Donald Trump http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/154187/all Tue, 15 Jan 2019 12:09:33 +0200 fi Trump protektionismin puolesta vapaakauppaa vastaan http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267646-trump-protektionismin-puolesta-vapaakauppaa-vastaan <p>Presidentti Donald Trumpin kaoottisen hallinnon aikana ei voi olla pohtimatta hänen edeltäjiensä jättämää perintöä ja presidenttiyden arvostusta. Viime aikoina erityisesti edellinen republikaanipresidentti George W. Bush on ollut mielessä, sillä nyt tammikuussa tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun hän jätti Valkoisen talon.</p><p>Bushin presidenttikausilla konservatiiviset haukat ottivat vallan hallinnossa syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen ja terrorismin vastainen sota tuli hallitsemaan hänen presidenttiyttään. Sodasta aiheutuneet ongelmat, Patriot Act, Guantanamo, Irak, hurrikaani Katrina ja lopulta vuoden 2008 talouskriisi tulivat tahraamaan Bushin maineen presidenttinä.</p><p>Vallanvaihdon hetkellä George W. Bush arvioitiin yhdeksi Yhdysvaltain historian huonoimmista presidenteistä, jopa huonommaksi kuin James Buchanan, jonka politiikka ajoi maan lopulta sisällissotaan. Hänen kautensa päättyessä kuviteltiin, ettei Yhdysvaltoihin valittaisi yhtä huonoa presidenttiä. Sitten tuli vuosi 2017.</p><p><strong>Jäähyväispuheen sanoma</strong></p><p>Päivälleen kymmenen vuotta sitten George W. Bush ilmestyi viimeisen kerran amerikkalaisten eteen Yhdysvaltain presidenttinä. <a href="http://www.youtube.com/watch?v=g-NKlEKmcX8">Viisitoistaminuuttia kestäneessä jäähyväispuheessa </a>hän lähetti viestin sekä amerikkalaisille, että Republikaaniselle puolueelle avoimuuden ja yhteistyön puolesta.</p><p>Bushin sanomaa on syytä verrata nykyisen presidentin harjoittamaan politiikkaan, varsinkin mitä tulee hallinnon maahanmuuttolinjauksiin, että tulli- ja kauppapolitiikkaan. Jäähyväispuheessaan presidentti Bush totesi, että: <em>&rdquo;Meidän on jatkettava sitoutumista maailmaan luottamuksella ja selkeällä tarkoituksella. Ulkomaisten uhkien edessä on houkuttelevaa etsiä turvallisuutta kääntymällä sisäänpäin. Meidän kuitenkin täytyy hylätä isolationismi ja sen kumppani, protektionismi. Vetäytyminen rajojemme taakse ainoastaan lisäisi turvattomuutta.&rdquo;</em></p><p>Vaikka globalisaatio oli siirtänyt teollisuutta pois Yhdysvalloista niin kuitenkin kansainvälisestä kaupasta ja esteiden purkamisesta oli seurannut arvonnousua, joka näkyi amerikkalaisten yritysten kannattavuuden vahvistumisena. Nykyisen presidentinkaudella protektionismin on nähty kenties tuovan lyhyellä aikavälillä etuja mutta pitkälläaikavälillä se tulee heikentämään Yhdysvaltain taloutta.</p><p>Jäähyväispuheessaan presidentti Bush puhui myös&nbsp;maan avoimuuden puolesta todetessaan &rdquo;Tämä on kansakunta, joka inspiroi siirtolaisia riskeeraamaan kaikkensa vapauden vuoksi. Tämä on kansakunta, jossa kansalaiset esiintyvät rauhallisena vaikeuksien aikana ja myötätuntoisina kärsimysten hetkillä.&rdquo; Vaikea kuvitella vastaavia lausahduksia nykyisen presidentin puheisiin.</p><p>George W. Bush vielä toisti varoituksen protektionismin vaaroista pitäessään viimeistä<a href="http://www.youtube.com/watch?v=ZZkKTTZuxO8"> lehdistötilaisuutta </a>vallanvaihdon alla&nbsp;ja katsoi vapaakaupan tuovan enemmän hyötyjä kuin haittoja tavalliselle amerikkalaiselle:</p><p><em>&ldquo;Toivon, että yleinen trendi on protektionismia vastaan. Minulle oli pettymys kolmen vapaakauppasopimuksen kaatuminen kongressissa [&hellip;] Olen huolestunut protektionismista. Taloudellisesti vaikeina aikoina on houkuttelevaa sanoa, että rakennettaan vain esteet ja suojellaan omaamme eikä kilpailla. [&hellip;] Olisi erittäin suuri virhe, jos meistä tulisi protektionistisen kansakunta. [&hellip;] on tärkeää muistuttaa ihmisille vapaan ja reilun kaupan eduista, eduista omille työntekijöillemme, eduista ulkomaiden työntekijöille ja eduista, joita tulee siitä, kun kannustamme kehitykseen ja autamme nostamaan ihmisiä pois köyhyydestä. [&hellip;] Olen toiveikas, ettei maamme lipsu protektionistisen politiikan tielle.&rdquo;</em></p><p>Bushin jättämää perintöä ja ohjeita ei kuunneltu tai ei haluttu kuunnella republikaanien piirissä. Sen sijaan, että puolue olisi avautunut ja muuttanut linjaansa esim. vähemmistöjä kohtaan,&nbsp;se ryhtyi vastustamaan Barack Obaman politiikkaa kääntymällä entistä valkoisempaan suuntaan. Tämä nähtiin viimeistään vuoden 2010 välivaaleissa, joissa äärikonservatiivisen Teekutsu-liikkeen avulla republikaanit ottivat murskavoiton demokraateista.</p><p>Perinteisen avoimen siirtolaispolitiikan hylkäminen siirtyi hyvin nopeasti myös kauppapolitiikkaan, jossa oman tuotannon suojeleminen laitettiin yhteistyön edelle.&nbsp;Varsinkin nyt presidentti Trumpin kaudella on nähty, ettei Amerikka ensin &ndash; politiikka palvele Yhdysvaltain etua vaan on eristänyt sen kansainvälisestä yhteistyöstä. Maan arvovalta sekä johtajuus on romahtanut ja kauppapolitiikassa kauppasotien mahdollisuus on todellinen uhka useilla rintamilla.&nbsp;Epävarmuus on jo nyt&nbsp;heikentänyt amerikkalaisen maatalouden sekä valmistusteollisuuden kannattavuutta, eli niiden väestöryhmien asemaa jotka vahvimmin tukivat Donald Trumpin tietä Valkoiseen taloon.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentti Donald Trumpin kaoottisen hallinnon aikana ei voi olla pohtimatta hänen edeltäjiensä jättämää perintöä ja presidenttiyden arvostusta. Viime aikoina erityisesti edellinen republikaanipresidentti George W. Bush on ollut mielessä, sillä nyt tammikuussa tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun hän jätti Valkoisen talon.

Bushin presidenttikausilla konservatiiviset haukat ottivat vallan hallinnossa syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen ja terrorismin vastainen sota tuli hallitsemaan hänen presidenttiyttään. Sodasta aiheutuneet ongelmat, Patriot Act, Guantanamo, Irak, hurrikaani Katrina ja lopulta vuoden 2008 talouskriisi tulivat tahraamaan Bushin maineen presidenttinä.

Vallanvaihdon hetkellä George W. Bush arvioitiin yhdeksi Yhdysvaltain historian huonoimmista presidenteistä, jopa huonommaksi kuin James Buchanan, jonka politiikka ajoi maan lopulta sisällissotaan. Hänen kautensa päättyessä kuviteltiin, ettei Yhdysvaltoihin valittaisi yhtä huonoa presidenttiä. Sitten tuli vuosi 2017.

Jäähyväispuheen sanoma

Päivälleen kymmenen vuotta sitten George W. Bush ilmestyi viimeisen kerran amerikkalaisten eteen Yhdysvaltain presidenttinä. Viisitoistaminuuttia kestäneessä jäähyväispuheessa hän lähetti viestin sekä amerikkalaisille, että Republikaaniselle puolueelle avoimuuden ja yhteistyön puolesta.

Bushin sanomaa on syytä verrata nykyisen presidentin harjoittamaan politiikkaan, varsinkin mitä tulee hallinnon maahanmuuttolinjauksiin, että tulli- ja kauppapolitiikkaan. Jäähyväispuheessaan presidentti Bush totesi, että: ”Meidän on jatkettava sitoutumista maailmaan luottamuksella ja selkeällä tarkoituksella. Ulkomaisten uhkien edessä on houkuttelevaa etsiä turvallisuutta kääntymällä sisäänpäin. Meidän kuitenkin täytyy hylätä isolationismi ja sen kumppani, protektionismi. Vetäytyminen rajojemme taakse ainoastaan lisäisi turvattomuutta.”

Vaikka globalisaatio oli siirtänyt teollisuutta pois Yhdysvalloista niin kuitenkin kansainvälisestä kaupasta ja esteiden purkamisesta oli seurannut arvonnousua, joka näkyi amerikkalaisten yritysten kannattavuuden vahvistumisena. Nykyisen presidentinkaudella protektionismin on nähty kenties tuovan lyhyellä aikavälillä etuja mutta pitkälläaikavälillä se tulee heikentämään Yhdysvaltain taloutta.

Jäähyväispuheessaan presidentti Bush puhui myös maan avoimuuden puolesta todetessaan ”Tämä on kansakunta, joka inspiroi siirtolaisia riskeeraamaan kaikkensa vapauden vuoksi. Tämä on kansakunta, jossa kansalaiset esiintyvät rauhallisena vaikeuksien aikana ja myötätuntoisina kärsimysten hetkillä.” Vaikea kuvitella vastaavia lausahduksia nykyisen presidentin puheisiin.

George W. Bush vielä toisti varoituksen protektionismin vaaroista pitäessään viimeistä lehdistötilaisuutta vallanvaihdon alla ja katsoi vapaakaupan tuovan enemmän hyötyjä kuin haittoja tavalliselle amerikkalaiselle:

“Toivon, että yleinen trendi on protektionismia vastaan. Minulle oli pettymys kolmen vapaakauppasopimuksen kaatuminen kongressissa […] Olen huolestunut protektionismista. Taloudellisesti vaikeina aikoina on houkuttelevaa sanoa, että rakennettaan vain esteet ja suojellaan omaamme eikä kilpailla. […] Olisi erittäin suuri virhe, jos meistä tulisi protektionistisen kansakunta. […] on tärkeää muistuttaa ihmisille vapaan ja reilun kaupan eduista, eduista omille työntekijöillemme, eduista ulkomaiden työntekijöille ja eduista, joita tulee siitä, kun kannustamme kehitykseen ja autamme nostamaan ihmisiä pois köyhyydestä. […] Olen toiveikas, ettei maamme lipsu protektionistisen politiikan tielle.”

Bushin jättämää perintöä ja ohjeita ei kuunneltu tai ei haluttu kuunnella republikaanien piirissä. Sen sijaan, että puolue olisi avautunut ja muuttanut linjaansa esim. vähemmistöjä kohtaan, se ryhtyi vastustamaan Barack Obaman politiikkaa kääntymällä entistä valkoisempaan suuntaan. Tämä nähtiin viimeistään vuoden 2010 välivaaleissa, joissa äärikonservatiivisen Teekutsu-liikkeen avulla republikaanit ottivat murskavoiton demokraateista.

Perinteisen avoimen siirtolaispolitiikan hylkäminen siirtyi hyvin nopeasti myös kauppapolitiikkaan, jossa oman tuotannon suojeleminen laitettiin yhteistyön edelle. Varsinkin nyt presidentti Trumpin kaudella on nähty, ettei Amerikka ensin – politiikka palvele Yhdysvaltain etua vaan on eristänyt sen kansainvälisestä yhteistyöstä. Maan arvovalta sekä johtajuus on romahtanut ja kauppapolitiikassa kauppasotien mahdollisuus on todellinen uhka useilla rintamilla. Epävarmuus on jo nyt heikentänyt amerikkalaisen maatalouden sekä valmistusteollisuuden kannattavuutta, eli niiden väestöryhmien asemaa jotka vahvimmin tukivat Donald Trumpin tietä Valkoiseen taloon.    

]]>
0 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267646-trump-protektionismin-puolesta-vapaakauppaa-vastaan#comments Donald Trump George W. Bush Protektionismi Vapaakauppa Tue, 15 Jan 2019 10:09:33 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267646-trump-protektionismin-puolesta-vapaakauppaa-vastaan
Nepotismilla Maailmanpankin pääjohtajaksi? http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267485-nepotismilla-maailmanpankin-paajohtajaksi <p>Aina joskus meikäläinen vanha konnakin tulee lyödyksi ällikällä ja oikein kunnolla. Uutinen Yhdysvaltain presidentin tyttären ilmeisen vakavasti otettavasta mahdollisuudesta nousta Maailmanpankin pääjohtajaksi oli sellainen. Isänsä Donald Trumpin vaikutusvallan sanotaan asiassa olevan merkittävä, joten omaksi neuvonantajakseen nostamansa tyttären siirtyminen Maailmanpankin pomoksi on hyvinkin mahdollista.</p><p>Julkisuudessa on mainittu myös muutama muu nimi, jotka mieltäisin &quot;oikeiksi&quot; rahamaailman asiantuntijoiksi, jos kohta tytär-Trumpillakin on alalta oppia enemmän kuin tavallisen kauppaopiston käyneellä. Pahasti nepotismilta haiskahtaa kuitenkin, ei voi mitään.</p><p>&quot;Julkisuudessa Ivanka Trump on puhunut työssäkäyvien äitien toimeentulon puolesta, ja osittain siitä johtuen Donald Trump ajaa nyt presidenttinä Yhdysvaltoihin lastenhoitouudistusta, joka takaisi kuuden viikon palkallisen äitiysloman.&quot; (Wikipedia)</p><p>Ivanka Trumpilla näyttää olevan ajattelussaan myös sellaista sosialistista hapatusta, jota ei normaalisti republikaaneilta ole kuultu eikä nähty. Isänsä Donald purki heti presidentiksi päästyään Obaman läpi ajaman sairausvakuutuslain sisältöä, mutta on nyt tytär neuvonantajanaan taipunut jopa kuuden viikon palkallisen äitiysloman taakse.</p><p>On eri asia, että onko kyseessä vilpitön halu parantaa äitien asemaa, vaan onko tässä ketunhäntä kainalossa ajatellen seuraavia presidentinvaaleja. Trumpin kovin miehinen kannattajakunta saattaa seuraavissa vaaleissa olla naisten tuen tarpeessa jotta valinta varmistuisi ja tällä tavalla sitä voisi olla saatavissa. Tämä riippumatta siitä tuleeko Ivankasta pomo Maailmanpankkiin vai ei.</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/talous/a/8ee01073-d540-4126-b3e6-e7bcbd539680">https://www.iltalehti.fi/talous/a/8ee01073-d540-4126-b3e6-e7bcbd539680</a></p><p><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivanka_Trump">https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivanka_Trump</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aina joskus meikäläinen vanha konnakin tulee lyödyksi ällikällä ja oikein kunnolla. Uutinen Yhdysvaltain presidentin tyttären ilmeisen vakavasti otettavasta mahdollisuudesta nousta Maailmanpankin pääjohtajaksi oli sellainen. Isänsä Donald Trumpin vaikutusvallan sanotaan asiassa olevan merkittävä, joten omaksi neuvonantajakseen nostamansa tyttären siirtyminen Maailmanpankin pomoksi on hyvinkin mahdollista.

Julkisuudessa on mainittu myös muutama muu nimi, jotka mieltäisin "oikeiksi" rahamaailman asiantuntijoiksi, jos kohta tytär-Trumpillakin on alalta oppia enemmän kuin tavallisen kauppaopiston käyneellä. Pahasti nepotismilta haiskahtaa kuitenkin, ei voi mitään.

"Julkisuudessa Ivanka Trump on puhunut työssäkäyvien äitien toimeentulon puolesta, ja osittain siitä johtuen Donald Trump ajaa nyt presidenttinä Yhdysvaltoihin lastenhoitouudistusta, joka takaisi kuuden viikon palkallisen äitiysloman." (Wikipedia)

Ivanka Trumpilla näyttää olevan ajattelussaan myös sellaista sosialistista hapatusta, jota ei normaalisti republikaaneilta ole kuultu eikä nähty. Isänsä Donald purki heti presidentiksi päästyään Obaman läpi ajaman sairausvakuutuslain sisältöä, mutta on nyt tytär neuvonantajanaan taipunut jopa kuuden viikon palkallisen äitiysloman taakse.

On eri asia, että onko kyseessä vilpitön halu parantaa äitien asemaa, vaan onko tässä ketunhäntä kainalossa ajatellen seuraavia presidentinvaaleja. Trumpin kovin miehinen kannattajakunta saattaa seuraavissa vaaleissa olla naisten tuen tarpeessa jotta valinta varmistuisi ja tällä tavalla sitä voisi olla saatavissa. Tämä riippumatta siitä tuleeko Ivankasta pomo Maailmanpankkiin vai ei.

https://www.iltalehti.fi/talous/a/8ee01073-d540-4126-b3e6-e7bcbd539680

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivanka_Trump

]]>
3 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267485-nepotismilla-maailmanpankin-paajohtajaksi#comments Donald Trump Ivanka Trump Maailmanpankki Sun, 13 Jan 2019 15:35:08 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267485-nepotismilla-maailmanpankin-paajohtajaksi
Trumpin pöyristyttävät nimitykset ympäristövirkoihin - miten Suomessa? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267389-trumpin-poyristyttavat-nimitykset-ymparistovirkoihin-miten-suomessa <p>Presidentti Trump jaksaa kohahduttaa twiiteillään ja monilla toimillaan. Taustalla kuitenkin tapahtuu myös todella kummallisia nimityksiä, joissa ei tunnu olevan mitään järkeä. Erityisesti ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt ovat olleet todella ihmeissään herran nimityksistä korkeisiin virkoihin viimeisen vuoden aikana. Ollaan nimitetty henkiöitä, joilla ei vaikuta olevan lainkaan kompetensseja kyseisiin johtotehtäviin. Näillä tullee olemaan merkittäviä vaikutuksia virastojen toimintaan ja painopisteisiin.</p><p><strong>Entinen hiililobbari Andrew Wheeler EPA:n johtoon (Environmental Protection Agency)</strong></p><p><a href="https://www.ecowatch.com/andrew-wheeler-epa-2625606967.html?utm_campaign=RebelMouse&amp;socialux=facebook&amp;share_id=4303202&amp;utm_medium=social&amp;utm_content=EcoWatch&amp;utm_source=facebook&amp;fbclid=IwAR24ys4v_OdLFoR352zlhaNqWgQCblxi7pKkr7JeZbH3GJYU8XETOV6y0ZM">Ecowatch uutisoi</a> toissapäivänä kuinka entinen hiilialan lobbari Andrew Wheeler on nimetty virallisesti Yhdysvaltain Ympäristönsuojeluviraston EPA:n pääjohtajaksi. Brett Hartl Center for Biological Diversitystä totesikin nimityksestä:</p><p>&quot;<em>The only thing Wheeler is going to protect at the EPA is the profits of polluters. I&#39;m sure corporate board rooms will celebrate this nomination. But for anyone who drinks water, breathes air or cares about wildlife, this will be nothing but awful.</em>&quot;</p><p>Edellinen Trumpin nimittämä johtaja Scott Pruitt kerkesi olemaan hommassa jonkin verran yli vuoden ja hänenkin taustansa tehtävään olivat varsin kummalliset.</p><p><strong>Fish and Wildlife Servicen (FWS) johtoon Monsanton entinen lakimies Aurelia Skipwith</strong></p><p>Lokakuussa 2018 nimitettiin USA:n FWS:n johtoon Aurelia Skipwith, jolla ei ole juuri lainkaan kokemusta alueelta. The Center for Biological Diversity (CBD) kommentoi nimitystä:</p><p>&quot;<em>The <a href="https://www.biologicaldiversity.org/" target="_blank">Center for Biological Diversity</a> (CBD) told The Guardian it was unlikely that Skipwith would improve the situation, calling her &quot;utterly unqualified&quot; because she had no training in either <a href="http://www.ecowatch.com/tag/wildlife" target="_blank">wildlife</a> management or fisheries.</em>&quot;</p><p>Hän on aiemmin toiminyt yhdessä Monsantossa, joka on maailman suurimpia maataloudessa käytettyjen kasvien jalostajia sekä kasvinsuojeluaineiden tuottajia. Se on nimetty kahdenkymmenen maailman vihatuimman yhtiön joukkoon. Nimi tullee piakkoin katoamaan Bayerin ostettua yrityksen joku aika sitten.</p><p><strong>Suomessa hienovaraisempia poliittisia virkanimityksiä - viisivuotiskaudet yli vaalikauden käytössä</strong></p><p>Suomessa ei onneksi olla nähty yhtä pöyristyttäviä nimityksiä, mutta kyllä poliittiset ja erityisesti hyvävelijärjestelmään perustuvat nimitykset ovat vielä hengissä.</p><p>En ole tutkinut kuinka yleisesti korkeimpien virkamiesten ja johtajien nimitykset ovat aiemmin olleet viisivuotisia yli vaalikauden, mutta nyt ne ovat pistäneet silmääni. Kenties siksi, että moni nimitys menee lähelle vaalikauden loppua ja siten seurauksena seuraava hallitus ei voi uutta valita.</p><p>Hallitus on yhdistänyt monia virastoja ja toiminteita, jolloin samalla on ollut mahdollisuus nimittää uusi pääjohtaja virastolle.</p><p>Vuoden alusta perustetun Ruokaviraston johtoon valittiin johtaja Maaseutuvirastosta vaikka hallinnonalana Evira eli Elintarviketurvallisuusvirasto on huomattavati laajempi. Moni taho on esittänyt huolensa siitä, että maaseutupolitiikka ajaa ohi esimerkiksi eläinsuojelun uudessa virastossa. Pääjohtaja valittiin viisivuotiskaudeksi, joten vasta seuraavaa hallituksen jälkeen nimitetään uusi.</p><p>Ruokavaltuutettun virka ollaan päätetty perustaa ja siihen nimetään joku vielä tällä hallituskaudella. Jännityksellä odotan kuka tuohon hommaan valitaan ja millä taustalla. En yhtään ihmettelisi mikäli kyse on viisivuotiskaudesta.</p><p>Pientä ihmetystä herätti myös se, että STM laittoi soten kansliapäällikön viran hakuun jo vuotta ennen kuin nykyisen toimaika päättyy ensi hallituskaudella. Tavoitteena lienee varmistaa hallituspuolueille sopiva henkilö hommaan, ettei uusi hallitus pääse nimittämään omaa henkilöään.</p><p>Joulun ja uudenvuoden välipäivinä 2017 hallitus nimitti yhdistetyn Business Finlandin johtokunnan puheenjohtajaksi Pertti Korhosen, joka on Sipilän luottomies ja mm Elektrobitin entinen toimitusjohtaja. Herrojen yhteyksistä kirjoittelin tuolloin<a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249461-sipilan-luottomies-business-finlandin-johtokunnan-puheenjohtajaksi"> blogissani</a>, mutta muutoin nimityksestä ei kenties ajankohdan vuoksi käyty julkisuudessa mitään keskustelua.</p><p>Puheenjohtaja Korhonen ei muuten vuoden toimessa ollessaan ole ollut julkisuudessa lainkaan esittämässä näkemyksiään, mikä on aika erikoista. Kyseessä kuitenkin merkittävä vaikuttajapaikka.</p><p>Hänet valittiin myös juuri ennen joulua liikenteen ohjauksesta ja tiedonkeruusta vastaavan valtion erityistehtäväyhtiön, Traffic Management Finland Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi. Vaikuttaa hallituksen luottomieheltä.</p><p>Viime viikolla laitettiin myös Business Finlandin pääjohtajan paikka kiireellä hakuun, vaikka nykyisen pesti päättyy vasta 1.9.2019. Tavoitteena lienee, että nykyhallitus kerkeää nimityksen tekemään, vaikka homma tässäkin alkaa vasta seuraavalla hallituskaudella.</p><p>Oma veikkaukseni on, että tuosta vuoden Business Finlandin johtokunnan puheenjohtajana harjoitelleesta Pertti Korhosesta tulee yllättäen uusi pääjohtaja. Tehtävä on tietysti viisivuotinen ja sen alkaessa homma jatkuu niin pitkälle yli ensi halituskauden, ettei uusi hallitus pysty uutta nimittämään.</p><p>Oma lukunsa on tuo Vake, joka laitettiin kiireellä pystyyn hallituskauden alussa. Kuitenkaan se ei ole saanut oikein mitään aikaan ja organisaatiota ollaan vasta luomassa.</p><p>Kuten jo totesin, niin Suomessa ei onneksi ole niin pöyristyttäviä valintoja kuin jenkeissä ja ei voida sanoa, että henkilöt olisivat soveltumattomia tehtäväänsä. Kuitenkin jonkinlainen valintojen poliittisuus ja värittyneisyys on mielestäni nähtävissä selvästi.</p><p>Jään jännityksellä odottelemaan, millaisia nimityksiä vielä näemme hallituskauden loppumetreillä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentti Trump jaksaa kohahduttaa twiiteillään ja monilla toimillaan. Taustalla kuitenkin tapahtuu myös todella kummallisia nimityksiä, joissa ei tunnu olevan mitään järkeä. Erityisesti ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt ovat olleet todella ihmeissään herran nimityksistä korkeisiin virkoihin viimeisen vuoden aikana. Ollaan nimitetty henkiöitä, joilla ei vaikuta olevan lainkaan kompetensseja kyseisiin johtotehtäviin. Näillä tullee olemaan merkittäviä vaikutuksia virastojen toimintaan ja painopisteisiin.

Entinen hiililobbari Andrew Wheeler EPA:n johtoon (Environmental Protection Agency)

Ecowatch uutisoi toissapäivänä kuinka entinen hiilialan lobbari Andrew Wheeler on nimetty virallisesti Yhdysvaltain Ympäristönsuojeluviraston EPA:n pääjohtajaksi. Brett Hartl Center for Biological Diversitystä totesikin nimityksestä:

"The only thing Wheeler is going to protect at the EPA is the profits of polluters. I'm sure corporate board rooms will celebrate this nomination. But for anyone who drinks water, breathes air or cares about wildlife, this will be nothing but awful."

Edellinen Trumpin nimittämä johtaja Scott Pruitt kerkesi olemaan hommassa jonkin verran yli vuoden ja hänenkin taustansa tehtävään olivat varsin kummalliset.

Fish and Wildlife Servicen (FWS) johtoon Monsanton entinen lakimies Aurelia Skipwith

Lokakuussa 2018 nimitettiin USA:n FWS:n johtoon Aurelia Skipwith, jolla ei ole juuri lainkaan kokemusta alueelta. The Center for Biological Diversity (CBD) kommentoi nimitystä:

"The Center for Biological Diversity (CBD) told The Guardian it was unlikely that Skipwith would improve the situation, calling her "utterly unqualified" because she had no training in either wildlife management or fisheries."

Hän on aiemmin toiminyt yhdessä Monsantossa, joka on maailman suurimpia maataloudessa käytettyjen kasvien jalostajia sekä kasvinsuojeluaineiden tuottajia. Se on nimetty kahdenkymmenen maailman vihatuimman yhtiön joukkoon. Nimi tullee piakkoin katoamaan Bayerin ostettua yrityksen joku aika sitten.

Suomessa hienovaraisempia poliittisia virkanimityksiä - viisivuotiskaudet yli vaalikauden käytössä

Suomessa ei onneksi olla nähty yhtä pöyristyttäviä nimityksiä, mutta kyllä poliittiset ja erityisesti hyvävelijärjestelmään perustuvat nimitykset ovat vielä hengissä.

En ole tutkinut kuinka yleisesti korkeimpien virkamiesten ja johtajien nimitykset ovat aiemmin olleet viisivuotisia yli vaalikauden, mutta nyt ne ovat pistäneet silmääni. Kenties siksi, että moni nimitys menee lähelle vaalikauden loppua ja siten seurauksena seuraava hallitus ei voi uutta valita.

Hallitus on yhdistänyt monia virastoja ja toiminteita, jolloin samalla on ollut mahdollisuus nimittää uusi pääjohtaja virastolle.

Vuoden alusta perustetun Ruokaviraston johtoon valittiin johtaja Maaseutuvirastosta vaikka hallinnonalana Evira eli Elintarviketurvallisuusvirasto on huomattavati laajempi. Moni taho on esittänyt huolensa siitä, että maaseutupolitiikka ajaa ohi esimerkiksi eläinsuojelun uudessa virastossa. Pääjohtaja valittiin viisivuotiskaudeksi, joten vasta seuraavaa hallituksen jälkeen nimitetään uusi.

Ruokavaltuutettun virka ollaan päätetty perustaa ja siihen nimetään joku vielä tällä hallituskaudella. Jännityksellä odotan kuka tuohon hommaan valitaan ja millä taustalla. En yhtään ihmettelisi mikäli kyse on viisivuotiskaudesta.

Pientä ihmetystä herätti myös se, että STM laittoi soten kansliapäällikön viran hakuun jo vuotta ennen kuin nykyisen toimaika päättyy ensi hallituskaudella. Tavoitteena lienee varmistaa hallituspuolueille sopiva henkilö hommaan, ettei uusi hallitus pääse nimittämään omaa henkilöään.

Joulun ja uudenvuoden välipäivinä 2017 hallitus nimitti yhdistetyn Business Finlandin johtokunnan puheenjohtajaksi Pertti Korhosen, joka on Sipilän luottomies ja mm Elektrobitin entinen toimitusjohtaja. Herrojen yhteyksistä kirjoittelin tuolloin blogissani, mutta muutoin nimityksestä ei kenties ajankohdan vuoksi käyty julkisuudessa mitään keskustelua.

Puheenjohtaja Korhonen ei muuten vuoden toimessa ollessaan ole ollut julkisuudessa lainkaan esittämässä näkemyksiään, mikä on aika erikoista. Kyseessä kuitenkin merkittävä vaikuttajapaikka.

Hänet valittiin myös juuri ennen joulua liikenteen ohjauksesta ja tiedonkeruusta vastaavan valtion erityistehtäväyhtiön, Traffic Management Finland Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi. Vaikuttaa hallituksen luottomieheltä.

Viime viikolla laitettiin myös Business Finlandin pääjohtajan paikka kiireellä hakuun, vaikka nykyisen pesti päättyy vasta 1.9.2019. Tavoitteena lienee, että nykyhallitus kerkeää nimityksen tekemään, vaikka homma tässäkin alkaa vasta seuraavalla hallituskaudella.

Oma veikkaukseni on, että tuosta vuoden Business Finlandin johtokunnan puheenjohtajana harjoitelleesta Pertti Korhosesta tulee yllättäen uusi pääjohtaja. Tehtävä on tietysti viisivuotinen ja sen alkaessa homma jatkuu niin pitkälle yli ensi halituskauden, ettei uusi hallitus pysty uutta nimittämään.

Oma lukunsa on tuo Vake, joka laitettiin kiireellä pystyyn hallituskauden alussa. Kuitenkaan se ei ole saanut oikein mitään aikaan ja organisaatiota ollaan vasta luomassa.

Kuten jo totesin, niin Suomessa ei onneksi ole niin pöyristyttäviä valintoja kuin jenkeissä ja ei voida sanoa, että henkilöt olisivat soveltumattomia tehtäväänsä. Kuitenkin jonkinlainen valintojen poliittisuus ja värittyneisyys on mielestäni nähtävissä selvästi.

Jään jännityksellä odottelemaan, millaisia nimityksiä vielä näemme hallituskauden loppumetreillä.

 

]]>
7 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267389-trumpin-poyristyttavat-nimitykset-ymparistovirkoihin-miten-suomessa#comments Donald Trump Juha Sipilän hallitus Poliittiset virkanimitykset Rakenteellinen korruptio Ympäristönsuojelu Sat, 12 Jan 2019 10:54:53 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267389-trumpin-poyristyttavat-nimitykset-ymparistovirkoihin-miten-suomessa
Trump puhui omalle kannattajajoukolle http://manolishuuki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267173-trump-puhui-omalle-kannattajajoukolle <p>Seuraava teksi on analyysi Trumpin eilisestä televisiopuheesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti virkakautensa ensimmäisen julkisen puheen, mikä uutisoitiin suoraan hänen työhuoneestaan. Niin kutsutut Oval Office-puheita on pääsääntöisesti pidetty erilaisten katastrofien yhteydessä, jolloin presidentti on pyrkinyt puhuttelemaan kansaa kriisitilanteessa. Ronald Reagan mm. puhui kansalle syyskuussa 1983 Neuvostoliiton ammuttua alas Korean Airlinen lennon 007 ja Bill Clinton taas kertoi kansalle Daytonin rauhansopimuksen etenemisestä.</p><p>&nbsp;</p><p>Trumpin puhe sisälsi hyvinkin tutut teemat. Hän kävi läpi seikkaperäisesti Yhdysvaltain-Meksikon rajalle suunniteltua muuria ja perusteli asiaansa samoilla argumenteilla kuin vaalikampanjansa aikana. Trump pyrki myös suuntaamaan viestin demokraattien kannattajille vetoamalla tunteeseen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Tällöin hän mainitsi useita eri osavaltioita, joissa poliisi oli saanut surmansa laittomasti rajan ylittäneen rikollisen toimien seurauksena. Toisaalta hän myös kysyi retorisesti kansalaisilta, jos he hyväksyvät naapurustoissa turvallisuutta tuovia muureja kuitenkaan hylkäämättä ajatusta, että myös muurin ulkopuolella asuu hyviä ihmisiä niin, miksei muuria voitaisi edellä mainitun kuvauksen perusteella hyväksyä?<br /><br />Demokraattien puolella edustajainhuoneen (House of Representatives, HoS) puhemies <strong>Nancy Pelosi</strong> (edustaja San Fransiscosta) ja Senaatin vähemmistöjohtaja <strong>Chuck Schumer</strong> (Senaattori New Yorkin osavaltiosta) ilmaisivat omassa erillisessä tiedotustilaisuudessa, ettei rajamuurille ole tulossa rahoitusta liittovaltiota. Perusteluina he käyttivät sitä, ettei muuri sellaisenaan ole ainoa toimiva ratkaisu, vaan keinovalikoimat ovat tätä esitettyä ehdotusta laajemmat, joilla raja-alueen ongelmat voidaan ratkaista. Heidän mielestään Yhdysvaltain-Meksikon rajaturvallisuuden asiat voitaisiin hoitaa esimerkiksi lennokkivalvonnalla ja lisäämällä rajavartiolaitoksen (USBP) resursseja.</p><p>&nbsp;</p><p>Puhe oli tarkoituksenmukaisesti periamerikkalaisen tyylin mukaan tunteisiin vetoava. Trump rakensi yhteyttä kansalaisiin kertomalla aluksi traagisista tapahtumista rajalla ja mm. mainitsemalla vuodenvaihteessa kuolleen siirtolaislapsen puheessaan ja miten hänen esittämällä ratkaisuvaihtoehdolla olisi voitu estää laittomien rikollisten toiminta. Tätä kirjoittaessa useat faktantarkistajat mm. Washington Postissa ja muilla valtakunnantason kanavilla ovat toki huomauttaneet Trumpin puheen sisältäneen liioittelua laittomasti rajan ylittäneiden siirtolaisten määrästä, mikä on romahtanut murto-osaan 2000-luvun alkuvuosiin verrattuna . Toisaalta Yhdysvaltojen sisäpolitiikka on ollut koko historiansa aikana pitkälti mielikuvapolitiikkaa ja faktojen sekoitusta, mikä ei Yhdysvaltojen tapahtumia aktiivisesti seuraavaa yllätä. Trumpin puheet menevät siis muunnellun totuuden piikkiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Oleellisin huomio Trumpin puheista kannattaa tehdä siihen liittyen, miten tämä sisäpoliittinen kiista jatkuu lähitulevaisuudessa. Yhdysvaltain poliittisessa järjestelmässä toimii perustuslakien kautta säädelty niin kutsuttu Checks and Balances -järjestelmä, mikä vastaa vallan kolmijako-oppia. Edustajainhuoneella (alahuone) on sodanjulistamisen oikeutus ja tämä parlamentin huone päättää liittovaltion budjetista. Senaatti on ns. kokeneempien poliitikkojen ylähuone, missä senaattorit ovat pääsääntöisesti olleet kompromissihakuisempia, koska yleinen käytäntö on ollut 60-40 vaatimus äänestyksissä (senaatissa on 100 jäsentä, 2 per jokainen osavaltio). Tämä käytäntö on siis suosinut niin kutsuttua bi-partisan -politiikkaa, missä konsensusta haetaan Yhdysvaltain kaksipuoluejärjestelmässä puoluerajojen yli.</p><p>&nbsp;</p><p>Trumpin muurivaatimus on toki ruohonjuuritasolla suosittu, mutta Washingtonissa epäsuosittu. Trump ei saanut muurilleen rahaa republikaanien valtakautena 2017-2018, milloin republikaaneilla oli riittävä enemmistö molemmissa huoneissa. Yleinen nyrkkisääntö on se, että Yhdysvaltojen puolueet eivät ole samanlaisia sisältäpäin katsottuna: New Yorkin republikaani saattaa olla yhtä liberaali kuin Kalifornian demokraatti ja Teksasin demokraatti yhtä konservatiivinen kuin Keskilännen republikaani. Muurille ei siis tullut riittävästi tukea edustajainhuoneessa, missä republikaaneilla oli yli 20 paikan enemmistö ennen tämän vuoden alkua. Demokraattien voitto marraskuun alussa 2018 muutti asetelmia niin, ettei muurille ole siis tulossa missään tilanteessa rahaa, ehkä vuoden 2021 alussa, jos republikaanit säilyttävät enemmistönsä senaatissa ja saavat edustajainhuoneen takaisin syksyn 2020 vaaleissa. Trump tosin tarvinnee muurin jo nyt, koska se on ollut hänen keskeinen vaalilupauksensa ja kenttä on vaatinut sitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Ennustan seuraavaa muurikiistan ympärillä: Trump joutuu perääntymään, koska Checks and Balancen kiertäminen mediassa mainitulla kansallisen hätätilan julistamisella on sellainen äärikeino, jota ei ole tavattu käyttää sisäpoliittisissa kysymyksissä. Siihen turvautuessaan hän voi siirtää rahoitusta asevoimien rakennusbudjetista muihin kansallista turvallisuutta määrittäviin kohteisiin, mikä tietysti tarkoittaisi&nbsp; tässä tapauksessa rajamuuria. Toisaalta valtiohallinnon osittainen sulku koskee tälläkin hetkellä mm. ulkoministeriötä, rannikkovartiostoa, valtionvarainministeriön vero-osastoa (IRS), liittovaltion poliisia FBI:tä, huumevirastoa (DEA) ja kotimaan turvallisuuden virastoa. Lähes 800&nbsp;000 työntekijää tekee parhaillaan töitä ilman palkanmaksua ja seuraava palkanmaksupäivä tulevana perjantaina voi aiheuttaa julkisuustappioita Trumpille. Olettanen esimerkiksi joidenkin valtion työntekijöiden antavan haastatteluja medioille, jolloin yleinen kansalaismielipide kääntyy työntekijöiden taakse, eikä Trumpille.</p><p>&nbsp;</p><p>Häviäjiä on lopulta molemmissa kiistan osapuolissa: Demokraatit syyttävät maksamattomista palkoista taipumatonta Trumpia. Presidentti puolestaan syyttää demokraatteja valtion turvallisuuden ja rajaturvallisuuden vaarantamisesta. Molemmat osapuolet siis saavuttanevat omien kannattajiensa edessä Pyrrhoksen voiton.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdysvaltain liittovaltio on ollut aiemmin kiinni yksittäisistä poliittisista kysymyksistä &ndash; viimeksi pisimpään 1990-luvulla yli kolme viikkoa. Trump on rikkomassa tämän ennätyksen ja seuraavien viikkojen aikana näemme, toimiiko Trumpin liikemiespuolelta oppima diilinteko Washingtonin politiikkapiireissä vai täytyykö hänen sopeutua poliitikkomaiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kirjoittaja on Turun yliopistosta vastavalmistunut valtiotieteiden kandidaatti, jonka aineopinnot käsittelivät kansainvälisiä suhteita ja suuressa määrin Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikkaa. Yliopiston kevätlukukauden 2020 Huuki on opiskelijavaihdossa Yhdysvaltojen Keskilännessä ja hän on aktiivinen, toimija Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton liittohallituksessa.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Seuraava teksi on analyysi Trumpin eilisestä televisiopuheesta.

 

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti virkakautensa ensimmäisen julkisen puheen, mikä uutisoitiin suoraan hänen työhuoneestaan. Niin kutsutut Oval Office-puheita on pääsääntöisesti pidetty erilaisten katastrofien yhteydessä, jolloin presidentti on pyrkinyt puhuttelemaan kansaa kriisitilanteessa. Ronald Reagan mm. puhui kansalle syyskuussa 1983 Neuvostoliiton ammuttua alas Korean Airlinen lennon 007 ja Bill Clinton taas kertoi kansalle Daytonin rauhansopimuksen etenemisestä.

 

Trumpin puhe sisälsi hyvinkin tutut teemat. Hän kävi läpi seikkaperäisesti Yhdysvaltain-Meksikon rajalle suunniteltua muuria ja perusteli asiaansa samoilla argumenteilla kuin vaalikampanjansa aikana. Trump pyrki myös suuntaamaan viestin demokraattien kannattajille vetoamalla tunteeseen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Tällöin hän mainitsi useita eri osavaltioita, joissa poliisi oli saanut surmansa laittomasti rajan ylittäneen rikollisen toimien seurauksena. Toisaalta hän myös kysyi retorisesti kansalaisilta, jos he hyväksyvät naapurustoissa turvallisuutta tuovia muureja kuitenkaan hylkäämättä ajatusta, että myös muurin ulkopuolella asuu hyviä ihmisiä niin, miksei muuria voitaisi edellä mainitun kuvauksen perusteella hyväksyä?

Demokraattien puolella edustajainhuoneen (House of Representatives, HoS) puhemies Nancy Pelosi (edustaja San Fransiscosta) ja Senaatin vähemmistöjohtaja Chuck Schumer (Senaattori New Yorkin osavaltiosta) ilmaisivat omassa erillisessä tiedotustilaisuudessa, ettei rajamuurille ole tulossa rahoitusta liittovaltiota. Perusteluina he käyttivät sitä, ettei muuri sellaisenaan ole ainoa toimiva ratkaisu, vaan keinovalikoimat ovat tätä esitettyä ehdotusta laajemmat, joilla raja-alueen ongelmat voidaan ratkaista. Heidän mielestään Yhdysvaltain-Meksikon rajaturvallisuuden asiat voitaisiin hoitaa esimerkiksi lennokkivalvonnalla ja lisäämällä rajavartiolaitoksen (USBP) resursseja.

 

Puhe oli tarkoituksenmukaisesti periamerikkalaisen tyylin mukaan tunteisiin vetoava. Trump rakensi yhteyttä kansalaisiin kertomalla aluksi traagisista tapahtumista rajalla ja mm. mainitsemalla vuodenvaihteessa kuolleen siirtolaislapsen puheessaan ja miten hänen esittämällä ratkaisuvaihtoehdolla olisi voitu estää laittomien rikollisten toiminta. Tätä kirjoittaessa useat faktantarkistajat mm. Washington Postissa ja muilla valtakunnantason kanavilla ovat toki huomauttaneet Trumpin puheen sisältäneen liioittelua laittomasti rajan ylittäneiden siirtolaisten määrästä, mikä on romahtanut murto-osaan 2000-luvun alkuvuosiin verrattuna . Toisaalta Yhdysvaltojen sisäpolitiikka on ollut koko historiansa aikana pitkälti mielikuvapolitiikkaa ja faktojen sekoitusta, mikä ei Yhdysvaltojen tapahtumia aktiivisesti seuraavaa yllätä. Trumpin puheet menevät siis muunnellun totuuden piikkiin.

 

Oleellisin huomio Trumpin puheista kannattaa tehdä siihen liittyen, miten tämä sisäpoliittinen kiista jatkuu lähitulevaisuudessa. Yhdysvaltain poliittisessa järjestelmässä toimii perustuslakien kautta säädelty niin kutsuttu Checks and Balances -järjestelmä, mikä vastaa vallan kolmijako-oppia. Edustajainhuoneella (alahuone) on sodanjulistamisen oikeutus ja tämä parlamentin huone päättää liittovaltion budjetista. Senaatti on ns. kokeneempien poliitikkojen ylähuone, missä senaattorit ovat pääsääntöisesti olleet kompromissihakuisempia, koska yleinen käytäntö on ollut 60-40 vaatimus äänestyksissä (senaatissa on 100 jäsentä, 2 per jokainen osavaltio). Tämä käytäntö on siis suosinut niin kutsuttua bi-partisan -politiikkaa, missä konsensusta haetaan Yhdysvaltain kaksipuoluejärjestelmässä puoluerajojen yli.

 

Trumpin muurivaatimus on toki ruohonjuuritasolla suosittu, mutta Washingtonissa epäsuosittu. Trump ei saanut muurilleen rahaa republikaanien valtakautena 2017-2018, milloin republikaaneilla oli riittävä enemmistö molemmissa huoneissa. Yleinen nyrkkisääntö on se, että Yhdysvaltojen puolueet eivät ole samanlaisia sisältäpäin katsottuna: New Yorkin republikaani saattaa olla yhtä liberaali kuin Kalifornian demokraatti ja Teksasin demokraatti yhtä konservatiivinen kuin Keskilännen republikaani. Muurille ei siis tullut riittävästi tukea edustajainhuoneessa, missä republikaaneilla oli yli 20 paikan enemmistö ennen tämän vuoden alkua. Demokraattien voitto marraskuun alussa 2018 muutti asetelmia niin, ettei muurille ole siis tulossa missään tilanteessa rahaa, ehkä vuoden 2021 alussa, jos republikaanit säilyttävät enemmistönsä senaatissa ja saavat edustajainhuoneen takaisin syksyn 2020 vaaleissa. Trump tosin tarvinnee muurin jo nyt, koska se on ollut hänen keskeinen vaalilupauksensa ja kenttä on vaatinut sitä.

 

Ennustan seuraavaa muurikiistan ympärillä: Trump joutuu perääntymään, koska Checks and Balancen kiertäminen mediassa mainitulla kansallisen hätätilan julistamisella on sellainen äärikeino, jota ei ole tavattu käyttää sisäpoliittisissa kysymyksissä. Siihen turvautuessaan hän voi siirtää rahoitusta asevoimien rakennusbudjetista muihin kansallista turvallisuutta määrittäviin kohteisiin, mikä tietysti tarkoittaisi  tässä tapauksessa rajamuuria. Toisaalta valtiohallinnon osittainen sulku koskee tälläkin hetkellä mm. ulkoministeriötä, rannikkovartiostoa, valtionvarainministeriön vero-osastoa (IRS), liittovaltion poliisia FBI:tä, huumevirastoa (DEA) ja kotimaan turvallisuuden virastoa. Lähes 800 000 työntekijää tekee parhaillaan töitä ilman palkanmaksua ja seuraava palkanmaksupäivä tulevana perjantaina voi aiheuttaa julkisuustappioita Trumpille. Olettanen esimerkiksi joidenkin valtion työntekijöiden antavan haastatteluja medioille, jolloin yleinen kansalaismielipide kääntyy työntekijöiden taakse, eikä Trumpille.

 

Häviäjiä on lopulta molemmissa kiistan osapuolissa: Demokraatit syyttävät maksamattomista palkoista taipumatonta Trumpia. Presidentti puolestaan syyttää demokraatteja valtion turvallisuuden ja rajaturvallisuuden vaarantamisesta. Molemmat osapuolet siis saavuttanevat omien kannattajiensa edessä Pyrrhoksen voiton.

 

Yhdysvaltain liittovaltio on ollut aiemmin kiinni yksittäisistä poliittisista kysymyksistä – viimeksi pisimpään 1990-luvulla yli kolme viikkoa. Trump on rikkomassa tämän ennätyksen ja seuraavien viikkojen aikana näemme, toimiiko Trumpin liikemiespuolelta oppima diilinteko Washingtonin politiikkapiireissä vai täytyykö hänen sopeutua poliitikkomaiseksi.

 

Kirjoittaja on Turun yliopistosta vastavalmistunut valtiotieteiden kandidaatti, jonka aineopinnot käsittelivät kansainvälisiä suhteita ja suuressa määrin Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikkaa. Yliopiston kevätlukukauden 2020 Huuki on opiskelijavaihdossa Yhdysvaltojen Keskilännessä ja hän on aktiivinen, toimija Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton liittohallituksessa.

]]>
1 http://manolishuuki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267173-trump-puhui-omalle-kannattajajoukolle#comments Donald Trump Meksikon muuri Puhe Yhdysvallat Wed, 09 Jan 2019 12:38:18 +0000 Manolis Huuki http://manolishuuki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267173-trump-puhui-omalle-kannattajajoukolle
Meksiko Trumpille samaa kuin Välimeri EU:lle ja itäraja Suomelle http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267115-meksiko-trumpille-samaa-kuin-valimeri-eulle-ja-itaraja-suomelle <p><strong>YHDYSVALLAT ON AJAUTUNUT KAAOKSEEN</strong>, kun presidentti <strong>Donald Trump</strong> ei saa rahaa valilupaukseensa eli muuriin Meksikon rajalle. Meillä Euroopassa on kauhisteltu Trumpin puheita siitä, että Meksikon rajavalvontaa olisi tiukennettava jopa muurin avulla. Kuitenkin tämä on Trumpin lähes pähkähullun politiikan ainoita järkeviä suunnitelmia.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; Kun on perehtynyt siihen, millainen karmea mafian ja kuoleman pesä huumekauppaa Yhdysvaltoihin harrastava Meksiko on, tuollainen muuri tai ainakin jonkinlainen rajan sulkeminen olisi oikea ratkaisu. Se katkaisisi huumekauppiaiden miljardibisneksen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>MEKSIKON</strong> mafiasodan seurauksena Meksikossa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä. Meksikon oikeuslaitos on rämettynyt pilalle mafian puristuksessa. Siitä me suomalaisetkin olemme saaneet oppitunnin seuratessamme lehdissä ja televisiossa suomalaisen ihmisoikeusaktivistin&nbsp;<strong>Jyri Jaakkolan</strong>&nbsp;(1977-2010) murhaa ja sen selvittelyä. Meksikon oikeuslaitos on rikosmafian kourissa täysin toimintakyvytön.&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyri_Jaakkola" target="_blank">https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyri_Jaakkola</a>&nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; Meksikon köyhät ja sorretut eivät ole voineet käyttää hyväkseen Yhdysvaltain rajaa muutoin kuin tarjoutumalla nälkäpalkalla laittomaksi työvoimaksi Yhdysvaltain puolelle.&nbsp; Tällaisen melkein ilmaisen työvoiman mahdollisuus on saanut Yhdysvaltain teollisuuspiirit ja suurtilalliset hyväksymään suhteellisen avoimen rajan Meksikon suuntaan.</p><p>&nbsp;&nbsp; Kirjoitin Meksikon muurista jo syksyllä 2016, kun Trump oli valittu presidentiksi: <a href="http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225803-trumpin-meksikon-muuri-on-mainio-ratkaisu">http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225803-trumpin-meksikon-muuri-on-mainio-ratkaisu</a> Ja tässä on lisää aihepiiristä: <a href="http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226912-usa-tarvitsee-muurin-meksikon-kanada-usan-rajalle">http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226912-usa-tarvitsee-muurin-meksikon-kanada-usan-rajalle</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>EUROOPAN UNIONILLA</strong> on vastaavanlainen rajaongelma Välimerellä, jonka yli on pyrkinyt ihmissalakuljettajien avulla yhä suurempi pakolaisjoukko. Tuota virtaa on yritetty padota Kreikan suunnalla maksamalla suuria summia pakolaisleirien ylläpidosta Turkille. Sen jälkeen venepakolaiset ovat pyrkineet Eurooppaan Italian ja Maltan kautta. Kun pakolaislaivoja ei ole päästetty näillekään rannoille, paine on kohdistunut Espanjaan. Viime aikoina on kuultu, että afrikkalaiset pakolaiset pykivät Kanarian saarille.</p><p>&nbsp;&nbsp; Ihmissalakuljettajien huteriin paatteihin uskaltautuvat enimmäkseen hiukan varakkaammat nuoret miehet. Suurimman avun tarpeessa olevat vähävaraiset perheet ovat jääneet tämän toiminnan ulkopuolelle. EU:n piirissä on herätty huomaamaan, että noita suurimmassa hädässä olevia pitäisi noutaa lähtömaista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>AUSTRALIA </strong>on pitänyt ihmissalakuljetusbisnestä kurissa johdattamalla maahan pyrkivät Australian ylläpitämille leireille Papua-Uuteen-Guineaan ja Nauruun. Heille ei ole luvattu pääsyä Australiaan.</p><p>&nbsp;&nbsp; Meidän ei täällä Euroopassa ja Suomessa pitäisi siis ihmetellä, miksi Yhdysvallat on huolissaan etelärajansa pitävyydestä.</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>SUOMIKIN</strong> on yrittänyt Kremlin kanssa sopimalla pitää pitkää EU:n itärajaansa rauhallisena. Tuota rajaa on kautta vuosikymmenien valvottu tarkasti. Siinä on ollut kaikki nämä vuodet varsinainen &rdquo;muuri&rdquo;.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp; Elintasoero ja demokratian puute ovat tärkeimpiä syitä pakolaisuuteen ja maastamuuttoon. Tällainen raja on Suomellakin idän suunnalla. Tuota rajaa on kuitenkin vartioitu kummaltakin suunnalta niin tiukasti, että pakolaisvirtaa ei ole päässyt syntymään. Jos tuo rajavalvonta jostakin syystä pettää, Suomi on nopeasti todella hankalassa asemassa.</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;Meidän ei täällä Euroopassa ja Suomessa pitäisi siis ihmetellä, miksi Yhdysvallat on huolissaan etelärajansa pitävyydestä. &nbsp;Trumpin suunnitelmissa on loputtomasti typeryyttä ja tolkuttomuutta. Mutta kunnollinen rajavalvonta Meksikon suunnalla on Trumpin harvoja tolkullisia esityksiä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> YHDYSVALLAT ON AJAUTUNUT KAAOKSEEN, kun presidentti Donald Trump ei saa rahaa valilupaukseensa eli muuriin Meksikon rajalle. Meillä Euroopassa on kauhisteltu Trumpin puheita siitä, että Meksikon rajavalvontaa olisi tiukennettava jopa muurin avulla. Kuitenkin tämä on Trumpin lähes pähkähullun politiikan ainoita järkeviä suunnitelmia.  

   Kun on perehtynyt siihen, millainen karmea mafian ja kuoleman pesä huumekauppaa Yhdysvaltoihin harrastava Meksiko on, tuollainen muuri tai ainakin jonkinlainen rajan sulkeminen olisi oikea ratkaisu. Se katkaisisi huumekauppiaiden miljardibisneksen.

 

MEKSIKON mafiasodan seurauksena Meksikossa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä. Meksikon oikeuslaitos on rämettynyt pilalle mafian puristuksessa. Siitä me suomalaisetkin olemme saaneet oppitunnin seuratessamme lehdissä ja televisiossa suomalaisen ihmisoikeusaktivistin Jyri Jaakkolan (1977-2010) murhaa ja sen selvittelyä. Meksikon oikeuslaitos on rikosmafian kourissa täysin toimintakyvytön. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyri_Jaakkola    

   Meksikon köyhät ja sorretut eivät ole voineet käyttää hyväkseen Yhdysvaltain rajaa muutoin kuin tarjoutumalla nälkäpalkalla laittomaksi työvoimaksi Yhdysvaltain puolelle.  Tällaisen melkein ilmaisen työvoiman mahdollisuus on saanut Yhdysvaltain teollisuuspiirit ja suurtilalliset hyväksymään suhteellisen avoimen rajan Meksikon suuntaan.

   Kirjoitin Meksikon muurista jo syksyllä 2016, kun Trump oli valittu presidentiksi: http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225803-trumpin-meksikon-muuri-on-mainio-ratkaisu Ja tässä on lisää aihepiiristä: http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226912-usa-tarvitsee-muurin-meksikon-kanada-usan-rajalle

 

EUROOPAN UNIONILLA on vastaavanlainen rajaongelma Välimerellä, jonka yli on pyrkinyt ihmissalakuljettajien avulla yhä suurempi pakolaisjoukko. Tuota virtaa on yritetty padota Kreikan suunnalla maksamalla suuria summia pakolaisleirien ylläpidosta Turkille. Sen jälkeen venepakolaiset ovat pyrkineet Eurooppaan Italian ja Maltan kautta. Kun pakolaislaivoja ei ole päästetty näillekään rannoille, paine on kohdistunut Espanjaan. Viime aikoina on kuultu, että afrikkalaiset pakolaiset pykivät Kanarian saarille.

   Ihmissalakuljettajien huteriin paatteihin uskaltautuvat enimmäkseen hiukan varakkaammat nuoret miehet. Suurimman avun tarpeessa olevat vähävaraiset perheet ovat jääneet tämän toiminnan ulkopuolelle. EU:n piirissä on herätty huomaamaan, että noita suurimmassa hädässä olevia pitäisi noutaa lähtömaista.

 

AUSTRALIA on pitänyt ihmissalakuljetusbisnestä kurissa johdattamalla maahan pyrkivät Australian ylläpitämille leireille Papua-Uuteen-Guineaan ja Nauruun. Heille ei ole luvattu pääsyä Australiaan.

   Meidän ei täällä Euroopassa ja Suomessa pitäisi siis ihmetellä, miksi Yhdysvallat on huolissaan etelärajansa pitävyydestä.

       

SUOMIKIN on yrittänyt Kremlin kanssa sopimalla pitää pitkää EU:n itärajaansa rauhallisena. Tuota rajaa on kautta vuosikymmenien valvottu tarkasti. Siinä on ollut kaikki nämä vuodet varsinainen ”muuri”.

    Elintasoero ja demokratian puute ovat tärkeimpiä syitä pakolaisuuteen ja maastamuuttoon. Tällainen raja on Suomellakin idän suunnalla. Tuota rajaa on kuitenkin vartioitu kummaltakin suunnalta niin tiukasti, että pakolaisvirtaa ei ole päässyt syntymään. Jos tuo rajavalvonta jostakin syystä pettää, Suomi on nopeasti todella hankalassa asemassa.

      Meidän ei täällä Euroopassa ja Suomessa pitäisi siis ihmetellä, miksi Yhdysvallat on huolissaan etelärajansa pitävyydestä.  Trumpin suunnitelmissa on loputtomasti typeryyttä ja tolkuttomuutta. Mutta kunnollinen rajavalvonta Meksikon suunnalla on Trumpin harvoja tolkullisia esityksiä.

 

]]>
9 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267115-meksiko-trumpille-samaa-kuin-valimeri-eulle-ja-itaraja-suomelle#comments Donald Trump EU Meksiko Rajavalvonta Suomi Tue, 08 Jan 2019 11:43:44 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267115-meksiko-trumpille-samaa-kuin-valimeri-eulle-ja-itaraja-suomelle
Presidentti Trump toimi poikkeuksellisesti puhemiesvaalissa http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266869-presidentti-trump-toimi-poikkeuksellisesti-puhemiesvaalissa <p>Yhdysvalloissa 116. kongressi kokoontui ensimmäiseen istuntoonsa tänään ja sen ensimmäisenä tehtävänä oli valita uusi puhemies. Hetki sitten päättyneen äänestyksen voitti odotetusti 78-vuotias kongressiedustaja <a href="https://www.speaker.gov/featured/1318-2/">Nancy Pelosi</a>, joka on edustanut Kaliforniaa edustajainhuoneessa jo vuodesta 1987 lähtien.&nbsp;</p><p>Hän voitti vastaehdokkaana olleen republikaanien Kevin McCarthyn äänin 220-192. Äänestys oli sikäli poikkeuksellinen, että puhemies ehdokkaat edustivat molemmat samaa osavaltiota eli Kaliforniaa.</p><p>Pelosi on ensimmäinen puhemies sitten Sam Rayburnin ja vuoden 1955, joka on valittu ei yhtäjaksoiselle kaudelle puhemieheksi. Aikaisemmin Pelosi toimi puhemiehenä vuodet 2007-2011.</p><p>Nancy Pelosista edustajainhuone saa liberaalin, maltillisen ja kokeneen puhemiehen. Hänen vahvuutenaan pidetään erittäin hyvää kongressin ja sen toimijoiden tuntemista, hänen sanotaan tietävän jo hyvin varhaisessa vaiheessa minkälaisella lakiesityksellä on mahdollisuus mennä läpi äänestyksessä ja millä ei. Tämä on taito, jollaista kaikilla puhemiehillä ei todellakaan ole ollut.</p><p>Lisäksi Pelosi on kykenevä kompromisseihin. Tämä on nähty jo ennen hänen valintaansa neuvotteluissa liittovaltion budjetista presidentti Trumpin kanssa. Hän on tarjonnut presidentille useita kompromissiesityksiä, joilla parannettaisiin rajaturvallisuutta kuitenkaan rakentamatta varsinaista muuria.&nbsp;</p><p><strong>Rivit rakoilivat odotetusti</strong></p><p>Yhteensä 23 edustajaa ei lopulta äänestänyt Pelosia tai McCarthya. Rivien rukoileminen oli demokraattien osalta odotettua sillä muutamat kongressiedustajat ilmoittivat jo vaali-iltana, että vaalituloksen perusteella he haluavat muutosta puoluejohtoon ja kieltäytyivät tukemasta Pelosin valintaa.&nbsp;</p><p>Tästä syystä Stacey Abrams, Joe Biden, Cheri Bustos, Tammy Duckworth, Marcia Fudge, Joe Kennedy, John Lewis ja Stephanie Murphy saivat hajaääniä demokraattien riveistä. Puhemiesvaalissa on mahdollisuus äänestää ihan ketä tahansa henkilöä ja hänen ei tarvitse edes olla kongressiedustaja. Tämä toiminnallinen erikoisuus selittää mm. Abramsin, Bidenin ja Duckworthin saamia ääni.&nbsp;</p><p>Noin 20 demokraatin arvioituaan vastustavan Pelosin valintaa ja arviot pitivät paikkansa. Hieman yllättäen yhtenä kriitikkona tunnettu Alexandra Ocasio-Cortes äänesti lopulta Pelosin puolesta, huutaen heti äänestämisen jälkeen &rdquo;sori&rdquo; vieressä istuville edustajille.&nbsp;</p><p>Demokraattien ohella myös republikaanien riveissä tapahtui hajoamista ideologisista syistä. Kun demokraateilla vastustajat eivät katsoneet Pelosin olevan tarpeesi vasemmalla, republikaanien riveissä McCarthya ei pidetty tarpeeksi oikeistolaisena.&nbsp;</p><p>Republikaanien puhemiesehdokkuuden McCarthylle hävinnyt Jim Jordan sai viisi ääntä lähinnä Freedom Caucusin edustajilta. Jordan on äärilaidan republikaani ja vannoutunut Trumpin kannattaja. Presidentti maksoinko lojaaliutta takaisin ja tuki avoimesti Jordanin valintaa puhemieheksi. Presidentin toiminta oli erittäin poikkeuksellista sillä koskaan aikaisemmin Yhdysvaltain historiassa ei presidentti ole puuttunut julkisesti edustajainhuoneen puhemiesäänestykseen.&nbsp;</p><p>Presidentti Trumpin tuki Jordanille ja hänen saamansa hajaäänet ovat isku McCarthyn johtajuudelle. Muutoinkin republikaaneissa on välivaalien jälkeen valtaa saanut äärilaidan edustajat, jotka ovat sysänneet maltilliset republikaanit ahtaalle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvalloissa 116. kongressi kokoontui ensimmäiseen istuntoonsa tänään ja sen ensimmäisenä tehtävänä oli valita uusi puhemies. Hetki sitten päättyneen äänestyksen voitti odotetusti 78-vuotias kongressiedustaja Nancy Pelosi, joka on edustanut Kaliforniaa edustajainhuoneessa jo vuodesta 1987 lähtien. 

Hän voitti vastaehdokkaana olleen republikaanien Kevin McCarthyn äänin 220-192. Äänestys oli sikäli poikkeuksellinen, että puhemies ehdokkaat edustivat molemmat samaa osavaltiota eli Kaliforniaa.

Pelosi on ensimmäinen puhemies sitten Sam Rayburnin ja vuoden 1955, joka on valittu ei yhtäjaksoiselle kaudelle puhemieheksi. Aikaisemmin Pelosi toimi puhemiehenä vuodet 2007-2011.

Nancy Pelosista edustajainhuone saa liberaalin, maltillisen ja kokeneen puhemiehen. Hänen vahvuutenaan pidetään erittäin hyvää kongressin ja sen toimijoiden tuntemista, hänen sanotaan tietävän jo hyvin varhaisessa vaiheessa minkälaisella lakiesityksellä on mahdollisuus mennä läpi äänestyksessä ja millä ei. Tämä on taito, jollaista kaikilla puhemiehillä ei todellakaan ole ollut.

Lisäksi Pelosi on kykenevä kompromisseihin. Tämä on nähty jo ennen hänen valintaansa neuvotteluissa liittovaltion budjetista presidentti Trumpin kanssa. Hän on tarjonnut presidentille useita kompromissiesityksiä, joilla parannettaisiin rajaturvallisuutta kuitenkaan rakentamatta varsinaista muuria. 

Rivit rakoilivat odotetusti

Yhteensä 23 edustajaa ei lopulta äänestänyt Pelosia tai McCarthya. Rivien rukoileminen oli demokraattien osalta odotettua sillä muutamat kongressiedustajat ilmoittivat jo vaali-iltana, että vaalituloksen perusteella he haluavat muutosta puoluejohtoon ja kieltäytyivät tukemasta Pelosin valintaa. 

Tästä syystä Stacey Abrams, Joe Biden, Cheri Bustos, Tammy Duckworth, Marcia Fudge, Joe Kennedy, John Lewis ja Stephanie Murphy saivat hajaääniä demokraattien riveistä. Puhemiesvaalissa on mahdollisuus äänestää ihan ketä tahansa henkilöä ja hänen ei tarvitse edes olla kongressiedustaja. Tämä toiminnallinen erikoisuus selittää mm. Abramsin, Bidenin ja Duckworthin saamia ääni. 

Noin 20 demokraatin arvioituaan vastustavan Pelosin valintaa ja arviot pitivät paikkansa. Hieman yllättäen yhtenä kriitikkona tunnettu Alexandra Ocasio-Cortes äänesti lopulta Pelosin puolesta, huutaen heti äänestämisen jälkeen ”sori” vieressä istuville edustajille. 

Demokraattien ohella myös republikaanien riveissä tapahtui hajoamista ideologisista syistä. Kun demokraateilla vastustajat eivät katsoneet Pelosin olevan tarpeesi vasemmalla, republikaanien riveissä McCarthya ei pidetty tarpeeksi oikeistolaisena. 

Republikaanien puhemiesehdokkuuden McCarthylle hävinnyt Jim Jordan sai viisi ääntä lähinnä Freedom Caucusin edustajilta. Jordan on äärilaidan republikaani ja vannoutunut Trumpin kannattaja. Presidentti maksoinko lojaaliutta takaisin ja tuki avoimesti Jordanin valintaa puhemieheksi. Presidentin toiminta oli erittäin poikkeuksellista sillä koskaan aikaisemmin Yhdysvaltain historiassa ei presidentti ole puuttunut julkisesti edustajainhuoneen puhemiesäänestykseen. 

Presidentti Trumpin tuki Jordanille ja hänen saamansa hajaäänet ovat isku McCarthyn johtajuudelle. Muutoinkin republikaaneissa on välivaalien jälkeen valtaa saanut äärilaidan edustajat, jotka ovat sysänneet maltilliset republikaanit ahtaalle.

]]>
1 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266869-presidentti-trump-toimi-poikkeuksellisesti-puhemiesvaalissa#comments Donald Trump Nancy Pelosi Välivaalit Yhdysvaltain kongressi puhemies Thu, 03 Jan 2019 20:07:07 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266869-presidentti-trump-toimi-poikkeuksellisesti-puhemiesvaalissa
Kaksi vuotta on lyhyt aika vaalikampanjalle http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266806-kaksi-vuotta-on-lyhyt-aika-vaalikampanjalle <p>Massachusettsin senaattori Elizabeth Warren ilmoitti vuoden viimeisinä päivinä muodostavansa <em>Presidential explotarory committeen</em> ja ilmoittautui näin tavoittelemaan demokraattien presidenttiehdokkuutta. Aiemmin joulukuussa saman oli tehnyt Obaman hallinnon entinen <a href="http://www.ksml.fi/ulkomaat/Kolumni-Vaalien-kiertokulku-Yhdysvalloissa/1303028">asuntoministeri Julian Castro</a>.</p><p>Tällaisen komitean perustaminen on hyvin tyypillistä Yhdysvalloissa ja sen avulla potentiaalinen ehdokas kartoittaa mahdollisuuksiaan tulevissa esivaaleissa, sekä pystyy muodostamaan vaalikampanjaa varten tarvittavan organisaation ja keräämään sekä poliittista että taloudellista tukea.</p><p>Nyt tammikuun aikana on odotettavissa liuta ehdokasilmoituksia demokraattien riveistä. Tilanne tulee muistuttamaan republikaanien esivaaleja edellisten presidentinvaalien aikana, jolloin ehdokkuudesta kilpaili peräti 17 ehdokasta.</p><p>Warrenin ja Castron ohella joukkoon odotetaan ainakin entistä varapresidentti Joe Bidenia, entistä oikeusministeri Eric Holderia, New Yorkin entistä pormestaria Michael Bloombergia (liittynyt vasta demokraatteihin), Vermontin senaattori Bernie Sandersia (ei ole vielä liittynyt uudelleen demokraatteihin).</p><p>Kuvernööreistä ainakin Coloradon John Hickenlooperia ja Virginian Terry McAuliffea odotetaan virallistavan ehdokkuutensa nopeasti. Vaa&rsquo;ankieliosavaltioiden kuvernööreinä he ovat vahvoilla.</p><p>Edustajainhuoneen entinen jäsen sekä Teksasissa niukasti senaattorivaalit hävinnyttä Beto O&rsquo;Rourkea odotetaan ehdolle kuten myös senaattoreita Cory Booker (NJ), Sherrod Brown (OH), Bob Casey (PA), Kirsten Gilibrand (NY), Kamala Harris (CA), Amy Klobuchar (MI) ja Jeff Merkley (OR). Varmasti yrittäjiä on myös muitakin mutta on hyvin todennäköistä, että presidentti Donald Trumpin haastaja löytyy tästä joukosta.</p><p><strong>Pitkäkestoisia kampanjoita</strong></p><p>Näin suomalaisesta näkökulmasta saattaa tuntua oudolta, että presidenttiehdokkaat tulevat esiin melkein kaksi vuotta ennen vaalipäivää. Tätä kirjoittaessa vaaleihin on 671 päivää. Yhdysvalloissa pitkät kampanjat ovat kuitenkin enemmän sääntö kuin poikkeus. Modernilta aikakaudelta löytyy ainoastaan pari tapausta, joissa henkilö on ilmoittautunut ehdolle hyvin myöhään mutta silti onnistunut voittamaan vaalit.</p><p>Varapresidentti Richard Nixonin ( R ) niukalla äänierolla voittanut John F. Kennedy ( D ) ilmoittautui presidenttiehdokkaaksi vasta 11 kuukautta ennen vaalipäivää. Vastaavasti vuoden 1992 vaaleissa Bush vanhemman ( R ) voittanut kuvernööri Bill Clinton ( D ) asettui virallisesti ehdolle noin vuosi ennen vaalipäivää.</p><p>Tällä vuosituhannella ilmoitus ehdokkuudesta on tapahtunut noin 1,5 vuotta ennen vaalipäivää. Edellisissä presidentinvaaleissa pääehdokkaista Hillary Clinton (D ) ilmoittautui ehdokkaaksi huhtikuussa 2015 ja Donald Trump ( R ) seurasi perässä kesäkuussa 2015. Republikaanien ennakkosuosikkina ollut entinen kuvernööri Jeb Bush oli ensimmäisenä mukana kisassa, hänen tehtyä ilmoituksen jo joulukuussa 2014. Pitkä kampanja ei kuitenkaan auttanut häntä pääsemään Valkoiseen taloon.</p><p>Vuoden 2012 presidentinvaaleissa presidentti Barack Obama ilmoitti hakevansa jatkokautta huhtikuussa 2011. Presidentin poikkeuksellinen suosio ja kampanjakoneiston tehokkuus piti republikaaneja varpaillaan eikä potentiaalisia haastajia löytynyt ennen Obaman virallista ilmoitusta. Hyvin nopeasti tuon jälkeen Mitt Ronney ( R ) ilmoittautui huhtikuun lopulla 2011 tavoittelemaan republikaanien presidenttiehdokkuutta. Vuoden 2012 vaalien ehdokasasettelua on kuvattu Yhdysvalloissa hitaaksi.</p><p>Presidentinvaalit vuonna 2008 olivat poikkeukselliset, sillä ensimmäistä kertaa yli viiteenkymmeneen vuoteen ehdolla ei ollut nykyistä presidenttiä tai varapresidenttiä. Pelikentän tyhjyys innosti poliitikot asettumaan ehdolle hyvin aikaisessa vaiheessa.</p><p>Ensimmäisenä pelikentälle rynni Iowan kuvernööri Tom Vilsack ( D ) vaa&rsquo;ankieliosavaltion kuvernöörinä hän oli alussa demokraattien suosikki mutta lopulta ehdokkuudesta tuli kahden senaattorin välinen mittelö. Sekä Hillary Clinton että Barack Obama muodostivat omat kampanjakomiteansa tammikuussa 2007.</p><p>Republikaanien ehdokkuuden lopulta saavuttanut senaattori John McCain asettui ehdolle joulukuussa 2006.</p><p>Presidentti George W. Bush ( R ) ilmoitti pyrkivänsä jatkokaudelle toukokuussa 2003 kun varsinaiset taistelutoimet Irakissa olivat päättyneet. Bush kampanjaa voidaan pitää Yhdysvalloissa lyhyenä. Hänen vastaehdokkaansa senaattori John Kerry ( D ) oli puolueensa ensimmäinen virallinen ehdokas hänen ilmoittautuessa kisaan jo joulukuussa 2002.</p><p>Yhdet Yhdysvaltain historian kiistellyimmistä presidentinvaaleista käytiin vuonna 2000 varapresidentti Al Goren ( D ) ja kuvernööri George W. Bushin ( R ) välillä. Varapresidentti Gore asettui ehdokkaaksi jo tammikuussa 1999 ja hänet lopulta voittanut Bush maaliskuussa 1999.</p><p>Vuoden 2000 vaaleissa oli mukana myös yksi muukin ehdokas, jonka aika oli vielä tuleva. Poikkeuksellisen &rdquo;suuria ja massiivisia&rdquo; gallup-tuloksia saanut liikemies Donald Trump ilmoitti presidenttiehdokkuudestaan lokakuussa 1999 eli noin vuosi ennen vaalipäivää. Edes se, että hän väläytti Oprahin olevan hänen varapresidenttiehdokkaansa ei tuonut tarpeeksi nostetta ja tuolloin hänen kampanjansa painui vaalihistorian alaviitteeksi. Läpimurtoa Valkoiseen taloon hän sai odottaa vielä 16 vuotta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Massachusettsin senaattori Elizabeth Warren ilmoitti vuoden viimeisinä päivinä muodostavansa Presidential explotarory committeen ja ilmoittautui näin tavoittelemaan demokraattien presidenttiehdokkuutta. Aiemmin joulukuussa saman oli tehnyt Obaman hallinnon entinen asuntoministeri Julian Castro.

Tällaisen komitean perustaminen on hyvin tyypillistä Yhdysvalloissa ja sen avulla potentiaalinen ehdokas kartoittaa mahdollisuuksiaan tulevissa esivaaleissa, sekä pystyy muodostamaan vaalikampanjaa varten tarvittavan organisaation ja keräämään sekä poliittista että taloudellista tukea.

Nyt tammikuun aikana on odotettavissa liuta ehdokasilmoituksia demokraattien riveistä. Tilanne tulee muistuttamaan republikaanien esivaaleja edellisten presidentinvaalien aikana, jolloin ehdokkuudesta kilpaili peräti 17 ehdokasta.

Warrenin ja Castron ohella joukkoon odotetaan ainakin entistä varapresidentti Joe Bidenia, entistä oikeusministeri Eric Holderia, New Yorkin entistä pormestaria Michael Bloombergia (liittynyt vasta demokraatteihin), Vermontin senaattori Bernie Sandersia (ei ole vielä liittynyt uudelleen demokraatteihin).

Kuvernööreistä ainakin Coloradon John Hickenlooperia ja Virginian Terry McAuliffea odotetaan virallistavan ehdokkuutensa nopeasti. Vaa’ankieliosavaltioiden kuvernööreinä he ovat vahvoilla.

Edustajainhuoneen entinen jäsen sekä Teksasissa niukasti senaattorivaalit hävinnyttä Beto O’Rourkea odotetaan ehdolle kuten myös senaattoreita Cory Booker (NJ), Sherrod Brown (OH), Bob Casey (PA), Kirsten Gilibrand (NY), Kamala Harris (CA), Amy Klobuchar (MI) ja Jeff Merkley (OR). Varmasti yrittäjiä on myös muitakin mutta on hyvin todennäköistä, että presidentti Donald Trumpin haastaja löytyy tästä joukosta.

Pitkäkestoisia kampanjoita

Näin suomalaisesta näkökulmasta saattaa tuntua oudolta, että presidenttiehdokkaat tulevat esiin melkein kaksi vuotta ennen vaalipäivää. Tätä kirjoittaessa vaaleihin on 671 päivää. Yhdysvalloissa pitkät kampanjat ovat kuitenkin enemmän sääntö kuin poikkeus. Modernilta aikakaudelta löytyy ainoastaan pari tapausta, joissa henkilö on ilmoittautunut ehdolle hyvin myöhään mutta silti onnistunut voittamaan vaalit.

Varapresidentti Richard Nixonin ( R ) niukalla äänierolla voittanut John F. Kennedy ( D ) ilmoittautui presidenttiehdokkaaksi vasta 11 kuukautta ennen vaalipäivää. Vastaavasti vuoden 1992 vaaleissa Bush vanhemman ( R ) voittanut kuvernööri Bill Clinton ( D ) asettui virallisesti ehdolle noin vuosi ennen vaalipäivää.

Tällä vuosituhannella ilmoitus ehdokkuudesta on tapahtunut noin 1,5 vuotta ennen vaalipäivää. Edellisissä presidentinvaaleissa pääehdokkaista Hillary Clinton (D ) ilmoittautui ehdokkaaksi huhtikuussa 2015 ja Donald Trump ( R ) seurasi perässä kesäkuussa 2015. Republikaanien ennakkosuosikkina ollut entinen kuvernööri Jeb Bush oli ensimmäisenä mukana kisassa, hänen tehtyä ilmoituksen jo joulukuussa 2014. Pitkä kampanja ei kuitenkaan auttanut häntä pääsemään Valkoiseen taloon.

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa presidentti Barack Obama ilmoitti hakevansa jatkokautta huhtikuussa 2011. Presidentin poikkeuksellinen suosio ja kampanjakoneiston tehokkuus piti republikaaneja varpaillaan eikä potentiaalisia haastajia löytynyt ennen Obaman virallista ilmoitusta. Hyvin nopeasti tuon jälkeen Mitt Ronney ( R ) ilmoittautui huhtikuun lopulla 2011 tavoittelemaan republikaanien presidenttiehdokkuutta. Vuoden 2012 vaalien ehdokasasettelua on kuvattu Yhdysvalloissa hitaaksi.

Presidentinvaalit vuonna 2008 olivat poikkeukselliset, sillä ensimmäistä kertaa yli viiteenkymmeneen vuoteen ehdolla ei ollut nykyistä presidenttiä tai varapresidenttiä. Pelikentän tyhjyys innosti poliitikot asettumaan ehdolle hyvin aikaisessa vaiheessa.

Ensimmäisenä pelikentälle rynni Iowan kuvernööri Tom Vilsack ( D ) vaa’ankieliosavaltion kuvernöörinä hän oli alussa demokraattien suosikki mutta lopulta ehdokkuudesta tuli kahden senaattorin välinen mittelö. Sekä Hillary Clinton että Barack Obama muodostivat omat kampanjakomiteansa tammikuussa 2007.

Republikaanien ehdokkuuden lopulta saavuttanut senaattori John McCain asettui ehdolle joulukuussa 2006.

Presidentti George W. Bush ( R ) ilmoitti pyrkivänsä jatkokaudelle toukokuussa 2003 kun varsinaiset taistelutoimet Irakissa olivat päättyneet. Bush kampanjaa voidaan pitää Yhdysvalloissa lyhyenä. Hänen vastaehdokkaansa senaattori John Kerry ( D ) oli puolueensa ensimmäinen virallinen ehdokas hänen ilmoittautuessa kisaan jo joulukuussa 2002.

Yhdet Yhdysvaltain historian kiistellyimmistä presidentinvaaleista käytiin vuonna 2000 varapresidentti Al Goren ( D ) ja kuvernööri George W. Bushin ( R ) välillä. Varapresidentti Gore asettui ehdokkaaksi jo tammikuussa 1999 ja hänet lopulta voittanut Bush maaliskuussa 1999.

Vuoden 2000 vaaleissa oli mukana myös yksi muukin ehdokas, jonka aika oli vielä tuleva. Poikkeuksellisen ”suuria ja massiivisia” gallup-tuloksia saanut liikemies Donald Trump ilmoitti presidenttiehdokkuudestaan lokakuussa 1999 eli noin vuosi ennen vaalipäivää. Edes se, että hän väläytti Oprahin olevan hänen varapresidenttiehdokkaansa ei tuonut tarpeeksi nostetta ja tuolloin hänen kampanjansa painui vaalihistorian alaviitteeksi. Läpimurtoa Valkoiseen taloon hän sai odottaa vielä 16 vuotta.

]]>
1 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266806-kaksi-vuotta-on-lyhyt-aika-vaalikampanjalle#comments Donald Trump Presidentinvaalit Presidentinvaalit 2020 Yhdysvallat Wed, 02 Jan 2019 13:43:41 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266806-kaksi-vuotta-on-lyhyt-aika-vaalikampanjalle
Uuden kansanmurhan alussa.. http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266519-uuden-kansanmurhan-alussa <p>Tämä blogi perustuu vahvaan epäilyyn, vaikka hartaasti toivon olevani väärässä. Minua surettaa jo nyt, etukäteen, kunnioittamieni kurdien kohtalo. Kun Donald Trump kertoo, että&nbsp;<a href="https://www.telegraph.co.uk/news/2018/12/24/trump-says-erdogan-will-finish-isil-syria-praises-turkish-leader/">Recep Tayyip Erdogan on ainut mies, joka pystyy tuhoamaan isis/daesh</a>, niin edes <em>hieman</em> asiaan ja alueeseen perehtynyt tietää, että tämä käytännössä tulee tarkoittamaan kurdien tappamista juurta jaksain (eradicate). Uusi kansanmurha lienee alullaan..&nbsp;Umpisurullista; olisin niin suonut kurdeille oman valtion....ymmärrän varsin hyvin miksi puolustusministeri Jim Mattis otti lopputilin, vaikka olen niitä viimeisiä miehiä, jotka kaipaavat maailman poliiisia saatikka miliisia. Tämä sotku jäi kesken ja nyt ohjakset annettiin kokonaan Erdoganille; pian saamme seurata siihen liittyviä uutisia, valitettavasti.</p><p>Jokainen tietää, että <em>ainoat kenttätaistelijat</em>, jotka pystyivät tuhoamaan isistä olivat/ovat kurdeja ja heitäkin on moneen lähtöön, kuten oheisista blogeista käy ilmi:</p><p><a href="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213147-kurdistanin-kolme-kovaa-pyd-pkk-ja-krg" title="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213147-kurdistanin-kolme-kovaa-pyd-pkk-ja-krg">http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213147-kurdistanin-kolme-kovaa-py...</a></p><p><a href="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178107-kurdistan" title="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178107-kurdistan">http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178107-kurdistan</a></p><p><a href="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244568-kirkukin-vapauttamisen-palkinto" title="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244568-kirkukin-vapauttamisen-palkinto">http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244568-kirkukin-vapauttamisen-pal...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä blogi perustuu vahvaan epäilyyn, vaikka hartaasti toivon olevani väärässä. Minua surettaa jo nyt, etukäteen, kunnioittamieni kurdien kohtalo. Kun Donald Trump kertoo, että Recep Tayyip Erdogan on ainut mies, joka pystyy tuhoamaan isis/daesh, niin edes hieman asiaan ja alueeseen perehtynyt tietää, että tämä käytännössä tulee tarkoittamaan kurdien tappamista juurta jaksain (eradicate). Uusi kansanmurha lienee alullaan.. Umpisurullista; olisin niin suonut kurdeille oman valtion....ymmärrän varsin hyvin miksi puolustusministeri Jim Mattis otti lopputilin, vaikka olen niitä viimeisiä miehiä, jotka kaipaavat maailman poliiisia saatikka miliisia. Tämä sotku jäi kesken ja nyt ohjakset annettiin kokonaan Erdoganille; pian saamme seurata siihen liittyviä uutisia, valitettavasti.

Jokainen tietää, että ainoat kenttätaistelijat, jotka pystyivät tuhoamaan isistä olivat/ovat kurdeja ja heitäkin on moneen lähtöön, kuten oheisista blogeista käy ilmi:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213147-kurdistanin-kolme-kovaa-pyd-pkk-ja-krg

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178107-kurdistan

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244568-kirkukin-vapauttamisen-palkinto

]]>
22 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266519-uuden-kansanmurhan-alussa#comments Donald Trump Kurdit Recep Tayyip Erdoğan Syyria Turkki Thu, 27 Dec 2018 13:58:46 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266519-uuden-kansanmurhan-alussa
Hyvää joulua - mutta muista, että Trump voi aloittaa ydinsodan koska tahansa http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266398-hyvaa-joulua-mutta-muista-etta-trump-voi-aloittaa-ydinsodan-koska-tahansa <p>Laatulehti Washington Post ei sääli lukijoitaan joulun alla. Lehden artikkelissa muistutetaan, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump voi yksin päättää ydinaseiden laukaisusta milloin ja mihin tahansa oman harkintansa mukaan. Yhdysvaltain neljästä tuhannesta ydinaseesta noin tuhat on laukaistavissa muutamassa minuutissa.</p><p>Eroava puolustusministeri Jim Mattis yritti päästä osaksi komentoketjua ja antoi ymmärtää, että hän olisi kyennyt vaikuttamaan äkkipikaiseen ja arvaamattomaan presidenttiin. Todellisuudessa ei hänellä eikä kenelläkään muullakaan ministerillä tai virkamiehellä ole mahdollisuutta estää presidenttiä käyttämästä ydinasetta vaikka hetken mielijohteesta. Järjestelmä on kylmän sodan peruja, jolloin maailman tulevaisuus riippui kahden supervallan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välisestä kauhun tasapainosta.</p><p>Yhdysvaltain kongressissa valmistellaan lakihanketta, joka kieltäisi presidentiltä ensi-iskun ydinaseilla. Washington Post arvioi, että presidentti Trump vastustaisi tuota lakia.</p><p><a href="https://www.washingtonpost.com/outlook/2018/12/23/trump-can-launch-nuclear-weapons-whenever-he-wants-with-or-without-mattis/?noredirect=on&amp;utm_term=.f20f573e428f" title="https://www.washingtonpost.com/outlook/2018/12/23/trump-can-launch-nuclear-weapons-whenever-he-wants-with-or-without-mattis/?noredirect=on&amp;utm_term=.f20f573e428f">https://www.washingtonpost.com/outlook/2018/12/23/trump-can-launch-nucle...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Laatulehti Washington Post ei sääli lukijoitaan joulun alla. Lehden artikkelissa muistutetaan, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump voi yksin päättää ydinaseiden laukaisusta milloin ja mihin tahansa oman harkintansa mukaan. Yhdysvaltain neljästä tuhannesta ydinaseesta noin tuhat on laukaistavissa muutamassa minuutissa.

Eroava puolustusministeri Jim Mattis yritti päästä osaksi komentoketjua ja antoi ymmärtää, että hän olisi kyennyt vaikuttamaan äkkipikaiseen ja arvaamattomaan presidenttiin. Todellisuudessa ei hänellä eikä kenelläkään muullakaan ministerillä tai virkamiehellä ole mahdollisuutta estää presidenttiä käyttämästä ydinasetta vaikka hetken mielijohteesta. Järjestelmä on kylmän sodan peruja, jolloin maailman tulevaisuus riippui kahden supervallan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välisestä kauhun tasapainosta.

Yhdysvaltain kongressissa valmistellaan lakihanketta, joka kieltäisi presidentiltä ensi-iskun ydinaseilla. Washington Post arvioi, että presidentti Trump vastustaisi tuota lakia.

https://www.washingtonpost.com/outlook/2018/12/23/trump-can-launch-nuclear-weapons-whenever-he-wants-with-or-without-mattis/?noredirect=on&utm_term=.f20f573e428f

]]>
23 http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266398-hyvaa-joulua-mutta-muista-etta-trump-voi-aloittaa-ydinsodan-koska-tahansa#comments Donald Trump Ydinsota Mon, 24 Dec 2018 09:26:56 +0000 Jouni Snellman http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266398-hyvaa-joulua-mutta-muista-etta-trump-voi-aloittaa-ydinsodan-koska-tahansa
Mitä tapahtuu vuonna 2019? http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266291-mita-tapahtuu-vuonna-2019 <p>Ennustan Donald Trumpin eron nousevan vuoden suurimmaksi uutiseksi.</p><p>Tilanteeseen ajaudutaan Yhdysvaltain politiikan, elinkeinoelämän ja turvallisuuskoneistojen keskeisten tahojen saadessa riittävän laajalti tarpeekseen Trumpin luonteen, tietämättömyyden ja käytännön toimien aiheuttamasta kaaoksesta. Sivustatukea saadaan liittolaismaiden johtajilta, jotka eivät pysty peittämään huoltaan presidentin toilailuista ja niiden aiheuttamista riskeistä.</p><p>Trump suostuu eroon jäätyään yksin ja tajuttuaan, että vain luopumalla virastaan hän voi välttyä joutumasta oikeuden tuomittavaksi entisten avustajiensa tavoin. Eron jälkeen varapresidentti Mike Pence ryhtyy hoitamaan presidentin virkaa yhteisymmärryksessä kongressin republikaanijohtajien kanssa. Samalla demokraatit ja republikaanit yrittävät valmistautua mahdollisimman puhtaalta päydältä vuoden 2020 vaaleihin.</p><p>Maailmantalouden kasvu hidastuu selvästi, vaikka Trumpin eron myötä USA:n ja Kiinan välisen kauppasodan uhat hälvenevät hieman. Hidastuminen on suurinta Kiinassa, missä on pakko hillitä rajua velkaantumista. Vallassaolevan ja nousevan supervallan välinen jännite ei silti häviä mihinkään, vaan Kiina-haukkoja löytyy Yhdysvalloissa sekä demokraattien että republikaanien riveistä Trumpin jälkeenkin.</p><p>Kansainvälinen politiikka muuttuu Trumpin eron ansiosta hieman aiempaa normaalimmaksi. Ongelmat kuitenkin säilyvät esimerkiksi Etelä-Kiinan merellä, Korean niemimaalla, Afganistanissa, lähi-idässä ja Afrikan kriisialueilla. Ihmisiä pyrkii edelleen suurin määrin sekä Meksikon rajan yli Yhdysvaltoihin että Välimeren ja Turkin kautta kohti Eurooppaa. Kreml jatkaa Ukrainan hallinnon kiusaamista, ja samankaltainen asetelma toistuu pienoiskoossa Balkanilla Serbian ja Kosovon välisissä suhteissa. Kremlin liikkumavara lisääntyy huomattavasti, jos se saa USA:n ja Kiinan kuluttamaan kilvan toistensa voimavaroja.</p><p>Brittien EU-eron toteutus on vielä pahasti levällään silloin kun europarlamentin vaaleja pitäisi jo ryhtyä valmistelemaan. EU-kriittiset ja muuttoliikkeen vastaiset voimat vahvistavat jonkin verran asemiaan parlamentin uudessa kokoonpanossa. Reaktiivisuuden varsinainen hyökyaalto on kuitenkin tuossa vaiheessa jo mennyt ohitse, ja suurimmat paineet Euroopassa suuntautuvat ensi vuonna Unkarin ja Puolan kaltaisia illiberaaleja hallintoja vastaan.</p><p>Autokraatit joutuvat lisääntyvän kritiikin ja vastarinnan kohteeksi myös Venäjällä, Kiinassa ja Turkissa, vaikka missään niistä mikään varsinainen regiiminvaihdos ei nouse vielä ensi vuonna ajankohtaiseksi. Sitä sen sijaan on vaikea ennustaa, kuinka pitkään venezuelalaiset vielä antavat Nicolás Maduron syventää kaaosta heidän maassaan.</p><p>Suomen talouskasvu hidastuu ennustettua jyrkemmin, vaikka taantumaan ei vielä ensi vuonna jouduttaisikaan. Kymmenen vuoden takainen tuotantokuilu saadaan vihdoin kurottua umpeen ja työllisyysastekin nousee vähän yli Sipilän hallituksen tavoitteleman 72 prosentin ennen kuin yritykset alkavat taas vähentää väkeä.</p><p>Sosialidemokraatit nousevat eduskuntavaalin voittajiksi ja tätä kautta pääministeripuolueeksi. Enemmistöhallituksen muodostaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä sosialidemokraatit eivät ole innokkaita lähtemään yhteiseen hallitukseen Kokoomuksen kanssa. Keskusta puolestaan asettanee vaalitappion jälkeen hallitukseen osallistumiselleen ehdot, joita demarien on vaikea hyväksyä. Jos hallituksen kokoonpanosta on pakko ennustaa jotakin, sen voisi tehdä yhtä hyvin kolikkoa heittämällä.</p><p>Ilmastonmuutoksen hillinnän ja muiden suurten globaalien ongelmien ratkomisessa vuosi 2019 tullee jäämään välivuodeksi. Kasvihuonepäästöjen kasvu kyllä hidastuu talouden heikentymisen myötä, mutta maailma joutuu odottamaan aina vuoden 2020 lopulle saakka Yhdysvaltojen ilmastopoliittisen linjan selkiämistä. Yhtä ja toista toki tehdään kestävän kehityksen eteen ensi vuonnakin eri puolilla maailmaa. Silti toimintojemme kestävyysvajeet kasvavat niin, että seuraavina vuosina korjaustarve paisuu entistäkin mittavammaksi. Lisäksi muutosten toteuttamisella alkaa olla tulenpalava kiire.</p><p>Tietoisuus muutostarpeista näkyy myös päätöksentekijöihin kohdistuvina paineina samalla kun jotkut viimemainituista heräävät ihan omaehtoisestikin. Mutta myös opportunistista viherpesua tullaan näkemään kiusaksi saakka.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ennustan Donald Trumpin eron nousevan vuoden suurimmaksi uutiseksi.

Tilanteeseen ajaudutaan Yhdysvaltain politiikan, elinkeinoelämän ja turvallisuuskoneistojen keskeisten tahojen saadessa riittävän laajalti tarpeekseen Trumpin luonteen, tietämättömyyden ja käytännön toimien aiheuttamasta kaaoksesta. Sivustatukea saadaan liittolaismaiden johtajilta, jotka eivät pysty peittämään huoltaan presidentin toilailuista ja niiden aiheuttamista riskeistä.

Trump suostuu eroon jäätyään yksin ja tajuttuaan, että vain luopumalla virastaan hän voi välttyä joutumasta oikeuden tuomittavaksi entisten avustajiensa tavoin. Eron jälkeen varapresidentti Mike Pence ryhtyy hoitamaan presidentin virkaa yhteisymmärryksessä kongressin republikaanijohtajien kanssa. Samalla demokraatit ja republikaanit yrittävät valmistautua mahdollisimman puhtaalta päydältä vuoden 2020 vaaleihin.

Maailmantalouden kasvu hidastuu selvästi, vaikka Trumpin eron myötä USA:n ja Kiinan välisen kauppasodan uhat hälvenevät hieman. Hidastuminen on suurinta Kiinassa, missä on pakko hillitä rajua velkaantumista. Vallassaolevan ja nousevan supervallan välinen jännite ei silti häviä mihinkään, vaan Kiina-haukkoja löytyy Yhdysvalloissa sekä demokraattien että republikaanien riveistä Trumpin jälkeenkin.

Kansainvälinen politiikka muuttuu Trumpin eron ansiosta hieman aiempaa normaalimmaksi. Ongelmat kuitenkin säilyvät esimerkiksi Etelä-Kiinan merellä, Korean niemimaalla, Afganistanissa, lähi-idässä ja Afrikan kriisialueilla. Ihmisiä pyrkii edelleen suurin määrin sekä Meksikon rajan yli Yhdysvaltoihin että Välimeren ja Turkin kautta kohti Eurooppaa. Kreml jatkaa Ukrainan hallinnon kiusaamista, ja samankaltainen asetelma toistuu pienoiskoossa Balkanilla Serbian ja Kosovon välisissä suhteissa. Kremlin liikkumavara lisääntyy huomattavasti, jos se saa USA:n ja Kiinan kuluttamaan kilvan toistensa voimavaroja.

Brittien EU-eron toteutus on vielä pahasti levällään silloin kun europarlamentin vaaleja pitäisi jo ryhtyä valmistelemaan. EU-kriittiset ja muuttoliikkeen vastaiset voimat vahvistavat jonkin verran asemiaan parlamentin uudessa kokoonpanossa. Reaktiivisuuden varsinainen hyökyaalto on kuitenkin tuossa vaiheessa jo mennyt ohitse, ja suurimmat paineet Euroopassa suuntautuvat ensi vuonna Unkarin ja Puolan kaltaisia illiberaaleja hallintoja vastaan.

Autokraatit joutuvat lisääntyvän kritiikin ja vastarinnan kohteeksi myös Venäjällä, Kiinassa ja Turkissa, vaikka missään niistä mikään varsinainen regiiminvaihdos ei nouse vielä ensi vuonna ajankohtaiseksi. Sitä sen sijaan on vaikea ennustaa, kuinka pitkään venezuelalaiset vielä antavat Nicolás Maduron syventää kaaosta heidän maassaan.

Suomen talouskasvu hidastuu ennustettua jyrkemmin, vaikka taantumaan ei vielä ensi vuonna jouduttaisikaan. Kymmenen vuoden takainen tuotantokuilu saadaan vihdoin kurottua umpeen ja työllisyysastekin nousee vähän yli Sipilän hallituksen tavoitteleman 72 prosentin ennen kuin yritykset alkavat taas vähentää väkeä.

Sosialidemokraatit nousevat eduskuntavaalin voittajiksi ja tätä kautta pääministeripuolueeksi. Enemmistöhallituksen muodostaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä sosialidemokraatit eivät ole innokkaita lähtemään yhteiseen hallitukseen Kokoomuksen kanssa. Keskusta puolestaan asettanee vaalitappion jälkeen hallitukseen osallistumiselleen ehdot, joita demarien on vaikea hyväksyä. Jos hallituksen kokoonpanosta on pakko ennustaa jotakin, sen voisi tehdä yhtä hyvin kolikkoa heittämällä.

Ilmastonmuutoksen hillinnän ja muiden suurten globaalien ongelmien ratkomisessa vuosi 2019 tullee jäämään välivuodeksi. Kasvihuonepäästöjen kasvu kyllä hidastuu talouden heikentymisen myötä, mutta maailma joutuu odottamaan aina vuoden 2020 lopulle saakka Yhdysvaltojen ilmastopoliittisen linjan selkiämistä. Yhtä ja toista toki tehdään kestävän kehityksen eteen ensi vuonnakin eri puolilla maailmaa. Silti toimintojemme kestävyysvajeet kasvavat niin, että seuraavina vuosina korjaustarve paisuu entistäkin mittavammaksi. Lisäksi muutosten toteuttamisella alkaa olla tulenpalava kiire.

Tietoisuus muutostarpeista näkyy myös päätöksentekijöihin kohdistuvina paineina samalla kun jotkut viimemainituista heräävät ihan omaehtoisestikin. Mutta myös opportunistista viherpesua tullaan näkemään kiusaksi saakka.

]]>
26 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266291-mita-tapahtuu-vuonna-2019#comments Kotimaa Donald Trump Kansainväinen järjestelmä Suomen talous Vuosi 2019 Sat, 22 Dec 2018 06:47:00 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266291-mita-tapahtuu-vuonna-2019
Mattisin ero pahentaa turvallisuuspoliittista kaaosta Trumpin hallinnossa http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266261-mattisin-ero-pahentaa-turvallisuuspoliittista-kaaosta-trumpin-hallinnossa <p>Washingtonissa Kelly, Price, Shulkin, Tillerson, Sessions, Nielsen, Zinke ja nyt James Mattis. Donald Trumpin hallituksen 15:sta alkuperäisestä ministeristä ainoastaan kahdeksan on enää tehtävissään. Pyöröovi jatkaa pyörimistään yhä kiihtyvällä vauhdilla ja asiantunta-arvioiden mukaan jo yli puolet Trumpin mukana hallintoon tulleista henkilöistä on jättänyt, syystä tai toisesta, tehtävänsä.</p><p>Välivaalien jälkeen huhumylly ministereiden ympärillä on kiihtynyt lisää irtisanomisia on odotettavissa. Mattisin jälkeen seuraavana potkut näyttää saavan kauppaministeri Wilbur Ross.</p><p><strong>Yksi aikuinen vähemmän</strong></p><p>Presidentti Trump on kuvannut puolustusministeri Mattisin lähtöä siirtymiseksi eläkkeelle, mutta kun lukee ministerin erokirjeen, niin eläköityminen ei ole keskeisin syy eroamiseen vaan näkemyserot presidentin kanssa. Hän on ollut yksi viimeisistä &rdquo;aikuisista&rdquo; Trumpin hallinnossa ja toiminut vakauden ankkurina kaaoksen keskellä.</p><p>Presidenttiä kohtaan ministeri on ollut erittäin lojaali, hän ei ole kertaakaan arvostellut presidenttiä julkisuudessa vaan säästänyt kritiikkinsä suljettuihin tapaamisiin presidentin kanssa. Mattis on ministerinä edustanut Yhdysvaltain ulkopolitiikan perinteistä linjaa ja pyrkinyt lieventämään presidentin kantoja. Hän onkin ollut ulkomailla hallinnon keskeisin &rdquo;selittäjä&rdquo; kun liittolaisille on pitänyt tulkita presidentin twiittejä parhain päin.</p><p>Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspoliittisessa johdossa, ei ole Mattisin eron jälkeen yhtään henkilöä, joka puhuisi liittolaisten ja kansainvälisen yhteistyön puolesta. Puolustusministeri on lisäksi ollut pidäke presidentin hallitsemattomalle voimankäytölle.</p><p><strong>Euroopa on ihmeissään</strong></p><p>Ainakin Nato-maissa jännitetään millaisen näkökulman uusi puolustusministeri tulee ottamaan liittokunnan taakanjakoon. Mikäli hän tulee edustaman presidentin linjaa, niin Brysselissä ollaan vaikeuksissa ja liittokunnan uskottavuus on koetuksella.</p><p>Vaikeuksia tulee myös Suomelle. Mattis on ollut Suomen ystävä ja harvoja Trumpin hallinnon korkea-arvoisia edustajia, joka aidosti ymmärtää Suomen ja samalla myös Ruotsin erityisaseman Euroopan turvallisuuspoliittisessa arkkitehtuurissa.</p><p>Venäjän lisääntyneen voimapolitiikan ja ekspansiivisten pyrkimysten aikana ei ole hyvä asia, mikäli Yhdysvaltain etääntyminen Euroopasta vahvistuu myös ministeritasolla.</p><p><strong>Kenestä seuraaja?</strong></p><p>Koska Mattis nyt suoraan sanottuna sai potkut oltuaan eri mieltä presidentin kanssa, on odotettavissa, että hänen seuraajansa on Trump lojalisti. Vaikuttaa siltä, että selkeätä seuraajaa ei ole koska Mattis venyttää irtisanoutumistaan maaliskuulle asti.</p><p>Washingtonissa olevien tietolähteiden mukaan Trumpin listalle tulevaksi puolustusministeriksi on noussut ainakin neljä henkilöä.&nbsp;</p><p>Yksi listalla oleva on eläköitynyt kenraali ja maavoimien apulaiskomentaja Jack Keane. Hän oli Trumpin ensisijainen valinta puolustusministeriksi mutta keane kieltäytyi henkilökohtaisista syistä. Olisiko hän nyt valmis astumaan palvelukseen?</p><p>Välivaalien jälkeen portit ovat auki myös ministeriksi myös senaattorille. Trumpin tiedetään pohtivan myös senaattori Tom Cottonin ja Lindsey Grahamin sopivuutta puolustusministeriksi. Heillä molemmilla on taustaa asevoimissa ja kokemus senaatissa asiantuntemusta myös lainsäädännöstä pentagonin johtoon.</p><p>Myös valtiovarainministeriön David McCormick on ehdokaslistan kärkipäässä. McCormick oli loppuvuodesta 2016 mukana Trumpin pohdinnoissa valtiovarainministeriön tai puolustusministeriön johtoon, joten luottamusta ainakin löytyisi presidentin taholta.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Washingtonissa Kelly, Price, Shulkin, Tillerson, Sessions, Nielsen, Zinke ja nyt James Mattis. Donald Trumpin hallituksen 15:sta alkuperäisestä ministeristä ainoastaan kahdeksan on enää tehtävissään. Pyöröovi jatkaa pyörimistään yhä kiihtyvällä vauhdilla ja asiantunta-arvioiden mukaan jo yli puolet Trumpin mukana hallintoon tulleista henkilöistä on jättänyt, syystä tai toisesta, tehtävänsä.

Välivaalien jälkeen huhumylly ministereiden ympärillä on kiihtynyt lisää irtisanomisia on odotettavissa. Mattisin jälkeen seuraavana potkut näyttää saavan kauppaministeri Wilbur Ross.

Yksi aikuinen vähemmän

Presidentti Trump on kuvannut puolustusministeri Mattisin lähtöä siirtymiseksi eläkkeelle, mutta kun lukee ministerin erokirjeen, niin eläköityminen ei ole keskeisin syy eroamiseen vaan näkemyserot presidentin kanssa. Hän on ollut yksi viimeisistä ”aikuisista” Trumpin hallinnossa ja toiminut vakauden ankkurina kaaoksen keskellä.

Presidenttiä kohtaan ministeri on ollut erittäin lojaali, hän ei ole kertaakaan arvostellut presidenttiä julkisuudessa vaan säästänyt kritiikkinsä suljettuihin tapaamisiin presidentin kanssa. Mattis on ministerinä edustanut Yhdysvaltain ulkopolitiikan perinteistä linjaa ja pyrkinyt lieventämään presidentin kantoja. Hän onkin ollut ulkomailla hallinnon keskeisin ”selittäjä” kun liittolaisille on pitänyt tulkita presidentin twiittejä parhain päin.

Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspoliittisessa johdossa, ei ole Mattisin eron jälkeen yhtään henkilöä, joka puhuisi liittolaisten ja kansainvälisen yhteistyön puolesta. Puolustusministeri on lisäksi ollut pidäke presidentin hallitsemattomalle voimankäytölle.

Euroopa on ihmeissään

Ainakin Nato-maissa jännitetään millaisen näkökulman uusi puolustusministeri tulee ottamaan liittokunnan taakanjakoon. Mikäli hän tulee edustaman presidentin linjaa, niin Brysselissä ollaan vaikeuksissa ja liittokunnan uskottavuus on koetuksella.

Vaikeuksia tulee myös Suomelle. Mattis on ollut Suomen ystävä ja harvoja Trumpin hallinnon korkea-arvoisia edustajia, joka aidosti ymmärtää Suomen ja samalla myös Ruotsin erityisaseman Euroopan turvallisuuspoliittisessa arkkitehtuurissa.

Venäjän lisääntyneen voimapolitiikan ja ekspansiivisten pyrkimysten aikana ei ole hyvä asia, mikäli Yhdysvaltain etääntyminen Euroopasta vahvistuu myös ministeritasolla.

Kenestä seuraaja?

Koska Mattis nyt suoraan sanottuna sai potkut oltuaan eri mieltä presidentin kanssa, on odotettavissa, että hänen seuraajansa on Trump lojalisti. Vaikuttaa siltä, että selkeätä seuraajaa ei ole koska Mattis venyttää irtisanoutumistaan maaliskuulle asti.

Washingtonissa olevien tietolähteiden mukaan Trumpin listalle tulevaksi puolustusministeriksi on noussut ainakin neljä henkilöä. 

Yksi listalla oleva on eläköitynyt kenraali ja maavoimien apulaiskomentaja Jack Keane. Hän oli Trumpin ensisijainen valinta puolustusministeriksi mutta keane kieltäytyi henkilökohtaisista syistä. Olisiko hän nyt valmis astumaan palvelukseen?

Välivaalien jälkeen portit ovat auki myös ministeriksi myös senaattorille. Trumpin tiedetään pohtivan myös senaattori Tom Cottonin ja Lindsey Grahamin sopivuutta puolustusministeriksi. Heillä molemmilla on taustaa asevoimissa ja kokemus senaatissa asiantuntemusta myös lainsäädännöstä pentagonin johtoon.

Myös valtiovarainministeriön David McCormick on ehdokaslistan kärkipäässä. McCormick oli loppuvuodesta 2016 mukana Trumpin pohdinnoissa valtiovarainministeriön tai puolustusministeriön johtoon, joten luottamusta ainakin löytyisi presidentin taholta.

 

]]>
43 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266261-mattisin-ero-pahentaa-turvallisuuspoliittista-kaaosta-trumpin-hallinnossa#comments Donald Trump James Mattis Turpo Yhdysvaltain politiikka Fri, 21 Dec 2018 13:11:04 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266261-mattisin-ero-pahentaa-turvallisuuspoliittista-kaaosta-trumpin-hallinnossa
Näkökulma: Trumpille jäi hyvin vähän vaihtoehtoja Syyrian suhteen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266200-nakokulma-trumpille-jai-hyvin-vahan-vaihtoehtoja-syyrian-suhteen <p>Pari päivää sitten ulkopolitiikassa alkoi kuohua, kun Yhdysvallat <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10559375">ilmoitti</a>&nbsp;täysin varoittamatta, ettei se pyri enää Syyrian presidentti <strong>Bashar al-Assadin</strong> hallinnon kaatamiseen. Samalla se kuitenkin varoitti, ettei aio tukea Syyrian jälleenrakennusta, jos maan hallinnossa ei nähdä perustavanlaatuista muutosta.</p> <p>Presidentti <strong>Donald Trumpin</strong> päätös vetää joukot Syyriasta sai aikaan valtavan hämmennyksen Yhdysvalloissa. Hässäkkä onnistui jopa rikkomaan perinteiset puoluerajat.&nbsp; Trumpin päätökselle ei löydy juurikaan tukea Yhdysvaltain politiikassa.&nbsp;Syynä tähän lienee se, että maa on investoinut ihan valtavasti Syyrian sisällissotaan. Yhdysvallat on myös maailman suurin aseiden myyjä, jonka vuoksi sodilla on suora impakti maan kansantalouteen.&nbsp;</p> <p>Arvostelijoiden mukaan Yhdysvaltain vetäytyminen on suuri voitto Isisille. Vetäytymisen pelätään näyttävän myös vihreää valoa Turkille, joka on aikaisemmin uhkaillut hyökkäyksellä Koillis-Syyriaan. Demokraattiedustaja <strong>Jack Reedin</strong> mukaan joukkojen vetäytyminen on petos Yhdysvaltain liittolaisia kurdeja kohtaan ja jälleen uusi lisätodiste Trumpin kyvyttömyydestä toimia johtajana maailman näyttämöllä.&nbsp;Erityisesti närää on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10564311?fbclid=IwAR1ccprkegtNKRRelRYPFO2BsjTkk6Czk-44_WCmqDir1tcgVdKPv6BDUiA">herättänyt</a> se, että päätös tehtiin kongressia ja Pentagonia konsultoimatta. Diplomaattilähteiden mukaan myöskään Yhdysvaltain liittolaisia alueella ei konsultoitu päätöksestä.</p> <p>Todennäköisesti Trump tietää, että hänen vaihtoehtonsa ovat huonot, tekipä hän niin tai näin, jonka vuoksi presidentti päätyi mahdollisimman rauhanomaiseen ratkaisuun. Syyrian verisen sisällissodan tukeminen siinä pelossa, että NATO:n jäsenmaa Turkki pyrkii laittamaan paikalliset kurdit lihoiksi, kuulostaa minunkin korvaani järjettömältä.&nbsp;Tai että sotaa jatkettaisiin sillä verukkeella, että maa voi ajautua Venäjän ja Iranin vaikutuspiiriin, jossa se tosiasiallisesti on tälläkin hetkellä. Realistisesti puhuen Yhdysvaltain viime aikojen pyrkimykset heikentää Iranin asemaa ovat johtaneet täysin päinvastaiseen lopputulokseen. Esimerkiksi Syyriassa aseellisen kumouksen tukeminen on saanut al-Assadin hallinnon suorastaan takertumaan Iraniin ja Venäjään, vaikka se tuskin oli tarkoitus.</p> <p>Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija&nbsp;<strong>Toni Alaranta </strong><a href="https://www.facebook.com/toni.alaranta">totesikin</a> Facebook-seinällään, että Yhdysvaltain Syyria-politiikka koostuu niin monesta keskenään ristiriitaisesta osasta, että on mahdotonta nähdä mitä maa olisi hyötynyt jäämisestä Syyriaan. Alarannan mukaan Yhdysvaltain on mahdotonta olla Pohjois-Syyriassa sekä Kurdistanin työväenpuolue PKK:n sekä Turkin kaveri, koska se ei yksinkertaisesti vain ole mahdollista.&nbsp;Myös terrorisminvastainen taistelu on hänen mukaansa melko ongelmallista, koska Yhdysvaltain valitsema linja aseistaa Syyrian sunnikumousta on vain vahvistanut sen eturintamassa toimivia al-Qaedan ryhmiä. Sama on tapahtunut myös Libyassa, vaikka tällainen politiikka tuottaa hyvin harvoin kestäviä tuloksia.</p> <p>Lyödäänpäs ihan oikeasti luvut pöytään. Syyrian sisällissodassa on YK:n laskelmien <a href="http://www.hrw.org/world-report/2018/country-chapters/syria">mukaan</a> kuollut viimeisen seitsemän vuoden aikana noin 400&nbsp;000 ihmistä ja yli 5 miljoonaa on joutunut pakenemaan kotimaastaan. Syyriasta on tullut siviileille maanpäällinen helvetti, eikä kyse ole enää pelkästä oppositiopolitiikasta, vaan maassa riehuvat sadat eri kapinallisryhmät taistelevat myös toisiaan vastaan.&nbsp;Todennäköisesti kaikista humaanein ratkaisu olisi sellainen, jossa Yhdysvallat pysyisi Syyriassa, mutta taistelemisen sijaan se pyrkisi rakentamaan siltaa Bashar al-Assadin ja kurdijoukkojen välille sekä tekemään yhteistyötä maan hallinnon kanssa, jotta järjestys ja rauha saataisiin palautettua.&nbsp;</p> <p>Tietystikään Trump ei voi tehdä tätä, koska päätöksestä seuraisi lukemattomat syytökset diktaattorien kanssa veljeilemisestä sekä yhteistyöstä Venäjän kanssa. Myöskään Yhdysvaltain alueelliset liittolaiset Israelista ja Jemenissä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10486600">mellastavast</a>a Saudi-Arabiasta eivät olisi tällaisesta päätöksestä kovin innoissaan. Lähi-itä palaa edelleen, eikä sille näy loppua. Mitä muuta Yhdysvallat olisi voinut tehdä? Eikö maa toteuta nyt sitä samaa sotilaspolitiikkaa, millä presidentti Barack Obama&nbsp;markkinoi itseään, kun hän nappasi Nobelin rauhanpalkinnon, mutta jota hän ei kuitenkaan koskaan vienyt loppuun saakka. Eipä&nbsp;tässä kai paljoa muuta voi sanoa näin seitsemän vuotta sodan alkamisen jälkeen kuin että helvetin huonosti sammutettu.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pari päivää sitten ulkopolitiikassa alkoi kuohua, kun Yhdysvallat ilmoitti täysin varoittamatta, ettei se pyri enää Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallinnon kaatamiseen. Samalla se kuitenkin varoitti, ettei aio tukea Syyrian jälleenrakennusta, jos maan hallinnossa ei nähdä perustavanlaatuista muutosta.

Presidentti Donald Trumpin päätös vetää joukot Syyriasta sai aikaan valtavan hämmennyksen Yhdysvalloissa. Hässäkkä onnistui jopa rikkomaan perinteiset puoluerajat.  Trumpin päätökselle ei löydy juurikaan tukea Yhdysvaltain politiikassa. Syynä tähän lienee se, että maa on investoinut ihan valtavasti Syyrian sisällissotaan. Yhdysvallat on myös maailman suurin aseiden myyjä, jonka vuoksi sodilla on suora impakti maan kansantalouteen. 

Arvostelijoiden mukaan Yhdysvaltain vetäytyminen on suuri voitto Isisille. Vetäytymisen pelätään näyttävän myös vihreää valoa Turkille, joka on aikaisemmin uhkaillut hyökkäyksellä Koillis-Syyriaan. Demokraattiedustaja Jack Reedin mukaan joukkojen vetäytyminen on petos Yhdysvaltain liittolaisia kurdeja kohtaan ja jälleen uusi lisätodiste Trumpin kyvyttömyydestä toimia johtajana maailman näyttämöllä. Erityisesti närää on herättänyt se, että päätös tehtiin kongressia ja Pentagonia konsultoimatta. Diplomaattilähteiden mukaan myöskään Yhdysvaltain liittolaisia alueella ei konsultoitu päätöksestä.

Todennäköisesti Trump tietää, että hänen vaihtoehtonsa ovat huonot, tekipä hän niin tai näin, jonka vuoksi presidentti päätyi mahdollisimman rauhanomaiseen ratkaisuun. Syyrian verisen sisällissodan tukeminen siinä pelossa, että NATO:n jäsenmaa Turkki pyrkii laittamaan paikalliset kurdit lihoiksi, kuulostaa minunkin korvaani järjettömältä. Tai että sotaa jatkettaisiin sillä verukkeella, että maa voi ajautua Venäjän ja Iranin vaikutuspiiriin, jossa se tosiasiallisesti on tälläkin hetkellä. Realistisesti puhuen Yhdysvaltain viime aikojen pyrkimykset heikentää Iranin asemaa ovat johtaneet täysin päinvastaiseen lopputulokseen. Esimerkiksi Syyriassa aseellisen kumouksen tukeminen on saanut al-Assadin hallinnon suorastaan takertumaan Iraniin ja Venäjään, vaikka se tuskin oli tarkoitus.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta totesikin Facebook-seinällään, että Yhdysvaltain Syyria-politiikka koostuu niin monesta keskenään ristiriitaisesta osasta, että on mahdotonta nähdä mitä maa olisi hyötynyt jäämisestä Syyriaan. Alarannan mukaan Yhdysvaltain on mahdotonta olla Pohjois-Syyriassa sekä Kurdistanin työväenpuolue PKK:n sekä Turkin kaveri, koska se ei yksinkertaisesti vain ole mahdollista. Myös terrorisminvastainen taistelu on hänen mukaansa melko ongelmallista, koska Yhdysvaltain valitsema linja aseistaa Syyrian sunnikumousta on vain vahvistanut sen eturintamassa toimivia al-Qaedan ryhmiä. Sama on tapahtunut myös Libyassa, vaikka tällainen politiikka tuottaa hyvin harvoin kestäviä tuloksia.

Lyödäänpäs ihan oikeasti luvut pöytään. Syyrian sisällissodassa on YK:n laskelmien mukaan kuollut viimeisen seitsemän vuoden aikana noin 400 000 ihmistä ja yli 5 miljoonaa on joutunut pakenemaan kotimaastaan. Syyriasta on tullut siviileille maanpäällinen helvetti, eikä kyse ole enää pelkästä oppositiopolitiikasta, vaan maassa riehuvat sadat eri kapinallisryhmät taistelevat myös toisiaan vastaan. Todennäköisesti kaikista humaanein ratkaisu olisi sellainen, jossa Yhdysvallat pysyisi Syyriassa, mutta taistelemisen sijaan se pyrkisi rakentamaan siltaa Bashar al-Assadin ja kurdijoukkojen välille sekä tekemään yhteistyötä maan hallinnon kanssa, jotta järjestys ja rauha saataisiin palautettua. 

Tietystikään Trump ei voi tehdä tätä, koska päätöksestä seuraisi lukemattomat syytökset diktaattorien kanssa veljeilemisestä sekä yhteistyöstä Venäjän kanssa. Myöskään Yhdysvaltain alueelliset liittolaiset Israelista ja Jemenissä mellastavasta Saudi-Arabiasta eivät olisi tällaisesta päätöksestä kovin innoissaan. Lähi-itä palaa edelleen, eikä sille näy loppua. Mitä muuta Yhdysvallat olisi voinut tehdä? Eikö maa toteuta nyt sitä samaa sotilaspolitiikkaa, millä presidentti Barack Obama markkinoi itseään, kun hän nappasi Nobelin rauhanpalkinnon, mutta jota hän ei kuitenkaan koskaan vienyt loppuun saakka. Eipä tässä kai paljoa muuta voi sanoa näin seitsemän vuotta sodan alkamisen jälkeen kuin että helvetin huonosti sammutettu. 

]]>
25 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266200-nakokulma-trumpille-jai-hyvin-vahan-vaihtoehtoja-syyrian-suhteen#comments Bashar al-Assad Donald Trump Iran Syyria Yhdysvallat Thu, 20 Dec 2018 15:31:38 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266200-nakokulma-trumpille-jai-hyvin-vahan-vaihtoehtoja-syyrian-suhteen
Vihreä metsänhoito syynä Kalifornian tuhoisiin maastopaloihin http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265889-vihrea-metsanhoito-syyna-kalifornian-tuhoisiin-maastopaloihin <p>Kaksi päivää sitten USA:n entinen ulkoministeri <strong>John Kerry</strong> vetosi New York Times lehdessä <a href="https://www.nytimes.com/2018/12/13/opinion/kerry-climate-change-trump.html">https://www.nytimes.com/2018/12/13/opinion/kerry-climate-change-trump.html</a>&nbsp;julkaistussa kirjoituksessa&nbsp;maailman mielipiteeseen. Hän toivoi, että&nbsp;Katowicessä&nbsp;nyt kyettäisiin YK:n ilmastokokouksen päätösten myötä pelastamaan Pariisin sopimuksen toimeenpano.&nbsp;</p> <p>Hän totesi mm. seuraavaa:&nbsp;</p> <p>&quot;Todistusta ilmastonmuutoksen haitallisuudesta ei ole vaikea löytää. Viisitoista kahdeksastatoista Kalifornian suurimmista metsäpalosta on tapahtunut viimeisten 18 vuoden aikana. Me pyörittelemme silmiämme, kun <strong>Donald Trump</strong> ehdottaa metsien haravointia näiden palojen ehkäisemiseksi. Mutta internetin hauskat meemit eivät meitä nyt auta, koska nyt on niin paljon pelissä.&quot;</p> <p>Nämä hauskat meemit olivat peräisin suomalaisilta vihreiltä aktivisteilta, jotka perustivat <a href="#rakingamericagreatagain">#rakingamericagreatagain</a>&nbsp;hash tagin alle youtube videoitaan, jotka levisivät kulovalkean tavoin ympäri maailmaa. Suomen lehdistö nauroi yhden päivän ajan tapansa mukaan Donald Trumpille, mutta joutui sitten kääntämään kelkkansa 180 astetta. Päivää myöhemmin, kun oli selvinnyt, että Luonnonvarakeskuksen tutkijat olivat sitä mieltä, haravointi (raking engl.) tarkoittaa myös raskaalla kalustolla tapahtuvaa &quot;haravointia&quot;,&nbsp;Suomen (V) tiedotusvälineet&nbsp;alkoivat nauraa niille suomalaisille, jotka olivat kampanjan käynnistäneet.</p> <p>Suomalainen Helsingin yliopistolle viestintäpalveluita tekevä punavihreä toimittaja&nbsp;<strong>Anu Partanen</strong>&nbsp;oli kuitenkin ehtinyt vimmassaan kirjoittamaan&nbsp;Los Angeles Times&#39;iin&nbsp;<a href="https://flipboard.com/@LATimes/finland-to-president-trump%3A-we-don%27t-rake-the-forest-floor%2C-but-we-do-other-thin/a-bK5I1bbJQT2zPN83JRwoHg%3Aa%3A60938007-cd32f95079%2Flatimes.com">https://flipboard.com/@LATimes/finland-to-president-trump%3A-we-don%27t-rake-the-forest-floor%2C-but-we-do-other-thin/a-bK5I1bbJQT2zPN83JRwoHg%3Aa%3A60938007-cd32f95079%2Flatimes.com</a> disinformaatiota suomalaisesta metsänhoidosta ja hohotti muiden mukana Donald Trumpille. Ei olisi kannattanut.</p> <p><strong>Rick Noack</strong> niminen Washington Post&#39;n toimittaja myös kirjoitti suomalaisesta metsänhoidosta disinformaatiota&nbsp;<a href="https://www.washingtonpost.com/gdpr-consent/?destination=%2fworld%2f2018%2f11%2f19%2fwhy-finland-is-so-good-handling-forest-fires-hint-its-not-because-raking%2f%3futm_term%3d.0be7c4fb2c17&amp;utm_term=.4bdf469f6f13">https://www.washingtonpost.com/gdpr-consent/?destination=%2fworld%2f2018%2f11%2f19%2fwhy-finland-is-so-good-handling-forest-fires-hint-its-not-because-raking%2f%3futm_term%3d.0be7c4fb2c17&amp;utm_term=.4bdf469f6f13</a> &nbsp;väittämällä mm., että kulotus on tärkeä&nbsp;tapa Suomessa vähentää biomassaa metsissä. Kulotusta tehdään valtion mailla Suomessa vain parin sadan hehtaarin verran, jolla symbolisesti lepytellään vihreitä aktivisteja.&nbsp;&nbsp;</p> <p>Tein aikoinaan paljon yhteistyötä metsäntutkijoiden kanssa ja opin perusasioita suomalaisesta metsänhoidosta mm. edesmenneeltä professori <strong>Kullervo Kuuselalta</strong>. 1990-luvun lopussa teimme myös useaan kertaan matkoja USA:n kongressiin tutustumaan sikäläiseen tapaan vaikuttaa ympäristöasoista tehtäviin päätöksiin. USA:n maaseutuväki teki tulloin joka vuosi kampanjamatkan Washington DC:hin. jolla he pyrkivät vaikuttamaan lainsäätäjiin, että vihreä mielivalta ei saisi enää lisää jalansijaa.&nbsp;</p> <p>Eräältä matkalta toimme dokumenttivideon, joka oli kuvattu metsärikkaassa Montanan osavaltiossa. Tämä dokumentin ydinviesti oli seuraava:&nbsp;</p> <p><strong>Jos vihreät metsänhoidon periaatteet (=älä koske metsiin lainkaan) yhdistetään aktiiviseen metsäpalojen alkujen sammuttamispolitiikkaan, tämä johtaa ennen pitkää hallitsemattomiin räjähdyksen omaisesti leviäviin latvuspaloihin biomassan vääjäämättömän lisääntymisen vuoksi. </strong></p> <p>Veimme videon näytille mm. Metsäteollisuus ry:hyn. Näin on nyt taas käynyt Kaliforniassa ja siksi Donald Trump kehotti kalifornialaisia haravoimaan metsänsä.</p> <p>USA:n vihertyneet demokraatit ovat peitelläkseen syntejään keksineet nyt, että nämä&nbsp; ihmishenkiä ja valtavaa aineellista tuhoavat aiheuttaneet maasto- ja metsäpalot aiheutuvat ilmastonmuutoksesta, vaikka heillä ei ole todisteena kuin tuo Kerryn mainitsema ajallinen yhteys. Tämä ajallinen yhteys sopii vielä paremmin siihen, että erityisesti viimeisten 18 vuoden aikana on sitten alettu keräämään vihreän metsäpolitiikan satoa. On lisäksi muistettava, että on täysin kiistanalaista, onko maapallo lämmennyt enää viimeisten 18 vuoden aikana.</p> <p>Ainoa ihmisryhmä, joka&nbsp;ei minua sureta ovat&nbsp;nämä Hollywoodin superrikkaat &quot;vihreät&quot; elokuvasankarit. He saivat, mitä tilasivat.</p> <p>Olen kirjoittanut englanniksi tarinan siitä, kuinka Suomessa ensin naurettiin Trumpille ja sitten vihreille #rakingamericagreatagain-aktivisteille&nbsp;ja kuinka suomalainen metsänhoito on kyennyt ehkäisemään metsäpalot tieteellisen&nbsp;metsänhoidon ansiosta ja kuinka meillä on metsää enemmän kuin koskaan ja kuinka ilmastonmuutoksen (lisääntynyt lämpö ja&nbsp;&nbsp;hiilidioksidin määrän nousu alailmakehässä) myötä metsän vuotuisen kasvun odotetaan lisääntyvän virallisen hallituksen metsästrategian myötä 30 %.&nbsp;</p> <p>Alla joukko linkkejä, joista löytyy tekstini.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p> <p><a href="https://www.wyomingnetworknews.com/trump-was-right-about-raking-finnish-forests" title="https://www.wyomingnetworknews.com/trump-was-right-about-raking-finnish-forests">https://www.wyomingnetworknews.com/trump-was-right-about-raking-finnish-...</a></p> <p><a href="https://scout.com/college/auburn/Board/104012/Contents/Trump-was-right-about-raking-Finnish-forests-126312856/" title="https://scout.com/college/auburn/Board/104012/Contents/Trump-was-right-about-raking-Finnish-forests-126312856/">https://scout.com/college/auburn/Board/104012/Contents/Trump-was-right-a...</a></p> <p><a href="https://wattsupwiththat.com/2018/12/12/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/" title="https://wattsupwiththat.com/2018/12/12/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/">https://wattsupwiththat.com/2018/12/12/trump-was-right-about-raking-finn...</a></p> <p><a href="https://www.heartland.org/news-opinion/news/trump-was-right-about--raking-finnish-forests" title="https://www.heartland.org/news-opinion/news/trump-was-right-about--raking-finnish-forests">https://www.heartland.org/news-opinion/news/trump-was-right-about--rakin...</a></p> <p><a href="https://canadafreepress.com/article/trump-was-right-about-raking-finnish-forests" title="https://canadafreepress.com/article/trump-was-right-about-raking-finnish-forests">https://canadafreepress.com/article/trump-was-right-about-raking-finnish...</a></p> <p><a href="http://blog.heartland.org/2018/12/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/" title="http://blog.heartland.org/2018/12/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/">http://blog.heartland.org/2018/12/trump-was-right-about-raking-finnish-f...</a></p> <p><a href="https://hotcopper.com.au/threads/trump-was-right-about-%E2%80%9Craking%E2%80%9D-finnish-forests.4576125/" title="https://hotcopper.com.au/threads/trump-was-right-about-%E2%80%9Craking%E2%80%9D-finnish-forests.4576125/">https://hotcopper.com.au/threads/trump-was-right-about-%E2%80%9Craking%E...</a></p> <p><a href="https://iowaclimate.org/2018/12/12/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/" title="https://iowaclimate.org/2018/12/12/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/">https://iowaclimate.org/2018/12/12/trump-was-right-about-raking-finnish-...</a></p> <p><a href="https://saltbushclub.com/2018/12/12/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/" title="https://saltbushclub.com/2018/12/12/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/">https://saltbushclub.com/2018/12/12/trump-was-right-about-raking-finnish...</a></p> <p><a href="https://www.justplainpolitics.com/showthread.php?108471-Trump-was-right-about-%93raking%94-Finnish-forests" title="https://www.justplainpolitics.com/showthread.php?108471-Trump-was-right-about-%93raking%94-Finnish-forests">https://www.justplainpolitics.com/showthread.php?108471-Trump-was-right-...</a></p> <p><a href="https://superforest.blog/2018/12/13/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/" title="https://superforest.blog/2018/12/13/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/">https://superforest.blog/2018/12/13/trump-was-right-about-raking-finnish...</a></p> <p><a href="https://selfeducatedamerican.com/2018/12/11/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/" title="https://selfeducatedamerican.com/2018/12/11/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/">https://selfeducatedamerican.com/2018/12/11/trump-was-right-about-raking...</a></p> <p><a href="https://www.montanasnews.tv/single-post/2018/12/12/Trump-Was-Right-About-Raking-Finnish-Forests" title="https://www.montanasnews.tv/single-post/2018/12/12/Trump-Was-Right-About-Raking-Finnish-Forests">https://www.montanasnews.tv/single-post/2018/12/12/Trump-Was-Right-About...</a></p> <p><a href="https://wattsupwiththat.com/2018/12/12/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/" title="https://wattsupwiththat.com/2018/12/12/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/">https://wattsupwiththat.com/2018/12/12/trump-was-right-about-raking-finn...</a></p> <p><a href="http://www.weviralnews.com/trump-was-proper-about-raking-finnish-forests/" title="http://www.weviralnews.com/trump-was-proper-about-raking-finnish-forests/">http://www.weviralnews.com/trump-was-proper-about-raking-finnish-forests/</a></p> <p><a href="http://antarcticvolcanoesproject.blogspot.com/2018/12/sierra-snowpack-well-above-average.html" title="http://antarcticvolcanoesproject.blogspot.com/2018/12/sierra-snowpack-well-above-average.html">http://antarcticvolcanoesproject.blogspot.com/2018/12/sierra-snowpack-we...</a></p> <p><a href="http://www.climatecommonsense2.com/2012/04/" title="http://www.climatecommonsense2.com/2012/04/">http://www.climatecommonsense2.com/2012/04/</a></p> <p><a href="http://www.weviralnews.com/?s=paunio" title="http://www.weviralnews.com/?s=paunio">http://www.weviralnews.com/?s=paunio</a></p> <p><a href="https://toptechnewz.com/trump-was-proper-about-raking-finnish-forests/" title="https://toptechnewz.com/trump-was-proper-about-raking-finnish-forests/">https://toptechnewz.com/trump-was-proper-about-raking-finnish-forests/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaksi päivää sitten USA:n entinen ulkoministeri John Kerry vetosi New York Times lehdessä https://www.nytimes.com/2018/12/13/opinion/kerry-climate-change-trump.html julkaistussa kirjoituksessa maailman mielipiteeseen. Hän toivoi, että Katowicessä nyt kyettäisiin YK:n ilmastokokouksen päätösten myötä pelastamaan Pariisin sopimuksen toimeenpano. 

Hän totesi mm. seuraavaa: 

"Todistusta ilmastonmuutoksen haitallisuudesta ei ole vaikea löytää. Viisitoista kahdeksastatoista Kalifornian suurimmista metsäpalosta on tapahtunut viimeisten 18 vuoden aikana. Me pyörittelemme silmiämme, kun Donald Trump ehdottaa metsien haravointia näiden palojen ehkäisemiseksi. Mutta internetin hauskat meemit eivät meitä nyt auta, koska nyt on niin paljon pelissä."

Nämä hauskat meemit olivat peräisin suomalaisilta vihreiltä aktivisteilta, jotka perustivat #rakingamericagreatagain hash tagin alle youtube videoitaan, jotka levisivät kulovalkean tavoin ympäri maailmaa. Suomen lehdistö nauroi yhden päivän ajan tapansa mukaan Donald Trumpille, mutta joutui sitten kääntämään kelkkansa 180 astetta. Päivää myöhemmin, kun oli selvinnyt, että Luonnonvarakeskuksen tutkijat olivat sitä mieltä, haravointi (raking engl.) tarkoittaa myös raskaalla kalustolla tapahtuvaa "haravointia", Suomen (V) tiedotusvälineet alkoivat nauraa niille suomalaisille, jotka olivat kampanjan käynnistäneet.

Suomalainen Helsingin yliopistolle viestintäpalveluita tekevä punavihreä toimittaja Anu Partanen oli kuitenkin ehtinyt vimmassaan kirjoittamaan Los Angeles Times'iin https://flipboard.com/@LATimes/finland-to-president-trump%3A-we-don%27t-rake-the-forest-floor%2C-but-we-do-other-thin/a-bK5I1bbJQT2zPN83JRwoHg%3Aa%3A60938007-cd32f95079%2Flatimes.com disinformaatiota suomalaisesta metsänhoidosta ja hohotti muiden mukana Donald Trumpille. Ei olisi kannattanut.

Rick Noack niminen Washington Post'n toimittaja myös kirjoitti suomalaisesta metsänhoidosta disinformaatiota https://www.washingtonpost.com/gdpr-consent/?destination=%2fworld%2f2018%2f11%2f19%2fwhy-finland-is-so-good-handling-forest-fires-hint-its-not-because-raking%2f%3futm_term%3d.0be7c4fb2c17&utm_term=.4bdf469f6f13  väittämällä mm., että kulotus on tärkeä tapa Suomessa vähentää biomassaa metsissä. Kulotusta tehdään valtion mailla Suomessa vain parin sadan hehtaarin verran, jolla symbolisesti lepytellään vihreitä aktivisteja.  

Tein aikoinaan paljon yhteistyötä metsäntutkijoiden kanssa ja opin perusasioita suomalaisesta metsänhoidosta mm. edesmenneeltä professori Kullervo Kuuselalta. 1990-luvun lopussa teimme myös useaan kertaan matkoja USA:n kongressiin tutustumaan sikäläiseen tapaan vaikuttaa ympäristöasoista tehtäviin päätöksiin. USA:n maaseutuväki teki tulloin joka vuosi kampanjamatkan Washington DC:hin. jolla he pyrkivät vaikuttamaan lainsäätäjiin, että vihreä mielivalta ei saisi enää lisää jalansijaa. 

Eräältä matkalta toimme dokumenttivideon, joka oli kuvattu metsärikkaassa Montanan osavaltiossa. Tämä dokumentin ydinviesti oli seuraava: 

Jos vihreät metsänhoidon periaatteet (=älä koske metsiin lainkaan) yhdistetään aktiiviseen metsäpalojen alkujen sammuttamispolitiikkaan, tämä johtaa ennen pitkää hallitsemattomiin räjähdyksen omaisesti leviäviin latvuspaloihin biomassan vääjäämättömän lisääntymisen vuoksi.

Veimme videon näytille mm. Metsäteollisuus ry:hyn. Näin on nyt taas käynyt Kaliforniassa ja siksi Donald Trump kehotti kalifornialaisia haravoimaan metsänsä.

USA:n vihertyneet demokraatit ovat peitelläkseen syntejään keksineet nyt, että nämä  ihmishenkiä ja valtavaa aineellista tuhoavat aiheuttaneet maasto- ja metsäpalot aiheutuvat ilmastonmuutoksesta, vaikka heillä ei ole todisteena kuin tuo Kerryn mainitsema ajallinen yhteys. Tämä ajallinen yhteys sopii vielä paremmin siihen, että erityisesti viimeisten 18 vuoden aikana on sitten alettu keräämään vihreän metsäpolitiikan satoa. On lisäksi muistettava, että on täysin kiistanalaista, onko maapallo lämmennyt enää viimeisten 18 vuoden aikana.

Ainoa ihmisryhmä, joka ei minua sureta ovat nämä Hollywoodin superrikkaat "vihreät" elokuvasankarit. He saivat, mitä tilasivat.

Olen kirjoittanut englanniksi tarinan siitä, kuinka Suomessa ensin naurettiin Trumpille ja sitten vihreille #rakingamericagreatagain-aktivisteille ja kuinka suomalainen metsänhoito on kyennyt ehkäisemään metsäpalot tieteellisen metsänhoidon ansiosta ja kuinka meillä on metsää enemmän kuin koskaan ja kuinka ilmastonmuutoksen (lisääntynyt lämpö ja  hiilidioksidin määrän nousu alailmakehässä) myötä metsän vuotuisen kasvun odotetaan lisääntyvän virallisen hallituksen metsästrategian myötä 30 %. 

Alla joukko linkkejä, joista löytyy tekstini.        

https://www.wyomingnetworknews.com/trump-was-right-about-raking-finnish-forests

https://scout.com/college/auburn/Board/104012/Contents/Trump-was-right-about-raking-Finnish-forests-126312856/

https://wattsupwiththat.com/2018/12/12/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/

https://www.heartland.org/news-opinion/news/trump-was-right-about--raking-finnish-forests

https://canadafreepress.com/article/trump-was-right-about-raking-finnish-forests

http://blog.heartland.org/2018/12/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/

https://hotcopper.com.au/threads/trump-was-right-about-%E2%80%9Craking%E2%80%9D-finnish-forests.4576125/

https://iowaclimate.org/2018/12/12/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/

https://saltbushclub.com/2018/12/12/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/

https://www.justplainpolitics.com/showthread.php?108471-Trump-was-right-about-%93raking%94-Finnish-forests

https://superforest.blog/2018/12/13/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/

https://selfeducatedamerican.com/2018/12/11/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/

https://www.montanasnews.tv/single-post/2018/12/12/Trump-Was-Right-About-Raking-Finnish-Forests

https://wattsupwiththat.com/2018/12/12/trump-was-right-about-raking-finnish-forests/

http://www.weviralnews.com/trump-was-proper-about-raking-finnish-forests/

http://antarcticvolcanoesproject.blogspot.com/2018/12/sierra-snowpack-well-above-average.html

http://www.climatecommonsense2.com/2012/04/

http://www.weviralnews.com/?s=paunio

https://toptechnewz.com/trump-was-proper-about-raking-finnish-forests/

]]>
8 http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265889-vihrea-metsanhoito-syyna-kalifornian-tuhoisiin-maastopaloihin#comments Donald Trump Ilmastonmuutos Kalifornia Metsäpalot Sat, 15 Dec 2018 09:59:39 +0000 Mikko Paunio http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265889-vihrea-metsanhoito-syyna-kalifornian-tuhoisiin-maastopaloihin
Opettaja ja jääräpäinen oppilas. http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265694-opettaja-ja-jaarapainen-oppilas <p>Yhteiskuntaopin tunnilla opettaja opettaa hieman jääräpäiselle oppilaalle, että Yhdysvalloissa hallinto jakaantuu kolmeen erilliseen haaraan ja, että kongressi muodostuu senaatista ja edustajainhuoneesta. Ei kuulosta erikoiselta. Poikkeuksellisen tilanteesta kuitenkin tekee sen, että kyseessä ei ole yhteiskuntaopin tunti vaan Valkoisen talon ovaalihuone, opettajana edustajainhuoneen tuleva puhemies ja oppilaana Yhdysvaltain presidentti.</p><p>Tällainen <a href="https://www.politico.eu/article/donald-trump-nancy-pelosi-and-chuck-schumer-oval-office-the-17-gripping-minutes-that-captivated-washington/?fbclid=IwAR1fq6eQ4SMVlQGJRBUcpjzrhOJtj33dbMErlh7WZuL0qkFGouKVD9mjEd0">näytelmä</a> järjestettiin eilen Washingtonissa kun presidentti Trump tapasi ensimmäistä kertaa välivaalien jälkeen demokraattijohtoa. Lehdistön läsnäollessa käytyyn keskusteluun osallistui presidentin lisäksi edustajainhuoneen tuleva puhemies Nancy Pelosi sekä senaatin vähemmistöjohtaja Chuck Schumer.</p><p>Demokraattijohto pyrki selventämään linjauksiaan presidentille ja esitteli vaihtoehtoja kompromisseihin. Samalla presidentti keskittyi jankkaamaan Meksikon vastaiselle rajalle nousevan muurin rahoituksesta. Mikäli demokraatit eivät suostuisi hyväksymään muurin rahoitusta, presidentti ajaisi liittovaltion hallinnon alas. Presidentin fanaattinen suhtautuminen muuriin juontuu vuoden 2016 presidentinvaaleissa, joissa muuri muodostui hänen keskeisemmäksi vaalilupaukseksi. Lupauksen pettäminen voisi olla hänelle kohtalokasta vuoden 2020 vaaleja ajatellen.</p><p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=AZtCfBR8ZZQ&amp;t=509s">17 minuuttia</a> kestänyt &quot;keskustelu&quot; osoitti millaiseksi Trumpin presidenttikauden kaksi viimeistä vuotta ja 116. Kongressin toimikausi tulevat olemaan. Mikäli presidentti ei suostu kompromisseihin ensisijaisesti muurin, sosiaaliturvan, terveydenhoidon ja ympäristölainsäädännön suhteen, ei Washingtonissa tulla saamaan mitään aikaan. Presidentti voisi osoittaa kompromissikykyä ja siirtää huomio muurista merkittäviin infra-hankkeisiin, joihin demokraatit suhtautuvat varsin positiivisesti. Ainakin positiivisemmin kuin valtion rahoilla rakennettavaan rajamuuriin. Näin pystyttäisiin (kenties) rakentamaan luottamusta osapuolten välille, ettei lainsäädäntö ajaudu pysyvään seisokkiin.</p><p><strong>Pysähtyneisyydestä uusi normaali</strong></p><p>Tavallisille amerikkalaisille pattitilanne ei kuitenkaan olisi mikään yllätys. Edellisten kongressien suosio on tutkimuksissa painunut säännöllisesti alle 30% ja tutkijat valitsivat muutama vuosi sitten 113. kongressin Yhdysvaltain historian tehottomimmaksi lainsäädännöllä mitattuna. Tällaisesti toimintakulttuurista on tullut uusi normaali ja välivaalimatkallani useat kansalaiset vahvistivat tämän näkemyksen. Riippumatta osavaltiosta ja henkilön puoluetaustasta, kaikki haastattelemani ihmiset eivät usko tulevan kongressin saavan mitään merkittävää aikaan tai pystyvän yhteistyöhön, puhumattakaan yhteistyöstä Valkoisen talon kanssa.</p><p>Mikäli presidentti Trumpilla olisi kykyä palkata realistinen kansliapäällikkö tehtävänsä jättävän Kellyn tilalle, niin tämä henkilö voisi pitää presidentille oppitunnin yhteistyön tärkeydestä liittovaltion tasolla. Varsinkin jos valta kongressissa on jakautunut molemmille puolueille. Realistinen kansliapäällikkö voisi myös kertoa presidentille, ettei ole poliittisesti hyväksi ottaa suorassa tv-lähetyksessä vastuuta hallinnon alasajosta. Yleensä kun molemmat osapuolet pyrkivät vierittämään syytä alasajosta toiselle osapuolelle.</p><p>Eilisen kissatappelun&nbsp;jälkeen Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Huckabee Sanders kuvasi kolmikon kohtaamista &rdquo;rakentavaksi&nbsp;dialogiksi.&rdquo; Nähtäväksi jää kuinka rakentavaksi yhteistyö tulee todellisuudessa muodostumaan kun uusi kongressi aloittaa toimikautensa tammikuun 3. Päivänä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhteiskuntaopin tunnilla opettaja opettaa hieman jääräpäiselle oppilaalle, että Yhdysvalloissa hallinto jakaantuu kolmeen erilliseen haaraan ja, että kongressi muodostuu senaatista ja edustajainhuoneesta. Ei kuulosta erikoiselta. Poikkeuksellisen tilanteesta kuitenkin tekee sen, että kyseessä ei ole yhteiskuntaopin tunti vaan Valkoisen talon ovaalihuone, opettajana edustajainhuoneen tuleva puhemies ja oppilaana Yhdysvaltain presidentti.

Tällainen näytelmä järjestettiin eilen Washingtonissa kun presidentti Trump tapasi ensimmäistä kertaa välivaalien jälkeen demokraattijohtoa. Lehdistön läsnäollessa käytyyn keskusteluun osallistui presidentin lisäksi edustajainhuoneen tuleva puhemies Nancy Pelosi sekä senaatin vähemmistöjohtaja Chuck Schumer.

Demokraattijohto pyrki selventämään linjauksiaan presidentille ja esitteli vaihtoehtoja kompromisseihin. Samalla presidentti keskittyi jankkaamaan Meksikon vastaiselle rajalle nousevan muurin rahoituksesta. Mikäli demokraatit eivät suostuisi hyväksymään muurin rahoitusta, presidentti ajaisi liittovaltion hallinnon alas. Presidentin fanaattinen suhtautuminen muuriin juontuu vuoden 2016 presidentinvaaleissa, joissa muuri muodostui hänen keskeisemmäksi vaalilupaukseksi. Lupauksen pettäminen voisi olla hänelle kohtalokasta vuoden 2020 vaaleja ajatellen.

17 minuuttia kestänyt "keskustelu" osoitti millaiseksi Trumpin presidenttikauden kaksi viimeistä vuotta ja 116. Kongressin toimikausi tulevat olemaan. Mikäli presidentti ei suostu kompromisseihin ensisijaisesti muurin, sosiaaliturvan, terveydenhoidon ja ympäristölainsäädännön suhteen, ei Washingtonissa tulla saamaan mitään aikaan. Presidentti voisi osoittaa kompromissikykyä ja siirtää huomio muurista merkittäviin infra-hankkeisiin, joihin demokraatit suhtautuvat varsin positiivisesti. Ainakin positiivisemmin kuin valtion rahoilla rakennettavaan rajamuuriin. Näin pystyttäisiin (kenties) rakentamaan luottamusta osapuolten välille, ettei lainsäädäntö ajaudu pysyvään seisokkiin.

Pysähtyneisyydestä uusi normaali

Tavallisille amerikkalaisille pattitilanne ei kuitenkaan olisi mikään yllätys. Edellisten kongressien suosio on tutkimuksissa painunut säännöllisesti alle 30% ja tutkijat valitsivat muutama vuosi sitten 113. kongressin Yhdysvaltain historian tehottomimmaksi lainsäädännöllä mitattuna. Tällaisesti toimintakulttuurista on tullut uusi normaali ja välivaalimatkallani useat kansalaiset vahvistivat tämän näkemyksen. Riippumatta osavaltiosta ja henkilön puoluetaustasta, kaikki haastattelemani ihmiset eivät usko tulevan kongressin saavan mitään merkittävää aikaan tai pystyvän yhteistyöhön, puhumattakaan yhteistyöstä Valkoisen talon kanssa.

Mikäli presidentti Trumpilla olisi kykyä palkata realistinen kansliapäällikkö tehtävänsä jättävän Kellyn tilalle, niin tämä henkilö voisi pitää presidentille oppitunnin yhteistyön tärkeydestä liittovaltion tasolla. Varsinkin jos valta kongressissa on jakautunut molemmille puolueille. Realistinen kansliapäällikkö voisi myös kertoa presidentille, ettei ole poliittisesti hyväksi ottaa suorassa tv-lähetyksessä vastuuta hallinnon alasajosta. Yleensä kun molemmat osapuolet pyrkivät vierittämään syytä alasajosta toiselle osapuolelle.

Eilisen kissatappelun jälkeen Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Huckabee Sanders kuvasi kolmikon kohtaamista ”rakentavaksi dialogiksi.” Nähtäväksi jää kuinka rakentavaksi yhteistyö tulee todellisuudessa muodostumaan kun uusi kongressi aloittaa toimikautensa tammikuun 3. Päivänä.

]]>
1 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265694-opettaja-ja-jaarapainen-oppilas#comments Donald Trump Edustajainhuone Nancy Pelosi Senaatti Välivaalit Wed, 12 Dec 2018 08:05:45 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265694-opettaja-ja-jaarapainen-oppilas
Miten selviämme Trumpin kanssa vuoteen 2020? http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264270-miten-selviamme-trumpin-kanssa-vuoteen-2020 <p>Yhä useammat amerikkalaiset havaitsevat pikku hiljaa valinneensa maalleen kaksi vuotta sitten väärän presidentin. Trumpin alussa innostusta herättäneet elkeet alkavat näyttää perin pohjin kuluneilta siten kuin massaviihteen maailmassa yleensäkin tapahtuu. Miehen karisma hiipuu kannattajien ydinjoukkoa lukuunottamatta, ja USA:n talous antaa todennäköisesti jatkossa lisää aiheita tyytymättömyyden purkamiseen istuvaa presidenttiä kohtaan.</p><p>Tilannetta eivät paranna Trumpin ärtymys vaalituloksesta tai se pelko, jota edustajainhuoneen siirtyminen demokraateille ja erikoissyyttäjän tutkimusten valmistuminen hänessä aiheuttavat. Asiantuntijat veikkaavat Valkoisen talon ovien käyvän tiuhaan lähiaikoina Trumpin ja hänen avustajiensa saadessa tarpeeksi toisistaan.</p><p>Samaan aikaan kuitenkin Trumpin tiukka linja Kiinaa kohtaan saa lisää kannatusta myös demokraattien ja USA:n liike-elämän johtajien keskuudessa. Kiinan suhtautuminen maassa toimiviin länsimaisiin yrityksiin on koettu ongelmaksi jo aiemmin, mutta Trumpin kauppasotauhkaukset ovat saaneet maan autoritaarisen hallinnon tiukentamaan otettaan entisestäänkin. Tämä on saanut monien tähän asti hyviä suhteita puolustaneiden yritysten mitan täyttymään, ja nyt nekin vaativat Trumpin hallinnon tavoin muutosta nykyisiin käytäntöihin.</p><p>Todellisuudessa Trumpin hallinto ei ole vain vaatimassa Kiinaa noudattamaan kansainvälisen taloudellisen kanssakäymisen normaaleja pelisääntöjä, vaan se haluaa pakottaa Kiinan tyytymään nöyrästi kakkossijaan maiden välisessä taloudellisessa ja teknologisessa kilpailussa. Tähän Kiinan johto ei tietenkään ole valmis myöntymään. Siten molemmat valmistautuvat selviytymään mahdollisimman hyvin vastapuolen toimista riippumatta, ja vastakkainasettelu voi jäädä elämään vielä kauan Trumpin jälkeenkin.</p><p>Lähi-idässäkin voi tapahtua kaikenlaista Trumpin jäljellä olevan virkakauden aikana. Trumpin hallintohan on pyrkinyt rakentamaan sekä Israelin että Saudi-Arabian ja muiden Persianlahden maiden kanssa yhteistä Iranin vastaista liittoumaa, ja etenkin Trumpin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja John Bolton havittelee Iranin nykyhallinnon kaatamista. Mohammed bin Salmanin murhaleikit Istanbulissa ja teurastukset Jemenissä koetaan todennäköisesti vain pieniksi hidasteiksi suuressa suunnitelmassa, jonka etenemisen Trump toivoo kohentavan hänen hiipuvaa kotimaista kannatustaan.</p><p>Kiinan ja Iranin vaatiman huomion vuoksi Trump ei jaksa juurikaan kiinnostua Euroopan asioista. Toki hän mullittelee eurooppalaisille liittolaisilleen ja vaatii heiltä lisää rahaa Natolle, mutta siihen se jääkin. Tämä sopii mainiosti Kremlille, joka yrittää käyttää USA:n jättämän pelitilan mahdollisimman tehokkaasti hyväkseen. Kreml halunnee saada Ukrainan nykyhallinnon vaihtoon samalla kun EU:ssa halutaan Venäjälle ystävällismielisten puolueiden kannatuksen nousevan niin, että talouspakotteista päästään irti ilman mitään vastineeksi annettuja myönnytyksiä.</p><p>Mitä Euroopan tulisi tehdä minimoidakseen Trumpin jäljellä olevan valtakauden aiheuttamat riskit? Ainakin voimme olla valppaina Venäjän toimien suhteen ja ylläpitää atlanttista yhteistyötä niin hyvin kuin nykyoloissa on mahdollista. Voimme myös yrittää kannustaa Yhdysvaltoja ja Kiinaa rakentavaan dialogiin keskenään kauppapoliittisten ongelmien ratkaisemiseksi. Lähi-idän ongelmiinkin EU:n tulisi suhtautua paljon nykyistä aktiivisemmin. Toimenpidelistalle tulisi nostaa ainakin Jemenin, Syyrian ja Ghazan kärsimysten hillitseminen sekä uusien ratkaisujen etsiminen Iranin ydinasesovun raukeamisen jälkeiseen tilanteeseen. Jamal Khashoggin surma poliittisine seurauksineen vaatii selvittämistä, ja pakolaiskysymys vaatii niinikään uusia ratkaisuja.</p><p>Samalla kannattaa valmistautua Trumpin valtakauden aiheuttamien EU:n ja USA:n välisen yhteistyön säröjen korjaamiseen heti kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Mutta tuolloin kyse ei voi olla enää vain kahden maailman vauraimpiin kuuluvan alueen nauttimien erityisetujen puolustamisesta, vaan entistä enemmän vastuullisesta paneutumisesta ilmastonmuutoksen kaltaisten maailman yhteisten ongelmien ratkomiseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhä useammat amerikkalaiset havaitsevat pikku hiljaa valinneensa maalleen kaksi vuotta sitten väärän presidentin. Trumpin alussa innostusta herättäneet elkeet alkavat näyttää perin pohjin kuluneilta siten kuin massaviihteen maailmassa yleensäkin tapahtuu. Miehen karisma hiipuu kannattajien ydinjoukkoa lukuunottamatta, ja USA:n talous antaa todennäköisesti jatkossa lisää aiheita tyytymättömyyden purkamiseen istuvaa presidenttiä kohtaan.

Tilannetta eivät paranna Trumpin ärtymys vaalituloksesta tai se pelko, jota edustajainhuoneen siirtyminen demokraateille ja erikoissyyttäjän tutkimusten valmistuminen hänessä aiheuttavat. Asiantuntijat veikkaavat Valkoisen talon ovien käyvän tiuhaan lähiaikoina Trumpin ja hänen avustajiensa saadessa tarpeeksi toisistaan.

Samaan aikaan kuitenkin Trumpin tiukka linja Kiinaa kohtaan saa lisää kannatusta myös demokraattien ja USA:n liike-elämän johtajien keskuudessa. Kiinan suhtautuminen maassa toimiviin länsimaisiin yrityksiin on koettu ongelmaksi jo aiemmin, mutta Trumpin kauppasotauhkaukset ovat saaneet maan autoritaarisen hallinnon tiukentamaan otettaan entisestäänkin. Tämä on saanut monien tähän asti hyviä suhteita puolustaneiden yritysten mitan täyttymään, ja nyt nekin vaativat Trumpin hallinnon tavoin muutosta nykyisiin käytäntöihin.

Todellisuudessa Trumpin hallinto ei ole vain vaatimassa Kiinaa noudattamaan kansainvälisen taloudellisen kanssakäymisen normaaleja pelisääntöjä, vaan se haluaa pakottaa Kiinan tyytymään nöyrästi kakkossijaan maiden välisessä taloudellisessa ja teknologisessa kilpailussa. Tähän Kiinan johto ei tietenkään ole valmis myöntymään. Siten molemmat valmistautuvat selviytymään mahdollisimman hyvin vastapuolen toimista riippumatta, ja vastakkainasettelu voi jäädä elämään vielä kauan Trumpin jälkeenkin.

Lähi-idässäkin voi tapahtua kaikenlaista Trumpin jäljellä olevan virkakauden aikana. Trumpin hallintohan on pyrkinyt rakentamaan sekä Israelin että Saudi-Arabian ja muiden Persianlahden maiden kanssa yhteistä Iranin vastaista liittoumaa, ja etenkin Trumpin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja John Bolton havittelee Iranin nykyhallinnon kaatamista. Mohammed bin Salmanin murhaleikit Istanbulissa ja teurastukset Jemenissä koetaan todennäköisesti vain pieniksi hidasteiksi suuressa suunnitelmassa, jonka etenemisen Trump toivoo kohentavan hänen hiipuvaa kotimaista kannatustaan.

Kiinan ja Iranin vaatiman huomion vuoksi Trump ei jaksa juurikaan kiinnostua Euroopan asioista. Toki hän mullittelee eurooppalaisille liittolaisilleen ja vaatii heiltä lisää rahaa Natolle, mutta siihen se jääkin. Tämä sopii mainiosti Kremlille, joka yrittää käyttää USA:n jättämän pelitilan mahdollisimman tehokkaasti hyväkseen. Kreml halunnee saada Ukrainan nykyhallinnon vaihtoon samalla kun EU:ssa halutaan Venäjälle ystävällismielisten puolueiden kannatuksen nousevan niin, että talouspakotteista päästään irti ilman mitään vastineeksi annettuja myönnytyksiä.

Mitä Euroopan tulisi tehdä minimoidakseen Trumpin jäljellä olevan valtakauden aiheuttamat riskit? Ainakin voimme olla valppaina Venäjän toimien suhteen ja ylläpitää atlanttista yhteistyötä niin hyvin kuin nykyoloissa on mahdollista. Voimme myös yrittää kannustaa Yhdysvaltoja ja Kiinaa rakentavaan dialogiin keskenään kauppapoliittisten ongelmien ratkaisemiseksi. Lähi-idän ongelmiinkin EU:n tulisi suhtautua paljon nykyistä aktiivisemmin. Toimenpidelistalle tulisi nostaa ainakin Jemenin, Syyrian ja Ghazan kärsimysten hillitseminen sekä uusien ratkaisujen etsiminen Iranin ydinasesovun raukeamisen jälkeiseen tilanteeseen. Jamal Khashoggin surma poliittisine seurauksineen vaatii selvittämistä, ja pakolaiskysymys vaatii niinikään uusia ratkaisuja.

Samalla kannattaa valmistautua Trumpin valtakauden aiheuttamien EU:n ja USA:n välisen yhteistyön säröjen korjaamiseen heti kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Mutta tuolloin kyse ei voi olla enää vain kahden maailman vauraimpiin kuuluvan alueen nauttimien erityisetujen puolustamisesta, vaan entistä enemmän vastuullisesta paneutumisesta ilmastonmuutoksen kaltaisten maailman yhteisten ongelmien ratkomiseen.

]]>
65 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264270-miten-selviamme-trumpin-kanssa-vuoteen-2020#comments Donald Trump EU:n arvot Kiina ja Yhdysvallat Fri, 16 Nov 2018 09:55:33 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264270-miten-selviamme-trumpin-kanssa-vuoteen-2020