Niklas Herlin

Verotus

Verotuksen virtaviivaistamisessa vielä kiinniotettavaa Ruotsiin nähden

Tänään valtaosa suomalaisista saa veronpalautuksia vuoden 2017 verotuksesta. Palautuksia saa yhteensä lähes 3,6 miljoonaa suomalaista ja yhteensä 2,9 miljardin euron edestä. Se on veronmaksajaa kohdenkin laskettuna tuntuva summa, mikä vaikuttaa monilla myös kulutukseen.  Sillä on myös merkitystä, että se tulee vasta joulukuussa. Minua onkin toisinaan ihmetyttänyt, miksi palautukset ja toisaalta myös mätkyt tulevat vielä nykyäänkin tällä tavoin vasta melkein vuosi verovuoden päättymisen jälkeen.

Kokoomuksen ja EK:n sokea usko dynaamisiin vaikutuksiin

Tällä hallituskaudella erityisesti Petteri Orpo on kyllästymiseen saakka viljellyt termiä "dynaamiset vaikutukset". Yleensä muiden perusteluiden ehtyessä se otetaan käyttöön, kun mikään tutkimus tai selvitys ei tue tavoiteltuja päätöksiä. EK on nyt samassa kelkassa vaaliohjelmassaan ja uskoo sekä omistajien että yritysten verotuksen merkittävän laskun tuovan automaattisesti suuren määrän verotuloja takaisin ilman, että tarvitsisi lainkaan verottaa jotain muuta kohdetta. Näiden taustalla ei vaikuta olevan mitään muuta kuin ideologian luomaa sokeaa uskoa.

Perintöverosta luopumista ei annettu kuopata

Eduskunnassa oli käsittelyssä kansalaisaloite perintöverosta luopumiseksi. Itsekin sen allekirjoitin koska kannatan perintöverosta luopumista. Myös puolueemme Kokoomus on ottanut poistoon vaalean vihreän kannan.

Eduskunnassa perintöverosta luopuminen oli kuitenkin nyt törmäämässä seinään. Verotuksen yhtä näin isoa palasta ei katsottu mahdolliseksi kumota irrallaan muista veroratkaisuista.

Myytti työverosta

Suuri kaalihuijaus on kirja, joka sisältää erilaisia kertomuksia tietämättömyydestä. Kirja julkaistiin syksyllä 2010. Kirjan on kirjoittanut Tommi Uschanov. Erinomainen kirja muuten.


Suuri kaalihuijaus on kertomus toisen maailmansodan aikaisesta viranomaismääräyksestä joka on kumottu jo aikoja sitten. Aika ajoin kuitenkin väitetään nykyäänkin että määräys olisi edelleen voimassa. Tästä on tullut eräänlainen myytti, joka on käytännössä osoittautunut lähes mahdottomaksi kumota.

Käsi ylös! Kuka haluaa lisää hyvinvointia ja verotuloja omaan kuntaan?

 

Kuntien rooli on merkittävä oman kunnan alueen elinvoimaisuuden lisääjänä.  Lapin kunnissa julkisten ostojen yhteishinta on 741Me. Kyse on merkittävästä rahasta aluetalouden näkökulmasta. Lapin kuntien ostot ovat kuitenkin harvojen tiedossa. HANDATA-selvityksessä syys-lokakuulta 2019 yhdenkään Lapin kunnan osalta ei oltu julkaistu ostolaskujen tietoja. Ostoista vain osa kilpailutetaan ja tämän tulee muuttua!

 

Liisa kannustinloukkujen ihmemaassa: tarina 75 % rajaverosta

Astrid Lindgren kirjoitti 1970-luvulla sadun Pomperipossa i Monismanien huomattuaan maksavansa 102 prosentin marginaaliveroa eli rajaveroa. Jos hän siis ansaitsisi työllään yhden kruunun lisää, hänen piti maksaa kruunu ja kaksi äyriä valtiolle veroina ja muina veronluonteisina maksuina.

Kerronpa myös teille sadun: sen nimi on Liisa kannustinloukkujen ihmemaassa.

Verotus lapsiluvun mukaan

Harvemmin blogistit tai mielipidekirjoittajat jakavat toistensa tekstejä, mutta silloin, kun on jakamisen paikka, jaettava on.

Hyvät kirjoittajat osaavat kiteyttää sanomansa lyhyeen, kuten Hesarin Mielipiteessä espoolainen Jaro Junnila osaa:

Otetaan mallia Saksasta: verotus laskee lapsiluvun kasvaessa. Tämä kannustaa sekä työntekoon että lasten hankintaan.

Mikä ihmisiä kiinnostaa

Aloite dieselautojen käyttövoimaveron poistamisesta sai vuorokaudessa yli 100 000 kannattajaa. Harva aloite saa näin uskomattoman suuren suosion. Asia on ollut esillä aiemminkin, mm. 2007 kun Vihreät otti asian puheeksi.

Yrittäjät ja nuoret ovat SDP:n vaihtoehtobudjetin maksajia

SDP:n vaihtoehtobudjetti nostaisi yrittäjien verotusta ja pakottaisi nostamaan nuorempien sukupolvien verotusta. Nyt eläkkeellä oleva sukupolvi maksoi työuransa alussa kymmenisen prosenttia eläkemaksuja, tänä päivänä työuransa aloittavalta menee 25 %, ja paine eläkemaksujen korottamiseen kasvaa jatkuvasti, eritoten SDP:n esittämillä keinoilla.

Verotuksellakin voidaan joko lisätä tai vähentää liikuntaa

Moni sairaus olisi ehkäisty tai hoidettavissa, jos kävelisimme tunnin joka päivä. Hyvän nyrkkisäännön mukaan kannattaa pyrkiä ensin 7 000 askeleeseen päivässä säässä kuin säässä.

Kuitenkin Terveyden ja Hyvinvoinninlaitoksen THL:n tuoreet tilastot kertovat aivan muuta. Yli neljännes meistä ei liiku juuri lainkaan. Toisaalta samaan aikaan yhä useampi liikkuu ja jumppaakin jatkuvasti. Suositukset eivät kuitenkaan täyty edes osittainkaan, vaikka kyseessä olisi miten tehokas hikijumppa, jos liikuntaa harrastetaan vain yksi kaksi kertaa viikossa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä