Niklas Herlin

Kaikki blogit puheenaiheesta Yhteiskuntavastuu

Ihmisoikeudet ovat myös yritysten vastuulla

Yritysten yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan yritysten velvollisuutta kunnioittaa ihmisoikeuksia koko globaalissa alihankintaketjussaan. Suuressa kuvassa ihmisoikeuksien kunnioittaminen on tapahtunut vapaaehtoiselta itsesäätelypohjalta, mutta se ei ole ollut riittävää. Kansainvälinen työjärjestö ILO on vuonna 2017 arvioinut 21 miljoonan ihmisen olevan pakkotyövoiman uhreja. Luku sisältää 5,5 miljoonaa lasta, joka vastaa siis koko Suomen väestömäärää. Tilanne ei ole hyväksyttävä.

Esperi care oikeassa ja hoitoalan ammattijärjestöt väärässä

Hoivajätti Esperi caren suunnitelmat hoiva-avustajien koulutuksesta ovat juuri sitä suuntaa, johon hoiva-alan kehityksen ja siten myös lainsäädäntötyön tulee kulkea. Puheet lähi- ja sairaanhoitajien määrällisestä riittämättömyydestä kuin myös ammattikouluttamattomien ihmisten rekrytointivaikeuksista ovat arkea kaikkialla Suomessa. Kuitenkin meillä voidaan olla haluttomia muuttamaan toimimattomia käytäntöjä ja lainsäädäntöä, koska ”näin on aina tehty”.

Lohijokitiimi: Mikä Kemijoen velvoitteen käsittelyä viivästyttää?

Lohijokitiimin tärkeä kannanotto, mikä Kemijoen velvoitteen muutoksen käsittelyä viivästyttää?

 

Yhteiskuntavastuun kantamisen ja hyväntekeväisyyden ero

Wapun jatkuessa ja saatuani juuri eilen luettua loppuun asti Elina Lepomäen (kok) kirjoittaman kirjan "Vapauden voitto", olen saanut haudottavakseni ison maanvyöryn mm. libertaaria ajattelutapaa, joka aikaisemmin on ollut esillä myös Liberan sivuilla ennen kuin sen aatteellinen ydin muutti Mustreadin maksumuurin taakse ja Libera jossakin määrin urbaanivihertyi ja teki lievän notkahduksen vasemmalle uuden kipparinsa Mikko Kiesiläisen (vihr) johdolla.

Lapin matkailubisnes kukoistaa - palkoissa se ei kuitenkaan näy mitenkään

Monella Lapin matkailuyrityksellä menee kovaa ja Talouselämä kertoo monen niistä suorastaan vuolevan kultaa.  Samaan aikaan lappilaiset matkailuyrittäjät moittivat kuinka työvoimaa ei saada tarpeeksi, mistä saattaa tulla jopa kasvun este. Talouselämän artikkeli osoittaa selvästi, että samalla kun yritysten liikevaihto ja voitot ovat nousseet merkittävästi, ovat työntekijöiden palkat jopa laskeneet. Joten ehkäpä syy on kovinkin yksinkertainen eli palkkataso ottaen huomioon sesonkiluonteisuus ja tarve muuttaa on surkea? Siitä vuollusta kullasta osa pitäisi käyttää osa työntekijöihin.

Yhteiskuntavastuun aktiivimalli

Työttömyysturvan aktiivimalli on tyrmätty työntekijäpuolella työntekijöiden kyykytyksenä. Sitä se hyvistä tarkoitusperistä huolimatta onkin. Molemmat osapuolet niin työntekijä- kuin työnantajapuolella korostavat oikeudenkukaisia ratkaisuja ja luottamuksen tärkeyttä keskinäisissä suhteissaan. Aktiivimalli ei täytä kumpaakaan näistä vaatimuksista eikä uskoa hallituksen kykyyn löytää yhteiskunnan kannalta tärkeitä ratkaisuja, jotka olisivat myös työntekijäpuolen hyväksyttävissä.

Kuinka paljon olet maksanut yhteiskunnalle - milloin alkoi takaisinmaksu?

Helsingin Sanomat julkaisi lääkärin mielipidekirjoituksen |* yhteiskuntavelasta ja sen takaisinmaksusta. Hätkähdyttävä tosiasia, jota emme uskalla ajatella, saati sitten rakentaa mittaria tulos-taseestamme - yhteiskunnallamme, jossa tulontasaujärjestelmä huolehtii heikommista.

...

Yhteisöllisyyden huippuhetki – annetaan nuorille tie luottamukseen

Monien hämmästykseksi tutkimus kertoo, etteivät nuoret varttuvat aikuiset luota, usko tai muutoin näe huomista - turvaa herättävänä. Selvitys kertoo, että nuoret ovat epävarmoja, eivätkä jaksa uskoa muun muassa jatkuvaan huutoon kasvusta - ”vastuullisten aikuisten maailmasta hoettuna”!

Kansalaispalkka on utopiaa

Kansalaispalkka ei ole vilpitön nimike. Se haiskahtaa vahvasti erehdyttämistarkoituksessa lanseeratulta hankkeelta. Nimikkeillä on aina sidonnaisuutensa. Ei pitäisi yllättää ketään, että (kansalais)palkansaajalle pitää järjestää työtä. Osingonsaaja voi sen sijaan olla vain kuluttaja tai vapaaehtoistyössä. Suomessa vapaaehtoistöitä tekee 1,5 miljoonaa ihmistä.

Pelkästään tuo määrä kertoo jo sen verran, ettei yläpuolella leijuvia päällepäsmäreitä juuri tarvita määräilemässä tavallisia suomen kansalaisia. Pienet muutaman tuhannen ihmisen marginaaliryhmät ovat asia erikseen.

Niin väylien, sähkön kuin vedenkin pitää ”virrata” yhteiskuntavastuullisesti

Liikenneministeri Anne Berner sai tulevaisuuteen lopulta fiksusti luodatulla kulkemisen statistiikalla |* pahasti siipeensä – me emme halua luovuttaa ikiaikaista oikeuttamme kulkemiseen vapaasti kollektiivisesti ylläpidetyillä liikenneväylillä.

 

[... yhteiskunnassamme kulkuväyliä, vettä ja sähköä ohjaavat samat mekanismit, ne virtaavat ja virtauttavat. Välttämättömyyksiä laskutetaan kulutetun määrän mukaan ja ovatpa vielä yhteiskunnan peruselementtejä, joiden tehtävä ei ole ruokkia markkinavetoista omistus- ja osinkorulettia...]

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä