskaltaa olla kotona omassa maassamme ja puhua äidinkieltämme muiden häiritsemättä.
En kyllä ottaisi noita mamupaapojia ja kielifascisteja hallitukseen.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Onko Aljaksandr Kaniini samaa mieltä?

Kalle Kaniini (nimimerkki)

En tunne tuota City-Kaniinia, mutta "snellmannit" ovat jo mennyttä aikaa ja vaihdettu väärään kurssiin euroiksi.
Hanki sinäkin leppäkerttuistuin huussiisi, niin mielesi piristyy hieman.

M-T Heikka

Richard von Järnefelt, harmittaakohan sinua, että aatelisvalta meni jo.

http://www.youtube.com/watch?v=L9XCbhnmVoE&feature...

Kalle Kaniini (nimimerkki)

Niklas: "Yksi vasemman jalan lihas oli surkastunut ja se pantiin käyntiin sähkövoimalla".

En ole vielä keksinyt, miten tuo temppu tehtiin ja mikä lihas se toimii Duracellillä.
Yleensä ne antavat kertaluonteisesti sähköä "silitysraudalla" rintaan, josta nahka palaa karrelle. Aina ei ukko lähde käyntiin silläkään.

Jotkut kehuvat käyttäneensä Duracell-Viagraa, mutta minä en siihen usko.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset