*

Niklas Herlin

Tabloidin tekeminen - helppoa ja hauskaa!

Helsingin Sanomat, joka on Suomen tärkein ja paras
sanomalehti, siirtyy näillä näkymin niin sanottuun tabloid-kokoon ensi vuonna.
Muistaakseni nykyistä mittaa kutsutaan broadsheetiksi. Broadsheet on sivukoko,
joka on jokaisen suomalaisen merkittävän sanomalehden käytössä, pois lukien jo
tabloidina ilmestyvät iltapäivälehdet sekä Suomen ainoa puhtaasti
talousuutisiin keskittyvä painettu sanomalehti Kauppalehti.

Hesari on aina ollut ja tulee ainakin minun elinaikani olemaan painetun lehden suunnan näyttäjä Suomessa. Koska se on laadultaan maailmanluokkaa, Sitä on pakko seurata joka toimituksessa kaikkialla Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2013
lopussa ei Suomessa nykykokoisia sanomalehtiä paljon julkaista. Kaikki
siirtyvät tabloidiin Hesarin perässä, veikkaan.

Mutta ei huolta huomisesta, eikä ensi vuodesta. Olen aikanani tehnyt monta vuotta tabloid-kokoista Kauppalehteä innosta piukalla ja myöhemmin Ilta-Sanomissa polleana poikana. Molemmissa lehdissä osallistuin myös deskin eli uutispöydän työskentelyyn. Siellä saa aika hyvän kuvan koko prosessista,

Vaikken ole isolle sivulle paljoa kirjoittanut, olen ollut Suomen Kuvalehdessä joskus töissä ja avustanut lukuisia muita aikakauslehtiä sekä uutistoimistoja. Ja nyt voin kertoa teille kaikille, arvoisat lehdentekijät: tabloidin tekeminen on helppoa ja hauskaa. Usein sitä kaipaan.

Tabloid vaatii lyhyempiä juttuja, tylympiä kuvituksia, nopeampaa reagointia ja kauhean paljon kovempaa kanttia kuin mikään muu printtilehden tekemisen malli, johon olen perehtynyt. Lisäksi se on oikeasti sekä helppoa että hauskaa.

Hyvää matkaa!

 

***

Edit: kuten tuolla lukija muistuttaa kommenttiosuudessa, blogissa on paha moka tai mokia.

"Tabloidina ilmestyy noiden mainittujen lehtien lisäksi Alma-Median maakuntalehtia, kuten Satakunnan Kansa, Pohjolan Sanomat, Lapin Kansa ja Kainuun Sanomat."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

J. Gagarin

"Tabloid vaatii lyhyempiä juttuja, tylympiä kuvituksia, nopeampaa reagointia ja kauhean paljon kovempaa kanttia kuin mikään muu printtilehden tekemisen malli, johon olen perehtynyt. Lisäksi se on oikeasti sekä helppoa että hauskaa."

Ei hyvältä kuulosta, kun ajattelee Hesarin laadukkuutta nimenomaan syväluotaavien uutisanalyysien ja kolumnien kannalta. Tuleeko siitä uusi Iltalehti? Eiköhän sen tason julkaisuja ole jo tarpeeksi. Lehteä ei pitäisi kehittää siltä kannalta, että onko sen tekeminen helppoa ja hauskaa.

Olikohan tuossa kirjoituksessasi mukana tilkka kyynistä sarkastisuutta?

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Joo, kyllä. Kyynisyyttä ja sarkasmia. Hesarin hyvien toimittajien loistavagt uutisanalyysit! Toivottavasti ne pelastuvat, vaikka en tiedä, miten ihmeessä ne tabloidille taitetaan. Toivottavasti hyvin.

Käyttäjän RikuMaki kuva
Riku Mäki

Buahahaha

Kyllä te olette melkoisia huumoriveikkoja molemmat

Kalle Kuusivuori

Kunhan julkaisevat valokuvat samassa koossa kuin nykyisin, niin tekstiä tarvitsee tuottaa todella vähän.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Kalle Kuusivuori on asian ytimessä. Lyhyen jutun kirjoittaminen on pirun vaikeaa, vaikka kansalaiset toimittajineen ovat tottuneet jopa tekstiviesteihin.

Kalle Kuusivuori

En ihan tarkoittanut että jutun teksti olisi 160 merkin mittainen. Mutta tiivistä olisi.

Käyttäjän reijaharkonen kuva
Reija Härkönen

Kun Englannissa The Times ja kumppanit siirtyivät 2000-luvun alussa tabloid-kokoon suuren maan budjeteilla, myynnissä olivat molemmat koot yhtäaikaa. Sinne ne sujahtivat samat jutut molempiin ja ihan yhtä nätisti :)

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

Juri, on takuulla:D

terv. Eeva

Olli Kankaanpää

Taisin mainita tästä asiasta noin vuosi sitten, tosin kautta ja rantain. Poistin kirjoitukseni teidän palstaltanne.

Käyttäjän tapio kuva
Tapio Äyräväinen

Näillä näkymin rouva lopetti tänään Helsingin Sanomien tilauksen.

Kuka viitsii lukea progagoivaa roskaa ja vielä maksaa siitä?

Kalle Kuusivuori

Voi kun saisi uuden numeron PerusSuomalaista. Siinä se totuus olisi painettuna, eikä viitisi sitä totuutta uunissa polttaa.

Käyttäjän Matias kuva
Matias Härkönen

Minullekin aivan sama missä muodossa hesari ilmestyy. En ole ollut tilaajana vuosikausiin. Netistä luen muutenkin melkein kaikki uutiset! Hesarin suurin ongelma on sen puolueellisuus. Ei sellaista jaksa kauaa seurata, kun kuitenkin seuraa muitakin medioita ja näkee missä oikeasti mennään!

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Ainakin HBL menetti jotain tabloidintamisen jälkeen. HS tulee menettämään vielä enemmän. Kyllä ne joka puolelle tipahtelevat ja lentelevät sivut on ihan kestettävissä. Niitä on kiva ojentaa vieraalle vieressäistujalle tai viedä tuliaisena. Sunnuntain järkälemäinen lukupaketti on ihan parasta. Sitä tulee ikävä.

Jouni Mikola

Tabloidina ilmestyy noiden mainittujen lehtien lisäksi Alma-Median maakuntalehtia, kuten Satakunnan Kansa, Pohjolan Sanomat, Lapin Kansa ja Kainuun Sanomat.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Näin tietysti. Tässä kun ollaan nettilehdessä kiireisiä... seli seli.. Pyydän virheitä anteeksi.

Käyttäjän seppohilden kuva
Seppo Hildén

Muistan kun kotiseudun lehti, Heinolassa ilmestyvä Itä-Häme siirtyi tabloidiin joku neljä-viisi vuotta sitten niin kyllähän se kova paikka lukijoille oli. Osa ei ole hyväksynyt eikä tottunut vaihdokseen vieläkään.

Uskallan veikata, että Hesarin siirtyminen tabloidiin tulee nostamaan aika hurjan kalabaliikin lukijoiden keskuudessa.

Käyttäjän RikuMaki kuva
Riku Mäki

Minä käytän vain tuohta sytykkeenä. Ei siis yhtään mitään käyttöä hesarille.

toki Hesarin lukijoille lööppikokoinenkin juttu todellisuudesta on liikaa.

Ehkä toimituksessa on huomattu, että kansalle riittää vähempikin valehtelu nykyään. Vuosien tyhmennystyö kantaa hedelmää.

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

HHhmmmm; Minä en näe tuota HS:n koon muuttamista mitenkään draamaattiseksi. Olen käsittänyt, että lehdestä tulisi sellainen kk-liitteen kokoinen, eli ei ihan Iltalehtienkään kokoisia....

Tosin uskon Nikon tietävän tuon asian paremmin.....Ja onhan HS:llä todellakin myös nettilehti, jonne en jostain syystä ole onnistunut vielä kirjautumaan....ei sujunut yhtä hyvin kuin Strö....Usarissa.

Onhan HS:n toimituksella lähes vuosi aikaa pähkäillä lehden uuden formaatin kanssa.

terv. Eeva

Hannu Rytilä

Menkööt Hesari tabloidiin vaan. Nykyinen painomusteen ja paperin tuhlailu on epäekoteko. Tämänkin päivän uutisetusivusta tuhlattiin puolet siihen kuinka lunta kaadetaan mereen. Sekin uutinen olisi voitu jättää painamatta.

Vai jättääkö Hesari joka päivä tilaa mahdollista megalööppiä varten?

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

Mulla on tämän päivän (siis eilisen) HS, Iltalehti ja Ilta-Sanomat vielä lukematta. (Olen mä netissä nuo iltapäivälehdet kyllä tsekannut, mutta en ole lukenut paperiversioita.)

Olen pyörinyt koko päivän Usari/FB-linjalla....:)

terv. Eeva

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tabloidi lienee helppo ja hauska tehdä. Sisältökin on Vesku Loirin Tyyneä; Pimpelipom.

Käyttäjän RikuMaki kuva
Riku Mäki

Älä pilkkaa hyvää näyttelijä-laulajaa

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

En missään nimessä. Eiköhän Tyyne parodioinut juuri pinnallisuutta ja sisällöttömyyttä:)

Käyttäjän jussipussi kuva
juhani rantala

"Helsingin Sanomat, joka on Suomen tärkein ja paras
sanomalehti"
Herlin, porvaripoika. Älä selitä.
Eiks sinuu jo kyllästytä.
"Hesari on aina ollut ja tulee ainakin (minun elinaikani) olemaan painetun lehden suunnan näyttäjä Suomessa. Koska se on laadultaan maailmanluokkaa, Sitä on pakko seurata joka toimituksessa "

Viiraaksua päästä, miten sä jaksat teeskennellä.
Totuus on ihmisen syämmessä.

"minun elinaikani" mitä ihmettä.

Hannu Rytilä

"Hesari on aina ollut ja tulee ainakin (minun elinaikani) olemaan painetun lehden suunnan näyttäjä Suomessa. Koska se on laadultaan maailmanluokkaa, Sitä on pakko seurata joka toimituksessa "

Nykyisen elämäsi aikana.
Niitä tulee lisää, käytä nykyinen elämäsi hyvin kehittyäksesi.

Mirjami Parant

Itselläni on Uusi Suomi/Iltalehti -proggis -aika. Olin markkinoinnissa, uutispöytä tuli myös tutuksi. Tabloid -koko ei sovi isolle lehdelle, mutta lienee välttämätön vastahuuto nettimaailmalle.

Joutuu tässä suremaan ja tekemään luopumista. On kuitenkin selvä, että Hesarin kauppasivut ovat jo pitkään olleet kuoleman porteilla.

Jarmo Linkosalo

Joku juju tuossa on. Perinteinen sanomalehti, yksi sivu, monta asiaa, iltalehti, monta sivua, yksi asiattomuus, no ainakin aukeema. Lisäksi likinäköiselle kuvien pitää olla suurinpiirtein yhtä suuret, tabloidissa vievät siis suuremman suhteellisen osuuden aukeeman palstatilasta. Ja mikäpä siinä, yksi kuva valehtelee enemmin kun tuhat sanaa.

Käyttäjän sakarilonn kuva
Sakari Lönn

Myös Länsi-Savo ilmestyy tabloidina. Ja tosiaan yksi maamme merkittävimpiä tabloid-kokoisia lehtiä on jo mainittu HBL.

Käyttäjän tonyvuori kuva
Tony Vuori

Olin vuosia Hesarin tilaaja ja vajaa vuosi sitten lopetin kun tuli hetkellisesti taloudellisesti vaikeaa maksaa sitä vuosimaksua. Noita Hesareita on vielä vähän jäljellä ja kokonsa puolesta ovat hyviä biojätekääröiksi. Mulla oli ihan oikeasti mielessä, että kunhan käärepaperi loppuu niin saatan tilata taas joksikin aikaa Hesarin. Ja olen myös aamuvirkkuna kaivannut lehteä luettavaksi. Meillä päin kun Hesari saattoi kolahtaa luukusta jo ennen neljää. Tämä tabloidikoko ei nyt tunnu ensialkuun kovin hyvältä uudistukselta. No, ootellaan ja arvioidaan sitten uudestaan.

Ilkka Luoma

"Metsäpohjaisen" painopaperin käyttö informaatiossa on suurta tuhlausta - tiedon pitäisi siirtyä lopullisesti sähköiseen muotoon - printtimedia on miltei "ympäristörikos"

...
[toimitettu kirjoitus ja kuva ovat arvokkaita sekä tiedostettuja niin kauan kuin niille on lukijansa - ammattilaisille on sijansa niin ihmisten ja autojen korjaajille, kuin myös tiedon etsijälle, muokkaajalle ja tiivistäjälle]

Paperikoneen työllisyysvaikutus on minimaallinen - välillisesti hieman enemmän. Toimitettu ja kansalaisille tarkoitettu uutinen, tieto ja juoru kulkeutuvat uskomattoman energiasyöpön lailla kotien postiluukkuihin päätyen usein lukemattomina taloyhtiöiden roskalaatikoihin tai omakotitalojen takkoihin ja kiukaisiin.

Poltettuna painettu sana haihtuu musteena ilmaan tuhlauksena ja saasteina. Tiedon jako lehtinä, ilmoituksina ja mainoksina on kuin haulikolla ampuisi - se on kuin havupuut, jotka siementävät joka kevät järven selät täyteen suvunjatkantaa - valtaosan mennessä hukkaan. Erona on vain se, että siitepöly päätyy kalojen ruoaksi. Musteellinen paperi taas päätyy kiertoon, käsittelyyn ja kaatopaikoille. Sähköisen viestinnän aikana se on ympäristön rasittamista ja turhaa energian tuhlausta.

Kansakunta janoaa entistä enemmän tietoa, uutisia ja vieläkin juoruja. Niitä tarjoillaan toimitettuna printtimediana, radio- ja tv-aaltoina sähköisesti sekä enenevässä määrin internetin kautta. Ihminen on luonnostaan utelias ja haluaa tietää enemmän. Tiedon määrän kasvu on ainoita hyväksyttäviä tapoja harjoittaa kasvun hokemaa ja tavoitetta. Jokainen ihminen on tiedontuottaja ja - käyttäjä.

Sanomalehti loi aikoinaan mahdollisuuden toimitukselliseen tietoon ja sen jakamiseen laajasti, painettuna ja käsinkirjoitettuna sanaa aiemmin harjoitettiin salaisena - sallien sen vain harvoille ja valituille. Kansakuntia pelossa, ojennuksessa ja kurissa pidettiin tiedon panttauksella - tieto oli harvojen asia. Uskontoa, huomista ja ennusteita varjeltiin valtaa pitävien toimesta salaisuuksien kammioissa ja sieltä annosteltiin tiedon- ja uskomuksien virtoja säästeliäästi ja tarkoitushakuisesti.

Tänään painettu ja toimitettu sana on tiedon jalostusta, manipulointia ja edelleenkin tarkoitushakuista. Journalismi on myös kriittisyyttä, vaihtoehtoisuutta, herättelyä ja kapinointia. Tiedon muuntelu, jäsennys ja suuntaaminen ei poistu yksilökeskeisessä yhteiskunnassa - vain valtavirrat ja kohteellisuus vaihtelevat.

Paperille painetun tiedon hallinta on harvainvaltaistanut tiedon olemuksen ja siirron lukijoilleen. Kaikki ihmiset tiedon tuottajan roolistaan huolimatta eivät kykyne olemaan "lehtitaloja tai yleisradioita". Turhan paperin kadotessa hiljalleen tiedonvälittäjänä, vapauttaa se kansalaisinformoinnin, tiedoituksen, tiedon tuoton ja edelleenkin paljon luetut juorut. Sähköinen media on vedenjakajalla ja yhä useampi perinteellinen lehtimedia joutuu tarjoamaan toimituksellisuuttaan ja mainoksiaan "vain jakelukustannuksien" hinnalla - puhelinmyyjiensä toimesta.

Toimitus ja tiedon analysointi, kuten kriittisyys ja kyky olla iholla ja ajassa, vaatii ammattilaisia edelleen tuottamaan tietoa, informaatiota sekä juoruja lukijoilleen. Kansalainen ei luota "kaiken maailman" nettitietoon, senhän on voinut laatia suoraan joku toinen kansalainen ja tällä on vain omat intressit sen laadinnassa. Tiedon merkitys kasvaa ja toimituksen merkitys sen siivellä.

Internet mullistaa juuri näinä aikoina tiedon saatavuuden lukijoilleen. Internet myös mahdollistaa tiedon tuoton - jokainen voi olla tekijä, näkijä ja kokija. Nyt ei "kanslaislehtitalon" esteenä ole perustamis- ja ylläpitoraha, sillä laajakaistan saa parilla kympillä, tietokone on lähes joka "savussa" ja kirjoitustaito on perustuslailla säädetty. Kaikki eivät ole toimittajia. Nettikilpailu lukijoista saattaa jalostaa suoravaikutteisen tiedontuoton uudeksi valtiomahdiksi. Tähän valtiomahtiin ei ole rajoitteita, säädöksiä eikä esteitä. Moderaattorit, inkvisiittorit ja manipulaattorit toki yleistyvät internetissä, mutta viime kädessä sisältö määrää suosituimmuuden, kuten lehtien levikkitiedotkin paperillisella puolella kannatuksestaan kertovat. Internet on tätä päivää ja kansalaisvaikute, omatoimittajuus ja hakukone-etsintä jakavat uutta lukijaherkkyyttä ja tiedonsaannin suuntautuneisuutta.

Onko mikään siltikään muuttumassa? Edelleenkin ihmiset haluavat tietoa, informaatiota ja juoruja. Ei mikään muutu, ainoastaan paperille painettu tieto katoaa tiedon valtaväylille - bittiavaruuksiin, sähköisiin etäpäätteisiin tiedontuottajien periaatteessa ollen kuka tahansa. Toimituksellisuus, luottamuksen haenta lukemaansa, uteliaisuuden tyydytys ja juorujen loputon lukuhalu säilyvät, kuten aikaisemminkin.

...
http://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/12/kalliin-pai...

Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka

[ORIG - PERJANTAI, JOULUKUU 29, 2006]

Käyttäjän jniinisto kuva
Juhani Niinistö

Tilaan paperina sekä HS:ää että Höplää, ja kyllä jälkimmäisen siirtyminen tabloidiksi jotenkin muutti tapaa, jolla lehden "kokee". HBL näyttää näkevän kovasti vaivaa mm osastoittamisessa ja nimikoinnnissa. Mutta niissä puitteissa jutut ovat joko lyhyitä tai sitten vaikuttavat massiivisilta, etenkin jotkin keskiosan reportaasit.

Jäävätkö viimeisiksi täysikokoisiksi lehdiksi muutamat vielä hyvin tuottavat maakuntalehdet?? Esim Keskisuomalainen ilmestyy normaalikokoisena. Sen sisältö on huomattavasti enemmän hömppää kuin esim HS. Sääli.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Niin, siis kuinka paljon paperia säästyy, kun siirrytään normaalista tabloidiin?

Ei tietysti yhtään, jos sivumäärä lisääntyy.

Olennaista onkin, mikä hyöty siitä saadaan.

Ei hyötyä lainkaan, jos paperimäärä ei vähene.

Helsingin Sanomat, kuten muutkin paperilehtitalot ovat erittäin suuria paperinostajia.

Väheneekö sanomalehtipaperin kotimainen osto merkittävästi,- ja mikä vaikutus sillä on paperiteollisuuteen?

Markku Nieminen

Toivottavasti tästä "maailmanluokan" lehdestä tulee mahdollisimman nopeasti Uuden Suomen kokoinen media.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Minulle tabloid-koko on paras vessassa, joka on niin pieni, että käsiä voi levittää vain tabloid-koon verran.
Normaalikokoisen sanomalehden kanssa vessan seinät tulevat vastaan, eikä lehti aukea luettavaksi asti.

Minä en vessaan ilman luettavaa mene.

...Kyllä jämpti on niin...

Kalle Kuusivuori

On se vaan niin että hyvä että saat lisää paperia sinne vessaasi.

Käyttäjän lakosi kuva
Mika Lako

Oikea syy on tietenkin mainosmarkkinoiden rapautuminen. Tämä temppu on "hyvä" keino laskea kokosivumainosten hintaa, ilman että joudutaan myöntämään HS:n menetykset ilmoitusmarkkinoilla.

Toivottavasti joku kysyy mainosten uudesta hinnoittelusta Mikael Pentikäisen kyselytunnilla.

J. Gagarin

Hesarin mollaaminen näyttää olevan suosittua niiden keskuudessa, jotka tänne blogistoon kirjoittelevat. Ilmeisesti suuri osa aktiivikirjoittelijoista onkin niin iskostunut lyhyisiin teksteihin ja äkkinäisiin harkitsemattomiin kannanottoihin, ettei syväluotaava ja perusteltu journalismi heitä jaksa sytyttää.

Hesari on ilmeeltään jotain aivan muuta kuin tämänkin ketjun eräistä kommenteista asiaa tuntematon voisi päätellä. Sen kehuminen nyt vain ei näissä piireissä ole oikein "poliittisesti korrektia". Peräänkuuluttaisin tietoa siitä mikä muu lehti on yhtä avoin, puolueeton, kansainvälinen ja syväluotaava niin pääkirjoituskolumneissaan kuin asiauutisoinnisaankin.

Jos joku ei ole samaa mieltä, niin esittäköön sitten listan esimerkkejä vaikkapa viimeisten seitsemän päivän kuluessa ilmestyneistä Hesarin numeroista.

Hesari on lisäksi hyvin laaja-alainen, ja siitä löytyy kattavat kotimaan uutissivut, ulkomaan uutissivut, kulttuurisivut, urheilusivut, ilmoitussivut ja asiantuntijoiden kolumnit y.m. Tämä on yksi seikka, mikä tekee lehden ainutlaatuiseksi muihin Suomessa julkaistuihin lehtiin verrattuna, jotka takuuvarmasti enemmän laulavat oman suppean taustaryhmänsä julistusta.

Pidän nykykoosta siksi, että luen sitä lähinnä aamiaispöydässä, jolle sen voi rauhassa levittää koko leveydeltään ja sitten uppoutua sen sisältöön, varsinkin kireettömimpinä aamuina. Tabloidkoko on minulle enemmänkin sellainen lööppijulkaisu, jonka sisältöä ei ole tarkoitettukaan herättämään ajatuksia tai antamaan syvällisempää näkemystä tapahtumista ja ilmiöistä erilaisilta kanteilta.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Sinä olet vain fiksumpi kuin muut. Kalan kääreenä se on myös ihan hyvä.

J. Gagarin

"Sinä olet vain fiksumpi kuin muut."

Olen tehnyt saman havainnon.

Käyttäjän reijaharkonen kuva
Reija Härkönen

Helsingin Sanomat antaa lukijalle uskomattoman paljon ja kaikeksi onneksi samat jutut mahtuvat kyllä tabloid-kokoonkin. Suomen kokoisilla markkinoilla on hämmästyttävää, että on saatu luotua niin tasokas ja monipuolinen aviisi - kertoo kyllä myös siitä, että suomalaiset kuitenkin keskimäärin ovat melko sivistynyttä ja tiedonhaluista väkeä.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Sinnä Gagarinilta täydellinen analyysi.

Pentti Juhani Järvinen

Hesari on suurlehti. Kuten Dagens Nyheterillä Ruotsissa sillä on sekä liian vallitseva asema että resursseja yrittää jotakin. Se on myös ns. "suurissa kysymyksissä" liikaakin presidenttejä/valtiota myötäilevä, kuten DN Ruotsin Sosialidemokraattien kanssa. Hesari teki hiljaa hyvää "valtion edun" työtä, kun se 1960-luvulla osti oikeudet New York Timesiin, Washington Postiin ja Los Angeles Times´iin. Asiaa käytettiin lehden poliittiseen tuomitsemiseen, mikä enteili kehityksen maassa.

Tuo "valtion politiikan" myötäily myös vahingoitti lehteä, kun se meni DDR:n tunnustamisen hyväksyntään. Se tosin pani virolaiset itsenäisyyden ajajat etusivulle Helsingin Etykin aikana, kesti NL:n lähestystön protestit ihmisoikeusasioissa, mutta hiljeni, kun poliisi pantiin jakelukuljetusten perään. Se sai saman kohtelun kuin mielenosoittajat, jotka joskus sapeloitiin hiljaisiksi. Noita historioita ei ole kirjoitettu; ne olivat kiusallisia - etenkin Viron juttu - valtiollekin.

Näiltä ja vielä vanhemman tradition pohjilta on tosi ikävää, että lehti supistuu. Kyllä se supistaa mahdollisuuksia pitää yllä ja kehittää sanan ja mielen vapautta Suomessa. Mutta eipä sitä valtiokaan juuri kannata. Se on selvä vaara valtion turvallisuudelle - sen nykytasoilla.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Täällä pohjoisessa myös Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat ovat ilmestyneet jo jonkin aikaa tabloidina. Jotkut katkaisivat jopa lehden tilauksen suuttuneena muutoksesta. Hesarin tabloid tulee olemaan varmaan aika möhkäle, vaikka käytettävän paperin määrä lehteä kohti luultavasti väheneekin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Tabloid-Hesarin voisi vihdoinkin ottaa vessaan mukaan, kun se olisi istunollakin käsiteltävissä.

Kukkakauppiaat joutuvat miettimään paketoinnin uusiksi, koska iso Hesarin aukeama on ollut se ainoa oikea materiaali kukkakimpun kääreeksi.

Voisiko tabloidi todellakin tarjota nykyistä vastaavan määrän tekstiä, kuvia ja ilmoituksia kaikkine sunnuntainumeron mausteineen? Tuskin.

Onko tabloid-Hesarissa lankaniitit taitekohdassa Iltiksen tapaan? Se olisi toisaalta apu vaikkapa sohvalla lueskeluun, mutta haitta jaettaessa lehteä luettavaksi kaverin kanssa samaan aikaan.

Tuntuisi tosi haikealta, jos vanha kunnon Hesari kutistuisi ilmaisjakelun ulkomittoihin. Voisiko arvovaltaisena pidettyä julkaisua enää sisältönsäkään puolesta ottaa vakavasti?

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Tuskin sinne niittejä tulee; ymmärsin, että tabloid on entistä helpompi jakaa paloittain perheen sisällä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Printti-Hesari tänään 28.2.2012, sivu A7:

"12 kysymystä tabloidista

1. Mikä Hesarissa muuttuu?
---
Lehti on edelleen helppo jakaa osiin. Niittauksen ansiosta tabloidilehti pysyy myös hyvin koossa."

Siis niittaus toteutuu, mutta jonkinlainen ositus säilyy. Ilmeisesti lehti tulee olemaan sisäkkäisten settien kooste, ja niittejä on loppujen lopuksi kourallinen per numero.

Minulle Hesarin muodonmuutos ei tule olemaan helppo juttu; tiedän sen jo nyt. Yhdellä silmäyksellä näkee tabloidin sisällöstä niin paljon vähemmän kuin klassiselta suuraukeamalta. Selailtavuus on kiistaton plussa, mutta minulle urbaanilla metrossalukemisella ei ole mitään merkitystä. Matkustan metrolla ehkä kerran vuodessa, joka tapauksessa ilman Hesaria.