Lappi http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133731/all Wed, 10 Oct 2018 11:19:44 +0300 fi Lapin kokoomus antoi rukkaset sinisille http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262323-lapin-kokoomus-antoi-rukkaset-sinisille <p>Vaalikylmä uhkaa Lapin sinisiä kokoomuksen antamista vaaliliittorukkasista huolimatta. Ehdokkaita vaaleihin on kuitenkin tulossa, sanoo puoluesihteeri Matti Torvinen. Kansanedustajuudesta ei kenenkään lappilaisen sinisten listalla olevan kannata kuitenkaan uneksia.</p><p>&quot; Puolue, jolla ei ole kannatusta, organisaatiota eikä resursseja käydä vaaleja ei vaan näyttäydy erityisen houkuttelevana vaaliliittokumppanivaihtoehtona kenellekään, Pesonen vastaa sähköpostitse.&quot;</p><p>Tylyä tekstiä kokoomuksen puoluesihteeriltä, jonka mukaan kokoomus ei käy missään vaalipiirissä neuvotteluja sinisten kanssa. Köyhällä on kaverit hakusessa, vaikka samassa hallituksessa vielä istuvatkin.</p><p>Kokoomuksen päätös oli erityisen kylmä Torviselle, joka varmaan elätteli toiveita päästä vaaliliiton avulla&nbsp; jatkamaan eduskunnassa. Nyt hän suunnittelee jopa asettumista ehdolle Halsingin vaalipiirissä, mikä tuskin on juurikaan helpompi paikka tulla valituksi kun julkisuuden hallintakin on takkuillut.</p><p>Kokoomuksella on jo sovittu vaaliliitto Kristillisdemokraattien kanssa, ja yhden puolueen kanssa vielä neuvotellaan. Puoluetta ei ole julkistettu, mutta pienen kuppilaköörin vaihtoehdot olivat Perussuomalaiset ja RKP. Itse olisin taipuvainen uskomaan että kyseessä olisi RKP, mutta toisaalta persuilla on enemmän rahaa millä lihottaa vaalikassaa, joten sitä ei voi jättää laskuista pois. Rahalla on taivaallinen voima, politiikassakin.</p><p>Lapissa, kuten varmaan koko maassakin voidaan odottaa kohtalaisen suuria siirtymiä puolueesta toiseen&nbsp; seuraavissa vaaleissa. Osa siirtymistä neutraloi toisensa todennäköisesti melko tasan, mutta mikä on se puolue joka mainostoimistojen ja mediatalojen lisäksi vie voittopotin? Paavo Väyrynen pitää vielä kortit piilossa, mikä vaikeuttaa Lapin tilanteen tarkempaa arviointia.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10449022">https://yle.fi/uutiset/3-10449022</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaalikylmä uhkaa Lapin sinisiä kokoomuksen antamista vaaliliittorukkasista huolimatta. Ehdokkaita vaaleihin on kuitenkin tulossa, sanoo puoluesihteeri Matti Torvinen. Kansanedustajuudesta ei kenenkään lappilaisen sinisten listalla olevan kannata kuitenkaan uneksia.

" Puolue, jolla ei ole kannatusta, organisaatiota eikä resursseja käydä vaaleja ei vaan näyttäydy erityisen houkuttelevana vaaliliittokumppanivaihtoehtona kenellekään, Pesonen vastaa sähköpostitse."

Tylyä tekstiä kokoomuksen puoluesihteeriltä, jonka mukaan kokoomus ei käy missään vaalipiirissä neuvotteluja sinisten kanssa. Köyhällä on kaverit hakusessa, vaikka samassa hallituksessa vielä istuvatkin.

Kokoomuksen päätös oli erityisen kylmä Torviselle, joka varmaan elätteli toiveita päästä vaaliliiton avulla  jatkamaan eduskunnassa. Nyt hän suunnittelee jopa asettumista ehdolle Halsingin vaalipiirissä, mikä tuskin on juurikaan helpompi paikka tulla valituksi kun julkisuuden hallintakin on takkuillut.

Kokoomuksella on jo sovittu vaaliliitto Kristillisdemokraattien kanssa, ja yhden puolueen kanssa vielä neuvotellaan. Puoluetta ei ole julkistettu, mutta pienen kuppilaköörin vaihtoehdot olivat Perussuomalaiset ja RKP. Itse olisin taipuvainen uskomaan että kyseessä olisi RKP, mutta toisaalta persuilla on enemmän rahaa millä lihottaa vaalikassaa, joten sitä ei voi jättää laskuista pois. Rahalla on taivaallinen voima, politiikassakin.

Lapissa, kuten varmaan koko maassakin voidaan odottaa kohtalaisen suuria siirtymiä puolueesta toiseen  seuraavissa vaaleissa. Osa siirtymistä neutraloi toisensa todennäköisesti melko tasan, mutta mikä on se puolue joka mainostoimistojen ja mediatalojen lisäksi vie voittopotin? Paavo Väyrynen pitää vielä kortit piilossa, mikä vaikeuttaa Lapin tilanteen tarkempaa arviointia.

https://yle.fi/uutiset/3-10449022

]]>
25 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262323-lapin-kokoomus-antoi-rukkaset-sinisille#comments Kokoomus Lappi Sininen tulevaisuus Vaaliliitto Wed, 10 Oct 2018 08:19:44 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262323-lapin-kokoomus-antoi-rukkaset-sinisille
Onko tavallinen enontekiöläinen yhtä tärkeä kuin Trump ja Putin? http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258277-onko-tavallinen-enontekiolainen-yhta-tarkea-kuin-trump-ja-putin <p>Tarkka-ampujia lentokentällä, poliisin ja rajavartiolaitoksen erikoisjoukot Helsingin katoilla. Puolustusvoimat valmiudessa. Satoja poliisimiehiä ylitöissä, osa hälytetty töihin Helsinkiin Pohjois-Suomesta kesken parhainta loma-aikaa. Helsingin keskustan kaivonkannet hitsattu kiinni, suojelupoliisi tehostanut potentiaalisten terroristien valvontaa niin verkossa kuin reaalimaailmassakin. <strong>Donald Trumpin</strong> ja <strong>Vladimir Putinin</strong> tapaamisen huipputiukat turvallisuusjärjestelyt tulevat Suomelle kalliiksi.&nbsp;</p><p>Samaan aikaan Suomen toisella laidalla Käsivarren Lapissa Enontekiöllä kamppailaan vakavan turvallisuusvajeen kanssa. Kunnassa ei enää ole poliisia ja pahimmillaan lähin poliisipartio on satojen kilometrien päässä. Hälytysten vasteaikoja ei mitata minuuteissa, vaan tunneissa. Tuntikin, saati kaksi, on pitkä aika odottaa apua, jos on joutunut vaikkapa väkivallan uhriksi.<br /><br />Niinhän sitä sanotaan, että herrat ajavat hevosella kun renkien täytyy kävellä. Syrjäseutujen ihmisten henki ja terveys eivät ole sisäministeriölle yhtä tärkeitä, kuin ulkomaisten valtionjohtajien. Trumpin ja Putinin tapaamisen turvajärjestelyiden kustannuksilla olisi todennäköisesti turvattu syrjäseutujen poliispalvelut koko Suomessa seuraavaksi vuosikymmeneksi. Hämmästyttävää on myös se, mistä nämä rahat oikein otetaan? Sisäministeriö ja poliisijohto ovat esimerkiksi Enontekiön tapauksessa vedonneet koko ajan määrärahojen riittämättömyyteen. Mutta annas olla kun valtionpäämiehet tapaavat, niin kyllä alkaa rahaa löytymään myös kehysten ulkopuolelta.</p><p>On tietysti aivan selvää, että Suomella on velvollisuus vastata tällaisen huipputapaamisen turvallisuusjärjestelyistä. Itse tapaaminen on myös kaikesta kritiikistä huolimatta positiivinen asia. Olisi nimittäin huomattavasti huolestuttavampaa, mikäli Venäjän ja Yhdysvaltojen päämiehet eivät tapaisi ollenkaan. Veronmaksajilla on kuitenkin oikeus tietää, mistä varoista sisäministeriö rahoittaa tapaamisen järjestelyt? Sisäministeriön on myös syytä viipymättä kertoa, miksi se voi ottaa varoja kehysten ulkopuolelta tällaiseen, mutta ei Suomen kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien turvaamiseen?<br /><br />Trump ja Putin ansaitsevat turvajärjestelynsä, mutta niin ansaitsevat myös Enontekiö ja muut syrjäseudut omat poliisinsa. Sisäministeri <strong>Kai Mykkäsen </strong>on ryhdyttävä viipymättä toimeen syrjäseutujen turvallisuuden takaamiseksi. Hänen edeltäjänsä <strong>Paula Risikko</strong> ei siihen suurista puheistaan huolimatta pystynyt.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tarkka-ampujia lentokentällä, poliisin ja rajavartiolaitoksen erikoisjoukot Helsingin katoilla. Puolustusvoimat valmiudessa. Satoja poliisimiehiä ylitöissä, osa hälytetty töihin Helsinkiin Pohjois-Suomesta kesken parhainta loma-aikaa. Helsingin keskustan kaivonkannet hitsattu kiinni, suojelupoliisi tehostanut potentiaalisten terroristien valvontaa niin verkossa kuin reaalimaailmassakin. Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaamisen huipputiukat turvallisuusjärjestelyt tulevat Suomelle kalliiksi. 

Samaan aikaan Suomen toisella laidalla Käsivarren Lapissa Enontekiöllä kamppailaan vakavan turvallisuusvajeen kanssa. Kunnassa ei enää ole poliisia ja pahimmillaan lähin poliisipartio on satojen kilometrien päässä. Hälytysten vasteaikoja ei mitata minuuteissa, vaan tunneissa. Tuntikin, saati kaksi, on pitkä aika odottaa apua, jos on joutunut vaikkapa väkivallan uhriksi.

Niinhän sitä sanotaan, että herrat ajavat hevosella kun renkien täytyy kävellä. Syrjäseutujen ihmisten henki ja terveys eivät ole sisäministeriölle yhtä tärkeitä, kuin ulkomaisten valtionjohtajien. Trumpin ja Putinin tapaamisen turvajärjestelyiden kustannuksilla olisi todennäköisesti turvattu syrjäseutujen poliispalvelut koko Suomessa seuraavaksi vuosikymmeneksi. Hämmästyttävää on myös se, mistä nämä rahat oikein otetaan? Sisäministeriö ja poliisijohto ovat esimerkiksi Enontekiön tapauksessa vedonneet koko ajan määrärahojen riittämättömyyteen. Mutta annas olla kun valtionpäämiehet tapaavat, niin kyllä alkaa rahaa löytymään myös kehysten ulkopuolelta.

On tietysti aivan selvää, että Suomella on velvollisuus vastata tällaisen huipputapaamisen turvallisuusjärjestelyistä. Itse tapaaminen on myös kaikesta kritiikistä huolimatta positiivinen asia. Olisi nimittäin huomattavasti huolestuttavampaa, mikäli Venäjän ja Yhdysvaltojen päämiehet eivät tapaisi ollenkaan. Veronmaksajilla on kuitenkin oikeus tietää, mistä varoista sisäministeriö rahoittaa tapaamisen järjestelyt? Sisäministeriön on myös syytä viipymättä kertoa, miksi se voi ottaa varoja kehysten ulkopuolelta tällaiseen, mutta ei Suomen kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien turvaamiseen?

Trump ja Putin ansaitsevat turvajärjestelynsä, mutta niin ansaitsevat myös Enontekiö ja muut syrjäseudut omat poliisinsa. Sisäministeri Kai Mykkäsen on ryhdyttävä viipymättä toimeen syrjäseutujen turvallisuuden takaamiseksi. Hänen edeltäjänsä Paula Risikko ei siihen suurista puheistaan huolimatta pystynyt. 

]]>
9 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258277-onko-tavallinen-enontekiolainen-yhta-tarkea-kuin-trump-ja-putin#comments Donald Trump Helsinki Summit2018 Lappi Poliisipula Vladimir Putin Mon, 16 Jul 2018 11:02:05 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258277-onko-tavallinen-enontekiolainen-yhta-tarkea-kuin-trump-ja-putin
Pidetään Suomi asuttuna ja palveltuna http://samuwilhelmsson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256397-pidetaan-suomi-asuttuna-ja-palveltuna <p><a href="https://www.lapinkansa.fi/lappi/liki-tonni-enemman-palkkaa-kateen-ja-jo-alkaa-tyovoimapula-helpottaa-lapissa-ryhma-kansanedustajia-vaatii-pohjoiseen-verokannustinta-200992598/">Ryhmä kansanedustajia on jättänyt lakialoitteen, jossa ehdotetaan työtulovähennyksen korottamista mm&nbsp; Lapin alueella</a>, uutisoi Lapin Kansa. Lakialoitteen ideana olisi verotuksen keventäminen työntekijöille, mikä voisi houkutella lisää työvoimaa alueille joissa kärsitään työvoimapulasta ja heikoista palveluista. Ideatasolla verokannustimien luominen syrjäseuduille voisi houkutella liiketoiminnan ja työvoiman siirtymistä kevyemmän verotuksen alueille, mutta toimisiko tämä käytännössä?</p> <p>Teoriassa jos alueelle saadaan enemmän veronmaksajia veroprosenttia laskemalla, absoluuttinen kerätyn kunnallisveron määrä ei muttuisi välttämättä kovinkaan paljoa. Mainitussa lakialoitteessa mainitaan työtulovähennyksen korottaminen, joka ei muutenkaan vähentäisi kunnallisveron määrää kyseisissä kunnissa.</p> <p>Tässä vaiheessa täytyy muistaa oikea ongelma. Esimerkiksi Lapissa välimatkat ovat hyvin pitkiä ja palveluiden saatavuus heikoilla. Pankit, pankkiautomaatit, postit, apteekit, terveyskeskukset, koulut ja muut voivat olla satojen kilometrien päässä asutuskeskuksista. Uutisissa jatkuvasti saamme lukea kyläkoulujen ja pankkikonttoreiden lakkauttamisista.</p> <p>&quot;Aloitteen tekijöiden mukaan pohjoisessa on huonommat valtion palvelut, joten olisi oikeudenmukaista, että verojakin maksettaisiin vähemmän.&quot;</p> <p>Tässä lauseessa ei ole mitään järkeä ja oikea ongelma onnistutaan sivuttamaan täysin.</p> <p>Oikea ongelma on palveluiden laatu ja saatavuus, ei se paljonko niistä olisi oikea määrä maksaa. Se että palvelut saataisiin tarjottua kaikille, palvelut olisi tarjottava joko verovaroilla julkisen sektorin toimesta tai yksityisen sektorin toimesta. Se että tästä palveluiden tarjoamisesta tulisi kannattavaa, tämä vaatisi kenties suuremman kysynnän ja tähän verokannustimet voisivat tähdätä. Yksityisten toimijoiden ja kuluttajen houkutteleminen syrjäisille alueille lisäämään palveluiden kysyntää ja tarjontaa.</p> <p>Tutkimusten mukaan tietyt palvelut kannattaa tarjota alueille vasta tietyn asukasmäärän saavutettua. Esimerkiksi keskussairaalan ylläpito tulee kannattavaksi vasta alueilla, joissa asukkaita on noin 250 000.</p> <p>Mutta ihmisiä ei voi houkutella muuttamaan verovaroilla. Monet ihmiset ovat toimialoilla ja työpaikoilla joiden on syystä tai toisesta mahdotonta siirtyä Helsingin keskustasta Pelkosenniemelle. Perhesuhteet ja esimerkiksi lapsien koulupaikat ystäväpiireineen tekevät myös muuttamisesta hanakampaa.</p> <p>Verokannustimien tarjoaminen syrjäalueille on hyvä julkisuustempaus mutta käytännön hyöty voi jäädä laihaksi. Jos oikeasti halutaan tarjota parempia palveluita syrjäseuduille, ratkaisu on paljon vaikeampi. Tätä ratkaisua ei saada ratkaistua jos oikeaa ongelmaa ei nähdä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ryhmä kansanedustajia on jättänyt lakialoitteen, jossa ehdotetaan työtulovähennyksen korottamista mm  Lapin alueella, uutisoi Lapin Kansa. Lakialoitteen ideana olisi verotuksen keventäminen työntekijöille, mikä voisi houkutella lisää työvoimaa alueille joissa kärsitään työvoimapulasta ja heikoista palveluista. Ideatasolla verokannustimien luominen syrjäseuduille voisi houkutella liiketoiminnan ja työvoiman siirtymistä kevyemmän verotuksen alueille, mutta toimisiko tämä käytännössä?

Teoriassa jos alueelle saadaan enemmän veronmaksajia veroprosenttia laskemalla, absoluuttinen kerätyn kunnallisveron määrä ei muttuisi välttämättä kovinkaan paljoa. Mainitussa lakialoitteessa mainitaan työtulovähennyksen korottaminen, joka ei muutenkaan vähentäisi kunnallisveron määrää kyseisissä kunnissa.

Tässä vaiheessa täytyy muistaa oikea ongelma. Esimerkiksi Lapissa välimatkat ovat hyvin pitkiä ja palveluiden saatavuus heikoilla. Pankit, pankkiautomaatit, postit, apteekit, terveyskeskukset, koulut ja muut voivat olla satojen kilometrien päässä asutuskeskuksista. Uutisissa jatkuvasti saamme lukea kyläkoulujen ja pankkikonttoreiden lakkauttamisista.

"Aloitteen tekijöiden mukaan pohjoisessa on huonommat valtion palvelut, joten olisi oikeudenmukaista, että verojakin maksettaisiin vähemmän."

Tässä lauseessa ei ole mitään järkeä ja oikea ongelma onnistutaan sivuttamaan täysin.

Oikea ongelma on palveluiden laatu ja saatavuus, ei se paljonko niistä olisi oikea määrä maksaa. Se että palvelut saataisiin tarjottua kaikille, palvelut olisi tarjottava joko verovaroilla julkisen sektorin toimesta tai yksityisen sektorin toimesta. Se että tästä palveluiden tarjoamisesta tulisi kannattavaa, tämä vaatisi kenties suuremman kysynnän ja tähän verokannustimet voisivat tähdätä. Yksityisten toimijoiden ja kuluttajen houkutteleminen syrjäisille alueille lisäämään palveluiden kysyntää ja tarjontaa.

Tutkimusten mukaan tietyt palvelut kannattaa tarjota alueille vasta tietyn asukasmäärän saavutettua. Esimerkiksi keskussairaalan ylläpito tulee kannattavaksi vasta alueilla, joissa asukkaita on noin 250 000.

Mutta ihmisiä ei voi houkutella muuttamaan verovaroilla. Monet ihmiset ovat toimialoilla ja työpaikoilla joiden on syystä tai toisesta mahdotonta siirtyä Helsingin keskustasta Pelkosenniemelle. Perhesuhteet ja esimerkiksi lapsien koulupaikat ystäväpiireineen tekevät myös muuttamisesta hanakampaa.

Verokannustimien tarjoaminen syrjäalueille on hyvä julkisuustempaus mutta käytännön hyöty voi jäädä laihaksi. Jos oikeasti halutaan tarjota parempia palveluita syrjäseuduille, ratkaisu on paljon vaikeampi. Tätä ratkaisua ei saada ratkaistua jos oikeaa ongelmaa ei nähdä.

]]>
0 http://samuwilhelmsson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256397-pidetaan-suomi-asuttuna-ja-palveltuna#comments Kunnalliset palvelut Lappi Tue, 05 Jun 2018 17:13:10 +0000 Samu Wilhelmsson http://samuwilhelmsson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256397-pidetaan-suomi-asuttuna-ja-palveltuna
Kalotti ilman sotia http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255611-kalotti-ilman-sotia <p>Useassa kirjoituksessa jossitellaan ja pohditaan sitä mahdollisuutta ja näkemystä, että jos 1939 ja juuri 1944 syksyllä tapahtumat eivät olisi olleet, mitä olivat Lapissa. Mitä Lappi olisi nyt? Oma näkemykseni on, että Lappi olisi tasavertainen, kehittynyt ja väkirikas alue. Syitä on ensin tärkein maayhteys Jäämereen. Pohjanlahden, Selkämeren ja osa Suomenlahdenkin kaupunkien satamiin Jatkosodan jälkeen kaadetut miljardit olisi suurelta osaltaan säästetty, kun Liinahamarissa olisi ollut valtakunnan, sula pääsatama.</p><p>Se olisi myös tarkoittanut Jäämerentien nelikaistatieominaisuuksia Rovaniemelle ja siitä etelään jo 1940- luvulta, sekä rautatie sähköistettynä alueelle. Merenkulku- ja kalastus olisi ollut norjalaisten tapaan suomalainen työllistäjä, puhumattakaan arktisista rikkauksista. Suurelta osalta raskas-, kaivos-, ja metsäteollisuuskin olisi keskittynyt Oulun ja Lapin lääniin. Se tarkoittaisi, että työvoimaa ja asustusta olisi painottumassa alueelle ehkä miljoonaluokkaa, kun pääkaupungin paisutettua, valtavaa hallintokoneistoakin olisi Rovaniemellä ja Ivalossa sijoitettuna.</p><p>En nauraisi ajatukselle Inarin yliopistosta, enkä kulttuurin monihaaraisesta keskittymistä Kittilään ja Pelloon tässä näkemyskentässäni. Tiede-, ja tutkimus kukoistaisi yhtä hyvin Pelkosenniemellä, kuin Espoon Otaniemen Polilla tai Helsingin Viikin pelloilla. Espoo, Vantaa, tai joku Nurmijärvi olisi melkoisen olemattomia paikkoja muutaman kymmenen tuhannen asukkaan tihentyminään. Energiatuotanto olisi pohjoisessa, jossa sitä käytettäisiinkin eniten teollisuuteen. Ulkomaan liikenne meritse olisi painottunut pohjoiseen, samoin lentoliikenne ja tavarankuljetus.</p><p>Suomalainen ihminen ajattelisi maataan aivan toisella tavalla. Kokonaisen kansakunnan henkinen rakenne olisi tasapainoisemmin Suomenlahden rannalta Jäämeren rannalle. Ei olisi ajatusta melkein tyhjästä Lapista, jonne lähdetään &rdquo;lomalle, kun se on onneksi säilynyt melkein luonnonvaraisena&rdquo;. Lentämällä Rovaniemeltä pohjoiseen tekoaltaiden yli ja kaartaen Inarijärven länsipuolelta Torniojokilaaksoa takaisin, näkee ettei se ole kuitenkaan sitä &rdquo;luonnontilassa&rdquo; olemista. Jos ei ole lentämisen mahdollisuutta, niin &rdquo;lentäkää&rdquo; Googlen simulaattorilla töllöllä sellaista 1 600 metrin korkeutta ja välillä kilometriä. Tulette varmasti epätoivoiseksi näkemästänne!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Useassa kirjoituksessa jossitellaan ja pohditaan sitä mahdollisuutta ja näkemystä, että jos 1939 ja juuri 1944 syksyllä tapahtumat eivät olisi olleet, mitä olivat Lapissa. Mitä Lappi olisi nyt? Oma näkemykseni on, että Lappi olisi tasavertainen, kehittynyt ja väkirikas alue. Syitä on ensin tärkein maayhteys Jäämereen. Pohjanlahden, Selkämeren ja osa Suomenlahdenkin kaupunkien satamiin Jatkosodan jälkeen kaadetut miljardit olisi suurelta osaltaan säästetty, kun Liinahamarissa olisi ollut valtakunnan, sula pääsatama.

Se olisi myös tarkoittanut Jäämerentien nelikaistatieominaisuuksia Rovaniemelle ja siitä etelään jo 1940- luvulta, sekä rautatie sähköistettynä alueelle. Merenkulku- ja kalastus olisi ollut norjalaisten tapaan suomalainen työllistäjä, puhumattakaan arktisista rikkauksista. Suurelta osalta raskas-, kaivos-, ja metsäteollisuuskin olisi keskittynyt Oulun ja Lapin lääniin. Se tarkoittaisi, että työvoimaa ja asustusta olisi painottumassa alueelle ehkä miljoonaluokkaa, kun pääkaupungin paisutettua, valtavaa hallintokoneistoakin olisi Rovaniemellä ja Ivalossa sijoitettuna.

En nauraisi ajatukselle Inarin yliopistosta, enkä kulttuurin monihaaraisesta keskittymistä Kittilään ja Pelloon tässä näkemyskentässäni. Tiede-, ja tutkimus kukoistaisi yhtä hyvin Pelkosenniemellä, kuin Espoon Otaniemen Polilla tai Helsingin Viikin pelloilla. Espoo, Vantaa, tai joku Nurmijärvi olisi melkoisen olemattomia paikkoja muutaman kymmenen tuhannen asukkaan tihentyminään. Energiatuotanto olisi pohjoisessa, jossa sitä käytettäisiinkin eniten teollisuuteen. Ulkomaan liikenne meritse olisi painottunut pohjoiseen, samoin lentoliikenne ja tavarankuljetus.

Suomalainen ihminen ajattelisi maataan aivan toisella tavalla. Kokonaisen kansakunnan henkinen rakenne olisi tasapainoisemmin Suomenlahden rannalta Jäämeren rannalle. Ei olisi ajatusta melkein tyhjästä Lapista, jonne lähdetään ”lomalle, kun se on onneksi säilynyt melkein luonnonvaraisena”. Lentämällä Rovaniemeltä pohjoiseen tekoaltaiden yli ja kaartaen Inarijärven länsipuolelta Torniojokilaaksoa takaisin, näkee ettei se ole kuitenkaan sitä ”luonnontilassa” olemista. Jos ei ole lentämisen mahdollisuutta, niin ”lentäkää” Googlen simulaattorilla töllöllä sellaista 1 600 metrin korkeutta ja välillä kilometriä. Tulette varmasti epätoivoiseksi näkemästänne!

]]>
9 http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255611-kalotti-ilman-sotia#comments Energia Lappi Liikenneväylät Sula satama Mon, 21 May 2018 10:02:35 +0000 Aulis Saarijärvi http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255611-kalotti-ilman-sotia
Puolustusvoimien lähdettävä täydellä voimalla Lapin tulvasuojeluun http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255284-puolustusvoimien-lahdettava-taydella-voimalla-lapin-tulvasuojeluun <p>Lappiin on muodostumassa tämän viikon aikana äärimmäisen vakava tulvatilanne, joka uhkaa monen kansalaisen perustuslaillista oikeutta henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Tulvat ovat tällä hetkellä keskimääräistä suurempia niin Kemijoella, Ounasjoella, Tornionjoella kuin Ivalojoellakin. Lämmin sää ja sateet viikonloppuna pahensivat tilannetta entisestään ja tällä viikolla ennustetaan lisää sateita.</p><p>Mikäli sateet todella jatkuvat, ollaan monissa paikoissa kriittisen tilanteen edessä. Kittilän tilanne näyttää nyt jossain määrin rauhoittuneen, mutta sateet voivat muuttaa kaiken. Joki kun on jo tulvinut kellareihin ja vahinkoraja on hyvin lähellä. Tornionjoella vedenkorkeus puolestaan nousee noin 30 senttiä vuorokaudessa ja se tulee nousemaan vielä metrin. Erityisesti Tornionjoen osalta on hyvin todennäköistä, että tämän viikon loppupuolella ollaan monin paikoin todella vakavissa ongelmissa.</p><p>On hienoa, että Puolustusvoimat ovat osallistuneet tulvasuojeluun Torniossa ja varusmiehet ovat auttaneet tulvavallin korottamisessa. Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin riittämättömiä. Ihmisten suojelun ei tule rajoittua pelkästään taajaamiin, vaan myös jokivarren asukkaiden ja mökkiläisten omaisuudesta on huolehdittava. Loppujen lopuksi tämä vastuu on Suomen valtiolla.&nbsp;</p><p>Puolustusvoimilla on Suomessa lakisääteinen tehtävä osallistua pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluita. Lapin tulvakuntien tulee nyt hyödyntää tätä täysimääräisesti ja vaatia, että Puolustusvoimat saapuvat kuntien alueelle turvaamaan kaikkia vaarassa olevia kiinteistöjä. Varusmiehiä kyllä riittää ja yhden viikon ylimääräinen pioneerikoulutus kauniissa Lapin luonnossa ei tee pahaa kenellekään. Puolustusvoimat voi myös lain nojalla halutessaan toteuttaa tätä tehtävää itsenäisesti ilman mitään virka-apupyyntöjä. Tällöin toiminta tulkitaan &rdquo;muiden viranomaisten tukemiseksi&rdquo;.</p><p>Lappilaisia ei saa jättää tällaisessa tilanteessa yksin. Toivon todella, että Puolustusministeriö ja Sisäministeriö käyvät asiasta vakavat keskustelut ja uskaltavat toimia nopeasti. Lapin kiireellinen tulvasuojelu on nimittäin kansallisesti tärkeämpää, kuin uusien joukkojen keskittäminen Afganistaniin tai yhteisharjoitukset Yhdysvaltojen kanssa. Jos tällainen tilanne olisi päällä etelässä, olisivat joukot varmasti jo liikkeellä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lappiin on muodostumassa tämän viikon aikana äärimmäisen vakava tulvatilanne, joka uhkaa monen kansalaisen perustuslaillista oikeutta henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Tulvat ovat tällä hetkellä keskimääräistä suurempia niin Kemijoella, Ounasjoella, Tornionjoella kuin Ivalojoellakin. Lämmin sää ja sateet viikonloppuna pahensivat tilannetta entisestään ja tällä viikolla ennustetaan lisää sateita.

Mikäli sateet todella jatkuvat, ollaan monissa paikoissa kriittisen tilanteen edessä. Kittilän tilanne näyttää nyt jossain määrin rauhoittuneen, mutta sateet voivat muuttaa kaiken. Joki kun on jo tulvinut kellareihin ja vahinkoraja on hyvin lähellä. Tornionjoella vedenkorkeus puolestaan nousee noin 30 senttiä vuorokaudessa ja se tulee nousemaan vielä metrin. Erityisesti Tornionjoen osalta on hyvin todennäköistä, että tämän viikon loppupuolella ollaan monin paikoin todella vakavissa ongelmissa.

On hienoa, että Puolustusvoimat ovat osallistuneet tulvasuojeluun Torniossa ja varusmiehet ovat auttaneet tulvavallin korottamisessa. Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin riittämättömiä. Ihmisten suojelun ei tule rajoittua pelkästään taajaamiin, vaan myös jokivarren asukkaiden ja mökkiläisten omaisuudesta on huolehdittava. Loppujen lopuksi tämä vastuu on Suomen valtiolla. 

Puolustusvoimilla on Suomessa lakisääteinen tehtävä osallistua pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluita. Lapin tulvakuntien tulee nyt hyödyntää tätä täysimääräisesti ja vaatia, että Puolustusvoimat saapuvat kuntien alueelle turvaamaan kaikkia vaarassa olevia kiinteistöjä. Varusmiehiä kyllä riittää ja yhden viikon ylimääräinen pioneerikoulutus kauniissa Lapin luonnossa ei tee pahaa kenellekään. Puolustusvoimat voi myös lain nojalla halutessaan toteuttaa tätä tehtävää itsenäisesti ilman mitään virka-apupyyntöjä. Tällöin toiminta tulkitaan ”muiden viranomaisten tukemiseksi”.

Lappilaisia ei saa jättää tällaisessa tilanteessa yksin. Toivon todella, että Puolustusministeriö ja Sisäministeriö käyvät asiasta vakavat keskustelut ja uskaltavat toimia nopeasti. Lapin kiireellinen tulvasuojelu on nimittäin kansallisesti tärkeämpää, kuin uusien joukkojen keskittäminen Afganistaniin tai yhteisharjoitukset Yhdysvaltojen kanssa. Jos tällainen tilanne olisi päällä etelässä, olisivat joukot varmasti jo liikkeellä.

]]>
22 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255284-puolustusvoimien-lahdettava-taydella-voimalla-lapin-tulvasuojeluun#comments Kotimaa Lappi Puolustusvoimat Tulva Tulvasuojelu Mon, 14 May 2018 15:00:20 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255284-puolustusvoimien-lahdettava-taydella-voimalla-lapin-tulvasuojeluun
Monikulttuurisuuden vastustamista ei pidä hävetä http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253069-monikulttuurisuuden-vastustamista-ei-pida-haveta <p>Lapin Kansan <a href="https://www.lapinkansa.fi/paakirjoitukset/paakirjoitus-aaliomaista-kaytosta-200842956/">pääkirjoituksen jälkiosassa</a> (29.3.) syytetään Lapin Perussuomalaisia Nuoria rasismista, koska yhdistys <a href="https://www.lapinkansa.fi/lappi/lapin-perussuomalaiset-nuoret-tuomitsee-lapin-kuntien-osallistumisen-rasisminvastaiseen-viikkoon-koko-tapahtuma-on-poliittista-propagandaa-200832001/">uskaltaa kyseenalaistaa</a> julkisten varojen käyttöä monikulttuurisuuden ylistämiseen ja sen aiheuttamien ongelmien vähättelyyn. Lausunto on mukamas &rdquo;malliesimerkki poliittisen populismin valepukuun puetusta rasismista&rdquo;. Tämä paljastaa Lapin Kansan pääkirjoitustoimittajan suomalaisvastaisuuden ja todelliset motiivit: hänelle suomalaisen kulttuurin puolustaminen on rasismia.</p><p>Suomalaiset ovat ainutlaatuinen kansakunta Pohjois-Euroopassa. Sitä ei voi muut jäljentää kuin itse suomalaiset. Tämä alle viiden miljoonan hengen kansa on todellisen uhan alla, koska vähenevä väestö ynnättynä kasvavaan maahanmuuttajien määrään korvaa väestömme aivan ulkopuolisella porukalla. Tilastokeskuksen 29. maaliskuuta julkaiseman <a href="http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/2017/vaerak_2017_2018-03-29_tie_001_fi.html">väestörakennetilaston</a> mukaan suomea, ruotsia tai saamea puhuvien osuus Suomessa laski lähes 10&nbsp;000 hengellä, kun taas vieraskielisten määrä nousi lähes 20&nbsp;000 hengellä ja heidän osuus Suomessa kattaa jo 7 % väestöstä. Tämä viimeistään osoittaa väestönvaihdoksen.</p><p>Minä ja Lapin PS-Nuoret ei hyväksy missään olosuhteissa, että julkinen valta syysää suomalaisten veronmaksajien rahoja suomalaisuuden ja suomalaisten syrjäyttämiseen. Tämä ynnättynä vielä monikulttuurisuuden aiheuttamiin ongelmiin, joista olemme joutuneet kärsimään lähivuosina eri puolilla Suomea &ndash; näkyvimpänä Turun terrori-isku viime elokuussa.</p><p>Kehotan jokaista suomalaisuutta kannattavan olevan valppaana monikulttuurisuuden edessä. Pääkirjoitusten rasistileimojen pelossa ei pidä lannistua. Kenenkään monikulttuurisuutta vastustavan ei tarvitse hävetä. Jokainen suomalaisuuden puolesta ulkopuolista voimaa vastaan seisova ansaitsee kunniansa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lapin Kansan pääkirjoituksen jälkiosassa (29.3.) syytetään Lapin Perussuomalaisia Nuoria rasismista, koska yhdistys uskaltaa kyseenalaistaa julkisten varojen käyttöä monikulttuurisuuden ylistämiseen ja sen aiheuttamien ongelmien vähättelyyn. Lausunto on mukamas ”malliesimerkki poliittisen populismin valepukuun puetusta rasismista”. Tämä paljastaa Lapin Kansan pääkirjoitustoimittajan suomalaisvastaisuuden ja todelliset motiivit: hänelle suomalaisen kulttuurin puolustaminen on rasismia.

Suomalaiset ovat ainutlaatuinen kansakunta Pohjois-Euroopassa. Sitä ei voi muut jäljentää kuin itse suomalaiset. Tämä alle viiden miljoonan hengen kansa on todellisen uhan alla, koska vähenevä väestö ynnättynä kasvavaan maahanmuuttajien määrään korvaa väestömme aivan ulkopuolisella porukalla. Tilastokeskuksen 29. maaliskuuta julkaiseman väestörakennetilaston mukaan suomea, ruotsia tai saamea puhuvien osuus Suomessa laski lähes 10 000 hengellä, kun taas vieraskielisten määrä nousi lähes 20 000 hengellä ja heidän osuus Suomessa kattaa jo 7 % väestöstä. Tämä viimeistään osoittaa väestönvaihdoksen.

Minä ja Lapin PS-Nuoret ei hyväksy missään olosuhteissa, että julkinen valta syysää suomalaisten veronmaksajien rahoja suomalaisuuden ja suomalaisten syrjäyttämiseen. Tämä ynnättynä vielä monikulttuurisuuden aiheuttamiin ongelmiin, joista olemme joutuneet kärsimään lähivuosina eri puolilla Suomea – näkyvimpänä Turun terrori-isku viime elokuussa.

Kehotan jokaista suomalaisuutta kannattavan olevan valppaana monikulttuurisuuden edessä. Pääkirjoitusten rasistileimojen pelossa ei pidä lannistua. Kenenkään monikulttuurisuutta vastustavan ei tarvitse hävetä. Jokainen suomalaisuuden puolesta ulkopuolista voimaa vastaan seisova ansaitsee kunniansa.

]]>
5 http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253069-monikulttuurisuuden-vastustamista-ei-pida-haveta#comments Lappi Monikultturismi Monikulttuurisuus Rasismi suomalaisuus Arki 4.1: Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita. Fri, 30 Mar 2018 05:00:00 +0000 Matti Haapala http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253069-monikulttuurisuuden-vastustamista-ei-pida-haveta
Vuotos-vitkuttelun on loputtava http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252211-vuotos-vitkuttelun-on-loputtava <p>Rovaniemen kaupunginhallitus päätti, että kaupunki valittaa valtioneuvoston päätöksestä estää Kemihaaran tulva-allas. Hallituksen enemmistö siis haluaa vielä jatkaa vuosikymmenten Vuotos-vitkuttelua, vaikka alue on todettu KHO:n päätöksellä luontoarvoiltaan korvaamattomaksi, se on Natura 2000 -suojeltu ja tulvasuojeluun on olemassa myös muita ratkaisuja.</p><p>On erittäin valitettavaa ja huolestuttavaa, että kaupunginhallitus ei ota Natura-suojeluohjelmaa vakavasti. Suojelupäätökset on tehty alueen ja sen tulevaisuuden kokonaisetua ajatellen. Luonnon itseisarvoa tulee kunnioittaa, mutta on otettava huomioon myös tulevien sukupolvien oikeus nauttia Suomen kansallisaarteista. Puhumattakaan siitä, mitä luonto merkitsee matkailualoille ja niiden kehitykselle.</p><p>On hyvä, ettei Lapin liitto valita päätöksestä. Onkin tärkeää, että maakuntatasolla osataan jo tehdä koko aluetta hyödyttäviä päätöksiä, eikä jäädä kiinni yhteen toimimattomaan ideaan. Rovaniemen kaupunginhallitukselta on vastuutonta jarruttaa aluekehitystä Lapissa tällä tavoin.</p><p>Vuotokseen hirttäytyminen tarkoittaa, että hyväksyttävissä olevien tulvasuojelun keinojen suunnittelu lykkääntyy. Epävarma ja alati uhattuna oleva tulevaisuus eivät ole kestävä pohja alueen kehittämiselle.</p><p>Kaupungin kannalta erittäin tärkeä yleinen etu on, että luontoa arvostetaan ja suojelualueita kunnioitetaan. Yhteinen etu ei ole, että vastoin viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden lausuntoja kaupunki haluaa vielä edistää Vuotosta. Tulvasuojelu on otettava huomioon, mutta ei luontoa tuhoamalla tai aluekehitystä hidastamalla.&nbsp;<br /><br />Miikka Keränen<br />Jorma Kuistio<br />Anna Suomalainen&nbsp;<br /><br /><em>Julkaistu alunperin Lapin Kansassa 6. maaliskuuta, 2018.&nbsp;</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rovaniemen kaupunginhallitus päätti, että kaupunki valittaa valtioneuvoston päätöksestä estää Kemihaaran tulva-allas. Hallituksen enemmistö siis haluaa vielä jatkaa vuosikymmenten Vuotos-vitkuttelua, vaikka alue on todettu KHO:n päätöksellä luontoarvoiltaan korvaamattomaksi, se on Natura 2000 -suojeltu ja tulvasuojeluun on olemassa myös muita ratkaisuja.

On erittäin valitettavaa ja huolestuttavaa, että kaupunginhallitus ei ota Natura-suojeluohjelmaa vakavasti. Suojelupäätökset on tehty alueen ja sen tulevaisuuden kokonaisetua ajatellen. Luonnon itseisarvoa tulee kunnioittaa, mutta on otettava huomioon myös tulevien sukupolvien oikeus nauttia Suomen kansallisaarteista. Puhumattakaan siitä, mitä luonto merkitsee matkailualoille ja niiden kehitykselle.

On hyvä, ettei Lapin liitto valita päätöksestä. Onkin tärkeää, että maakuntatasolla osataan jo tehdä koko aluetta hyödyttäviä päätöksiä, eikä jäädä kiinni yhteen toimimattomaan ideaan. Rovaniemen kaupunginhallitukselta on vastuutonta jarruttaa aluekehitystä Lapissa tällä tavoin.

Vuotokseen hirttäytyminen tarkoittaa, että hyväksyttävissä olevien tulvasuojelun keinojen suunnittelu lykkääntyy. Epävarma ja alati uhattuna oleva tulevaisuus eivät ole kestävä pohja alueen kehittämiselle.

Kaupungin kannalta erittäin tärkeä yleinen etu on, että luontoa arvostetaan ja suojelualueita kunnioitetaan. Yhteinen etu ei ole, että vastoin viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden lausuntoja kaupunki haluaa vielä edistää Vuotosta. Tulvasuojelu on otettava huomioon, mutta ei luontoa tuhoamalla tai aluekehitystä hidastamalla. 

Miikka Keränen
Jorma Kuistio
Anna Suomalainen 

Julkaistu alunperin Lapin Kansassa 6. maaliskuuta, 2018. 

]]>
0 http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252211-vuotos-vitkuttelun-on-loputtava#comments Lappi Natura 2000 Rovaniemi Tulvasuojelu Vuotos Tue, 13 Mar 2018 14:30:36 +0000 Miikka Keränen http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252211-vuotos-vitkuttelun-on-loputtava
Lappiin pitäisi rakentaa olympiatason kelkkarata http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251402-lappiin-pitaisi-rakentaa-olympiatason-kelkkarata <p>Pyeonchangin talviolympialaiset olivat ja menivät. Suomi saavutti kisoissa kuuden mitalin tavoitteensa. Kisojen kovimmista suomalaissuorituksista vastasivat hiihtäjämme Iivo Niskonen ja Krista Pärmäkoski. Niskasen voitto miesten 50 kilometrillä ja Pärmäkosken hopeahiihto naisten 30 kilometrillä olivat komeaa katsottavaa. Kiitokset näillä kahdelle upealle urheilijalle olympiamaineemme pelastamisesta. Muilta osin menestyksemme oli varsin vaisua.</p><p>Suomelta on perinteisesti odotettu menestystä juuri talvikisoissa. Mäkihypyssä hyppy ei kuitenkaan enää kulje entiseen malliin, kiekkokaukalossa vain naiset tekivät sen mikä heiltä odotettiin ja lumilautailussakin menestys jäi, Enni Rukajärven pronssia lukuunottamatta, olemattomaksi. Mitalitaulukossa naapurimaamme Ruotsi ja Norja kepittävät meidät mennen tullen ja palatessa. Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä?</p><p>On selvää, että Suomen on jatkettava panostamista niihin lajeihin, joissa olemme perinteisesti menestyneet, mutta tähän rinnalle on saatava myös muuta. Suomen tulisi asettaa tavoitteekseen, että kilpailemme tulevissa talviolympialaisissa jokaisessa mahdollisessa lajissa. Yksi laji, jossa suomalaisia olympiaurheilijoita ei ole koskaan nähty, on rattikelkkailu. Syykin on selvä: Suomessa ei ole yhtäkään rattikelkkarataa, jossa lajia voisi harjoitella.</p><p>Tämä tilanne kannattaisi korjata ja rakentaa oma rata. Se kannattaisi sijoittaa Rovaniemen Ounasvaaralle Lapin urheiluopiston yhteyteen. Samalla mahdollistettaisiin yhteistyö niin urheilulukion kuin Lapin yliopistonkin kanssa. Iso-Britanniassa kelkkailu on perinteisesti &rdquo;yliopistolaji&rdquo;, joten miksi ei siis myös meillä? Oma kelkkailurata houkuttelisi vauhtilajeista kiinnostuneita nuoria opiskelemaan ja harjoittelemaan kelkkailua Lappiin. Toteutuessaan rata olisi myös matkailunähtävyys, joka piristäisi koko Lapin elinkeinoelämää. Rovaniemen erinomaiset lentoliikenneyhteydet ja kattava majoituskapasiteetti varmistaisivat, että Suomen olisi tulevaisuudessa helppoa kilpailla eri kelkkailulajien maailmancup -kisoista. Tällaisilla kisoilla on erittäin suuri vaikutus aluetalouteen.</p><p>Esitänkin, että opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistäisi asiasta esiselvityshankkeen Lapin maakunnan ja Rovaniemen kaupungin kanssa. Kelkkarata on iso investointi ja esimerkiksi Pyeonchangin talviolympialaisiin rakennettu kelkkarata maksoi noin 95 miljoonaa euroa, mutta toteutuksen voisi tehdä myös huomattavasti edullisemmin käyttämällä uusia <a href="https://www.insidescience.org/news/engineering-ice-out-bobsled-luge-and-skeleton">muovikomponentteja</a>. Suomen kylmä ilmanala myös laskisi radan ylläpitokustannuksia. Esiselvityshankkeessa olisi hyvä pohtia radan konstruktion ja sijoittumisen lisäksi sen eri rahoitusvaihtoja. En pidä poissuljettuna, että tällaiseen hankkeeseen olisi mahdollista saada rahoitusta myös EU:lta.&nbsp;</p><p>Tehemäkö siis tämänkin pois ja varmistamme, että tulevissa olympialaisissa voimme jännittää suomalaisten puolesta myös kelkkailussa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pyeonchangin talviolympialaiset olivat ja menivät. Suomi saavutti kisoissa kuuden mitalin tavoitteensa. Kisojen kovimmista suomalaissuorituksista vastasivat hiihtäjämme Iivo Niskonen ja Krista Pärmäkoski. Niskasen voitto miesten 50 kilometrillä ja Pärmäkosken hopeahiihto naisten 30 kilometrillä olivat komeaa katsottavaa. Kiitokset näillä kahdelle upealle urheilijalle olympiamaineemme pelastamisesta. Muilta osin menestyksemme oli varsin vaisua.

Suomelta on perinteisesti odotettu menestystä juuri talvikisoissa. Mäkihypyssä hyppy ei kuitenkaan enää kulje entiseen malliin, kiekkokaukalossa vain naiset tekivät sen mikä heiltä odotettiin ja lumilautailussakin menestys jäi, Enni Rukajärven pronssia lukuunottamatta, olemattomaksi. Mitalitaulukossa naapurimaamme Ruotsi ja Norja kepittävät meidät mennen tullen ja palatessa. Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä?

On selvää, että Suomen on jatkettava panostamista niihin lajeihin, joissa olemme perinteisesti menestyneet, mutta tähän rinnalle on saatava myös muuta. Suomen tulisi asettaa tavoitteekseen, että kilpailemme tulevissa talviolympialaisissa jokaisessa mahdollisessa lajissa. Yksi laji, jossa suomalaisia olympiaurheilijoita ei ole koskaan nähty, on rattikelkkailu. Syykin on selvä: Suomessa ei ole yhtäkään rattikelkkarataa, jossa lajia voisi harjoitella.

Tämä tilanne kannattaisi korjata ja rakentaa oma rata. Se kannattaisi sijoittaa Rovaniemen Ounasvaaralle Lapin urheiluopiston yhteyteen. Samalla mahdollistettaisiin yhteistyö niin urheilulukion kuin Lapin yliopistonkin kanssa. Iso-Britanniassa kelkkailu on perinteisesti ”yliopistolaji”, joten miksi ei siis myös meillä? Oma kelkkailurata houkuttelisi vauhtilajeista kiinnostuneita nuoria opiskelemaan ja harjoittelemaan kelkkailua Lappiin. Toteutuessaan rata olisi myös matkailunähtävyys, joka piristäisi koko Lapin elinkeinoelämää. Rovaniemen erinomaiset lentoliikenneyhteydet ja kattava majoituskapasiteetti varmistaisivat, että Suomen olisi tulevaisuudessa helppoa kilpailla eri kelkkailulajien maailmancup -kisoista. Tällaisilla kisoilla on erittäin suuri vaikutus aluetalouteen.

Esitänkin, että opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistäisi asiasta esiselvityshankkeen Lapin maakunnan ja Rovaniemen kaupungin kanssa. Kelkkarata on iso investointi ja esimerkiksi Pyeonchangin talviolympialaisiin rakennettu kelkkarata maksoi noin 95 miljoonaa euroa, mutta toteutuksen voisi tehdä myös huomattavasti edullisemmin käyttämällä uusia muovikomponentteja. Suomen kylmä ilmanala myös laskisi radan ylläpitokustannuksia. Esiselvityshankkeessa olisi hyvä pohtia radan konstruktion ja sijoittumisen lisäksi sen eri rahoitusvaihtoja. En pidä poissuljettuna, että tällaiseen hankkeeseen olisi mahdollista saada rahoitusta myös EU:lta. 

Tehemäkö siis tämänkin pois ja varmistamme, että tulevissa olympialaisissa voimme jännittää suomalaisten puolesta myös kelkkailussa?

]]>
30 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251402-lappiin-pitaisi-rakentaa-olympiatason-kelkkarata#comments Kelkka Lappi Olympiakisat Urheilu Mon, 26 Feb 2018 10:27:07 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251402-lappiin-pitaisi-rakentaa-olympiatason-kelkkarata
Voi syrjäseutuvähennys sentään http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250393-voi-syrjaseutuvahennys-sentaan <p><a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005550939.html">Lappiin ei tahdo löytyä työntekijöitä Suomesta &ndash; Lauri Väisänen haki kymmentä paikkaa, mutta yksikään firma ei suostunut vajaan 2&nbsp;000 euron palkkatoiveeseen</a>&nbsp;(HS&nbsp;2.2.2018):</p><p><em><strong>&quot;</strong>Lapin yrittäjien&nbsp;Salon mukaan moni etelän asukki olisi halukas muuttamaan pohjoiseen työn perässä, jos työnteko olisi kannattavampaa. Yrittäjillä on ehdotus: valtio voisi myöntää syrjäseutujen työntekijöille verohelpotuksen.&quot;</em></p><p>Sana syrjäseutuvähennys oli minulle uusi, niin googlettelin asiaa:</p><p><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/syrjaseutuvahennys-estamaan-maaseudun-autioitumista/5441710#gs.hh5g_zo">Syrjäseutuvähennys estämään maaseudun autioitumista?</a>&nbsp;(MTV3, 22.11.1997)</p><p><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/selvitys-esittaa-syrjaseutuvahennysta-vaestokatoa-vastaan/1826694#gs.C7rN0M0">Selvitys esittää syrjäseutuvähennystä väestökatoa vastaa</a>&nbsp;(MTV3, 18.12.2000)</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-5165729">Lapin liitto: Syrjäseutuvähennys Itä-Lappiin</a>&nbsp;(Yle, 9.2.2005)</p><p>&nbsp;</p><p>Ehdotus ei ole siis uusi, mutta onneksi kuolleena syntynyt.&nbsp;Terveiseni Lapin yrittäjille on, että lopettakaa syrjäseutuvähennyksen naukuminen.</p><p>&nbsp;</p><p>Toinen ehdotuksenne:</p><p><em>&quot;Lapin yrittäjien esittämään keinovalikoimaan kuulunee myös kolmansista maista saapuvan työvoiman tarveharkinnasta luopuminen.&quot;</em></p><p>on sen sijaan mainio. Tämän on havaittu toimivan myös ulkomailla:</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9953287">&quot;Vapaapäivinä emme tee juuri muuta kuin olemme ulkona&quot; &ndash; Australia saa halpaa työvoimaa nuorista, jotka hakevat maasta seikkailua</a>&nbsp;(Yle 21.1.2018)</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä kuvaliitteen kyltti osuu asian ytimeen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lappiin ei tahdo löytyä työntekijöitä Suomesta – Lauri Väisänen haki kymmentä paikkaa, mutta yksikään firma ei suostunut vajaan 2 000 euron palkkatoiveeseen (HS 2.2.2018):

"Lapin yrittäjien Salon mukaan moni etelän asukki olisi halukas muuttamaan pohjoiseen työn perässä, jos työnteko olisi kannattavampaa. Yrittäjillä on ehdotus: valtio voisi myöntää syrjäseutujen työntekijöille verohelpotuksen."

Sana syrjäseutuvähennys oli minulle uusi, niin googlettelin asiaa:

Syrjäseutuvähennys estämään maaseudun autioitumista? (MTV3, 22.11.1997)

Selvitys esittää syrjäseutuvähennystä väestökatoa vastaa (MTV3, 18.12.2000)

Lapin liitto: Syrjäseutuvähennys Itä-Lappiin (Yle, 9.2.2005)

 

Ehdotus ei ole siis uusi, mutta onneksi kuolleena syntynyt. Terveiseni Lapin yrittäjille on, että lopettakaa syrjäseutuvähennyksen naukuminen.

 

Toinen ehdotuksenne:

"Lapin yrittäjien esittämään keinovalikoimaan kuulunee myös kolmansista maista saapuvan työvoiman tarveharkinnasta luopuminen."

on sen sijaan mainio. Tämän on havaittu toimivan myös ulkomailla:

"Vapaapäivinä emme tee juuri muuta kuin olemme ulkona" – Australia saa halpaa työvoimaa nuorista, jotka hakevat maasta seikkailua (Yle 21.1.2018)

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä kuvaliitteen kyltti osuu asian ytimeen.

]]>
12 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250393-voi-syrjaseutuvahennys-sentaan#comments Aluepolitiikka Lappi Valtion tuet Sat, 03 Feb 2018 14:25:49 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250393-voi-syrjaseutuvahennys-sentaan
Lapissa on työntekijöitä, joten työvoimapulaa ei ole http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250378-lapissa-on-tyontekijoita-joten-tyovoimapulaa-ei-ole <p><em>&rdquo;</em><strong><em>Lapissa olisi työpaikkoja tarjolla mutta tekijöitä ei löydy &ndash; Maailmankuulun iglukylän piti sulkea uusi ravintola ja matkamuistomyymälä&rdquo; </em>Lähde: Helsingin Sanomat 24.1.2018</strong></p> <p>80-luvulla ehdotin työntekijäjärjestölle, että voisiko matkailukeskuksissa ottaa Kreikassa olevan käytännön Suomessa käyttöön? Kreikassa matkailusesonkien aikana työaika oli 16 tuntia päivässä ja kuusi päivää viikossa.&nbsp; Osa palkasta maksettiin sesonkien ulkopuolella, joten työntekijöillä oli tuloja ja vapaa-aikaa käyttää perheensä kanssa, harrastuksiin ja opiskeluun. Työttömyysjaksoja ei ollut. Työntekijä järjestö suhtautui positiivisesti ehdotukseeni. Valitettavasti asia jäi ilmaan, sillä itse aloitin suuren matkailuinvestoinnin.</p> <p>90-luvun alussa olin Ylläksen hissiyhtiön ja Äkäshotellin hallituksen jäsenenä, jolloin huomasin, että yrityksien työntekijöistä suurin osa oli muualta kuin Lapinläänistä. Ikävintä oli huomata se, että suurin osa palkoista ja veroista maksettiin Etelä-Suomeen, joten ne verotulot eivät jääneet paikkakunnalle. Ongelman ja suuren kulun muodosti myös sesonkiajan työtekijöiden majoitus, johon täytyi varata vuokrattavia majoitustiloja, jolloin niiden osalta tulo jäi saamatta.</p> <p><em><strong>&rdquo;Taustalla ovat pula sekä asunnoista että työvoimasta. Tilanne on varmaankin sama kaikissa Lapin tunturikeskuksissa: jos porukkaa meinataan saada töihin, heille pitää olla hyvät asunnotkin&rdquo;, Eiramo sanoo.&rdquo;</strong> </em>HS 24.1.18</p> <p>Siihen aikaan matkailuinvestoinneille oli erilaiset valtion tukimuodot ja edulliset lainat. Tukien ja lainojen myöntäjät ilmoittivat omissa katsauksissaan uusien työpaikkojen määrät myönnetyillä tuilla ja lainoilla. Kunnat perustelivat tukeaan uusilla työpaikoilla paikkakunnalle. Kummatkin puhuivat puuta heinää, sillä suurin osa työpaikoista syntyi Uudenmaan lääniin, josta sesonkityövoima saapui töihin ja jonne veromarkat valuivat.</p> <p><strong>&rdquo; Lapin työntekijöistä joka kymmenes on Rotkon arvion mukaan ulkomaalainen.&rdquo;</strong> HS 24.1.18</p> <p>90-luvun puolessa välissä silloiselle Lapinläänin maaherralle Hannele Pokalle ehdotin, että tarttuisi ideaani ja aloittaisi neuvottelut työntekijäjärjestöjen kanssa, että voisiko työtekijöille tarjota mahdollisuutta pitempiin työpäiviin sesonkiaikana? Hän ei vienyt asiaa eteenpäin.</p> <p>Keskustelin aikoinaan paikallisen henkilökunnan kanssa Ylläksellä ideastani, että olisivatko he valmiita tekemään pitempää työpäivää sesonkiaikana, niin työttömyysjaksot jäisivät pois ja palkkatulo olisi turvattu myös sesonkiajan ulkopuolella erikseen perustettavalla tilillä, jonne osa palkasta siirrettäisiin ja sieltä sesongin ulkopuolella maksettaisiin? Vastanotto idealle oli myönteinen, sillä he kokivat, että voisivat sesonkien ulkopuolella viettää enemmän aikaa lastensa kanssa, opiskella, harrastaa ja matkustaa.</p> <p>Minä työnantajan edustajana näin useita hyviä puolia tällaisessa järjestelyssä. Yrityksellä olisi koko sesongin ajan paras mahdollinen työvoima, jota ei tarvitse kouluttaa segongin alkaessa. Säästäisimme työntekijöiden majoituskuluissa, joten voisimme maksaa hiukan ekstraa vakituiselle henkilökunnalle. Poistuisi se ainainen jännitys siitä, että saammeko riittävästi työvoimaa sesongin ajaksi. Kunnan ja läänin kannalta olisi hieno asia, että verotulot työntekijöiden maksamista palkoista jäisivät paikkakunnalle.</p> <p>Ehkä tarvittaisiin uutta ajattelua ja keskustelua työntekijöiden ja sesonkiyrittäjien kesken?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lapissa olisi työpaikkoja tarjolla mutta tekijöitä ei löydy – Maailmankuulun iglukylän piti sulkea uusi ravintola ja matkamuistomyymälä” Lähde: Helsingin Sanomat 24.1.2018

80-luvulla ehdotin työntekijäjärjestölle, että voisiko matkailukeskuksissa ottaa Kreikassa olevan käytännön Suomessa käyttöön? Kreikassa matkailusesonkien aikana työaika oli 16 tuntia päivässä ja kuusi päivää viikossa.  Osa palkasta maksettiin sesonkien ulkopuolella, joten työntekijöillä oli tuloja ja vapaa-aikaa käyttää perheensä kanssa, harrastuksiin ja opiskeluun. Työttömyysjaksoja ei ollut. Työntekijä järjestö suhtautui positiivisesti ehdotukseeni. Valitettavasti asia jäi ilmaan, sillä itse aloitin suuren matkailuinvestoinnin.

90-luvun alussa olin Ylläksen hissiyhtiön ja Äkäshotellin hallituksen jäsenenä, jolloin huomasin, että yrityksien työntekijöistä suurin osa oli muualta kuin Lapinläänistä. Ikävintä oli huomata se, että suurin osa palkoista ja veroista maksettiin Etelä-Suomeen, joten ne verotulot eivät jääneet paikkakunnalle. Ongelman ja suuren kulun muodosti myös sesonkiajan työtekijöiden majoitus, johon täytyi varata vuokrattavia majoitustiloja, jolloin niiden osalta tulo jäi saamatta.

”Taustalla ovat pula sekä asunnoista että työvoimasta. Tilanne on varmaankin sama kaikissa Lapin tunturikeskuksissa: jos porukkaa meinataan saada töihin, heille pitää olla hyvät asunnotkin”, Eiramo sanoo.” HS 24.1.18

Siihen aikaan matkailuinvestoinneille oli erilaiset valtion tukimuodot ja edulliset lainat. Tukien ja lainojen myöntäjät ilmoittivat omissa katsauksissaan uusien työpaikkojen määrät myönnetyillä tuilla ja lainoilla. Kunnat perustelivat tukeaan uusilla työpaikoilla paikkakunnalle. Kummatkin puhuivat puuta heinää, sillä suurin osa työpaikoista syntyi Uudenmaan lääniin, josta sesonkityövoima saapui töihin ja jonne veromarkat valuivat.

” Lapin työntekijöistä joka kymmenes on Rotkon arvion mukaan ulkomaalainen.” HS 24.1.18

90-luvun puolessa välissä silloiselle Lapinläänin maaherralle Hannele Pokalle ehdotin, että tarttuisi ideaani ja aloittaisi neuvottelut työntekijäjärjestöjen kanssa, että voisiko työtekijöille tarjota mahdollisuutta pitempiin työpäiviin sesonkiaikana? Hän ei vienyt asiaa eteenpäin.

Keskustelin aikoinaan paikallisen henkilökunnan kanssa Ylläksellä ideastani, että olisivatko he valmiita tekemään pitempää työpäivää sesonkiaikana, niin työttömyysjaksot jäisivät pois ja palkkatulo olisi turvattu myös sesonkiajan ulkopuolella erikseen perustettavalla tilillä, jonne osa palkasta siirrettäisiin ja sieltä sesongin ulkopuolella maksettaisiin? Vastanotto idealle oli myönteinen, sillä he kokivat, että voisivat sesonkien ulkopuolella viettää enemmän aikaa lastensa kanssa, opiskella, harrastaa ja matkustaa.

Minä työnantajan edustajana näin useita hyviä puolia tällaisessa järjestelyssä. Yrityksellä olisi koko sesongin ajan paras mahdollinen työvoima, jota ei tarvitse kouluttaa segongin alkaessa. Säästäisimme työntekijöiden majoituskuluissa, joten voisimme maksaa hiukan ekstraa vakituiselle henkilökunnalle. Poistuisi se ainainen jännitys siitä, että saammeko riittävästi työvoimaa sesongin ajaksi. Kunnan ja läänin kannalta olisi hieno asia, että verotulot työntekijöiden maksamista palkoista jäisivät paikkakunnalle.

Ehkä tarvittaisiin uutta ajattelua ja keskustelua työntekijöiden ja sesonkiyrittäjien kesken?

]]>
7 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250378-lapissa-on-tyontekijoita-joten-tyovoimapulaa-ei-ole#comments Lappi Matkailu Sesonkityövoima Sat, 03 Feb 2018 10:24:49 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250378-lapissa-on-tyontekijoita-joten-tyovoimapulaa-ei-ole
5000 km mittarissa http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250318-5000-km-mittarissa <p>Eduskunnassa on pidetty istuntotaukoa tammikuun ajan. Minulle tämä aika ei ole ollut taukoa. Pari päivää sitten ylittyi viidentuhannen kilometrin raja autoni mittarissa yksinomaan järjestämieni yleisötilaisuuksien ajojen vuoksi. Sitten ovat muut työhöni liittyvät ajot vielä päälle. Niin pitkiä välimatkoja Lapin maakuntaan kuuluu. Kotoani autolla Lapin vaalipiirin pohjoisille rajaseuduille on esim. Kilpisjärvelle 480 km ja Nuorgamiin 485 km &ndash; enkä asu edes vaalipiirin etelärajalla!</p><p>Olen käynyt lähes jokaisessa Lapin kunnassa kuluneen kuukauden aikana vähintään kaksi pysäystä. Yleisötapahtumien ja 50-vuotiskahvittelujeni lisäksi olen käynyt osassa kuntia tapaamassa kunnallishallinnon edustajia sekä paikallisia yrittäjiä. Mainittakoon, että kaikki nämä kulkemiset ja tilaisuuksien aiheuttamat kulut ovat menneet omasta pussistani. Toisin kuin joskus luullaan, eduskunta ei korvaa kansanedustajille tällaisia ajomatkoja tai omien tilaisuuksien pitämistä. Toki meillä on hyvä palkka, joten en valita.</p><p>(Posiolla ja Tervolassa en tammikuun aikana käynyt, mutta ne ovat ohjelmassa nyt helmikuussa.)</p><p>Minulla on ollut joskus vaikeuksia keksiä lehti-ilmoituksiin nimiä järjestämilleni tapahtumille. Yleensähän puhutaan &rdquo;kansanedustajan puhetilaisuuksista&rdquo; tms. &ndash; En halua kuitenkaan olla näissä tapaamisissa ensi sijaisesti puhumassa, vaikka mieluusti kerron, mitä eduskunnassa on meneillään. Tärkeintä minulla on kuitenkin niissä saamani palaute. Lapin ihmisiltä olen yleensä saanut parhaat ideat eduskuntatyöhöni. Kritiikkiäkin otan mielellään vastaan, kunhan se on asiallista. Nämä kohtaamiset lappilaisten kanssa antavat minulle voimaa jatkaa työssäni.</p><p>Ehkä näissä tilaisuuksissani kyse olisi lähinnä perinteisistä Maalaisliitto-Keskustan tupailloista, joissa keskusteltiin ja tingattiinkin tarvittaessa. Nimi vain ei helposti sovellu tilaisuuteen, jota ei aina pidetä illalla eikä välttämättä kenenkään kotona.</p><p>Eilen oli sitten kuukauden tauon jälkeen lähdettävä Helsinkiin, kun eduskunnassa pidettiin juhlallinen presidentin virkaanastujaistilaisuus. Vakava ja arvokas tilaisuus, kuten kuuluukin. Presidentinvaaleissa erilaiset mielipiteet kohtasivat ja käytiin reilu kilpa. Nyt kun vaalit on käyty, on presidenttiä kuitenkin tuettava, olimmepa olleet vaaleissa kenen takana tahansa. Valtionpäämiehen menestyminen työssään on myös koko kansakunnan menestymistä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnassa on pidetty istuntotaukoa tammikuun ajan. Minulle tämä aika ei ole ollut taukoa. Pari päivää sitten ylittyi viidentuhannen kilometrin raja autoni mittarissa yksinomaan järjestämieni yleisötilaisuuksien ajojen vuoksi. Sitten ovat muut työhöni liittyvät ajot vielä päälle. Niin pitkiä välimatkoja Lapin maakuntaan kuuluu. Kotoani autolla Lapin vaalipiirin pohjoisille rajaseuduille on esim. Kilpisjärvelle 480 km ja Nuorgamiin 485 km – enkä asu edes vaalipiirin etelärajalla!

Olen käynyt lähes jokaisessa Lapin kunnassa kuluneen kuukauden aikana vähintään kaksi pysäystä. Yleisötapahtumien ja 50-vuotiskahvittelujeni lisäksi olen käynyt osassa kuntia tapaamassa kunnallishallinnon edustajia sekä paikallisia yrittäjiä. Mainittakoon, että kaikki nämä kulkemiset ja tilaisuuksien aiheuttamat kulut ovat menneet omasta pussistani. Toisin kuin joskus luullaan, eduskunta ei korvaa kansanedustajille tällaisia ajomatkoja tai omien tilaisuuksien pitämistä. Toki meillä on hyvä palkka, joten en valita.

(Posiolla ja Tervolassa en tammikuun aikana käynyt, mutta ne ovat ohjelmassa nyt helmikuussa.)

Minulla on ollut joskus vaikeuksia keksiä lehti-ilmoituksiin nimiä järjestämilleni tapahtumille. Yleensähän puhutaan ”kansanedustajan puhetilaisuuksista” tms. – En halua kuitenkaan olla näissä tapaamisissa ensi sijaisesti puhumassa, vaikka mieluusti kerron, mitä eduskunnassa on meneillään. Tärkeintä minulla on kuitenkin niissä saamani palaute. Lapin ihmisiltä olen yleensä saanut parhaat ideat eduskuntatyöhöni. Kritiikkiäkin otan mielellään vastaan, kunhan se on asiallista. Nämä kohtaamiset lappilaisten kanssa antavat minulle voimaa jatkaa työssäni.

Ehkä näissä tilaisuuksissani kyse olisi lähinnä perinteisistä Maalaisliitto-Keskustan tupailloista, joissa keskusteltiin ja tingattiinkin tarvittaessa. Nimi vain ei helposti sovellu tilaisuuteen, jota ei aina pidetä illalla eikä välttämättä kenenkään kotona.

Eilen oli sitten kuukauden tauon jälkeen lähdettävä Helsinkiin, kun eduskunnassa pidettiin juhlallinen presidentin virkaanastujaistilaisuus. Vakava ja arvokas tilaisuus, kuten kuuluukin. Presidentinvaaleissa erilaiset mielipiteet kohtasivat ja käytiin reilu kilpa. Nyt kun vaalit on käyty, on presidenttiä kuitenkin tuettava, olimmepa olleet vaaleissa kenen takana tahansa. Valtionpäämiehen menestyminen työssään on myös koko kansakunnan menestymistä.

]]>
5 http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250318-5000-km-mittarissa#comments Eduskunta Kansanedustaja Lappi Presidentti Fri, 02 Feb 2018 13:16:37 +0000 Eeva-Maria Maijala http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250318-5000-km-mittarissa
Lapin punainen Esko-Juhani Tennilä http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248123-lapin-punainen-esko-juhani-tennila <p>Punainen porukoiden yhdistäjä &ndash; pitkäaikainen kansanedustaja, <strong>Esko-Juhani Tennilä</strong> jäi pois omasta tahdostaan eduskunnasta, oltuaan kolme vuosikymmentä kansanedustajana.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Kommunisti ja lapsilisien vankka puolustaja &ndash; oikea ihminen, isolla I-kirjaimella &ndash; aidosti pienen ihmisen puolesta, ilman taka-ajatuksia. Yle esitti &rdquo;Itseasiassa kuultuna&rdquo; ohjelmassa </strong>[1<strong> haastattelun pitkänlinjan Lapin puolustajasta.</strong></p> <p>&hellip;</p> <p>[1 ~ <a href="https://areena.yle.fi/1-3971515"><u>https://areena.yle.fi/1-3971515</u></a> - Yle &ndash; Itse asiassa kuultuna.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Kun siirtomaa Lappi halusi oman yliopiston</strong></p> <p><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Esko-Juhani_Tennilä"><u>Tennilä</u></a> kertoi kiintoisan jutun, jota piti varmana. Aihe liittyi yliopistoon, jota Rovaniemi oli pyytänyt, kerjännyt, kärttänyt, anonut ja hakenut &ndash; monin kansanliikkein ja karvalakkilähetystöjen voimin, onnistumatta.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Elettiin aikoja, jolloin päätöksiä tehtiin myös presidentinlinnasta ja Tamminiemestä</strong> &ndash;</p> <p>... presidentti <strong>Urho Kekkonen</strong> oli voimissaan ja puuttui kysymyksellä tähänkin etelän miehen mielestä &rdquo;syrjäseutuhankkeeseen&rdquo; &ndash; kuunnellen juristeja, jotka kertoivat, etteivät lakimiehet halua oikeustieteellistä kauas periferiaan -&nbsp;</p> <p>Kekkonen* oli sanonut, että <em>nyt te unohditte yhden lakimiehen</em> &hellip;</p> <p>Ja seuraavana päivänä oikeusministeriö ilmoitti Lapin miehille: &rdquo;<em>Olette saaneet oman yliopiston</em> ...&rdquo; Näin sai alkunsa tänään jo maineikas Lapin yliopisto, jossa koulutetaan huippuluokan lakimiehiä ja juristeja. Kekkonen oli puhunut.</p> <p>...</p> <p>* Kekkonen <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkonen#Opiskeluaika_ja_poliittisen_uran_alku"><u>väitteli</u></a> aikanaan <em>lakitieteen tohtoriksi </em>---</p> <p>&nbsp;</p> <p>&hellip;</p> <p><strong>Tänään Lappi on matkailun omanlainen suomalainen mekka</strong> ja ulkomailta ollaan tulossa sankoin joukoin arvostamaan jotain sellaista, mitä meillä &rdquo;etelästä&rdquo; ei ole aina arvostettu.&nbsp;</p> <p>Kiinalaiset ovat löytäneet Lapin, sen tyhjyyden, rauhan, <em>puhtauden</em> ja yöttömyyden kuin myös päivättömyyden. Muun muassa kiinalaiset arvostavat ilmanalaa, joka on puhdasta &ndash; <em>helppo hengittää ja ilman hengityssuojaa. </em>Nyt arvostukset muualta ovat jotain sellaista, mikä on toisaalla harvinaista.</p> <p>...</p> <p><strong>Meillä on myös meneillään presidentinvaalit 2018</strong> &ndash; kahdeksan ehdokkaan joukossa on yksi Lapin mies &ndash; Keminmaalta lähtoisin oleva <strong>Paavo Väyrynen </strong>[2.</p> <p>Esko-Juhani Tennilä kertoi yhdessä muun muassa Väyrysen kanssa tehdyn paljon Lapin asioiden hyväksi &ndash; oli junailtu, oli järjestelty &ndash; oli siis kunnioitettu äänestäjiä.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Nyt useat äänestäjät kunnioittavat voimaa ja vahvuutta</strong> &ndash; presidentille olisi palautettava ainakin osa siitä vallankäytöstä, mitä oli aikakautena, jolloin Suomella ja suomalaisilla oli isäntä talossa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>[2 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247657-vayrysen-kiusalliset-esillenostot-emu-ja-nato-isantamaa"><u>http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247657-vayrysen-kiusalliset-esillenostot-emu-ja-nato-isantamaa</u></a> - [63]</p> <p>[2 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247534-paavo-vayrynen-avasi-uuden-suomalaisen-vuosisadan"><u>http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247534-paavo-vayrynen-avasi-uuden-suomalaisen-vuosisadan</u></a> - [107]</p> <p>&nbsp;</p> <p>&hellip;</p> <p><strong>EKSTRA</strong></p> <p>Saako Lappi &ndash; eli paljolti saamelaiset oman autonomian, ellei peräti itsenäisyyden [3, joka tuottaisi sen ikiaikaisen nautintaoikeuden, jota nyt etelästä rajoitetaan.&nbsp;</p> <p>Lopuksi jää kysymys, miten alkuperäkansalaiset, saamelaiset palvelisivat itselle huomisen ammatin &ndash; matkailijoiden ja vierasmaalaisten huolehtimisen &ndash; itselle elinkeinoksi.</p> <p>&hellip;</p> <p>[3 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/tarjotaanko-saamelaisille-itsenaisyytta.html"><u>https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/tarjotaanko-saamelaisille-itsenaisyytta.html</u></a> -</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><em><strong>Tässä yhteydessä toivotan kaikille lukijoille Rauhallista ja Ystäväläheistä Joulua!</strong></em></p> <p>&nbsp;</p> <p>Ilkka Luoma</p> <p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p> <p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka"><u>https://www.facebook.com/first.ilkka</u></a></p> <p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/"><u>https://ilkkaluoma.blogspot.fi</u></a></p> <p>&nbsp;</p> <p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15118521/lapin-punainen-esko-juhani-tennila"><u>24</u></a> <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/74529/lapin-yliopiston-syntyhistoria?changed=1514038398"><u>T</u></a> BL BL BL FB FB <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/829857227224206/"><u>FB</u></a> BLOG 158617</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>DOC</strong> tennila_23122017.dov &ndash; OpenOffice Writer</p> <p><strong>PVM</strong> 23122017</p> <p>&nbsp;</p> <p>377_3399</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Punainen porukoiden yhdistäjä – pitkäaikainen kansanedustaja, Esko-Juhani Tennilä jäi pois omasta tahdostaan eduskunnasta, oltuaan kolme vuosikymmentä kansanedustajana.

 

Kommunisti ja lapsilisien vankka puolustaja – oikea ihminen, isolla I-kirjaimella – aidosti pienen ihmisen puolesta, ilman taka-ajatuksia. Yle esitti ”Itseasiassa kuultuna” ohjelmassa [1 haastattelun pitkänlinjan Lapin puolustajasta.

[1 ~ https://areena.yle.fi/1-3971515 - Yle – Itse asiassa kuultuna.

 

Kun siirtomaa Lappi halusi oman yliopiston

Tennilä kertoi kiintoisan jutun, jota piti varmana. Aihe liittyi yliopistoon, jota Rovaniemi oli pyytänyt, kerjännyt, kärttänyt, anonut ja hakenut – monin kansanliikkein ja karvalakkilähetystöjen voimin, onnistumatta.

 

Elettiin aikoja, jolloin päätöksiä tehtiin myös presidentinlinnasta ja Tamminiemestä

... presidentti Urho Kekkonen oli voimissaan ja puuttui kysymyksellä tähänkin etelän miehen mielestä ”syrjäseutuhankkeeseen” – kuunnellen juristeja, jotka kertoivat, etteivät lakimiehet halua oikeustieteellistä kauas periferiaan - 

Kekkonen* oli sanonut, että nyt te unohditte yhden lakimiehen

Ja seuraavana päivänä oikeusministeriö ilmoitti Lapin miehille: ”Olette saaneet oman yliopiston ...” Näin sai alkunsa tänään jo maineikas Lapin yliopisto, jossa koulutetaan huippuluokan lakimiehiä ja juristeja. Kekkonen oli puhunut.

...

* Kekkonen väitteli aikanaan lakitieteen tohtoriksi ---

 

Tänään Lappi on matkailun omanlainen suomalainen mekka ja ulkomailta ollaan tulossa sankoin joukoin arvostamaan jotain sellaista, mitä meillä ”etelästä” ei ole aina arvostettu. 

Kiinalaiset ovat löytäneet Lapin, sen tyhjyyden, rauhan, puhtauden ja yöttömyyden kuin myös päivättömyyden. Muun muassa kiinalaiset arvostavat ilmanalaa, joka on puhdasta – helppo hengittää ja ilman hengityssuojaa. Nyt arvostukset muualta ovat jotain sellaista, mikä on toisaalla harvinaista.

...

Meillä on myös meneillään presidentinvaalit 2018 – kahdeksan ehdokkaan joukossa on yksi Lapin mies – Keminmaalta lähtoisin oleva Paavo Väyrynen [2.

Esko-Juhani Tennilä kertoi yhdessä muun muassa Väyrysen kanssa tehdyn paljon Lapin asioiden hyväksi – oli junailtu, oli järjestelty – oli siis kunnioitettu äänestäjiä.

 

Nyt useat äänestäjät kunnioittavat voimaa ja vahvuutta – presidentille olisi palautettava ainakin osa siitä vallankäytöstä, mitä oli aikakautena, jolloin Suomella ja suomalaisilla oli isäntä talossa.

 

[2 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247657-vayrysen-kiusalliset-esillenostot-emu-ja-nato-isantamaa - [63]

[2 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247534-paavo-vayrynen-avasi-uuden-suomalaisen-vuosisadan - [107]

 

EKSTRA

Saako Lappi – eli paljolti saamelaiset oman autonomian, ellei peräti itsenäisyyden [3, joka tuottaisi sen ikiaikaisen nautintaoikeuden, jota nyt etelästä rajoitetaan. 

Lopuksi jää kysymys, miten alkuperäkansalaiset, saamelaiset palvelisivat itselle huomisen ammatin – matkailijoiden ja vierasmaalaisten huolehtimisen – itselle elinkeinoksi.

[3 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/tarjotaanko-saamelaisille-itsenaisyytta.html -

 

 

Tässä yhteydessä toivotan kaikille lukijoille Rauhallista ja Ystäväläheistä Joulua!

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 158617

 

DOC tennila_23122017.dov – OpenOffice Writer

PVM 23122017

 

377_3399

]]>
92 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248123-lapin-punainen-esko-juhani-tennila#comments Lapin matkailu Lappi Paavo Väyrynen saamelaiset Siirtomaa Sat, 23 Dec 2017 18:29:56 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248123-lapin-punainen-esko-juhani-tennila
PK-yritysten tukeminen Lapissa ja Uudellamaalla http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245412-pk-yritysten-tukeminen-lapissa-ja-uudellamaalla <p>Kärnän jälleen tekemä osaoptimointi tilastojen kanssa sai minut tutustumaan kuinka eri tavalla PK-yritysten liiketoimintaa tuetaan alueellisten rakennetukien avulla Lapissa ja Uudellamaalla. EU:lta tulevaa tukea jaettiin Lintilän johdolla vuoden alussa 346 miljoonaa eri alueille, joten pienistä summista ei ole kysymys. Vaikka tuki tulee EU:lta, niin Suomen ollessa nettomaksaja lopulta nämäkin katetaan verovaroin - eivät ne ilmaiseksi taivaasta putoa.</p><p>Työ- ja elinkeinoministeriöllä on<a href="https://www.eura2014.fi/rrtiepa/"> Eura 2014 -järjestelmä</a>, josta nämä tiedot on poimittu ja laskettu yhteen siellä olevista 2014 aloitetuista hankkeista tähän päivään.</p><p><strong>Lappiin PK-yritysten kehitykseen tukea 36 miljoonaa ja Uudellemaalle 2 miljoonaa</strong></p><p>Lappiin toimintalinjalta nimeltä PK- yritysten kilpailukyky on myönnetty 2014 lähtien tukea yhteensä 229 hankkeelle ja näiden yhteissummaksi muodostuu&nbsp;35 893 961 euroa eli pyöreästi 35,9 miljoonaa euroa.</p><p>Uudellamaalla vastaavat luvut ovat 8 hanketta ja&nbsp;2 144 983 eli pyöreästi 2,1 miljoonaa euroa.</p><p>Jos katsotaan tuen saajia, niin Uudellamaalla on noissa muutamassa hankkeessa pääosin kyse yhteishankkeista ja Lapissa taas tuki on pääosin suoraa tukea yrityksille, joista löytyy mm matkailualan yrityksiä, konepajoja ja vaikkapa puutalojen elementtejä tekeviä yrityksiä.</p><p>Jos olet Uudellamaalla, niin on hyvin vaikea saada julkista rahoitusta, mutta Lapissa se vaikuttaa olevan varsin helppoa.</p><p>Tehdäänpä Kärnän suosimia per asukas -laskelmia, Lapin väkimäärä on noin 180 000 ja Uudenmaan&nbsp;1&nbsp;650 000 henkilöä. Tuosta saataisiin PK-yritystoiminnan tukemiseen Lapissa 200 euroa per asukas ja Uudellamaalla 1,27 euroa per asukas.&nbsp;</p><p><strong>Esimerkkiyrityksenä hirsituotteita valmistava Pellopuu Oy Turtolasta</strong></p><p>Yritys ilmoittaa toimialakseen puutalojen valmistuksen ja sen liikevaihto vuonna 2016 oli 5 285 000, liiketappiota tuli 138 000 ja omavaraisuusaste on korkea 93%.</p><p>Toukokuussa 2017 sille myönnettiin valtion ja EU:n suoraa tukea 1 083 000 euroa hankekuvauksella:</p><p>&quot;<em>Tuotanto prosessi ketjutetaan, uudistetaan, nopeuttaen läpimenoaikaa ja laadun tekeminen varmistetaan koko prosessin ajaksi</em>.&quot;&nbsp;</p><p>Aiemmin on myönnetty tukea vuosina 2014 ja 2015 &nbsp;ensin 109 000 euroa ja sitten 87 500 euroa.</p><p>Tuen yhteissummaksi saadaan siis 1,28 miljoonaa euroa suoraa yritystukea vuosina 2014-2017.</p><p><strong>Onko tämä tervettä kilpailua?</strong></p><p>Ymmärrän näiden alueellisten yritystukien tavoitteen työllisyyden ja eri alueiden asuttuna pitämisen kannalta. Kun taas ajattelen maan sisäistä kilpailua, jossa eri maakunnissa toimivat yritykset kilpailevat keskenään, niin muodostuuhan esimerkkiyritykselle valtava kilpailuetu vaikkapa Uudellamaalla toimivaan saman alan yritykseen.</p><p>Kuten alussa totesin, niin eilinen Kärnän kirjoitus sai minut tympiintymään ja päätin katsoa tarkemmin tätä minua jo pitkää askarruttanutta asiaa - olenhan jo useasti kirjoittanut yritystukien ongelmista. Tämäkin kertoo vain osatotuuden, mutta halusin tällä osoittaa etteivät asiat ole ollenkaan niin yksinkertaisia kuin esim Kärnä esittää.</p><p>Lappiakin tuetaan merkittävästi eri hankkeissa ja sinne tarjotaan merkittävää tukea yrityksille. Myös alueen oppilaitokset saavat EU-tukea merkittäviä määriä.</p><p>Mitäänhän näille tuille ei olla tekemässä paitsi että tulevaisuudessa lakiehdotuksen mukaan jakovastuu siirtyy syntyvälle maakuntahallinnolle. Siitä olen hieman huolissani.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kärnän jälleen tekemä osaoptimointi tilastojen kanssa sai minut tutustumaan kuinka eri tavalla PK-yritysten liiketoimintaa tuetaan alueellisten rakennetukien avulla Lapissa ja Uudellamaalla. EU:lta tulevaa tukea jaettiin Lintilän johdolla vuoden alussa 346 miljoonaa eri alueille, joten pienistä summista ei ole kysymys. Vaikka tuki tulee EU:lta, niin Suomen ollessa nettomaksaja lopulta nämäkin katetaan verovaroin - eivät ne ilmaiseksi taivaasta putoa.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on Eura 2014 -järjestelmä, josta nämä tiedot on poimittu ja laskettu yhteen siellä olevista 2014 aloitetuista hankkeista tähän päivään.

Lappiin PK-yritysten kehitykseen tukea 36 miljoonaa ja Uudellemaalle 2 miljoonaa

Lappiin toimintalinjalta nimeltä PK- yritysten kilpailukyky on myönnetty 2014 lähtien tukea yhteensä 229 hankkeelle ja näiden yhteissummaksi muodostuu 35 893 961 euroa eli pyöreästi 35,9 miljoonaa euroa.

Uudellamaalla vastaavat luvut ovat 8 hanketta ja 2 144 983 eli pyöreästi 2,1 miljoonaa euroa.

Jos katsotaan tuen saajia, niin Uudellamaalla on noissa muutamassa hankkeessa pääosin kyse yhteishankkeista ja Lapissa taas tuki on pääosin suoraa tukea yrityksille, joista löytyy mm matkailualan yrityksiä, konepajoja ja vaikkapa puutalojen elementtejä tekeviä yrityksiä.

Jos olet Uudellamaalla, niin on hyvin vaikea saada julkista rahoitusta, mutta Lapissa se vaikuttaa olevan varsin helppoa.

Tehdäänpä Kärnän suosimia per asukas -laskelmia, Lapin väkimäärä on noin 180 000 ja Uudenmaan 1 650 000 henkilöä. Tuosta saataisiin PK-yritystoiminnan tukemiseen Lapissa 200 euroa per asukas ja Uudellamaalla 1,27 euroa per asukas. 

Esimerkkiyrityksenä hirsituotteita valmistava Pellopuu Oy Turtolasta

Yritys ilmoittaa toimialakseen puutalojen valmistuksen ja sen liikevaihto vuonna 2016 oli 5 285 000, liiketappiota tuli 138 000 ja omavaraisuusaste on korkea 93%.

Toukokuussa 2017 sille myönnettiin valtion ja EU:n suoraa tukea 1 083 000 euroa hankekuvauksella:

"Tuotanto prosessi ketjutetaan, uudistetaan, nopeuttaen läpimenoaikaa ja laadun tekeminen varmistetaan koko prosessin ajaksi." 

Aiemmin on myönnetty tukea vuosina 2014 ja 2015  ensin 109 000 euroa ja sitten 87 500 euroa.

Tuen yhteissummaksi saadaan siis 1,28 miljoonaa euroa suoraa yritystukea vuosina 2014-2017.

Onko tämä tervettä kilpailua?

Ymmärrän näiden alueellisten yritystukien tavoitteen työllisyyden ja eri alueiden asuttuna pitämisen kannalta. Kun taas ajattelen maan sisäistä kilpailua, jossa eri maakunnissa toimivat yritykset kilpailevat keskenään, niin muodostuuhan esimerkkiyritykselle valtava kilpailuetu vaikkapa Uudellamaalla toimivaan saman alan yritykseen.

Kuten alussa totesin, niin eilinen Kärnän kirjoitus sai minut tympiintymään ja päätin katsoa tarkemmin tätä minua jo pitkää askarruttanutta asiaa - olenhan jo useasti kirjoittanut yritystukien ongelmista. Tämäkin kertoo vain osatotuuden, mutta halusin tällä osoittaa etteivät asiat ole ollenkaan niin yksinkertaisia kuin esim Kärnä esittää.

Lappiakin tuetaan merkittävästi eri hankkeissa ja sinne tarjotaan merkittävää tukea yrityksille. Myös alueen oppilaitokset saavat EU-tukea merkittäviä määriä.

Mitäänhän näille tuille ei olla tekemässä paitsi että tulevaisuudessa lakiehdotuksen mukaan jakovastuu siirtyy syntyvälle maakuntahallinnolle. Siitä olen hieman huolissani.

 

]]>
7 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245412-pk-yritysten-tukeminen-lapissa-ja-uudellamaalla#comments Lappi Maakuntauudistus PK-sektori Tulonsiirrot Yritystuki Thu, 02 Nov 2017 07:41:29 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245412-pk-yritysten-tukeminen-lapissa-ja-uudellamaalla
Jäämeren rata ei ole ainoa yhteysvaihtoehto http://merjavilmil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243950-jaameren-rata-ei-ole-ainoa-yhteysvaihtoehto <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Yhtä varmasti kuin vuodenajat Lapissa vaihtuvat, nousee säännöllisin väliajoin esiin keskustelu ratayhteyden rakentamisesta Jäämerelle. Keskustelu on jatkunut eri yhteyksissä jo noin 100 vuotta, joten mistään uudesta ideasta ei ole kyse. Viimeisimpinä käänteinä on loppukesän liikenneministeriön käynnistämä kannattavuusselvitys yhdessä Norjan liikenneviranomaisten kanssa Jäämeren radan kannattavuudesta. </p><p>&nbsp;</p><p>Esillä on yhä vuonna 2013 esitetyt vaihtoehdot Suomesta Jäämerelle: rata Sallasta Murmanskiin, Rovaniemi &ndash; Sodankylä &ndash; Kirkkoniemi &ndash; reitti, tai Skibotniin menevä rata.</p><p>&nbsp;</p><p>Maailmantalouden kasvu laittaa valtiot miettimään kustannustehokkaita reittejä tavaraliikenteelle. Kiina on jo linjannut tavoitteensa uudesta Silkkitiestä, joka kulkisi lähinnä Keski-Aasian kautta Eurooppaan. Jäämeren radan tavoitteena on saada hyöty Koillisväylän meriliikenteestä, kuljettamalla tavaraa Norjan satamista eteenpäin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Minulla ei ole aavistustakaan siitä, paljonko junaradan rakentaminen maksaa. Epäilen että sen vetäminen läpi Lapin erämaiden ei ole halpaa. Jos sitä päästään edes ylipäätään koskaan rakentamaan. On nimittäin selvää, että riippumatta siitä mikä linjauksista valitaan, käynnistyy valituskierre, joka vie vuosia ja vuosikymmeniä. Edellyttäen siis, että saadaan edes Lapissa yksimielinen päätös reitistä, jota sitten yhdessä viedään eteenpäin. Junaradan vetäminen poronhoitoalueelle luonnonpuistojen läheisyyteen ja ympäristöä rasittaen herättää voimakkaita tunteita. Vaikka luvat olisivat jo kädessä ja reitti piirretty karttaan, on investointi niin suuri, että sen kannattavuus on negatiivinen vuosikausia. Koillisväylän todellinen hyödyntäminenkin vie ainakin 20 vuotta, ennen kuin tavaravirrat ovat laskennallisesti kannattavuus huomioiden merkittäviä.</p><p>&nbsp;</p><p>Koska yhteys Jäämerelle täytyy kuitenkin saada toteutettua nykyistä paremmin, jotta meillä olisi edes edellytyksiä päästä osille Koillisväylän tavaravirroista, kääntäisin katseet tieverkon kehittämiseen. Ajatus ei ole minun, sitä ovat esittäneet jo monet muutkin, mutta selvitystä asia vaatii. </p><p>Tiet Lappiin on jo linjattu, niiden kunto vain on vaihteleva. Yhteistyössä lähinnä Norjan kanssa olisi mahdollista parantaa olemassa oleva tieverkko niin, että siitä saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. Koillisväylän kuljetusten määränpää on lähinnä kuitenkin Keski-Eurooppa, joten konttialukset suuntaavat suurelta osin Euroopan suuriin satamiin. En pidä uskottavana vaihtoehtoa, että alukset pysähtyisivät Norjan satamiin, jos lasti on tarkoitettu esimerkiksi Saksan kemianteollisuuden raaka-aineeksi. </p><p>&nbsp;</p><p>Kuljetuskalusto on muuttunut radikaalisti siitä, kun oma pappani ajeli pienellä kuorma-autollaan Liinahamarin reitillä 1930 &ndash; luvun loppupuolella. Nykyiset HCT &ndash; ajoneuvot (High Capacity Transport) kuljettavat noin kymmenen kertaa suuremman kuorman pappani autoon verraten, päästömääriltään vähäisemmin, energiatehokkaammin ja tiestöä vähemmän kuluttaen, kun suurempi pyörämäärä jakaa kuormaa tasaisemmin. Lapin asukkaat, kasvava matkailu ja tavaraliikenteen tarvitsema asianmukainen tiestö palvelee aluetta tässä tilanteessa tehokkaammin kuin junayhteys. HCT &ndash; yhdistelmillä voitaisiin kuljettaa myös liikenneviranomaisten ennakkoselvityksen mukaan tiekuljetukset aiempaa edullisemmin. </p><p>&nbsp;</p><p>Toimiva tieverkko Lapissa on tällä hetkellä välttämätön. Jäämeren yhteyttä suunniteltaessa on syytä tarkastella myös tavaraliikenteen toteuttamista kumipyörillä, kuten nytkin, jolloin investointi olisi helpommin perusteltavissa, nopeampi toteuttaa ja palvelultaan laajempia käyttäjämääriä hyödyntävä. HCT &ndash; ajoneuvot eivät vaadi sinänsä suuria muutoksia teihin, kunhan olemassa oleva tieverkko on kunnossa ja siltojen kantavuudet huomioitu. Kuljetusyrityksiä on jo Lapissa valmiina, jonka myötä alueen työllisyys parantuisi. Kustannuksiltaan tarvittavat muutokset ovat todennäköisesti murto-osa ratarakentamisen vastaavista.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun siis jälleen kerran selvitetään Jäämeren radan kustannuksia, olisi syytä selvittää myös tiekuljetusvaihtoehto. Samaan voisi liittää myös tietoliikenneyhteyksien parantamisen, jolloin Lapin asema arktisessa yhteisössä vahvistuisi entisestään. Mikään ei estä jatkamasta Jäämeren radan selvittelyä, Suomen 200 &ndash; vuotisjuhlassa voi olla jo selvitys valmiina ja hankkeen oikeustaistelut käyty. Nopeampana vaihtoehtona olisi mahdollisuus toteuttaa tieverkoston uudistaminen, jolloin Lappi hyötyisi myös osaltaan arktisen alueen henkilö- ja tavaravirroista. &nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

 

Yhtä varmasti kuin vuodenajat Lapissa vaihtuvat, nousee säännöllisin väliajoin esiin keskustelu ratayhteyden rakentamisesta Jäämerelle. Keskustelu on jatkunut eri yhteyksissä jo noin 100 vuotta, joten mistään uudesta ideasta ei ole kyse. Viimeisimpinä käänteinä on loppukesän liikenneministeriön käynnistämä kannattavuusselvitys yhdessä Norjan liikenneviranomaisten kanssa Jäämeren radan kannattavuudesta.

 

Esillä on yhä vuonna 2013 esitetyt vaihtoehdot Suomesta Jäämerelle: rata Sallasta Murmanskiin, Rovaniemi – Sodankylä – Kirkkoniemi – reitti, tai Skibotniin menevä rata.

 

Maailmantalouden kasvu laittaa valtiot miettimään kustannustehokkaita reittejä tavaraliikenteelle. Kiina on jo linjannut tavoitteensa uudesta Silkkitiestä, joka kulkisi lähinnä Keski-Aasian kautta Eurooppaan. Jäämeren radan tavoitteena on saada hyöty Koillisväylän meriliikenteestä, kuljettamalla tavaraa Norjan satamista eteenpäin. 

 

Minulla ei ole aavistustakaan siitä, paljonko junaradan rakentaminen maksaa. Epäilen että sen vetäminen läpi Lapin erämaiden ei ole halpaa. Jos sitä päästään edes ylipäätään koskaan rakentamaan. On nimittäin selvää, että riippumatta siitä mikä linjauksista valitaan, käynnistyy valituskierre, joka vie vuosia ja vuosikymmeniä. Edellyttäen siis, että saadaan edes Lapissa yksimielinen päätös reitistä, jota sitten yhdessä viedään eteenpäin. Junaradan vetäminen poronhoitoalueelle luonnonpuistojen läheisyyteen ja ympäristöä rasittaen herättää voimakkaita tunteita. Vaikka luvat olisivat jo kädessä ja reitti piirretty karttaan, on investointi niin suuri, että sen kannattavuus on negatiivinen vuosikausia. Koillisväylän todellinen hyödyntäminenkin vie ainakin 20 vuotta, ennen kuin tavaravirrat ovat laskennallisesti kannattavuus huomioiden merkittäviä.

 

Koska yhteys Jäämerelle täytyy kuitenkin saada toteutettua nykyistä paremmin, jotta meillä olisi edes edellytyksiä päästä osille Koillisväylän tavaravirroista, kääntäisin katseet tieverkon kehittämiseen. Ajatus ei ole minun, sitä ovat esittäneet jo monet muutkin, mutta selvitystä asia vaatii.

Tiet Lappiin on jo linjattu, niiden kunto vain on vaihteleva. Yhteistyössä lähinnä Norjan kanssa olisi mahdollista parantaa olemassa oleva tieverkko niin, että siitä saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. Koillisväylän kuljetusten määränpää on lähinnä kuitenkin Keski-Eurooppa, joten konttialukset suuntaavat suurelta osin Euroopan suuriin satamiin. En pidä uskottavana vaihtoehtoa, että alukset pysähtyisivät Norjan satamiin, jos lasti on tarkoitettu esimerkiksi Saksan kemianteollisuuden raaka-aineeksi.

 

Kuljetuskalusto on muuttunut radikaalisti siitä, kun oma pappani ajeli pienellä kuorma-autollaan Liinahamarin reitillä 1930 – luvun loppupuolella. Nykyiset HCT – ajoneuvot (High Capacity Transport) kuljettavat noin kymmenen kertaa suuremman kuorman pappani autoon verraten, päästömääriltään vähäisemmin, energiatehokkaammin ja tiestöä vähemmän kuluttaen, kun suurempi pyörämäärä jakaa kuormaa tasaisemmin. Lapin asukkaat, kasvava matkailu ja tavaraliikenteen tarvitsema asianmukainen tiestö palvelee aluetta tässä tilanteessa tehokkaammin kuin junayhteys. HCT – yhdistelmillä voitaisiin kuljettaa myös liikenneviranomaisten ennakkoselvityksen mukaan tiekuljetukset aiempaa edullisemmin.

 

Toimiva tieverkko Lapissa on tällä hetkellä välttämätön. Jäämeren yhteyttä suunniteltaessa on syytä tarkastella myös tavaraliikenteen toteuttamista kumipyörillä, kuten nytkin, jolloin investointi olisi helpommin perusteltavissa, nopeampi toteuttaa ja palvelultaan laajempia käyttäjämääriä hyödyntävä. HCT – ajoneuvot eivät vaadi sinänsä suuria muutoksia teihin, kunhan olemassa oleva tieverkko on kunnossa ja siltojen kantavuudet huomioitu. Kuljetusyrityksiä on jo Lapissa valmiina, jonka myötä alueen työllisyys parantuisi. Kustannuksiltaan tarvittavat muutokset ovat todennäköisesti murto-osa ratarakentamisen vastaavista.

 

Kun siis jälleen kerran selvitetään Jäämeren radan kustannuksia, olisi syytä selvittää myös tiekuljetusvaihtoehto. Samaan voisi liittää myös tietoliikenneyhteyksien parantamisen, jolloin Lapin asema arktisessa yhteisössä vahvistuisi entisestään. Mikään ei estä jatkamasta Jäämeren radan selvittelyä, Suomen 200 – vuotisjuhlassa voi olla jo selvitys valmiina ja hankkeen oikeustaistelut käyty. Nopeampana vaihtoehtona olisi mahdollisuus toteuttaa tieverkoston uudistaminen, jolloin Lappi hyötyisi myös osaltaan arktisen alueen henkilö- ja tavaravirroista.   

 

 

 

]]>
0 http://merjavilmil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243950-jaameren-rata-ei-ole-ainoa-yhteysvaihtoehto#comments Jäämeren ratahanke Kuljetus Lappi Logistiikka Thu, 05 Oct 2017 10:23:49 +0000 Merja Vilmilä http://merjavilmil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243950-jaameren-rata-ei-ole-ainoa-yhteysvaihtoehto
Hinnalla millä hyvänsä http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243035-hinnalla-milla-hyvansa <p>Vuonna 1987 tein ensimmäisen matkani Lappiin. Tunturit tekivät 10-vuotiaaseen tyttöön lähtemättömän vaikutuksen ja siitä saakka olen käynyt pohjoisessa lähes joka vuosi, vaikka matkaa Varsinais-Suomesta kertyy yli 1000 kilometriä.&nbsp;</p><p>Ylläksen kupeeseen suunnitellaan jälleen uutta kaivosta. Kaivoshanketta vastustavat erityisesti alueen matkailijat ja matkailuyrittäjät, mutta kunnanjohtaja ja ilmeisesti merkittävä osa kuntapäättäjistä on hankkeen kannalla. Vaikka sen nettovaikutukset työpaikkoihin ovat tutkimusten mukaan negatiiviset, palkkatulot ja kunnan verotulot seudulla kasvaisivat.&nbsp;</p><p>Jo Talvivaarassa koetun esimerkin mukaisesti kaivostoimintaa käynnistävän yrityksen suhtautuminen ympäristövaikutuksiin vaikuttaa olevan melko ylimielistä ja ylimalkaista. Ympäristölupaprosesseja erilaisissa organisaatioissa hyvin läheltä tarkastelleena, yrityksillä ei välttämättä ole mitään ymmärrystä omista ympäristövaikutuksistaan. Osaaminen ostetaan raporttien muodossa muualta.</p><p>Ympäristölupaprosessin toinen pää, viranomaiset, eivät hekään täyttä luottamusta ansaitse. Kaivoshanke on aina niin valtava kokonaisuus, ettei edes aiemman kokemuksen nojalla sen todellisia vaikutuksia osaa välttämättä arvioida kukaan. Saati simuloida tilannetta, jossa jokin osa-alue pettää.&nbsp;</p><p><a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005372069.html?share=4d823900af0891365cdb6ad96c1b923d">Helsingin Sanomien</a> (18.9.) artikkelin mukaan matkailuyrittäjät, kunnan ja alueen edustajat sekä kaivosyhtiö eivät mahdu enää samaan pöytään.&nbsp;Suomessa on varsin huonot perinteet käydä kansalaiskeskustelua aktiivisesti, saati hyödyntää aktiivisten toimijoiden osaamista ja heidän hankkimaansa tietoa.&nbsp;</p><p>Riippumatta siitä, mitkä ovat kaivoksen todelliset ympäristövaikutukset tai oletetut taloudelliset seuraukset, on muistettava ainutlaatuisen ja toisaalta huikeaa potentiaalia sisältävään luontokohteeseen liittyvät mielikuvat.&nbsp;</p><p>Matkailija ei suinkaan perehdy ympäristölupa-asiakirjoihin. Matkailija ei tee matkustuspäätöstään sen perusteella, jäävätkö ympröivään luontoon lasketut päästöt alle sallittujen raja-arvojen. Matkailija perustaa päätöksensä ainoastaan ja vain mielikuviin. Ja kun mielikuva muuttuu negatiiviseksi, matkaa ei kyseiseen kohteeseen enää tehdä. Tämän riskin vallitessa ei myöskään matkailupalveluihin investoijat halua rahojaan kyseiseen kohteeseen käyttää.</p><p>Suomi kuitenkin uskoo vielä kirkkoakin lujemmin teollisuuteen. Ja mitä peremmällä ollaan jalostusprosessin alkupäässä, sitä vankempaa on usko sen erinomaisuuteen, välttämättömyyteen. Näin siitä huolimatta, että maailman koulutetuimman kansan pitäisi ensisijaisesti panostaa osaamistaan jalostusasteeltaan alkutuontantoa huomattavasti korkeampiin tuotteisiin ja palveluihin.&nbsp;</p><p>Matkailu on vielä monen mielissä &quot;toisten paitojen pesemistä&quot;, joka ei Kekkosen aikaisten uskomustemme mukaan tätä kansakuntaa pelasta. Samaan aikaan sentään teollisuutemme on ottanut aimoaskeleita palveluiden kehittämiseksi, mutta kaiken ytimessä pitäisi lopulta kuitenkin olla tuote. Ja mitä suuremmassa yksikössä tuotteita tehdään, sen parempi meille. Pk-yrityksillä on sija Suomen majatalossa vain laman synkimpinä hetkinä. Nyt emme enää elä lamassa ja niinpä pienyrittäjät saavat sinnitellä oman onnensa nojassa, kunnes maailmatalous taas heilahtaa uuteen asentoon.&nbsp;</p><p>Ylläs-Pallaksen kansallispuiston matkailupotentiaali on käsittämättömän suuri. Maailmanpolitiikan epävakaus, massakohteiden turvattomuus, ilmansaasteet, ihmismassat ja melu ovat niin monen arkipäivää, että hiljaisuudesta, puhtaudesta ja kauneudesta ollaan valmiita maksamaan aina vaan suurempia summia. Ilmastonmuutos taas tahollaan vähentää etenkin talvimatkailuun soveltuvien kohteiden määrää, mikä ollaan esimerkiksi useissa Alppikohteissa saatu jo karvaasti kokea.&nbsp;</p><p>Ilman ainoatakaan teknokraattista, pragmaattista järkiperustetta voidaan todeta, että kaivosta ei pidä missään tapauksessa rakentaa Ylläksen kylkeen. Tärkeimmät asiat nimittäin näkee sydämellään, kuten legendaarinen Pikku Prinssi filosofiassaan toteaa. Mutta vaikka ei uskoisi Pikku Prinssin ajatuksiin, niitä teknokraattisen järkeviäkin perusteluita kaivoksen estämiseksi löytyy lukemattomia. Ja ehkä tärkein niistä on se, että kaivos synnyttänee 300 työpaikkaa, matkailu- ja elämysteollisuuden mahdollisuudet ovat kymmenkertaiset.&nbsp;</p><p>Kysymys kuuluu, kääntyykö Suomi ja sen yksi suurimmista matkailu- ja elämysjalokivistä yhä syvemmälle teollisen aikakauden alkuhämäriin vai aiommeko me siirtyä muun Euroopan mukana palvelutalouden ja elämysteollisuuden aikakaudelle? </p><p>Toivon todella, että voin kääntää jatkossakin katseeni Yllästunturilla mihin tahansa ilmansuuntaan ja nähdä ainoastaan upeaa, puhdasta Lapin luontoa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuonna 1987 tein ensimmäisen matkani Lappiin. Tunturit tekivät 10-vuotiaaseen tyttöön lähtemättömän vaikutuksen ja siitä saakka olen käynyt pohjoisessa lähes joka vuosi, vaikka matkaa Varsinais-Suomesta kertyy yli 1000 kilometriä. 

Ylläksen kupeeseen suunnitellaan jälleen uutta kaivosta. Kaivoshanketta vastustavat erityisesti alueen matkailijat ja matkailuyrittäjät, mutta kunnanjohtaja ja ilmeisesti merkittävä osa kuntapäättäjistä on hankkeen kannalla. Vaikka sen nettovaikutukset työpaikkoihin ovat tutkimusten mukaan negatiiviset, palkkatulot ja kunnan verotulot seudulla kasvaisivat. 

Jo Talvivaarassa koetun esimerkin mukaisesti kaivostoimintaa käynnistävän yrityksen suhtautuminen ympäristövaikutuksiin vaikuttaa olevan melko ylimielistä ja ylimalkaista. Ympäristölupaprosesseja erilaisissa organisaatioissa hyvin läheltä tarkastelleena, yrityksillä ei välttämättä ole mitään ymmärrystä omista ympäristövaikutuksistaan. Osaaminen ostetaan raporttien muodossa muualta.

Ympäristölupaprosessin toinen pää, viranomaiset, eivät hekään täyttä luottamusta ansaitse. Kaivoshanke on aina niin valtava kokonaisuus, ettei edes aiemman kokemuksen nojalla sen todellisia vaikutuksia osaa välttämättä arvioida kukaan. Saati simuloida tilannetta, jossa jokin osa-alue pettää. 

Helsingin Sanomien (18.9.) artikkelin mukaan matkailuyrittäjät, kunnan ja alueen edustajat sekä kaivosyhtiö eivät mahdu enää samaan pöytään. Suomessa on varsin huonot perinteet käydä kansalaiskeskustelua aktiivisesti, saati hyödyntää aktiivisten toimijoiden osaamista ja heidän hankkimaansa tietoa. 

Riippumatta siitä, mitkä ovat kaivoksen todelliset ympäristövaikutukset tai oletetut taloudelliset seuraukset, on muistettava ainutlaatuisen ja toisaalta huikeaa potentiaalia sisältävään luontokohteeseen liittyvät mielikuvat. 

Matkailija ei suinkaan perehdy ympäristölupa-asiakirjoihin. Matkailija ei tee matkustuspäätöstään sen perusteella, jäävätkö ympröivään luontoon lasketut päästöt alle sallittujen raja-arvojen. Matkailija perustaa päätöksensä ainoastaan ja vain mielikuviin. Ja kun mielikuva muuttuu negatiiviseksi, matkaa ei kyseiseen kohteeseen enää tehdä. Tämän riskin vallitessa ei myöskään matkailupalveluihin investoijat halua rahojaan kyseiseen kohteeseen käyttää.

Suomi kuitenkin uskoo vielä kirkkoakin lujemmin teollisuuteen. Ja mitä peremmällä ollaan jalostusprosessin alkupäässä, sitä vankempaa on usko sen erinomaisuuteen, välttämättömyyteen. Näin siitä huolimatta, että maailman koulutetuimman kansan pitäisi ensisijaisesti panostaa osaamistaan jalostusasteeltaan alkutuontantoa huomattavasti korkeampiin tuotteisiin ja palveluihin. 

Matkailu on vielä monen mielissä "toisten paitojen pesemistä", joka ei Kekkosen aikaisten uskomustemme mukaan tätä kansakuntaa pelasta. Samaan aikaan sentään teollisuutemme on ottanut aimoaskeleita palveluiden kehittämiseksi, mutta kaiken ytimessä pitäisi lopulta kuitenkin olla tuote. Ja mitä suuremmassa yksikössä tuotteita tehdään, sen parempi meille. Pk-yrityksillä on sija Suomen majatalossa vain laman synkimpinä hetkinä. Nyt emme enää elä lamassa ja niinpä pienyrittäjät saavat sinnitellä oman onnensa nojassa, kunnes maailmatalous taas heilahtaa uuteen asentoon. 

Ylläs-Pallaksen kansallispuiston matkailupotentiaali on käsittämättömän suuri. Maailmanpolitiikan epävakaus, massakohteiden turvattomuus, ilmansaasteet, ihmismassat ja melu ovat niin monen arkipäivää, että hiljaisuudesta, puhtaudesta ja kauneudesta ollaan valmiita maksamaan aina vaan suurempia summia. Ilmastonmuutos taas tahollaan vähentää etenkin talvimatkailuun soveltuvien kohteiden määrää, mikä ollaan esimerkiksi useissa Alppikohteissa saatu jo karvaasti kokea. 

Ilman ainoatakaan teknokraattista, pragmaattista järkiperustetta voidaan todeta, että kaivosta ei pidä missään tapauksessa rakentaa Ylläksen kylkeen. Tärkeimmät asiat nimittäin näkee sydämellään, kuten legendaarinen Pikku Prinssi filosofiassaan toteaa. Mutta vaikka ei uskoisi Pikku Prinssin ajatuksiin, niitä teknokraattisen järkeviäkin perusteluita kaivoksen estämiseksi löytyy lukemattomia. Ja ehkä tärkein niistä on se, että kaivos synnyttänee 300 työpaikkaa, matkailu- ja elämysteollisuuden mahdollisuudet ovat kymmenkertaiset. 

Kysymys kuuluu, kääntyykö Suomi ja sen yksi suurimmista matkailu- ja elämysjalokivistä yhä syvemmälle teollisen aikakauden alkuhämäriin vai aiommeko me siirtyä muun Euroopan mukana palvelutalouden ja elämysteollisuuden aikakaudelle?

Toivon todella, että voin kääntää jatkossakin katseeni Yllästunturilla mihin tahansa ilmansuuntaan ja nähdä ainoastaan upeaa, puhdasta Lapin luontoa. 

]]>
4 http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243035-hinnalla-milla-hyvansa#comments Kaivosala Lappi Matkailu Teollisuus Ympäristö Mon, 18 Sep 2017 08:14:40 +0000 Sanna Vauranoja http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243035-hinnalla-milla-hyvansa