Suomessa ei ole varaa solidaarisuuteen

Näin veropäivän kunniaksi täytyy miettiä, miten valtio saa kurottua umpeen budjettivajettaan. No isotuloisia verottamalla tietenkin piru vie. Nakataan solidaarisuusvero isotuloisille.

Osinkotuloista maksetaan joka tapauksessa enemmän vuoden 2012 verotuksessa kuin tänä vuonna. Lisäksi osinkotuloihin tulee progressio, tosin vähäinen. Eli siinä tulee solidaarisuutta pääomatuloista. Mutta sillä ei budjettivajetta kateta. Seuraavaksi meidän pitäisi määrätä solidaarisuusvero isotuloisille ihmisille.

Yritin kaverini kanssa käydä läpi sitä, miten Suomessa maksetaan veroja. Lukuni ovat korkeintaan suuntaa antavia, mutta asia on selvä. Jos joku haluaa itse yrittää, tuolta voi aloittaa: http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/tuloverotus/.

Missä piilevät ne hyvätuloiset, joille paukautamme tänään solidaarisuusveron? 3000 euroa kuukaudessa palkkaa on varmaankin hyvätuloinen suomalainen? Heitä on noin 550 000 kappaletta Suomessa, ehkä 15 prosenttia tulonsaajista, kun tulonsaajiin lasketaan myös eläkeläiset. Tai vähän yli 10 prosenttia kaikista suomalaisista.

Ei siihen voi rajaa vetää. 3000 euroa saavia on koko joukosta paljon. Heidän palkoistaan valtio vie hyvät 30 prosenttia kuitenkin. Jos 3000 euroa ansaitsevalla on asunto ja pari lasta (aviomiehestä nyt puhumattakaan) ei häneltä voi solidaarisuutta ainakaan lisää pyytää. 3000 euroa sulaa kuin lumi auringossa. Se ei näillä ruuan, asumisen ja päivähoidon hinnoilla ole eliitin palkka.

No pannaan solidaarisuusrajaksi yli 5000 euroa palkkaa kuukaudessa tai 60 000 euroa vuodessa. Vuonna 2009 tätä porukkaa oli Suomessa noin 110 000 kappaletta. Noin kolme prosenttia kaikista tulonsaajista, siis edelleen eläkettä nauttivat mukaan luettuna. 110 000 ihmistä nyt on niin vähän, että heiltä voimme kai vaatia vähän solidaarisuutta. Nythän he maksavat tuloistaan veroja ”vain” 40 prosenttia. Kyllä kai nämä voivat uhrata Thaimaan-viikkonsa ja Sveitsin laskettelunsa solidaarisuuteen?

No eivät muuten voi, emmekä voi vaatia heiltä lisää solidaarisuutta. Tämä 2,4 prosentin tulonsaajan porukka nimittäin maksaa kaikista tuloveroista ainakin 15 prosenttia, luultavasti enemmän. Aika solidaarista? Tähän ryhmään muuten kuuluvat koulutetut, pätevimmistä pätevimmät, joista moni voisi esimerkiksi huomenna lähteä töihin matalamman verotuksen maahan. Ihan oikeasti Suomella ei ole varaa rokottaa veroilla isohkoa palkkaa työstään saavia toimihenkilöitä edes solidaarisuuden nimissä. Heiltä viedään jo nyt riittävästi.

No rykäistään se solidaarisuusraja 10 000 euroa kuukaudessa ansaitseviin. Heillä on varaa solidaarisuuteen! No, ehkä olisi. Mutta kun noilla palkoilla Suomessa on vain muutama tuhat ihmistä. Nyt olemme jo pomojen kimpussa. Heille on edellistä ryhmääkin luontevampaa olla solidaarinen esimerkiksi Englannin kuin Suomen verottajalle. Eikä heidän solidaarisuudestaan Suomelle mitään apua olisi, koska heitä on liian vähän.

No entä varallisuusveron palauttaminen? Vanhassa muodossaan se oli järjetön. Yritän kuvata tilannetta, vaikka olen sen ennenkin tehnyt. Suomen tunnetuin kansainvälinen jännittävä yhtiö juuri nyt on Rovio Oy. Yhtiö tunnetaan Angry Birds –mobiilipelistään. Yhtiön tavoite on laajentua vauhdilla. Pienten lasten vanhemmat tietävät jo, että Angry Birds –pehmolelut ovat niin suosittuja, että hermot menee.

Jos Rovio-yhtiö Angry Birdseineen päätyisi suomalaiselle pörssilistalle ja varallisuusvero palautettaisiin samaan aikaan, Rovion pojille tulisi viimeistään silloin kiire pois tästä maasta. Nimittäin, on hyvin epätodennäköistä, että tuolla vauhdilla kasvava yhtiö maksaisi osinkoja, hyvä jos voittoa tekee. Mutta pörssikurssin mukaan Rovion omistajat olisivat varakkaita, vaikka Roviolta ei osinkoeuroja heruisi. Millä rahalla Rovion kundit maksaisivat varallisuusveronsa? Tämän järjettömän yhtälön takia F-Secure Oyj:n pääomistaja Risto Siilasmaa aikanaan maksoi palkastaan yli 70 prosenttia veroa. Miestä voisi kutsua solidaariseksi!

Näin veropäivänä muutaman huippujohtajan julkaistut palkat antavat väärän käsityksen suomalaisesta johtajasta. Mikael Lilius, Matti Ala-Huhta ja Jorma Ollila ovat miljoonineen harvinaisia tapauksia, friikkejä. Oikeasti, teidän työpaikallanne iskokin pomo kuuluu todennäköisesti siihen pieneen joukkoon, 6000-10 000 euroa kuukaudessa ansaitseviin, joka maksaa suurimman osan veroista.

Väitetään että Suomessa tuloerot ovat kasvussa. Jos ovat, niin eivät ainakaan palkkojen takia: missään muualla pomon ja rengin liksat eivät ole yhtä lähellä toisiaan kuin Suomessa.

Siis palkkatulon verotusta Suomessa ei ainakaan solidaarisuussyistä voi kiristää. Pääomatulojen verotusta kiristetään jo ja saattaa se lisääkin kiristystä kestää, tiettyyn rajaan. Jos kulutusveroja ei voi nostaa, niin valtion budjetin tasapainottaminen edellyttää ennen muuta kulujen karsintaa. Siihen ei riitä pelkkä solidaarisuus, se pitää tehdä oikein ja harkiten. Ja projektin pitäisi olla jo käynnissä.

niklasherlin

Niklas Herlin (1963–2017) oli Uutta Suomea kustantavan Alma Median hallituksen jäsen ja Alma Media Oyj:n toiseksi suurin omistaja. Herlin oli myös vuonna 2003 perustetun Kustannusosakeyhtiö Teoksen suurin omistaja ja hallituksen puheenjohtaja ja yksi pörssiyhtiö Cargotec Oyj:n pääomistajista ja omisti myös kolme prosenttia hissiyhtiö Kone Oyj:stä.
Herlin omisti enemmistön Uudesta Suomesta 2007-2016.
Herlin suoritti Bachelor of Science -tutkinnon Yhdysvalloissa. Nuoruudessaan hän oli pankkimies, mutta päätti sitten siirtyä tiedonvälityksen pariin. Hän työskenteli toimittajana ja uutispäällikkönä Kauppalehdessä, Suomen Kuvalehdessä ja Ilta-Sanomissa 1987-2001. Sen jälkeen hän oli vapaa toimittaja ja kolumnisti ja julkaisi kolme tietokirjaa ja urheilupakinakokoelman.
Herlin oli eronnut ja hänellä oli kaksi lasta. Herlin palkittiin helsinkiläisen Kehitysvammatuki 57:n mitalilla numero 37 27.1.2001.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu