Kaikki3kuntavaalit2017 http://jonihilden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/168094/all Tue, 25 Apr 2017 16:59:26 +0300 fi Heräsikö vihdoin venäjänkielinen äänestäjä? http://polinakopylova.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236141-herasiko-vihdoin-venajankielinen-aanestaja <p><strong>Blogikirjoitus on virolaisessa Postimees -lehdessä <a href="http://rus.postimees.ee/4087733/polina-kopylova-prosnulsya-li-russkoyazychnyy-izbiratel">julkaisun kommentin</a> suomennos / Этот блог является переводом на финский язык <a href="http://rus.postimees.ee/4087733/polina-kopylova-prosnulsya-li-russkoyazychnyy-izbiratel">комментария блоггера</a> в эстонской газете &quot;Постимеэс&quot;.</strong></p><p>Kun päätin viime tingalla Helsingin Vihreiden kannustamana asettua ehdolle äskeisissä kuntavaaleissa, kävin pääni sisällä läpi kaikki mahdolliset ikävyydet, jotka päätökseni voi minulle tuottaa. Totesin, että suurin osa niitä liittyisi venäläistaustaani. Puoluetta kiinnosti venäläisyyteni mahdollisena uusien äänestäjien vetonaulana &mdash; sen kyllä teimme toisillemme selväksi heti alkuun, eikä minulla ollut mitään vastaan sanottavaa. Totesimme myös senkin tosiseikan, etteivät Vihreät ole venäjänkielisille äänestämisen näkökulmasta mikään ykköspuolue &mdash; jos meikälainen ylipäätänsä äänestää.&nbsp;</p><p>Venäläistaustaisten politiikkakriittisyys on tiedossa, niin kuin sen syytkin. Pääsyynä on, että nykyiset Suomessa asuvat venäläistaustaiset äänestäjät muuttivat aikoinaan kotimaastaan pois, koska kotimaan politiikka palveli ainoastaan eliitin tarpeita siinä, missä tavalliset kansalaiset joutuivat selviytymään. Juuri siksi toiseen maahan omasta tahdosta muuttanut venäjänkielinen on usein luonteelta äärimmäisen totinen selviytyjä, joka muuttaa ensisijäisesti lasten, eikä itsensä tahden. Siksi hän odottaa uuden asuinmaansa politiikalta&nbsp;</p><ol><li>sitä, että politiikka ei millään häiritse hänen elämäänsä ja&nbsp;</li><li>politiikasta on hänelle jotakin konkreetista, käden koskettavissa olevaa hyötyä tai arkielämän helpotusta &mdash; vaikka verokevennysten muodossa.&nbsp;</li></ol><p>Muuten koko touhu ei todellakaan järin kiinnosta. Lähiluonto? Urbaanikulttuuri? Lähiruoka? Fillarit? Ei tule kuuloonkaan. Ilmainen varhaiskasvatus? Mistä rahat? Taasko veronkorotus?</p><p>Sen kaiken takia odotin potentiaalisilta äänestäjiltä &mdash; myönnän tämän avoimesti &mdash; ikäviä reaktioita, pilkkaamista ja trollausta, jotka edellisten vaalien aikana ilmenivät venäjänkielisessä yhteisössä runsaasti. Vitsailin myös itselleni, että jos saan yhden äänen, niin tiedän, keneltä se on tullut.</p><p>Mutta. Mutta-mutta. Osoittautui, että tempora &mdash; niin kuin moreskin ovat selvästi muuttuneet. Ja vaikka koko Suomen 164 venäläistaustaisista ehdokkaista valtuustoihin pääsivät vain 4, venäläistaustaisiin ehdokkasiin alettiin suhtautumaan heidän omassa yhteisössään paljon lämpimämpi &mdash; ja ennen kaikkea suhtautuminen oli vakava. Jos edellisissä kunnallisvaaleissa he olivat vielä &rdquo;outoja lintuja&rdquo; ja heitä syytettiin omien etujensa ajamisesta, niin tällä kerta oli tunne, että tässähän ovat nämä MEIDÄN ehdokkaamme. Törmäsin vain pariin trolliin, joista toinen asusteli jossain USA:ssa. Sen sijaan kannatusta, tsemppausta ja aitoa kiinnostusta oli paljon niin netissä kuin keskustelutilaisuuksissakin. Ihmiset kysyivät tietääkseen, eikä haastaakseen tai kiusatakseen. He jakoivat mielipiteitä ja havaintoja arjen epäkohdista, ja myös kelpoja parannusehdotuksia, eivätkä yleisiä valituksia tai avunhuutoja, niin kuin se usein tapahtui paneeleissa vielä muutama vuosi aiemmin. Pyrkimys yhteishengen löytämiseen oli tuntuva ja yllättävä. Vaalit näkyivät yhteisössä &mdash; ainakin täällä Pääkaupunkiseudulla &mdash; täysin eri volyymilla, kuin ennen. Tajusin sen luettuani erään äänestäjän postauksen, jossa hän perusti, miksi hän äänestäisi kokoomuslaista Daniel Sazonovia eikä minua: syynä oli nimenomaa ideologia &mdash; hänelle minä edustin poliittisesti &rdquo;väärää&rdquo; puoluetta. Edellisissä kunnallisvaaleissa ja jopa vuoden 2015 Eduskuntavaaleissa en havainnut yhtään tämän tasoita venäjänkielistä poliittisesta keskustelua.</p><p>Kysymys kuuluu &mdash; olemmeko me venäjänkieliset äänestäjät ikään kuin vähitellen heräämässä siihen, että yhteisössämme kasvavat poliitikot, jotka ovat valmiina ottamaan huomioonsa meidän intressimme osana koko yhteiskuntamme intressejä &mdash; nimenomaan osana yhteiskuntamme intressejä, eikä erillisenä poliittisena agendana?</p><p>Muodollista vastausta on tietenkin syytä odottaa Tilastokeskukselta, jossa lasketaan jossain vaiheessa ainakin ulkomaalaistaustaisten äänestäjien äänestysprosentti. Mutta luvut eivät kerro tunnelmasta. Tunnelma oli korkeinta vuosiin. Ja sitä on syytä ylläpitää korkealla: meillä on vuosina 2018 ja 2019 peräkkäiset vaalit.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Blogikirjoitus on virolaisessa Postimees -lehdessä julkaisun kommentin suomennos / Этот блог является переводом на финский язык комментария блоггера в эстонской газете "Постимеэс".

Kun päätin viime tingalla Helsingin Vihreiden kannustamana asettua ehdolle äskeisissä kuntavaaleissa, kävin pääni sisällä läpi kaikki mahdolliset ikävyydet, jotka päätökseni voi minulle tuottaa. Totesin, että suurin osa niitä liittyisi venäläistaustaani. Puoluetta kiinnosti venäläisyyteni mahdollisena uusien äänestäjien vetonaulana — sen kyllä teimme toisillemme selväksi heti alkuun, eikä minulla ollut mitään vastaan sanottavaa. Totesimme myös senkin tosiseikan, etteivät Vihreät ole venäjänkielisille äänestämisen näkökulmasta mikään ykköspuolue — jos meikälainen ylipäätänsä äänestää. 

Venäläistaustaisten politiikkakriittisyys on tiedossa, niin kuin sen syytkin. Pääsyynä on, että nykyiset Suomessa asuvat venäläistaustaiset äänestäjät muuttivat aikoinaan kotimaastaan pois, koska kotimaan politiikka palveli ainoastaan eliitin tarpeita siinä, missä tavalliset kansalaiset joutuivat selviytymään. Juuri siksi toiseen maahan omasta tahdosta muuttanut venäjänkielinen on usein luonteelta äärimmäisen totinen selviytyjä, joka muuttaa ensisijäisesti lasten, eikä itsensä tahden. Siksi hän odottaa uuden asuinmaansa politiikalta 

  1. sitä, että politiikka ei millään häiritse hänen elämäänsä ja 
  2. politiikasta on hänelle jotakin konkreetista, käden koskettavissa olevaa hyötyä tai arkielämän helpotusta — vaikka verokevennysten muodossa. 

Muuten koko touhu ei todellakaan järin kiinnosta. Lähiluonto? Urbaanikulttuuri? Lähiruoka? Fillarit? Ei tule kuuloonkaan. Ilmainen varhaiskasvatus? Mistä rahat? Taasko veronkorotus?

Sen kaiken takia odotin potentiaalisilta äänestäjiltä — myönnän tämän avoimesti — ikäviä reaktioita, pilkkaamista ja trollausta, jotka edellisten vaalien aikana ilmenivät venäjänkielisessä yhteisössä runsaasti. Vitsailin myös itselleni, että jos saan yhden äänen, niin tiedän, keneltä se on tullut.

Mutta. Mutta-mutta. Osoittautui, että tempora — niin kuin moreskin ovat selvästi muuttuneet. Ja vaikka koko Suomen 164 venäläistaustaisista ehdokkaista valtuustoihin pääsivät vain 4, venäläistaustaisiin ehdokkasiin alettiin suhtautumaan heidän omassa yhteisössään paljon lämpimämpi — ja ennen kaikkea suhtautuminen oli vakava. Jos edellisissä kunnallisvaaleissa he olivat vielä ”outoja lintuja” ja heitä syytettiin omien etujensa ajamisesta, niin tällä kerta oli tunne, että tässähän ovat nämä MEIDÄN ehdokkaamme. Törmäsin vain pariin trolliin, joista toinen asusteli jossain USA:ssa. Sen sijaan kannatusta, tsemppausta ja aitoa kiinnostusta oli paljon niin netissä kuin keskustelutilaisuuksissakin. Ihmiset kysyivät tietääkseen, eikä haastaakseen tai kiusatakseen. He jakoivat mielipiteitä ja havaintoja arjen epäkohdista, ja myös kelpoja parannusehdotuksia, eivätkä yleisiä valituksia tai avunhuutoja, niin kuin se usein tapahtui paneeleissa vielä muutama vuosi aiemmin. Pyrkimys yhteishengen löytämiseen oli tuntuva ja yllättävä. Vaalit näkyivät yhteisössä — ainakin täällä Pääkaupunkiseudulla — täysin eri volyymilla, kuin ennen. Tajusin sen luettuani erään äänestäjän postauksen, jossa hän perusti, miksi hän äänestäisi kokoomuslaista Daniel Sazonovia eikä minua: syynä oli nimenomaa ideologia — hänelle minä edustin poliittisesti ”väärää” puoluetta. Edellisissä kunnallisvaaleissa ja jopa vuoden 2015 Eduskuntavaaleissa en havainnut yhtään tämän tasoita venäjänkielistä poliittisesta keskustelua.

Kysymys kuuluu — olemmeko me venäjänkieliset äänestäjät ikään kuin vähitellen heräämässä siihen, että yhteisössämme kasvavat poliitikot, jotka ovat valmiina ottamaan huomioonsa meidän intressimme osana koko yhteiskuntamme intressejä — nimenomaan osana yhteiskuntamme intressejä, eikä erillisenä poliittisena agendana?

Muodollista vastausta on tietenkin syytä odottaa Tilastokeskukselta, jossa lasketaan jossain vaiheessa ainakin ulkomaalaistaustaisten äänestäjien äänestysprosentti. Mutta luvut eivät kerro tunnelmasta. Tunnelma oli korkeinta vuosiin. Ja sitä on syytä ylläpitää korkealla: meillä on vuosina 2018 ja 2019 peräkkäiset vaalit.

 

]]>
2 http://polinakopylova.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236141-herasiko-vihdoin-venajankielinen-aanestaja#comments %23kuntavaalit2017 Osallistuminen Venäjänkielinen vähemmistö Tue, 25 Apr 2017 13:59:26 +0000 Polina Kopylova http://polinakopylova.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236141-herasiko-vihdoin-venajankielinen-aanestaja
Raatin ja Raksilan kaavamuutokset http://juhotuominen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235966-raatin-ja-raksilan-kaavamuutokset <p>Viimeisen viikon aikana Kaleva on uutisoinut Oulun kahdesta kaavamuutoksesta. Toinen koskee Raksilan markettien aluetta ja parkkipaikkaa ja toinen Raatin parkkipaikka-aluetta saaren eteläosassa. Kumpikin kohde odottaa konkreettisempaa suunnitelmaa.</p><p>Raatin alueesta kysyttiin ehdokkailta mielipiteitä ennen kuntavaaleja Kalevan vaalikoneessa. Kalevan mukaan tämän alueen asuntorakentamisen kannatus ja vastustus näyttää valitussa valtuustossa noudattelevan pääpiirteittäin perinteistä oikeisto-vasemmisto &ndash; akselia. &nbsp;Eniten kannattajia löytyy Kokoomuksen valtuutetuista ja vastustajia Vihreiden sekä Vasemmistoliiton ryhmistä.</p><p>Tällä hetkellä Raatin suunnittelualueella on asfaltoitu parkkipaikka, joka rannan puolella rajautuu pyörätiehen. Yhdyskuntalautakunnan viimeisin ratkaisu mahdollistaa muutakin kuin asuntorakentamista sisältävän ehdotuksen alueen tontinluovutuskilpailussa. &nbsp;Itse kannatan tämän alueen täydentävää asuntorakentamista, kun suunnittelu tehdään kunnolla. &nbsp;Nykyinen parkkipaikkakäyttö on alueen tuhlausta. Huomioitava on se yksityiskohta, että suunnittelualueen rannan puolelle jää jatkossakin vapaa kulku kaikille oululaisille.</p><p>Raksilan tilanne on hivenen samankaltainen. Iso asfaltoitu parkkialue on menossa uuteen suunnitteluun yhdessä 80-luvun markettien kanssa. Alueelle on tarkoitus uusien liiketilojen ohessa saada asuntoja. Alueen sijainti asunnoille on erinomainen ydinkeskustan läheisyydessä. Samalla saadaan kaupunkikuvasta poistettua iso autojen asfalttiaavikko, mikä on tervetullutta. Alueen tarvitsemat parkkipaikat toteutetaan rakennusten alle. &nbsp;Suunniteltu aikataulu uudelle rakentamiselle on oululaisittain varsin nopea tähdäten aivan lähivuosille.</p><p>Oulun ydinkeskusta ja sen ympäristö tarvitsevat tiivistävää lisärakentamista ja alue lisää asukkaita. Tämä on osaratkaisu keskustan liiketilojen täyttymiselle ja tarjoaa alueelle jatkossa luontaisia työpaikkoja. Lisäksi tiivis keskusta-alue vähentää asukkaiden yksityisautoilun tarvetta. Tämä on suotavaa kehitystä, kun luontaista kysyntää alueen asunnoille löytyy. Omasta puolestani kannatan molempien alueiden rakentamista ja mielenkiinnolla odotan yksityiskohtaisempia suunnitelmia. &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeisen viikon aikana Kaleva on uutisoinut Oulun kahdesta kaavamuutoksesta. Toinen koskee Raksilan markettien aluetta ja parkkipaikkaa ja toinen Raatin parkkipaikka-aluetta saaren eteläosassa. Kumpikin kohde odottaa konkreettisempaa suunnitelmaa.

Raatin alueesta kysyttiin ehdokkailta mielipiteitä ennen kuntavaaleja Kalevan vaalikoneessa. Kalevan mukaan tämän alueen asuntorakentamisen kannatus ja vastustus näyttää valitussa valtuustossa noudattelevan pääpiirteittäin perinteistä oikeisto-vasemmisto – akselia.  Eniten kannattajia löytyy Kokoomuksen valtuutetuista ja vastustajia Vihreiden sekä Vasemmistoliiton ryhmistä.

Tällä hetkellä Raatin suunnittelualueella on asfaltoitu parkkipaikka, joka rannan puolella rajautuu pyörätiehen. Yhdyskuntalautakunnan viimeisin ratkaisu mahdollistaa muutakin kuin asuntorakentamista sisältävän ehdotuksen alueen tontinluovutuskilpailussa.  Itse kannatan tämän alueen täydentävää asuntorakentamista, kun suunnittelu tehdään kunnolla.  Nykyinen parkkipaikkakäyttö on alueen tuhlausta. Huomioitava on se yksityiskohta, että suunnittelualueen rannan puolelle jää jatkossakin vapaa kulku kaikille oululaisille.

Raksilan tilanne on hivenen samankaltainen. Iso asfaltoitu parkkialue on menossa uuteen suunnitteluun yhdessä 80-luvun markettien kanssa. Alueelle on tarkoitus uusien liiketilojen ohessa saada asuntoja. Alueen sijainti asunnoille on erinomainen ydinkeskustan läheisyydessä. Samalla saadaan kaupunkikuvasta poistettua iso autojen asfalttiaavikko, mikä on tervetullutta. Alueen tarvitsemat parkkipaikat toteutetaan rakennusten alle.  Suunniteltu aikataulu uudelle rakentamiselle on oululaisittain varsin nopea tähdäten aivan lähivuosille.

Oulun ydinkeskusta ja sen ympäristö tarvitsevat tiivistävää lisärakentamista ja alue lisää asukkaita. Tämä on osaratkaisu keskustan liiketilojen täyttymiselle ja tarjoaa alueelle jatkossa luontaisia työpaikkoja. Lisäksi tiivis keskusta-alue vähentää asukkaiden yksityisautoilun tarvetta. Tämä on suotavaa kehitystä, kun luontaista kysyntää alueen asunnoille löytyy. Omasta puolestani kannatan molempien alueiden rakentamista ja mielenkiinnolla odotan yksityiskohtaisempia suunnitelmia.  

]]>
0 http://juhotuominen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235966-raatin-ja-raksilan-kaavamuutokset#comments %23kuntavaalit2017 Kaavoitus Kaupunkisuunnittelu Fri, 21 Apr 2017 17:32:38 +0000 Juho Tuominen http://juhotuominen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235966-raatin-ja-raksilan-kaavamuutokset
Kannustetaan pakolaiset valtuustoihin ja eduskuntaan! Osallistetaan! http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235840-kannustetaan-pakolaiset-valtuustoihin-ja-eduskuntaan-osallistetaan <p>Miksi Suomessa halutaan, että kunnan asioista pääsevät päättämään ulkomaalaiset niin helposti? Jo kahden vuoden yhtämittaisen Suomessa asumisen jälkeen ulkomaalainen voi sekä äänestää, että asettua ehdolle kuntavaaleissa. Asiasta on säädetty perustuslaissa, joten sen muuttaminen vaatisi kiireellisenä 5/6 enemmistön ja vaalien yli lepäämään jätettynä 2/3 enemmistön.</p><p>Eduskunta- ja presidentinvaaleissa täytyy sentään olla Suomen kansalainen. Tosin Suomen kansalaiseksi pääsee kieli-, luku- ja kirjoitustaidotonkin, sekä sosiaaliturvan varassa elävä jo usein neljässä vuodessa. Näin ei ilmeisesti ole juuri missään muualla Euroopassa. Entä annetaanko muualla Euroopassa ulkomaalaisille poliittista valtaa kuntatasolla yhtä helposti, kuin Suomessa?</p><p>Onko tällainen suomalaisten etujen mukaista? Saadaanko näin päteviä valtuutettuja, kun ulkomaalaiset voivat tulla päättämään Suomen asioista? Tietyt maahanmuuttajaryhmät kaiketi käyttävät valtuutetun asemiaan pääosin suomalaisten tuilla elävien maanmiestensä eturyhmäpolitikointiin.</p><p>Ulkomaalaisten nopeaa pääsyä politiikkaan puolustellaan varmasti maahanmuuttajien osallistamisella,&nbsp;mikä edistäisi integroitumista. Kuitenkin äänestää voi ja ehdokkaaksi asettua yhtä hyvin islamisti, kuin suomalaisia arvoja kannattava maahanmuuttaja.</p><p>Kotikaupungissani Espoossa uutisoitiin maahanmuuttajataustaisten valtuutettujen määrän kolminkertaistuneen edelliskerrasta. No, yhdestä edustajasta kolmeen ei ole hiuksia nostattava harppaus, mutta haluammeko varta vasten kannustaa islamilaisia arvoja edustavia päättämään Suomen asioista? Länsiväylässä uutisoitiin mm., että Rauli Virtanen kiersi puoluekenttää ja kannusti maahanmuuttajia äänestämään yhdessä puolutoverinsa Ekim Özdemirin kanssa, samalla kertoen heille, mistä vaaleissa on kyse.</p><p>Silminnäkijähavaintoja on myös, kuinka joissakin tapauksissa maahanmuuttajia ohjattiin suurina ryhminä ennakkoäänestämään ja eräässä tapauksessa annettiin jonossa äänestysnumerotkin käteen. Mitä, jos islamilaisen arvomaailman omaavat todella aktivoituvat äänestämään, kun näiden osuus väestöstä kasvaa ilmeisesti loputtomiin? Tai ehkä ei voida sanoa aivan näin, sillä noin puolet tulijoista maallistuu. Kuitenkin maallistuminen yksilötasolla on toisinaan haurasta siinä, missä kokonaisen muslimimaan demokratiakin, kuten Turkin tapahtumat osoittavat.</p><p>Toisaalta onko siinä hyvääkin, jos valtuustot täyttyvät humanitaarisista maahanmuuttajista näiden väestömäärän mukaisessa suhteessa? Tällöin kantaväestö näkee selkeämmin, mihin suuntaan maahanmuuttopolitiikka on Suomea viemässä. Ehkä olisi hyvä, että kuntavaaleissa ihmisillä on mahdollisuus havahtua kehitykseen, mutta kantaväestön valtaa pyrittäisiin suojaamaan eduskunnassa edes hiukan tiukentamalla kansalaisuuden myöntämistä vähintään yleiseurooppalaiselle tasolle ja mielellään pieniväestöisenä maana tuota tasoa tiukemmaksi. Eduskunnassa säädetään kuitenkin perustuslain muutoksista ja poliittisten ehdokkuuksien edellytyksistä. Näitä edellytyksiä ei ehkä pystytä enää sitten tiukentamaan, kun väestönvaihdos&nbsp;on edennyt&nbsp;tiettyyn pisteeseen&nbsp;eduskunnassakin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miksi Suomessa halutaan, että kunnan asioista pääsevät päättämään ulkomaalaiset niin helposti? Jo kahden vuoden yhtämittaisen Suomessa asumisen jälkeen ulkomaalainen voi sekä äänestää, että asettua ehdolle kuntavaaleissa. Asiasta on säädetty perustuslaissa, joten sen muuttaminen vaatisi kiireellisenä 5/6 enemmistön ja vaalien yli lepäämään jätettynä 2/3 enemmistön.

Eduskunta- ja presidentinvaaleissa täytyy sentään olla Suomen kansalainen. Tosin Suomen kansalaiseksi pääsee kieli-, luku- ja kirjoitustaidotonkin, sekä sosiaaliturvan varassa elävä jo usein neljässä vuodessa. Näin ei ilmeisesti ole juuri missään muualla Euroopassa. Entä annetaanko muualla Euroopassa ulkomaalaisille poliittista valtaa kuntatasolla yhtä helposti, kuin Suomessa?

Onko tällainen suomalaisten etujen mukaista? Saadaanko näin päteviä valtuutettuja, kun ulkomaalaiset voivat tulla päättämään Suomen asioista? Tietyt maahanmuuttajaryhmät kaiketi käyttävät valtuutetun asemiaan pääosin suomalaisten tuilla elävien maanmiestensä eturyhmäpolitikointiin.

Ulkomaalaisten nopeaa pääsyä politiikkaan puolustellaan varmasti maahanmuuttajien osallistamisella, mikä edistäisi integroitumista. Kuitenkin äänestää voi ja ehdokkaaksi asettua yhtä hyvin islamisti, kuin suomalaisia arvoja kannattava maahanmuuttaja.

Kotikaupungissani Espoossa uutisoitiin maahanmuuttajataustaisten valtuutettujen määrän kolminkertaistuneen edelliskerrasta. No, yhdestä edustajasta kolmeen ei ole hiuksia nostattava harppaus, mutta haluammeko varta vasten kannustaa islamilaisia arvoja edustavia päättämään Suomen asioista? Länsiväylässä uutisoitiin mm., että Rauli Virtanen kiersi puoluekenttää ja kannusti maahanmuuttajia äänestämään yhdessä puolutoverinsa Ekim Özdemirin kanssa, samalla kertoen heille, mistä vaaleissa on kyse.

Silminnäkijähavaintoja on myös, kuinka joissakin tapauksissa maahanmuuttajia ohjattiin suurina ryhminä ennakkoäänestämään ja eräässä tapauksessa annettiin jonossa äänestysnumerotkin käteen. Mitä, jos islamilaisen arvomaailman omaavat todella aktivoituvat äänestämään, kun näiden osuus väestöstä kasvaa ilmeisesti loputtomiin? Tai ehkä ei voida sanoa aivan näin, sillä noin puolet tulijoista maallistuu. Kuitenkin maallistuminen yksilötasolla on toisinaan haurasta siinä, missä kokonaisen muslimimaan demokratiakin, kuten Turkin tapahtumat osoittavat.

Toisaalta onko siinä hyvääkin, jos valtuustot täyttyvät humanitaarisista maahanmuuttajista näiden väestömäärän mukaisessa suhteessa? Tällöin kantaväestö näkee selkeämmin, mihin suuntaan maahanmuuttopolitiikka on Suomea viemässä. Ehkä olisi hyvä, että kuntavaaleissa ihmisillä on mahdollisuus havahtua kehitykseen, mutta kantaväestön valtaa pyrittäisiin suojaamaan eduskunnassa edes hiukan tiukentamalla kansalaisuuden myöntämistä vähintään yleiseurooppalaiselle tasolle ja mielellään pieniväestöisenä maana tuota tasoa tiukemmaksi. Eduskunnassa säädetään kuitenkin perustuslain muutoksista ja poliittisten ehdokkuuksien edellytyksistä. Näitä edellytyksiä ei ehkä pystytä enää sitten tiukentamaan, kun väestönvaihdos on edennyt tiettyyn pisteeseen eduskunnassakin.

]]>
25 http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235840-kannustetaan-pakolaiset-valtuustoihin-ja-eduskuntaan-osallistetaan#comments %23kuntavaalit2017 Äänioikeus Islamisaatio Maahanmuuttopolitiikka Suomen kansalaisuus Tue, 18 Apr 2017 23:46:36 +0000 Henna Kajava http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235840-kannustetaan-pakolaiset-valtuustoihin-ja-eduskuntaan-osallistetaan
Annetaanko pala Suomea pois? http://tanjahannele.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235682-annetaanko-pala-suomea-pois <p>Elämme muutoksen aikaa. Puhumme kehittymisestä, kasvusta ja elinvoimaisuudesta. Näillä sanoilla kuvataan unelmia metropolista ja maakuntakeskuksista. Valmisteilla olevilla maakuntakaavoilla pyritään varautumaan tulevaisuuteen ja käynnissä olevan väestönmuuton seurauksiin kasvukeskuksissa. Siinä ei sinällään ole mitään pahaa. Jostakin täytyy lähteä liikkeelle, tosiasiat tiedostaa ja olemassa olevien tietojen perusteella tehdä mahdollisimman hyviä valintoja.</p><p>Entä jos näkökulma näihin suunnitelmiin on pikkukaupungin? Vieläpä maakunnan reuna-alueella olevan pikkukaupungin, josta tontin saa eurolla ja neliövuokra on yhdeksän euroa, mutta josta on vähennetty teollisuuden työpaikkoja? Tilastot kertovat, että syntyvyys on Suomessa ennätysmäisen alhaalla (HS 27.6.2016). Jos jotain maahanmuuton ulkopuolista kasvua odotetaan isoissa kaupungeissa nähtävän, sen täytyy siis tulla muualta Suomesta. Pikkukaupungeista?</p><p>Vihreiden (suurissa kaupungeissa) saaman vaalivoiton myötä kaupunkikeskeinen politiikka tulee voimistumaan, arvoidaan MDI:ssa (4/2017). Se tarkoittaa sitä, että yhä vähemmän unelmoidaan tasaisesti asutusta ja elinvoimaisesta Suomesta. Kun on kiire ratkaista se, miten kohtuullisestetaan veronmaksajien rahoittama 1,7 miljardin tulonsiirto asumistukina asuntosijoittajille (HS 13.3.2017) sekä kuumentuneet asuntomarkkinat kasvukeskuksissa, tilaa ei jää unelmoinnille kokonaan elinvoimaisesta Suomesta.</p><p>Kuten Uudenmaan liiton maakuntakaavaa valmistelevassa selvityksessä (E 183 &ndash; 2017) todetaan, kaavoituksessa ja liikennejärjestelmissä korostetaan keskisuuria kaupunkeja, maakuntien kakkoskaupunkeja sekä etelän seutukaupunkeja. Mihin enää tarvitaan &rdquo;tähtienvälistä ainetta&rdquo;, sitä muuta Suomea: pikkukaupunkeja ja -kyliä? Eikö olekin turhaa, että energiaa ylipäänsä kulkee tämän väliaineen kautta vaimentuen ja jääden osittain matkan varrelle (ekstinktio)? Luovutetaan ne suosiolla pois ja keskitytään ohjaamaan kaikki voima ja unelmat aurinkoa, sekä näitä muutamaa tähteä varten.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elämme muutoksen aikaa. Puhumme kehittymisestä, kasvusta ja elinvoimaisuudesta. Näillä sanoilla kuvataan unelmia metropolista ja maakuntakeskuksista. Valmisteilla olevilla maakuntakaavoilla pyritään varautumaan tulevaisuuteen ja käynnissä olevan väestönmuuton seurauksiin kasvukeskuksissa. Siinä ei sinällään ole mitään pahaa. Jostakin täytyy lähteä liikkeelle, tosiasiat tiedostaa ja olemassa olevien tietojen perusteella tehdä mahdollisimman hyviä valintoja.

Entä jos näkökulma näihin suunnitelmiin on pikkukaupungin? Vieläpä maakunnan reuna-alueella olevan pikkukaupungin, josta tontin saa eurolla ja neliövuokra on yhdeksän euroa, mutta josta on vähennetty teollisuuden työpaikkoja? Tilastot kertovat, että syntyvyys on Suomessa ennätysmäisen alhaalla (HS 27.6.2016). Jos jotain maahanmuuton ulkopuolista kasvua odotetaan isoissa kaupungeissa nähtävän, sen täytyy siis tulla muualta Suomesta. Pikkukaupungeista?

Vihreiden (suurissa kaupungeissa) saaman vaalivoiton myötä kaupunkikeskeinen politiikka tulee voimistumaan, arvoidaan MDI:ssa (4/2017). Se tarkoittaa sitä, että yhä vähemmän unelmoidaan tasaisesti asutusta ja elinvoimaisesta Suomesta. Kun on kiire ratkaista se, miten kohtuullisestetaan veronmaksajien rahoittama 1,7 miljardin tulonsiirto asumistukina asuntosijoittajille (HS 13.3.2017) sekä kuumentuneet asuntomarkkinat kasvukeskuksissa, tilaa ei jää unelmoinnille kokonaan elinvoimaisesta Suomesta.

Kuten Uudenmaan liiton maakuntakaavaa valmistelevassa selvityksessä (E 183 – 2017) todetaan, kaavoituksessa ja liikennejärjestelmissä korostetaan keskisuuria kaupunkeja, maakuntien kakkoskaupunkeja sekä etelän seutukaupunkeja. Mihin enää tarvitaan ”tähtienvälistä ainetta”, sitä muuta Suomea: pikkukaupunkeja ja -kyliä? Eikö olekin turhaa, että energiaa ylipäänsä kulkee tämän väliaineen kautta vaimentuen ja jääden osittain matkan varrelle (ekstinktio)? Luovutetaan ne suosiolla pois ja keskitytään ohjaamaan kaikki voima ja unelmat aurinkoa, sekä näitä muutamaa tähteä varten.

]]>
0 http://tanjahannele.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235682-annetaanko-pala-suomea-pois#comments %23kuntavaalit2017 Aluepolitiikka Asumistuki Kaupungistuminen Maakuntakaava Fri, 14 Apr 2017 13:15:21 +0000 Tanja Ylä-Pöntinen http://tanjahannele.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235682-annetaanko-pala-suomea-pois
Mielenkiintoiset vaalit takana http://artsin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235677-mielenkiintoiset-vaalit-takana <p>Kuntavaalit 2017 on nyt taputeltu tarkastulaskentaa myöten. Omalta osaltani iso kiitos äänestäjlle. Uusi kunta ja uusi puolue on aina haaste, loikkareilla ei ole yleensä hyviä tuloksia heti alkuun mutta itse olen suhteellinen tyytväinen äänisaldooni vaikka odotin ainakin tuplamäärää. SDP kokoi karvaan tappion Helsingissä jota puidaan varmaan vielä monissa kokouksissa ja nurkkapöydissä. Politiikka on ailahtelevsaista ja koskaa ei tiedä mtä kansa pohtii ehdokastaan valitessa. Tässä oman äänituloksen pohdintaa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;1. Tässä ehkä tärkein pointti. Työskentelen turvallisuusalalla jossa on keskitasoa heikommat palkat. Pienituloiset jättää helpommin äänestämättä, koska ovat pettyneet liian hyviin vaalilupauksiin joita ovat kuunnelleet vuodesta toiseen, eikä näitä ole pystytty toteuttamaan. Monissa ammateissa koetaan että äänestetään samassa ammatissa olevaa, meitä oli pari vartija/järjestyksenvalvojaa ehdokkaana kahdesta eri puolueesta ja äänimääristä huomaa ettemme saaneet kollegoiden tukea taaksemme, tätät asiaa pitää ruotia että miksi ei saatu. Olen kyllä luetellut jo kappaleen alussa ne asiat joiden uskon olevan syynä. Tässä on duunarille haaste, eli saada äänestäjät luottamaan itseensä eikä saa luvata sellaisia asioita joita ei voi pitää. Vaalilupausten tulee olla perusteltuja ja toteuttavissa. Tämä on pitkätaival mutta toivottavasti äänestäjät alkavat liikkua äänestyspaikoille luottamuksen kasvaessa. Nyt olemme hankalassa oravanpyörässä, kun parempituloiset äänestävät ja pienituloiset eivät. Tällä saadaan päättäviin asemiin henkilöitä jotka ajattelevat asioita parempituloisten kautta ja pienituloiset katkeroituvat entisestään. Perussuomalaisten nousun aikaan puhuin että ne saavat &quot;kapakkakansan&quot; liikkeelle, näin teki Tony Halme ja nyt Tonyn jälkeen moni muu. Nousua oli ja hyviä lupauksia, nyt ku lupaukset eivät toteutuneet suosio laskee ja kapakkakansa jää puimaan asioitaan pöytäparlamentteihin.</p><p>2. Pormestarin valinta. Oli mielestäni älytöntä päättää pormestarin tulevan kunnallisvaalituloksen kautta. Nyt meni monilta puolueilta ääniä Sinnemäen torjumiseen pormestarin pallilta. Kaikki tämä hyödytti Kokoomusta ja siellä tuskin asia harmittaa ollenkaan. Pormestarivaali olisi pitänyt erottaa omaksi vaaliksi kunnallisvaalien yhteyteen,jossa kansa olisi voinut äänestää mieluistaan johtohahmoa Helsingin keulakuvaksi sekä panostaa oman alueen mieluiseen ehdokkaaseen valtuustovaaleissa.</p><p>3. Uusi puolue ja uusi kunta. Olen ollut aikaisemmin Vantaalla Perussuomalaisten ehdokkaan aja nyt siirryin Helsinkiin ja vaihtanut puoluetta. Kesällä muutimme uudelle asuinlaueelle josta sain parhaan äänisaaliin ja edellytykset olisi ollut parempaan mikäli olisin ehtinyt oleman pidempään kaupunginosayhdistyksen toiminnassa mukana ja tuonut itseäni ja ajatuksia tutummiksi alueen asukkaille. No, tätä tulen jatkamaan enkä pelkästään vaalien kiilto silmissä vaan oikeasti vaikuttamisen vuoksi. Tapananinvainiossa on paljon mylleryksiä tulossa ja aktiivisia kansalaisia tarvitaan.</p><p>4. Viimeisenä mutta ei vähäisempänä tulee markkinointi. Mikäli pääsen ehdokkaaksi tuleviin vaaleihin pitää ottaa töistä vapaata ennakkoääänestyksen alkaessa ja kiertää aktiivisemmin kansa parissa. Olin vaalien ajan töissä klo 07-15 jonka jälkeen lähdin tekemään vaalityötä kaikkina iltoina, välillä myöhäänkin. Loppuvaiheessa alkoi jo väsy painamaan ja nyt univelkaa on nukuttu kohta viikko pois. Äänitulosta pohtiessa tuli mieleen kuinka turhia oli jotkin lehtimainokset, osittain johtuu juuri kohdan 1 äänestysinnosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Näillä pohdinnoilla kohti lautakunta neuvotteluja ja katsotaan kuinka siellä onnistaa. Seuraavat vaalit onkin jo maakuntavaalit presidentinvaalien yhteydessä jonka ehdokkuuskuviot selkiytyvät varmaan kesän alkupuolella. Työskentely politiikassa jatkuu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuntavaalit 2017 on nyt taputeltu tarkastulaskentaa myöten. Omalta osaltani iso kiitos äänestäjlle. Uusi kunta ja uusi puolue on aina haaste, loikkareilla ei ole yleensä hyviä tuloksia heti alkuun mutta itse olen suhteellinen tyytväinen äänisaldooni vaikka odotin ainakin tuplamäärää. SDP kokoi karvaan tappion Helsingissä jota puidaan varmaan vielä monissa kokouksissa ja nurkkapöydissä. Politiikka on ailahtelevsaista ja koskaa ei tiedä mtä kansa pohtii ehdokastaan valitessa. Tässä oman äänituloksen pohdintaa.

 

 1. Tässä ehkä tärkein pointti. Työskentelen turvallisuusalalla jossa on keskitasoa heikommat palkat. Pienituloiset jättää helpommin äänestämättä, koska ovat pettyneet liian hyviin vaalilupauksiin joita ovat kuunnelleet vuodesta toiseen, eikä näitä ole pystytty toteuttamaan. Monissa ammateissa koetaan että äänestetään samassa ammatissa olevaa, meitä oli pari vartija/järjestyksenvalvojaa ehdokkaana kahdesta eri puolueesta ja äänimääristä huomaa ettemme saaneet kollegoiden tukea taaksemme, tätät asiaa pitää ruotia että miksi ei saatu. Olen kyllä luetellut jo kappaleen alussa ne asiat joiden uskon olevan syynä. Tässä on duunarille haaste, eli saada äänestäjät luottamaan itseensä eikä saa luvata sellaisia asioita joita ei voi pitää. Vaalilupausten tulee olla perusteltuja ja toteuttavissa. Tämä on pitkätaival mutta toivottavasti äänestäjät alkavat liikkua äänestyspaikoille luottamuksen kasvaessa. Nyt olemme hankalassa oravanpyörässä, kun parempituloiset äänestävät ja pienituloiset eivät. Tällä saadaan päättäviin asemiin henkilöitä jotka ajattelevat asioita parempituloisten kautta ja pienituloiset katkeroituvat entisestään. Perussuomalaisten nousun aikaan puhuin että ne saavat "kapakkakansan" liikkeelle, näin teki Tony Halme ja nyt Tonyn jälkeen moni muu. Nousua oli ja hyviä lupauksia, nyt ku lupaukset eivät toteutuneet suosio laskee ja kapakkakansa jää puimaan asioitaan pöytäparlamentteihin.

2. Pormestarin valinta. Oli mielestäni älytöntä päättää pormestarin tulevan kunnallisvaalituloksen kautta. Nyt meni monilta puolueilta ääniä Sinnemäen torjumiseen pormestarin pallilta. Kaikki tämä hyödytti Kokoomusta ja siellä tuskin asia harmittaa ollenkaan. Pormestarivaali olisi pitänyt erottaa omaksi vaaliksi kunnallisvaalien yhteyteen,jossa kansa olisi voinut äänestää mieluistaan johtohahmoa Helsingin keulakuvaksi sekä panostaa oman alueen mieluiseen ehdokkaaseen valtuustovaaleissa.

3. Uusi puolue ja uusi kunta. Olen ollut aikaisemmin Vantaalla Perussuomalaisten ehdokkaan aja nyt siirryin Helsinkiin ja vaihtanut puoluetta. Kesällä muutimme uudelle asuinlaueelle josta sain parhaan äänisaaliin ja edellytykset olisi ollut parempaan mikäli olisin ehtinyt oleman pidempään kaupunginosayhdistyksen toiminnassa mukana ja tuonut itseäni ja ajatuksia tutummiksi alueen asukkaille. No, tätä tulen jatkamaan enkä pelkästään vaalien kiilto silmissä vaan oikeasti vaikuttamisen vuoksi. Tapananinvainiossa on paljon mylleryksiä tulossa ja aktiivisia kansalaisia tarvitaan.

4. Viimeisenä mutta ei vähäisempänä tulee markkinointi. Mikäli pääsen ehdokkaaksi tuleviin vaaleihin pitää ottaa töistä vapaata ennakkoääänestyksen alkaessa ja kiertää aktiivisemmin kansa parissa. Olin vaalien ajan töissä klo 07-15 jonka jälkeen lähdin tekemään vaalityötä kaikkina iltoina, välillä myöhäänkin. Loppuvaiheessa alkoi jo väsy painamaan ja nyt univelkaa on nukuttu kohta viikko pois. Äänitulosta pohtiessa tuli mieleen kuinka turhia oli jotkin lehtimainokset, osittain johtuu juuri kohdan 1 äänestysinnosta.

 

Näillä pohdinnoilla kohti lautakunta neuvotteluja ja katsotaan kuinka siellä onnistaa. Seuraavat vaalit onkin jo maakuntavaalit presidentinvaalien yhteydessä jonka ehdokkuuskuviot selkiytyvät varmaan kesän alkupuolella. Työskentely politiikassa jatkuu.

]]>
0 http://artsin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235677-mielenkiintoiset-vaalit-takana#comments %23kuntavaalit2017 Fri, 14 Apr 2017 09:19:12 +0000 Arto Dahlman http://artsin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235677-mielenkiintoiset-vaalit-takana
Kuntavaalitulokset 2017. Kiitos äänestäjilleni. http://jussimarttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235637-kuntavaalitulokset-2017-kiitos-aanestajilleni <p>Kuntavaalikoitos on käyty ja perussuomalaiset kokivat vaalitappion. Omaan henkilökohtaiseen vaalimenestykseen olen tyytyväinen ja kiitos kuuluukin äänestäjilleni 242 ääntä ja valtuustopaikka. Äänestysprosentti jäi koko maassa suppeaksi mikä osaltaan selittää Ps:kannalta heikkoa vaalitulosta sekä sisäiset ristiriidat mitä viimevuosina on ollut. Trendinä näissä kuntavaaleissa Ps:n osalta oli, että nuivat ja erittäin nuivat ehdokkaat menestyivät suhteessa muihin perussuomalaisten ehdokkaisiin erittäin hyvin. Mistä voikin vetää yhden johtopäätöksen muitten jatkoksi. Kannattajat muistuttivat keitä me oikein ollaan. Olemme kansallismielinen ja Isänmaallinen puolue. Mielestäni me ollaan vaihtoehto muille yli 3 prosentin puolueille. Itse näen muut puolueet yhtenä samana höttönä jotka eivät ole kansallismielisiä eikä isänmaallisia. Meidän vanhemmat ja heidän vanhemmat ovat tämän maan nostaneet siihen kukoistukseen jonka rippeillä kohta olemme. Itseäni häiritsee liberaalien ajatus siitä, että Afrikkalaiset ja maahanmuuttajat ovat meidän pelastus. Meidän tulee pitää tästä maasta itse huolta. Siinä ei auta&nbsp; maahanmuuttajat. Liberaalit arvot tekevät meistä lampaita , kun meidän pitää olla leijonia.</p><p>Suuri kiitos vielä kerran äänestäjilleni.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuntavaalikoitos on käyty ja perussuomalaiset kokivat vaalitappion. Omaan henkilökohtaiseen vaalimenestykseen olen tyytyväinen ja kiitos kuuluukin äänestäjilleni 242 ääntä ja valtuustopaikka. Äänestysprosentti jäi koko maassa suppeaksi mikä osaltaan selittää Ps:kannalta heikkoa vaalitulosta sekä sisäiset ristiriidat mitä viimevuosina on ollut. Trendinä näissä kuntavaaleissa Ps:n osalta oli, että nuivat ja erittäin nuivat ehdokkaat menestyivät suhteessa muihin perussuomalaisten ehdokkaisiin erittäin hyvin. Mistä voikin vetää yhden johtopäätöksen muitten jatkoksi. Kannattajat muistuttivat keitä me oikein ollaan. Olemme kansallismielinen ja Isänmaallinen puolue. Mielestäni me ollaan vaihtoehto muille yli 3 prosentin puolueille. Itse näen muut puolueet yhtenä samana höttönä jotka eivät ole kansallismielisiä eikä isänmaallisia. Meidän vanhemmat ja heidän vanhemmat ovat tämän maan nostaneet siihen kukoistukseen jonka rippeillä kohta olemme. Itseäni häiritsee liberaalien ajatus siitä, että Afrikkalaiset ja maahanmuuttajat ovat meidän pelastus. Meidän tulee pitää tästä maasta itse huolta. Siinä ei auta  maahanmuuttajat. Liberaalit arvot tekevät meistä lampaita , kun meidän pitää olla leijonia.

Suuri kiitos vielä kerran äänestäjilleni.

]]>
0 http://jussimarttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235637-kuntavaalitulokset-2017-kiitos-aanestajilleni#comments %23kuntavaalit2017 Kansallismielisyys Perussuomalaiset Thu, 13 Apr 2017 12:37:44 +0000 Jussi Marttinen http://jussimarttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235637-kuntavaalitulokset-2017-kiitos-aanestajilleni
Analyysi: Jyväskylän Vihreä jytky http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235589-analyysi-jyvaskylan-vihrea-jytky <p>Jyväskylässä jytkyteltiin kuntavaaleissa oikein kunnolla. Käytännössä koko itsenäisen Suomen historian kaupunkia suurimman puolueen paikalta hallinneet sosialidemokraatit saivat väistyä Vihreän aallon tieltä. Vihreiden nousu oli 8,8 %-yks. ja SDP:n vaalitappio 4,8 %-yks. Toiseksi suurimman vaalitappion kuittasivat Perussuomalaiset, joiden kannatuksesta suli pois 3,5 %-yksikköä.</p><p>Pienempiä vaalitappioita kärsivät entinen kakkospuolue Kokoomus ja suuressa kaupungissa harvinaisen vahvana säilynyt Keskusta. Pienempiin vaalivoittajiin kuuluivat Vasemmistoliitto ja Kristilliset. Pienpuoluerintamalla kommunistit menettivät ainoan paikkansa kun legendaarinen <strong>Riitta Tynjä</strong> joutui luovuttamaan paikkansa Piraattipuolueen varapuheenjohtaja <strong>Arto Lampilalle</strong>, josta tuli valtuuston ainoana piraattina valtakunnallisesti toinen läpimurtonsa tehneiden piraattien valtuutetuista.</p><p>Absoluuttisissa äänimäärissä Kepun ja Kokoomuksen tappiot olivat varsin pieniä, mikä kertoo äänestysaktiivisuuden noususta punavihreiden ryhmittymien ja Piraattien hyväksi. Samaan aikaan SDP:n vaalitappio huolimatta Perussuomalaisten samanaikaisesta romahduksesta ja useiden ay-taustaisten miesehdokkaiden kuten pääluottamusmies <strong>Jukka Hämäläisen </strong>ja <strong>Jarno Kemiläisen</strong> hyvästä suorituksesta huolimatta kertoo osan persuista palanneen nukkuviksi. Samalla se kertoo naisäänestäjien sekä korkeastikoulutettujen siirtymisestä Vihreiden äänestäjiksi.</p><p><strong>Vihreän vaalivoiton anatomia</strong></p><p>Vihreiden vaalivoitto rakennettiin paljolti eduskuntavaaleissa muodostuneen momentumin varaan: <strong>Touko Aalto </strong>teki historiaa nousemalla Vihreiden listalta kansanedustajaksi keväällä 2015. Aallon äänistä murskaava osa tuli nimenomaan Jyväskylästä. Tämä teki Vihreistä entistä laajemmalle joukolle keskisuomalaisista realistisen vaihtoehdon. Vihreitä tuki myös Jyväskylän demografia: nuorten keskuudessa Vihreiden kannatuspotentiaali on kaikkein korkein ja ison yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammattioppilaitosten ansiosta Jyväskylä on ikäjakaumaltaan yksi Suomen nuorimpia kaupunkeja.</p><p>Profiloituminen koulutuksen puolustajaksi, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäjäksi sekä lapsiperheiden asian ajaminen esimerkiksi subjektiivisen päivähoidon palauttamisella auttoi, etenkin kun sitä tukee oppositioasema koulutusleikkauksia tekevää hallitusta vasten. Lisäksi hallituksen politiikka on ollut korostuneen profiloitunutta vanhempiin, konservatiivisiin miehiin, mikä omalta osaltaan aktivoi nuoria vastavoimaksi uurnille: moni havahtui siihen, että politiikalla todella on väliä sekä maan yleisilmapiirin että nuorten ihmisten elämän olosuhteiden kannalta.</p><p>Jyväskylässä Vihreitä auttoi myös SDP:n linjamuutos, joka korosti duunareita, lähiöitä ja työttömiä, valitettavasti ainakin mielikuvissa koulutettujen ja keskiluokkaisten kustannuksella. Jyväskylässä SDP oli aiemmin myös koulutettujen ja nuorten puolue enemmän kuin maassa keskimäärin, mutta tuo äänestäjämassa koki nyt Vihreät raikkaampana ja houkuttelevampana vaihtoehtona.</p><p><strong>Mielikuvia ja agendan asettamista</strong></p><p>Erään vanhan toverin melkein ilahtunut huudahdus, kun hän oli perehtynyt Jyväskylän Vihreiden ajatuksiin oli samalla terävä huomio: &rdquo;Nämä Vihreäthän ovat ihan samanlaisilla asioilla kuin me nuoret sosialidemokraatit aikanaan!&rdquo; Vihreiden puheenjohtaja <strong>Ville Niinistö</strong> onkin vaalivoiton jälkeen puhunut useammassa yhteydessä nimenomaan hyvinvointi<em>valtiosta</em>, kuin korostaakseen ajatusta siitä, että Vihreät ovat 1960-1970 -lukujen SDP:n manttelinperijä yhteiskuntaa uudistavana tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja edistyksellisyyden liikkeenä.</p><p>Vihreät tulevat olemaan seuraava sosialidemokraattien haastaja hyvinvointivaltion uudistamisessa, ja sosialidemokraattien on vastattava tähän haasteeseen. Vastauksena SDP:n on tarjottava yhteiskunnan uudistuspaineisiin omat lääkkeensä, mutta myös mentävä Vihreiden tontille ja puhuttava kaupunkien ja asumisen kehittämisestä, ympäristö- ja energiapolitiikasta, liikenteestä ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Kaikissa näissä asioissa Vihreiden politiikka on uskottavalla ja rakentavalla tavalla myös haastettavissa.</p><p>Tämän lisäksi on kuitenkin vielä kyettävä muuhunkin kuin reagointiin. On luotava omia, uniikkeja teemoja ja asiakokonaisuuksia joissa ei ole kilpailua. Puolueet, jotka ovat luoneet poliittisen keskustelun agendaa ovat aina pärjänneet vahvasti ja olleet kokoaan suurempia, kuten SDP suuruusvuosinaan oli. Nyt hegemoninen asema on ollut pitkään Kokoomuksella ja Perussuomalaiset onnistuivat ainakin väliaikaisesti asettamaan agendan maahanmuuttopolitiikassa. Nyt Vihreiden pitkään jatkunut pyrkimys uusien agendojen rakentamiseen tuottaa tuloksia myös vaaliuurnilla.</p><p><strong>Miten tästä eteenpäin?</strong></p><p>Vihreät ovat nyt etenkin Jyväskylässä uuden haasteen edessä: suuren kaupungin johtaminen tuoreella valtuustoryhmällä ei ole helppo tehtävä. Touko Aallon ollessa kansanedustaja ryhmän luontainen kärkinimi kaupungin huipputehtäviin olisi huikean, lähes 1300 äänen saaliin saanut <strong>Bella Forsgrén</strong>, mutta tällä ei ole mitään aiempaa kokemusta kuntapolitiikasta. Vihreät voisivatkin pyrkiä nostamaan Forsgrénin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi suurimmalle ryhmälle perinteisesti kuuluneen kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden sijaan.</p><p>Demareiden <strong>Sanna Marin</strong> pääsi tähän kiitolliseen asemaan 2012 Tampereella ja jämäkkä esiintyminen valtuuston kaoottisissa debateissa mm. koskien raitiotiehanketta ei ainakaan heikentänyt murskaavan äänisaaliin saavuttamista eduskuntavaaleissa 2015 ja tämän kevään kuntavaaleissa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajuus sen sijaan voi olla kuluttava paikka kokeneellekin tekijälle, kuten päättyvällä kaudella pestiä Jyväskylässä hoitanut <strong>Riitta Mäkinen </strong>(sd.) voisi kertoa.</p><p>Muut puolueet tuskin kuitenkaan lämpenevät ajatukselle valtuuston pj-paikan antamisesta Vihreiden hillotolpaksi ja epäkiitollisen kh-pestin sysäämisestä jollekulle jolle uusi valtapuolue voisi ulkoistaa ikävät ratkaisut, joten tänään alkavat neuvottelut ryhmien välillä voivat olla hyvinkin kireät jos Vihreät yrittävät tätä. Kaupunginhallituksen johtoon he voisivat kuitenkin tarjota esimerkiksi nykyistä kh:n jäsentään, rehtori <strong>Meri Lumelaa</strong>. Lumela ei kuitenkaan ole erityisen nuori ja etenkin vasemmistoliittolaiset pitävät häntä oikeistolaisena, joten uudeksi liberaaliksi vasemmistoksi profiloituville Vihreille hänkään ei olisi ihanteellinen valinta.</p><p><strong>Yhteistyö on voimaa</strong></p><p>Vihreiden tuleekin miettiä sekä neuvotteluasemiaan että henkilöesityksiään sen kannalta, millaisia yhteistyökuvioita he aikovat jatkossa rakentaa muiden puolueiden kanssa. Niin sanotuilla punavihreillä on uudessa valtuustossa niukka enemmistö, mutta yhden äänen varaan voidaan laskea lähinnä yksittäisiä äänestyksiä. Suhteellisuusperiaatteen mukaan yhden valtuustopaikan pienempi SDP saisi edelleen kaupunginhallitukseen ja lautakuntiin kolme jäsentä, eli saman verran kuin Vihreät. Kokoomus ja Keskusta jäisivät kahteen paikkaan. Vasemmistoliitolla, Kristillisillä ja Perussuomalaisilla olisi jatkossa yksi paikka kullakin.</p><p>Jos SDP ja Vihreät kykenevät kilpailemaan jyväskyläläisten suosiosta rakentavassa hengessä, kaupungin politiikka esim. koulutuksen, liikenteen ja asumisen osalta voi jatkossa olla edistyksellisempää johtuen yhteisistä tavoitteista. Demareiden vaalitappiosta huolimatta voimasuhteet paremmalle politiikalle ovat nyt otollisemmat kuin kertaakaan valtuuston vasemmistoenemmistön menettämisen jälkeen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jyväskylässä jytkyteltiin kuntavaaleissa oikein kunnolla. Käytännössä koko itsenäisen Suomen historian kaupunkia suurimman puolueen paikalta hallinneet sosialidemokraatit saivat väistyä Vihreän aallon tieltä. Vihreiden nousu oli 8,8 %-yks. ja SDP:n vaalitappio 4,8 %-yks. Toiseksi suurimman vaalitappion kuittasivat Perussuomalaiset, joiden kannatuksesta suli pois 3,5 %-yksikköä.

Pienempiä vaalitappioita kärsivät entinen kakkospuolue Kokoomus ja suuressa kaupungissa harvinaisen vahvana säilynyt Keskusta. Pienempiin vaalivoittajiin kuuluivat Vasemmistoliitto ja Kristilliset. Pienpuoluerintamalla kommunistit menettivät ainoan paikkansa kun legendaarinen Riitta Tynjä joutui luovuttamaan paikkansa Piraattipuolueen varapuheenjohtaja Arto Lampilalle, josta tuli valtuuston ainoana piraattina valtakunnallisesti toinen läpimurtonsa tehneiden piraattien valtuutetuista.

Absoluuttisissa äänimäärissä Kepun ja Kokoomuksen tappiot olivat varsin pieniä, mikä kertoo äänestysaktiivisuuden noususta punavihreiden ryhmittymien ja Piraattien hyväksi. Samaan aikaan SDP:n vaalitappio huolimatta Perussuomalaisten samanaikaisesta romahduksesta ja useiden ay-taustaisten miesehdokkaiden kuten pääluottamusmies Jukka Hämäläisen ja Jarno Kemiläisen hyvästä suorituksesta huolimatta kertoo osan persuista palanneen nukkuviksi. Samalla se kertoo naisäänestäjien sekä korkeastikoulutettujen siirtymisestä Vihreiden äänestäjiksi.

Vihreän vaalivoiton anatomia

Vihreiden vaalivoitto rakennettiin paljolti eduskuntavaaleissa muodostuneen momentumin varaan: Touko Aalto teki historiaa nousemalla Vihreiden listalta kansanedustajaksi keväällä 2015. Aallon äänistä murskaava osa tuli nimenomaan Jyväskylästä. Tämä teki Vihreistä entistä laajemmalle joukolle keskisuomalaisista realistisen vaihtoehdon. Vihreitä tuki myös Jyväskylän demografia: nuorten keskuudessa Vihreiden kannatuspotentiaali on kaikkein korkein ja ison yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammattioppilaitosten ansiosta Jyväskylä on ikäjakaumaltaan yksi Suomen nuorimpia kaupunkeja.

Profiloituminen koulutuksen puolustajaksi, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäjäksi sekä lapsiperheiden asian ajaminen esimerkiksi subjektiivisen päivähoidon palauttamisella auttoi, etenkin kun sitä tukee oppositioasema koulutusleikkauksia tekevää hallitusta vasten. Lisäksi hallituksen politiikka on ollut korostuneen profiloitunutta vanhempiin, konservatiivisiin miehiin, mikä omalta osaltaan aktivoi nuoria vastavoimaksi uurnille: moni havahtui siihen, että politiikalla todella on väliä sekä maan yleisilmapiirin että nuorten ihmisten elämän olosuhteiden kannalta.

Jyväskylässä Vihreitä auttoi myös SDP:n linjamuutos, joka korosti duunareita, lähiöitä ja työttömiä, valitettavasti ainakin mielikuvissa koulutettujen ja keskiluokkaisten kustannuksella. Jyväskylässä SDP oli aiemmin myös koulutettujen ja nuorten puolue enemmän kuin maassa keskimäärin, mutta tuo äänestäjämassa koki nyt Vihreät raikkaampana ja houkuttelevampana vaihtoehtona.

Mielikuvia ja agendan asettamista

Erään vanhan toverin melkein ilahtunut huudahdus, kun hän oli perehtynyt Jyväskylän Vihreiden ajatuksiin oli samalla terävä huomio: ”Nämä Vihreäthän ovat ihan samanlaisilla asioilla kuin me nuoret sosialidemokraatit aikanaan!” Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö onkin vaalivoiton jälkeen puhunut useammassa yhteydessä nimenomaan hyvinvointivaltiosta, kuin korostaakseen ajatusta siitä, että Vihreät ovat 1960-1970 -lukujen SDP:n manttelinperijä yhteiskuntaa uudistavana tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja edistyksellisyyden liikkeenä.

Vihreät tulevat olemaan seuraava sosialidemokraattien haastaja hyvinvointivaltion uudistamisessa, ja sosialidemokraattien on vastattava tähän haasteeseen. Vastauksena SDP:n on tarjottava yhteiskunnan uudistuspaineisiin omat lääkkeensä, mutta myös mentävä Vihreiden tontille ja puhuttava kaupunkien ja asumisen kehittämisestä, ympäristö- ja energiapolitiikasta, liikenteestä ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Kaikissa näissä asioissa Vihreiden politiikka on uskottavalla ja rakentavalla tavalla myös haastettavissa.

Tämän lisäksi on kuitenkin vielä kyettävä muuhunkin kuin reagointiin. On luotava omia, uniikkeja teemoja ja asiakokonaisuuksia joissa ei ole kilpailua. Puolueet, jotka ovat luoneet poliittisen keskustelun agendaa ovat aina pärjänneet vahvasti ja olleet kokoaan suurempia, kuten SDP suuruusvuosinaan oli. Nyt hegemoninen asema on ollut pitkään Kokoomuksella ja Perussuomalaiset onnistuivat ainakin väliaikaisesti asettamaan agendan maahanmuuttopolitiikassa. Nyt Vihreiden pitkään jatkunut pyrkimys uusien agendojen rakentamiseen tuottaa tuloksia myös vaaliuurnilla.

Miten tästä eteenpäin?

Vihreät ovat nyt etenkin Jyväskylässä uuden haasteen edessä: suuren kaupungin johtaminen tuoreella valtuustoryhmällä ei ole helppo tehtävä. Touko Aallon ollessa kansanedustaja ryhmän luontainen kärkinimi kaupungin huipputehtäviin olisi huikean, lähes 1300 äänen saaliin saanut Bella Forsgrén, mutta tällä ei ole mitään aiempaa kokemusta kuntapolitiikasta. Vihreät voisivatkin pyrkiä nostamaan Forsgrénin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi suurimmalle ryhmälle perinteisesti kuuluneen kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden sijaan.

Demareiden Sanna Marin pääsi tähän kiitolliseen asemaan 2012 Tampereella ja jämäkkä esiintyminen valtuuston kaoottisissa debateissa mm. koskien raitiotiehanketta ei ainakaan heikentänyt murskaavan äänisaaliin saavuttamista eduskuntavaaleissa 2015 ja tämän kevään kuntavaaleissa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajuus sen sijaan voi olla kuluttava paikka kokeneellekin tekijälle, kuten päättyvällä kaudella pestiä Jyväskylässä hoitanut Riitta Mäkinen (sd.) voisi kertoa.

Muut puolueet tuskin kuitenkaan lämpenevät ajatukselle valtuuston pj-paikan antamisesta Vihreiden hillotolpaksi ja epäkiitollisen kh-pestin sysäämisestä jollekulle jolle uusi valtapuolue voisi ulkoistaa ikävät ratkaisut, joten tänään alkavat neuvottelut ryhmien välillä voivat olla hyvinkin kireät jos Vihreät yrittävät tätä. Kaupunginhallituksen johtoon he voisivat kuitenkin tarjota esimerkiksi nykyistä kh:n jäsentään, rehtori Meri Lumelaa. Lumela ei kuitenkaan ole erityisen nuori ja etenkin vasemmistoliittolaiset pitävät häntä oikeistolaisena, joten uudeksi liberaaliksi vasemmistoksi profiloituville Vihreille hänkään ei olisi ihanteellinen valinta.

Yhteistyö on voimaa

Vihreiden tuleekin miettiä sekä neuvotteluasemiaan että henkilöesityksiään sen kannalta, millaisia yhteistyökuvioita he aikovat jatkossa rakentaa muiden puolueiden kanssa. Niin sanotuilla punavihreillä on uudessa valtuustossa niukka enemmistö, mutta yhden äänen varaan voidaan laskea lähinnä yksittäisiä äänestyksiä. Suhteellisuusperiaatteen mukaan yhden valtuustopaikan pienempi SDP saisi edelleen kaupunginhallitukseen ja lautakuntiin kolme jäsentä, eli saman verran kuin Vihreät. Kokoomus ja Keskusta jäisivät kahteen paikkaan. Vasemmistoliitolla, Kristillisillä ja Perussuomalaisilla olisi jatkossa yksi paikka kullakin.

Jos SDP ja Vihreät kykenevät kilpailemaan jyväskyläläisten suosiosta rakentavassa hengessä, kaupungin politiikka esim. koulutuksen, liikenteen ja asumisen osalta voi jatkossa olla edistyksellisempää johtuen yhteisistä tavoitteista. Demareiden vaalitappiosta huolimatta voimasuhteet paremmalle politiikalle ovat nyt otollisemmat kuin kertaakaan valtuuston vasemmistoenemmistön menettämisen jälkeen.

]]>
0 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235589-analyysi-jyvaskylan-vihrea-jytky#comments %23kuntavaalit2017 Jytky Jyväskylä SDP Vihreät Wed, 12 Apr 2017 13:42:17 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235589-analyysi-jyvaskylan-vihrea-jytky
Järjen voitto http://mikalamminp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235493-jarjen-voitto <p>Kokoomus ja SDP, 40 vuotta Turkua hallinnut aseveliakseli, siirrettiin kuntavaaleissa historiaan. Vihreät nousi Turun toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Merkittävää on myös se, että Vasemmisto ylsi samaan paikkalukuun SDP:n kanssa.</p><p>Valtakunnallisestikin vihreillä meni hyvin. Myös Tampereella ja Helsingissä Vihreät on toiseksi suurin puolue, ja Jyväskylässä peräti suurin. Tämä saattaa painaa paljon kesän puheenjohtajavaaleissa, kun valitaan Ville Niinistön seuraaja.</p><p>Kuka sitten vihreiden johtoon valitaankin, hän saa suuret saappaat täytettäväkseen. Niinistön ansiota on ollut ainakin se, että aiemmin hieman etäiseksi ja elitistiseksi leimautunut tiedepuolue on saanut inhimillisemmän ilmeen. Kriittisiäkin ääniä on kuulunut, jotkut ovat moittineet Niinistöä populistiksi. No, ainakin se on miellyttävämpi populisti kuin Soini, joka viime aikoina on keskittynyt lähinnä vihreitten haukkumiseen joka käänteessä. Sekin taisi lopulta kääntyä persuja vastaan. Joka tapauksessa vihreiden tulevaisuuden suhteen olen luottavainen. Niinistö on ollut hyvä puheenjohtaja, mutta korvaamaton hän ei ole. Vihreät on aina ollut enemmän kuin puheenjohtajansa. Vihreiden menestys perustuu asiaosaamiseen, ei muitten puolueitten nokitteluun ja sisällöttömien nokkeluuksien heittelyyn.&nbsp;</p><p>Erityisen ilahduttavaa oli huomata, että äänestäjiällä on enimmäkseen järki päässä. Vaikka jotkut riensivät oitis tanssimaan Tukholman terrori-iskun uhrien haudalle ja rääkyivät, että tän siitä saa kun punavihreät haluaa haalia kaikki ulkomaalaiset tänne, niin ihmiset eivät uskoneet. Tekisi mieli todeta vaalituloksesta erään populistin sanoin: &quot;Kyllä kansa tietää&quot;. Tällä kertaa se näköjään tosiaan tiesi. Halpa populismi ei enää myy.</p><p>Harvoin on ollut niin mukavaa puheenjohtajien ilmeiden ja eleiden katsominen tv:stä kuin nyt. Ville Niinistö pomppi tasajalkaa riemusta, Soini oli naama nutturalla. Erityisen hauskaa oli, kun Soini vielä yritti inistä jotain punavihreiden pysäyttämisestä. Se vyöry on vasta alkanut, ja Soinista ja sen porukasta ei ole sen pysäyttäjäksi. Ei Turussa, ei Helsingissä, ei missään. Toisin kuin vihreät, perussuomalaiset on puheenjohtajansa luomus. Kun Soini lähtee, ei mitään jää jäljelle. Jos Halla-ahosta tulee persujen johtaja, on persujen kohtalona vaipuminen äärioikeistolaiseksi marginaalihörhöjen puolueeksi. Turussa se on sitä jo.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomus ja SDP, 40 vuotta Turkua hallinnut aseveliakseli, siirrettiin kuntavaaleissa historiaan. Vihreät nousi Turun toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Merkittävää on myös se, että Vasemmisto ylsi samaan paikkalukuun SDP:n kanssa.

Valtakunnallisestikin vihreillä meni hyvin. Myös Tampereella ja Helsingissä Vihreät on toiseksi suurin puolue, ja Jyväskylässä peräti suurin. Tämä saattaa painaa paljon kesän puheenjohtajavaaleissa, kun valitaan Ville Niinistön seuraaja.

Kuka sitten vihreiden johtoon valitaankin, hän saa suuret saappaat täytettäväkseen. Niinistön ansiota on ollut ainakin se, että aiemmin hieman etäiseksi ja elitistiseksi leimautunut tiedepuolue on saanut inhimillisemmän ilmeen. Kriittisiäkin ääniä on kuulunut, jotkut ovat moittineet Niinistöä populistiksi. No, ainakin se on miellyttävämpi populisti kuin Soini, joka viime aikoina on keskittynyt lähinnä vihreitten haukkumiseen joka käänteessä. Sekin taisi lopulta kääntyä persuja vastaan. Joka tapauksessa vihreiden tulevaisuuden suhteen olen luottavainen. Niinistö on ollut hyvä puheenjohtaja, mutta korvaamaton hän ei ole. Vihreät on aina ollut enemmän kuin puheenjohtajansa. Vihreiden menestys perustuu asiaosaamiseen, ei muitten puolueitten nokitteluun ja sisällöttömien nokkeluuksien heittelyyn. 

Erityisen ilahduttavaa oli huomata, että äänestäjiällä on enimmäkseen järki päässä. Vaikka jotkut riensivät oitis tanssimaan Tukholman terrori-iskun uhrien haudalle ja rääkyivät, että tän siitä saa kun punavihreät haluaa haalia kaikki ulkomaalaiset tänne, niin ihmiset eivät uskoneet. Tekisi mieli todeta vaalituloksesta erään populistin sanoin: "Kyllä kansa tietää". Tällä kertaa se näköjään tosiaan tiesi. Halpa populismi ei enää myy.

Harvoin on ollut niin mukavaa puheenjohtajien ilmeiden ja eleiden katsominen tv:stä kuin nyt. Ville Niinistö pomppi tasajalkaa riemusta, Soini oli naama nutturalla. Erityisen hauskaa oli, kun Soini vielä yritti inistä jotain punavihreiden pysäyttämisestä. Se vyöry on vasta alkanut, ja Soinista ja sen porukasta ei ole sen pysäyttäjäksi. Ei Turussa, ei Helsingissä, ei missään. Toisin kuin vihreät, perussuomalaiset on puheenjohtajansa luomus. Kun Soini lähtee, ei mitään jää jäljelle. Jos Halla-ahosta tulee persujen johtaja, on persujen kohtalona vaipuminen äärioikeistolaiseksi marginaalihörhöjen puolueeksi. Turussa se on sitä jo.

]]>
5 http://mikalamminp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235493-jarjen-voitto#comments #Vihreät %23kuntavaalit2017 Äärioikeistolaiset perussuomalaiset Demarit ja Vasemmistoliitto Mon, 10 Apr 2017 16:01:58 +0000 Mika Lamminpää http://mikalamminp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235493-jarjen-voitto
Hätänumerolla eteenpäin http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235456-hatanumerolla-eteenpain <p>Sain 112 äänellä SDP:n toisen varasijan Lohjalla.</p><p>Kuntalaissa sanotaan varavaltuutetuista: <em>Valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen kunnallisvaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Yhteislistan ulkopuolella olleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua.</em> <em>Jos valtuutetun on todettu menettäneen vaalikelpoisuutensa, hänet on vapautettu toimestaan tai hän on kuollut, valtuuston puheenjohtaja kutsuu hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan järjestyksessä ensimmäisen varavaltuutetun.</em></p><p>Tuntemattomana ehdokkaana pienestä kylästä on vaikea päästä Lohjan valtuustoon, mutta melkein se onnistui. Suuret kiitokset minua äänestäneille ja tukeneille!</p><p>Nyt kun kampanja on ohi, on mukava alkaa valmistautua pääsiäisen viettoon. Hyvää pääsiäisviikkoa kaikille!</p><p><a href="http://anasorainen.blogspot.fi/2017/04/hatanumerolla-eteenpain.html">Kotisivuillani.</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sain 112 äänellä SDP:n toisen varasijan Lohjalla.

Kuntalaissa sanotaan varavaltuutetuista: Valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen kunnallisvaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Yhteislistan ulkopuolella olleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua. Jos valtuutetun on todettu menettäneen vaalikelpoisuutensa, hänet on vapautettu toimestaan tai hän on kuollut, valtuuston puheenjohtaja kutsuu hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan järjestyksessä ensimmäisen varavaltuutetun.

Tuntemattomana ehdokkaana pienestä kylästä on vaikea päästä Lohjan valtuustoon, mutta melkein se onnistui. Suuret kiitokset minua äänestäneille ja tukeneille!

Nyt kun kampanja on ohi, on mukava alkaa valmistautua pääsiäisen viettoon. Hyvää pääsiäisviikkoa kaikille!

Kotisivuillani.

]]>
9 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235456-hatanumerolla-eteenpain#comments %23kuntavaalit2017 Lohja Pusula Vaalitulos Varavaltuutettu Arvot 5.5: Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin. Mon, 10 Apr 2017 06:11:26 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235456-hatanumerolla-eteenpain
Kuntapolitiikkaa uudistamaan http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235397-kuntapolitiikkaa-uudistamaan <p>Tänään on palmusunnuntai, kuntavaalipäivä, Mikael Agrikolan ja suomen kielen päivä.</p><p>Kielessä on voimaa. Mikael Agricolan myötä suomen kirjakieli sai vahvan pohjan. Agricola oli uranuurtaja, uudistaja ja eteenpäin katsovat ihminen.</p><p>Suomi on kieli, jolla saa ilmaistua vahvojakin tunteita ja asioita lyhyesti ja ytimekkäästi. Suomen kieli on eksoottinen ja erilainen. Erilaisuus tekee suomen kielestä kiehtovan.</p><p>Myös tänä päivänä tarvitaan uranuurtajia ja uudistajia. Nyt kuten ennenkään ei pidä jäädä päivittelemään että asioiden pitäisi olla kuten ennenkin tai että asiat eivät saisi muuttua.</p><p>Ruotsinkielinen Agricola teki isänmaallisen teon olemalla uudistaja, erilainen. Jokainen äänestäjä voi tehdä uudistuksen tämänpäiväisissä kuntavaaleissa.</p><p><a href="http://anasorainen.blogspot.fi/2017/04/kuntapolitiikkaa-uudistamaan.html">Tästä pääset kotisivuilleni.</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään on palmusunnuntai, kuntavaalipäivä, Mikael Agrikolan ja suomen kielen päivä.

Kielessä on voimaa. Mikael Agricolan myötä suomen kirjakieli sai vahvan pohjan. Agricola oli uranuurtaja, uudistaja ja eteenpäin katsovat ihminen.

Suomi on kieli, jolla saa ilmaistua vahvojakin tunteita ja asioita lyhyesti ja ytimekkäästi. Suomen kieli on eksoottinen ja erilainen. Erilaisuus tekee suomen kielestä kiehtovan.

Myös tänä päivänä tarvitaan uranuurtajia ja uudistajia. Nyt kuten ennenkään ei pidä jäädä päivittelemään että asioiden pitäisi olla kuten ennenkin tai että asiat eivät saisi muuttua.

Ruotsinkielinen Agricola teki isänmaallisen teon olemalla uudistaja, erilainen. Jokainen äänestäjä voi tehdä uudistuksen tämänpäiväisissä kuntavaaleissa.

Tästä pääset kotisivuilleni.

]]>
3 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235397-kuntapolitiikkaa-uudistamaan#comments %23kuntavaalit2017 Kuntavaalit Mikael Agricola Suomen kielen päivä Uudistaja Sun, 09 Apr 2017 06:29:45 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235397-kuntapolitiikkaa-uudistamaan
Inhimillinen erehdys http://jarmonahkamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235379-inhimillinen-erehdys <p>Otsikon mukainen selitys on tuttu monesta uutisesta, jossa on kerrottu jonkun onnettomuuden syystä. Syy sinällään voi jäädä hämärän peittoon, mutta sanonnalla pyritään ilmaisemaan ihmisen tekemää virhettä.<br /><br />Yhdysvalloissa on uutisten mukaan menossa erikoinen oikeusjuttu. Siinä onnettomuuden vainajan omaiset ovat haastaneet robotin tekijät oikeuteen ko. työntekijän kuolemasta. Robotti oli murskannut työntekijän pään siirtyessään toiminta-alueensa ulkopuolelle. Seurauksena tästä oli työntekijän kuolema. Menestyykö kanne niin se jää nähtäväksi.<br /><br />Aihe ei ole uusi Suomessakaan, sillä Liikenneministeriössä on tiettävästi jo selvittetty älyliikenteeseen liittyviä ongelmia ja vastuukysymyksiä. Robottiauton aiheuttaessa onnettomuuden voidaan aiheellisesti kysyä kuka ohjasi autoa. Onko onnettomuudesta vastuussa ohjelmiston suunnittelija, infran ylläpitäjä vai autoa käyttävä henkilö?<br /><br />Joka tapauksessa joudumme vastaamaan älytekniikan tuomiin uusiin haasteisiin ja luottamaan siihen, ettei virheitä satu. Sanonta, ettei kone tee virheitä vaan ihminen, joutuu tarkasteluun uudesta näkökulmasta. Vielä ei ole kukaan tiettävästi keksinyt itsenäistä entiteettiä, joten inhimillisen erehdyksen mahdollisuus on pidettävä mielessä.<br /><br />Jarmo Nahkamäki<br />Kuntavaaliehdokas (Ps.)<br />Jyväskylä</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otsikon mukainen selitys on tuttu monesta uutisesta, jossa on kerrottu jonkun onnettomuuden syystä. Syy sinällään voi jäädä hämärän peittoon, mutta sanonnalla pyritään ilmaisemaan ihmisen tekemää virhettä.

Yhdysvalloissa on uutisten mukaan menossa erikoinen oikeusjuttu. Siinä onnettomuuden vainajan omaiset ovat haastaneet robotin tekijät oikeuteen ko. työntekijän kuolemasta. Robotti oli murskannut työntekijän pään siirtyessään toiminta-alueensa ulkopuolelle. Seurauksena tästä oli työntekijän kuolema. Menestyykö kanne niin se jää nähtäväksi.

Aihe ei ole uusi Suomessakaan, sillä Liikenneministeriössä on tiettävästi jo selvittetty älyliikenteeseen liittyviä ongelmia ja vastuukysymyksiä. Robottiauton aiheuttaessa onnettomuuden voidaan aiheellisesti kysyä kuka ohjasi autoa. Onko onnettomuudesta vastuussa ohjelmiston suunnittelija, infran ylläpitäjä vai autoa käyttävä henkilö?

Joka tapauksessa joudumme vastaamaan älytekniikan tuomiin uusiin haasteisiin ja luottamaan siihen, ettei virheitä satu. Sanonta, ettei kone tee virheitä vaan ihminen, joutuu tarkasteluun uudesta näkökulmasta. Vielä ei ole kukaan tiettävästi keksinyt itsenäistä entiteettiä, joten inhimillisen erehdyksen mahdollisuus on pidettävä mielessä.

Jarmo Nahkamäki
Kuntavaaliehdokas (Ps.)
Jyväskylä

]]>
0 http://jarmonahkamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235379-inhimillinen-erehdys#comments %23kuntavaalit2017 Autoilu Robotiikka Sat, 08 Apr 2017 23:23:01 +0000 Jarmo Nahkamäki http://jarmonahkamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235379-inhimillinen-erehdys
Ihmisistä huolehtiminen vähentää terrorismin riskiä http://jonihilden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235345-ihmisista-huolehtiminen-vahentaa-terrorismin-riskia <p>Perjantaina saatiin kuulla ikäviä uutisia länsinaapuristamme Ruotsista, jossa kuorma-auto ajoi väkijoukon päälle. Kyseessä ei ilmeisesti ollut vahinko, vaan tarkoituksellinen teko. On ikävää, että ihmiset alentuvat tällaiseen temppuun ja ihmiskunnan vahingoittamiseen.</p><p>Terrori-iskujahan on toki ollut koko maailmansivu, mutta nyt tuntuu niiden lisääntyneen entisestään ja joka viikko melkein saamme lukea, että jossakin päin maailmaa on isketty. Päällisin puolin syyt ovat olleet uskonnollisia, mutta siellä pohjalla kytee paljon vakavampi asia.</p><p>On syytä pohtia, että miksi yksittäinen ihminen harhautuu tekoon, joka on näin vahingollinen. Useimmiten nämä tekijät ovat olleet jo maassa kauan asuneita ihmisiä, joiden ei uskoisi sortuvan tällaiseen vahingontekoon.</p><p>Miksi he sitten siihen sortuvat? Kyse ei ole yksinomaan uskonnollinen, vaikka se siellä pohjalla onkin. Ei nämä tekijät lähtökohdiltaan ole mitään ääriterroristeja, vaan he ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa heitä on onnistuttu johtamaan harhaan.</p><p>Perimmäinen kysymys on siinä, että heidät on saatu johdettua harhaan ja se, johtuu siitä, kun heidän elämänsä on lähtenyt alamäkeen. Pahimmassa tapauksessa he ovat syrjäytyneet yhteiskunnasta ja kotouttaminen on epäonnistunut. Ihmiset ovat katkeroituneet ja sitä kautta omiaan uskomaan sen, mitä heille syötetään.</p><p>Kuinka tämä sitten estetään? Joku ehdottaa, että pitäisi rajat laittaa kiinni ja pitää maa omana lintukotonamme, asuen vain yksi kantasuomalaisten kanssa. Onhan se vaihtoehto toki, mutta ei hyvä sellainen. Ihmisiä on autettava, silloin kun heillä on hätä.</p><p>Siksi meidän on otettava hädässä olevia turvapaikan hakijoita vastaan ja tarjottava heille sellaiset olot täällä, jossa heillä on turvallista ja hyvä olla. Kun tarjoamme heille hyvät oltavat ja he voivat hyvin, niin sitä pienempi riski on sillä, että terroristijärjestöt saavat heidät värvättyä omiin tarkoitusperiinsä.</p><p>Se ei tarkoita sitä, että kantasuomalaiset on unohdettava, ei missään nimessä. Jokaisesta ihmisestä on pidettävä huolta ja tarjottava elinmahdollisuudet sellaiset, että ei pääse katkeroitumaan. Hyvillä elinympäristöillä ja hyvinvoinnilla, me rakennamme hyvän niin Suomelle kuin Vantaallekin. Meidän on pidettävä kaikki mukana!</p><p>Huomenna sunnuntaina (9.4) sinä voit päättää, millaisessa kunnassa ja maassa haluat tulevaisuudessa asua. Antamalla äänesi puolueelle ja ehdokkaalle, joka on pienen ihmisen asialla ja ajattelee positiivisesti, sekä pitää kaikki mukana, tehdään Vantaalle sekä Suomelle parempi huominen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perjantaina saatiin kuulla ikäviä uutisia länsinaapuristamme Ruotsista, jossa kuorma-auto ajoi väkijoukon päälle. Kyseessä ei ilmeisesti ollut vahinko, vaan tarkoituksellinen teko. On ikävää, että ihmiset alentuvat tällaiseen temppuun ja ihmiskunnan vahingoittamiseen.

Terrori-iskujahan on toki ollut koko maailmansivu, mutta nyt tuntuu niiden lisääntyneen entisestään ja joka viikko melkein saamme lukea, että jossakin päin maailmaa on isketty. Päällisin puolin syyt ovat olleet uskonnollisia, mutta siellä pohjalla kytee paljon vakavampi asia.

On syytä pohtia, että miksi yksittäinen ihminen harhautuu tekoon, joka on näin vahingollinen. Useimmiten nämä tekijät ovat olleet jo maassa kauan asuneita ihmisiä, joiden ei uskoisi sortuvan tällaiseen vahingontekoon.

Miksi he sitten siihen sortuvat? Kyse ei ole yksinomaan uskonnollinen, vaikka se siellä pohjalla onkin. Ei nämä tekijät lähtökohdiltaan ole mitään ääriterroristeja, vaan he ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa heitä on onnistuttu johtamaan harhaan.

Perimmäinen kysymys on siinä, että heidät on saatu johdettua harhaan ja se, johtuu siitä, kun heidän elämänsä on lähtenyt alamäkeen. Pahimmassa tapauksessa he ovat syrjäytyneet yhteiskunnasta ja kotouttaminen on epäonnistunut. Ihmiset ovat katkeroituneet ja sitä kautta omiaan uskomaan sen, mitä heille syötetään.

Kuinka tämä sitten estetään? Joku ehdottaa, että pitäisi rajat laittaa kiinni ja pitää maa omana lintukotonamme, asuen vain yksi kantasuomalaisten kanssa. Onhan se vaihtoehto toki, mutta ei hyvä sellainen. Ihmisiä on autettava, silloin kun heillä on hätä.

Siksi meidän on otettava hädässä olevia turvapaikan hakijoita vastaan ja tarjottava heille sellaiset olot täällä, jossa heillä on turvallista ja hyvä olla. Kun tarjoamme heille hyvät oltavat ja he voivat hyvin, niin sitä pienempi riski on sillä, että terroristijärjestöt saavat heidät värvättyä omiin tarkoitusperiinsä.

Se ei tarkoita sitä, että kantasuomalaiset on unohdettava, ei missään nimessä. Jokaisesta ihmisestä on pidettävä huolta ja tarjottava elinmahdollisuudet sellaiset, että ei pääse katkeroitumaan. Hyvillä elinympäristöillä ja hyvinvoinnilla, me rakennamme hyvän niin Suomelle kuin Vantaallekin. Meidän on pidettävä kaikki mukana!

Huomenna sunnuntaina (9.4) sinä voit päättää, millaisessa kunnassa ja maassa haluat tulevaisuudessa asua. Antamalla äänesi puolueelle ja ehdokkaalle, joka on pienen ihmisen asialla ja ajattelee positiivisesti, sekä pitää kaikki mukana, tehdään Vantaalle sekä Suomelle parempi huominen.

]]>
19 http://jonihilden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235345-ihmisista-huolehtiminen-vahentaa-terrorismin-riskia#comments Kotimaa %23kuntavaalit2017 Terrorismi Euroopassa Arvot 5.5: Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin. Sat, 08 Apr 2017 11:15:06 +0000 Joni Hildén http://jonihilden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235345-ihmisista-huolehtiminen-vahentaa-terrorismin-riskia
Romanien kansallispäivä liputuspäiväksi http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235339-romanien-kansallispaiva-liputuspaivaksi <p>Vuonna 1971 Lontoossa pidettiin ensimmäinen kansainvälinen romanikongressi. Kongressin avajaispäivää on vuodesta 1990 vietetty romanien kansainvälisenä juhlapäivänä.</p><p><a href="http://www.romanit.fi/">Romanit</a> ovat jo satoja vuosia olleet osa suomalaista yhteiskuntaa. He ovat myös joutuneet uhraamaan paljon Suomen hyväksi historian eri vaiheissa. Monet heistä ovat tähtiä muun muassa suomalaisen viihteen ja rokin historiassa. Suhteessa valtaväestöön liian moni romani on kuitenkin jäänyt yhteiskunnan marginaaliin.</p><p>Romanien kansallispäivä ei Suomessa ole liputuspäivä. Tähän pitää saada muutos. Romanien kansallispäivä tulisi säätää kansalliseksi liputuspäiväksi.</p><p>Kitisivuillani: <a href="http://anasorainen.blogspot.fi/2017/04/romanien-kansallispaiva-liputuspaivaksi.html">Romanien kansallispäivä liputuspäiväksi</a></p><p>Hyvää romanien kansallispäivää kaikille!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuonna 1971 Lontoossa pidettiin ensimmäinen kansainvälinen romanikongressi. Kongressin avajaispäivää on vuodesta 1990 vietetty romanien kansainvälisenä juhlapäivänä.

Romanit ovat jo satoja vuosia olleet osa suomalaista yhteiskuntaa. He ovat myös joutuneet uhraamaan paljon Suomen hyväksi historian eri vaiheissa. Monet heistä ovat tähtiä muun muassa suomalaisen viihteen ja rokin historiassa. Suhteessa valtaväestöön liian moni romani on kuitenkin jäänyt yhteiskunnan marginaaliin.

Romanien kansallispäivä ei Suomessa ole liputuspäivä. Tähän pitää saada muutos. Romanien kansallispäivä tulisi säätää kansalliseksi liputuspäiväksi.

Kitisivuillani: Romanien kansallispäivä liputuspäiväksi

Hyvää romanien kansallispäivää kaikille!

]]>
4 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235339-romanien-kansallispaiva-liputuspaivaksi#comments %23kuntavaalit2017 Lohja Romanien kansallispäivä liputuspäiväksi Romanit Yhdenvertaisuus Arvot 5.5: Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin. Sat, 08 Apr 2017 09:40:02 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235339-romanien-kansallispaiva-liputuspaivaksi
Homekoulut kuntoon allianssimallilla! http://mikkolaakso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235329-homekoulut-kuntoon-allianssimallilla <p>Länsimetro-projektin myöhästyminen, Olympiastadionin perusparannuksen epäonnistuminen sekä lukuisat homekoulut ympäri Suomea kertovat karua kieltä julkisen rakentamisen puutteellisesta tulosvastuusta ja projektiosaamisesta. Sipilän hallituksen nimeämän selvitysmiehen, TEM:n ex-kansliapäällikkö Erkki Virtasen mukaan suurin ongelmien lähde on julkisten hankkeiden puutteellinen projektinhallinta, joka on paikoin täysin &ldquo;kelvotonta&rdquo;. Osaamisen puute johtaa säännönmukaisiin budjettiylityksiin ja aikataulujen venymisiin.</p><p>Säännölliset rakentamiseen liittyvät epäonnistumiset kielivät puutteellisesta tulosvastuusta julkishallinnossa: vastuut ja riskit eivät ole yhteneväisiä eri osapuolilla. Eriävät intressit johtavat osaoptimointiin. Hankkeiden elinkaarivastuun kantaa pääosin tilaaja. Virkamiehet ja poliitikot saattavat tällöin suosia &ldquo;tilaa ja juokse pois&rdquo; strategiaa. Vastuun kantaminen projektien menestymisestä on ohutta.</p><p>Kuntatasolla rakennushankkeiden tulosvastuun puute näkyy esimerkiksi koulujen home- ja sisäilmaongelmina. Moni kuntapoliitikko esittää - aivan oikein - lisämäärärahoja koulujen korjaamiselle. Harvempi esittää kuitenkaan järjestelmätason reformia asiaan, vaan haluaa kaataa rahaa kestämättömiin rakenteisiin. Tämä ei ole viisasta politiikkaa. Esimerkiksi Espoossa oma ala-asteeni, Päivänkehrän koulu, oli kouluvuosinani homeessa. Astmaatikkona terveyteni altistui vaarallisesti 9-10 vuoden iässä huonolle sisäilmalle. Koulu korjattiin tuolloin kalliilla korjaushankkeilla. Sittemmin sisäilmaongelmat - ja näiden myötä kalliit korjaushankkeet - ovat toistuvasti uusiutuneet. Rahaa palaa ja lapset kärsivät.</p><p>Ongelmaan saadaan ratkaisu, kun rakennushankkeisiin otetaan mukaan vastuu kohteen <strong>elinkaaresta</strong> sen sijaan, että valitaan kilpailutuksessa lyhytnäköisesti halvin urakoitsija. Siinä missä perinteisissä julkisissa hankkeissa tilaajan ja urakoitsijan suhde päättyy pääosin työn tullessa valmiiksi - muodostetaan elinkaari-allianssi -mallissa yhteinen johtoryhmä, joka ottaa ja jakaa vastuun tuloksista. Urakoitsija on vastuussa siitä, ettei kohteessa ilmene kalliita korjaustöitä vaativia ongelmia esimerkiksi ensimmäisten 10 tai 20 vuoden aikana. Mikäli Allianssin johtama hanke onnistuu laadukkaasti etuajassa ja/tai alittaa budjetoidut kustannukset, palkitaan urakoitsija rahallisesti.</p><p>Edellä kuvaillut esimerkit kuvaavat sitä tosiasiaa, että kaikessa toiminnassa virkamiehille ja urakoitsijoille tulee asettaa oikeat kannustimet ja vastuu tekemisestä. Ns. allianssimalli tuo tilaajan ja urakoitsijan yhteen saman organisaation alle, jolloin luottamuksen rakentaminen onnistuu projektijohdolta parhaiten, kun nämä sovittelevat intressejä yhteen rakentavan dialogin kautta. Päätöksenteossa pyritään yksimielisyyteen. Yhteinen allianssi pystyy välittämään parhaiten hiljaista tietoa eri osapuolten välillä ja jakamaan vastuuta tasaisesti, koska kaikki osapuolet jakavat riskin tasapuolisesti. Allianssissa kaikki ovat samassa veneessä, ja eri tahojen intressit kohtaavat paremmin keskenään kuin perinteisessä mallissa.</p><p>Julkiseen rakentamiseen palautetaan tulosvastuu kuntakentällä panostamalla vahvasti projektihallinnan osaamiseen, sekä siirtymällä rakennushankkeissa pääsääntöisesti allianssi-elinkaari -malliin. Allianssimallilla toteutettu Tampereen rantatunneli valmistui puoli vuotta etuajassa ja alitti budjettinsa. Uskon, että tätä mallia soveltamalla ja kehittämällä pääsemme ajan myötä eroon homekoulujen ja Länsimetro-hankkeen kaltaisista säännöllisistä epäonnistumisista.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteitä ja lisätietoa:</p><ul><li><p><a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79554/Valtion%20rahoittaman%20rakentamisen%20ongelmat_FINAL.pdf?sequence=1">http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79554/Valtion%20rahoittaman%20rakentamisen%20ongelmat_FINAL.pdf?sequence=1</a></p></li><li><p><a href="http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/selvitysmies-erkki-virtaselta-11-suositusta-valtion-rahoittaman-rakentamisen-ongelmien-ratkaisemiseksi">http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/selvitysmies-erkki-virtaselta-11-suositusta-valtion-rahoittaman-rakentamisen-ongelmien-ratkaisemiseksi</a></p></li><li><p><a href="http://www.prodeco.fi/index.php?p=Allianssimalli">http://www.prodeco.fi/index.php?p=Allianssimalli</a></p></li><li><p><a href="http://www.liikennevirasto.fi/taavettilappeenranta/allianssimalli#.WOdroDvygWU">http://www.liikennevirasto.fi/taavettilappeenranta/allianssimalli#.WOdroDvygWU</a></p></li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Länsimetro-projektin myöhästyminen, Olympiastadionin perusparannuksen epäonnistuminen sekä lukuisat homekoulut ympäri Suomea kertovat karua kieltä julkisen rakentamisen puutteellisesta tulosvastuusta ja projektiosaamisesta. Sipilän hallituksen nimeämän selvitysmiehen, TEM:n ex-kansliapäällikkö Erkki Virtasen mukaan suurin ongelmien lähde on julkisten hankkeiden puutteellinen projektinhallinta, joka on paikoin täysin “kelvotonta”. Osaamisen puute johtaa säännönmukaisiin budjettiylityksiin ja aikataulujen venymisiin.

Säännölliset rakentamiseen liittyvät epäonnistumiset kielivät puutteellisesta tulosvastuusta julkishallinnossa: vastuut ja riskit eivät ole yhteneväisiä eri osapuolilla. Eriävät intressit johtavat osaoptimointiin. Hankkeiden elinkaarivastuun kantaa pääosin tilaaja. Virkamiehet ja poliitikot saattavat tällöin suosia “tilaa ja juokse pois” strategiaa. Vastuun kantaminen projektien menestymisestä on ohutta.

Kuntatasolla rakennushankkeiden tulosvastuun puute näkyy esimerkiksi koulujen home- ja sisäilmaongelmina. Moni kuntapoliitikko esittää - aivan oikein - lisämäärärahoja koulujen korjaamiselle. Harvempi esittää kuitenkaan järjestelmätason reformia asiaan, vaan haluaa kaataa rahaa kestämättömiin rakenteisiin. Tämä ei ole viisasta politiikkaa. Esimerkiksi Espoossa oma ala-asteeni, Päivänkehrän koulu, oli kouluvuosinani homeessa. Astmaatikkona terveyteni altistui vaarallisesti 9-10 vuoden iässä huonolle sisäilmalle. Koulu korjattiin tuolloin kalliilla korjaushankkeilla. Sittemmin sisäilmaongelmat - ja näiden myötä kalliit korjaushankkeet - ovat toistuvasti uusiutuneet. Rahaa palaa ja lapset kärsivät.

Ongelmaan saadaan ratkaisu, kun rakennushankkeisiin otetaan mukaan vastuu kohteen elinkaaresta sen sijaan, että valitaan kilpailutuksessa lyhytnäköisesti halvin urakoitsija. Siinä missä perinteisissä julkisissa hankkeissa tilaajan ja urakoitsijan suhde päättyy pääosin työn tullessa valmiiksi - muodostetaan elinkaari-allianssi -mallissa yhteinen johtoryhmä, joka ottaa ja jakaa vastuun tuloksista. Urakoitsija on vastuussa siitä, ettei kohteessa ilmene kalliita korjaustöitä vaativia ongelmia esimerkiksi ensimmäisten 10 tai 20 vuoden aikana. Mikäli Allianssin johtama hanke onnistuu laadukkaasti etuajassa ja/tai alittaa budjetoidut kustannukset, palkitaan urakoitsija rahallisesti.

Edellä kuvaillut esimerkit kuvaavat sitä tosiasiaa, että kaikessa toiminnassa virkamiehille ja urakoitsijoille tulee asettaa oikeat kannustimet ja vastuu tekemisestä. Ns. allianssimalli tuo tilaajan ja urakoitsijan yhteen saman organisaation alle, jolloin luottamuksen rakentaminen onnistuu projektijohdolta parhaiten, kun nämä sovittelevat intressejä yhteen rakentavan dialogin kautta. Päätöksenteossa pyritään yksimielisyyteen. Yhteinen allianssi pystyy välittämään parhaiten hiljaista tietoa eri osapuolten välillä ja jakamaan vastuuta tasaisesti, koska kaikki osapuolet jakavat riskin tasapuolisesti. Allianssissa kaikki ovat samassa veneessä, ja eri tahojen intressit kohtaavat paremmin keskenään kuin perinteisessä mallissa.

Julkiseen rakentamiseen palautetaan tulosvastuu kuntakentällä panostamalla vahvasti projektihallinnan osaamiseen, sekä siirtymällä rakennushankkeissa pääsääntöisesti allianssi-elinkaari -malliin. Allianssimallilla toteutettu Tampereen rantatunneli valmistui puoli vuotta etuajassa ja alitti budjettinsa. Uskon, että tätä mallia soveltamalla ja kehittämällä pääsemme ajan myötä eroon homekoulujen ja Länsimetro-hankkeen kaltaisista säännöllisistä epäonnistumisista.

 

Lähteitä ja lisätietoa:

]]>
2 http://mikkolaakso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235329-homekoulut-kuntoon-allianssimallilla#comments %23kuntavaalit2017 Espoo Homekoulut Sat, 08 Apr 2017 08:08:48 +0000 Mikko Laakso http://mikkolaakso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235329-homekoulut-kuntoon-allianssimallilla
Miten äänestää kuntavaaleissa? Energiayhtiö neuvoo ja painostaa http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235236-miten-aanestaa-kuntavaaleissa-energiayhtio-neuvoo-ja-painostaa <p>Saksalainen pääomasijoittajia edustava Egentliga Finlands Energi julkaisi aamulla paikallisehdissä, Åbo Underrättelser sekä Salon Seudun Sanomat, kokosivun ilmoitukset joissa se kehotti kemiönsaarelaisia äänestämään sellaisia ehdokkaita jotka tukevat EFE:n tuulivoima-alueita Kemiönsaarella. Muut ehdokkaat yhtiön toimitusjohtajat <strong>Ansgar Hahn</strong> ja <strong>Andreas Fischer</strong> leimaa tuulivoimavastustajiksi ja kunnan tähänastiset toimet lainvastaisiksi. Lisäksi he väittävät, että kuntalaisia on peloteltu, lupaavat työpaikkoja ja antavat ymmärtää että jopa kunnan itsenäisyys on kiinni siitä saako EFE luvat tuulivoiman pyörittämiseen.<br /><br />T<strong>ämä on ensimmäinen kerta kun näen, että ulkopuolinen taho näin suoraan pyrkii vaikuttamaan pienen kunnan vaalitulokseen edistääkseen omia kaupallisia etujaan.</strong> &nbsp;<br /><br />Kemiönsaaren kunta on edellyttänyt, että tuulivoimakaavoituksessa noudatetaan Ympäristöministeriön ohjeistusta 2/2014 tuulivoimarakentamisesta. Koska EFE ei ole sitä noudattanut, kaavoitus ei ole edennyt tai se on kaatunut hallinto-oikeudessa virkamiehen jääviyteen. Sen sijaan EFE ostaa paikallislehtien sivut painostaakseen kuntalaisia.&nbsp;<br /><br /><strong>RKP:n vaalirahoitus on piilossa</strong><br /><br />Paikallinen valtapuolue RKP on ollut myötämielinen kunnan tuulivoimasuunnitelmille ja tukee EFEä. Aikaisemmin he ovat tukeneet myös Konstsamfundetin tuulivoima-aluetta. KSF on rahoittamansa säätiön &quot;Stiftelsen för det tvåspråkiga Finlandin&quot; kautta RKP:n suurin rahoittaja. Konstsamfundet on myös ilmoittanut, että se odottaa &quot;suotuisampaa poliittista ilmapiiriä&quot; tuulivoimahankkeensa edistämiseksi.<br /><br /><a href="https://svenska.yle.fi/artikel/2017/04/05/sfp-kandidater-hemlighaller-stiftelsestod-har-inte-redovisat-bidrag-pa-forhand">RKP ei ole kertonut saamistaan rahoituksista, toisin kuin monet muut samalta säätiöltä rahoitusta saaneet.</a><br /><br />EFE pyrkii vaikuttamaan suurella rahalla pienen kunnan vaalien lopputulokseen eikä RKP ei kerro rahoittajiaan,. Herää vahva epäilys että Kemiönsaaren vaalien lopputulokseen pyrkii vaikuttamaan ei vain yksi, vaan kaksi tuulivoimatoimijaa.<br /><br />Uskon ja toivon, että EFE:n painostusyritys kääntyy itseään vastaan. Kuntalaisilla on nyt mahdollisuus äänestää EFE:n ehdokkaita TAI osoittaa, että me teemme päätökset itse ilman ulkopuolisen omaa taloudellista etuaan ajavan tahon mielen mukaan.<br /><br /><em>Kirjoittaja on ehdolla Kemiönsaaren kuntavaaleissa ja lupaa valituksi tultuaan tehdä kaikkensa, että kunnan tuulivoimakaavoitukset lopetetaan.</em><br /><br /><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksalainen pääomasijoittajia edustava Egentliga Finlands Energi julkaisi aamulla paikallisehdissä, Åbo Underrättelser sekä Salon Seudun Sanomat, kokosivun ilmoitukset joissa se kehotti kemiönsaarelaisia äänestämään sellaisia ehdokkaita jotka tukevat EFE:n tuulivoima-alueita Kemiönsaarella. Muut ehdokkaat yhtiön toimitusjohtajat Ansgar Hahn ja Andreas Fischer leimaa tuulivoimavastustajiksi ja kunnan tähänastiset toimet lainvastaisiksi. Lisäksi he väittävät, että kuntalaisia on peloteltu, lupaavat työpaikkoja ja antavat ymmärtää että jopa kunnan itsenäisyys on kiinni siitä saako EFE luvat tuulivoiman pyörittämiseen.

Tämä on ensimmäinen kerta kun näen, että ulkopuolinen taho näin suoraan pyrkii vaikuttamaan pienen kunnan vaalitulokseen edistääkseen omia kaupallisia etujaan.  

Kemiönsaaren kunta on edellyttänyt, että tuulivoimakaavoituksessa noudatetaan Ympäristöministeriön ohjeistusta 2/2014 tuulivoimarakentamisesta. Koska EFE ei ole sitä noudattanut, kaavoitus ei ole edennyt tai se on kaatunut hallinto-oikeudessa virkamiehen jääviyteen. Sen sijaan EFE ostaa paikallislehtien sivut painostaakseen kuntalaisia. 

RKP:n vaalirahoitus on piilossa

Paikallinen valtapuolue RKP on ollut myötämielinen kunnan tuulivoimasuunnitelmille ja tukee EFEä. Aikaisemmin he ovat tukeneet myös Konstsamfundetin tuulivoima-aluetta. KSF on rahoittamansa säätiön "Stiftelsen för det tvåspråkiga Finlandin" kautta RKP:n suurin rahoittaja. Konstsamfundet on myös ilmoittanut, että se odottaa "suotuisampaa poliittista ilmapiiriä" tuulivoimahankkeensa edistämiseksi.

RKP ei ole kertonut saamistaan rahoituksista, toisin kuin monet muut samalta säätiöltä rahoitusta saaneet.

EFE pyrkii vaikuttamaan suurella rahalla pienen kunnan vaalien lopputulokseen eikä RKP ei kerro rahoittajiaan,. Herää vahva epäilys että Kemiönsaaren vaalien lopputulokseen pyrkii vaikuttamaan ei vain yksi, vaan kaksi tuulivoimatoimijaa.

Uskon ja toivon, että EFE:n painostusyritys kääntyy itseään vastaan. Kuntalaisilla on nyt mahdollisuus äänestää EFE:n ehdokkaita TAI osoittaa, että me teemme päätökset itse ilman ulkopuolisen omaa taloudellista etuaan ajavan tahon mielen mukaan.

Kirjoittaja on ehdolla Kemiönsaaren kuntavaaleissa ja lupaa valituksi tultuaan tehdä kaikkensa, että kunnan tuulivoimakaavoitukset lopetetaan.



 

]]>
19 http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235236-miten-aanestaa-kuntavaaleissa-energiayhtio-neuvoo-ja-painostaa#comments %23kuntavaalit2017 Tuulivoima Fri, 07 Apr 2017 07:38:08 +0000 Janne Salonen http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235236-miten-aanestaa-kuntavaaleissa-energiayhtio-neuvoo-ja-painostaa