Niklas Herlin

Asumistuki

Onko Helsingin keskustassa asuminen kaikkien oikeus?

Helsingin Sanomissa otsikoitiin viikonloppuna hyvin siitä, miten kaupungin vuokra-asunnot ovat kuin lottovoittoja niissä asuville. Toki harmillista tässäkin lottovoitossa on se, että sen maksavat kaikki ne muut ketkä eivät näitä voittoja saa. Tämän subvention kustannukset ovat jo artikkelinkin lukujen perusteella satojen miljoonien eurojen luokkaa. Kyse on siis todella merkittävistä summista.

Helsinkiläiset maailman tyytymättömimpiä

Pääkaupungissa yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä on vuosikymmenessä yli kolminkertaistunut. Kelan maksama asumistuki ylitti viime vuonna 2,0 miljardin rajan. Kolmannes tuesta maksettiin Uudellemaalle.

Tukiautomaatista hyötyvät suhteessa eniten suurimmat vuokranantajat, kuten ruotsalaisomistuksessa oleva Sato (Suomessa ja Venäjällä toimiva asuntosijoitusyhtiö, jonka enimmäisosuuden omistaa ruotsalainen kiinteistökonserni Fastighets AB Balder) ja ay-liikkeen omistama VVO (nyk. Kojamo Oy).

Maaseutu pysyy asuttuna pitämättäkin

Taloustutkimus julkaisi maanantaina tutkimuksen, jossa kansalaisilta oli kysytty ”Pitääkö yhteiskunnan tukea sitä, että koko Suomi pysyy asuttuna?”. Tuloskin oli selkeä, jopa 79% vastaajista kannatti tällaista tukemista. Välittömästi tutkimuksen julkaisemisen jälkeen sosiaalinen media räjähti, kun tutkimuksen kysymystä moitittiin liian pyöreäksi ja tutkimuksen tekijää subjektiiviseksi. Kaupungistumiskehityksen vauhdittajat huusivat suureen ääneen, että koko maata ei yksinkertaisesti voi pitää asuttuna.

Koko maa pidettävä asuttuna!

YLEn taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 4/5 suomalaisista on sitä mieltä, että koko maa on pidettävä asuttuna tukemalla syrjäseuduilla asumista. Tutkimuksen perusteella tulos on siis selvä ja kiistaton: valtion pitää turvata palvelut koko Suomen asuttuna pitämiseksi.

Minne asumistuet valuvat? - "Kasvua vuoden 2010 jälkeen 64,9 %"

Sipilän hallitus ilmoitti viime vuoden puolivälitarkastelun tuloksena tekevänsä muutoksia asumistukeen.

Hallituksen ministerit valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) etunenässä perustelivat asumistuen heikentämistä sillä, että asumistuen korotukset menevät suoraan vuokriin ja että asumistuen leikkaaminen olisi täten tehokas keino hillitä vuokrien nousua. 

Asumistuki vai sijoitusasuntotuki?

Asumistukimenojen uutisoidaan nousseen yli kahteen miljardiin euroon.   Summa on valtava, ja kasvu koko tämän vuosikymmenen on ollut erittäinen kovaa ja nopeaa.  Tämän johdosta tulisi pohtia näin suuren menoerän nopean kasvun syitä.

Helppo selitys olisi tietenkin se, että on haluttu tukea ihmisten asumista enemmän.  Samaan aikaan asumisen tuen kasvun kanssa on leikattu koulutuksesta ja monesta muusta.  Miksi asumisen tukea on haluttu näin kovin sitten kasvattaa samanaikaisesti, kun kestävyysvajeen kuromisesta on pidetty valtavaa meteliä?

Poliittinen ohjaus puolittaa kustannukset

Sote-ratkaisun yhteydessä asiantuntijat ovat puhuneet voimakkaasta poliittisesta ohjauksesta, joka ulottuu pykälätasolle. Hallituksen tulisi tuoda uudistukset eduskuntaan siten, että niiden vaikutusarviot on tehty mahdollisimman puolueettomasti. Muuten kukaan ei voi arvioida esitysten vaikutuksia. Hyvin usein perustelutekstit ovat kauniita sanoja. Uudistuksilla ei pitäisi olla juurikaan vaikutuksia valtiontalouteen tai parannukset jopa säästävät tai maksavat itsensä pois.

Asumistuen toinen puoli - vastine Heikki Pursiaiselle

Onnistuin pitämään lompakonnyörit kiinni kunnes Mustread julkaisi Heikki Pursiaisen kaksiosaisen esseen minua kiinnostavasta aiheesta, eli asumistuesta:

Asumistuen tuolla puolen, osa 1: Missä verotus ja sosiaaliturva kannustavat meitä asumaan?

Hallituksen hölmöilyt jatkuvat: asumistukea ei leikatakaan.

Sipilän hallitus osaa säheltää. Monen monta lakimuutosta on ollut tarkoitus tehdä, monia on toki tehtykin, mutta kyllä Sipilän hallituksella lienee hallussaan myös ennätys jo päätettyjen muutosten perumisessa. Viimeisimpänä on nyt peruttu osa-asuntojen asumistuen leikkaukset.

Hallitushan oli esittänyt, että ensi vuoden alusta pieniin asuntoihin ja osa-asuntoihin (lähinnä opiskelijoille) maksettaisiin enintään 80% siitä määrästä joka olisi yleisen asumistuen normaali määrä ko. asuntoon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä